Tulevaisuuden asiakas

Mitä kannattaa tehdä tänään, jotta viestit onnistuneesti asiakkaallesi myös tulevaisuudessa?

Tehdäänpä ajatusmatka lähitulevaisuuteen, vaikkapa jonnekin 2020-luvulle. Millainen yrityksesi asiakas on silloin?

Jos haluat, että tulevaisuudessa häämöttää tyytyväinen, sitoutunut ja suositteleva asiakas, on aika toimia. Mitä kannattaa tehdä jo nyt, jotta varmistat, että tulevaisuuden asiakas saa parasta mahdollista asiakasviestintää?

1.Tunne asiakkaasi ja kartuta jatkuvasti ymmärrystäsi.

Vain todella tuntemalla asiakkaamme voimme kehittää asiakasviestintäämme.

Meidän täytyy tietää, keitä he ovat: mistä asiakkaat ilahtuvat, mitä kanavia he haluavat käyttää ja milloin, mikä heitä motivoi ja mikä ei.

Asiakasymmärrys auttaa meitä paitsi muotoilemaan sisältöjä, myös tekemään kielellisiä valintoja ja personoimaan viestejämme niin, että ne resonoivat toivotusti kohderyhmissämme.

Arvosta asiakastasi. Älä aliarvioi, älä oleta, vaan vaali jokaista asiakassuhdetta. Huomioi yksilölliset tarpeet. Kun tiedät missä digitaalisissa viestintäkanavissa asiakkaasi ovat, investoi niihin ja tee vuorovaikutuksesta asiakkaallesi mahdollisimman helppoa. Ole saavutettavissa, älä odotuta.

Asiakasymmärryksen kartuttamiseksi on tietysti tärkeää kysyä asiakkailta itseltään, mikä heitä kiinnostaa ja mitä he palveluilta ja asiakasviestinnältä toivovat. Aina asiakkaat eivät itsekään tiedä, mitä he haluavat tai mitä he voisivat tulevaisuudessa haluta.

Klassisen esimerkin mukaan Henry Ford on sanonut näin: ”Jos olisimme kysyneet asiakkailta mitä he haluavat, he olisivat toivoneet nopeampia hevosia.”

Suoraan kysymisen lisäksi meidän tehtävämme on siis havainnoida sekä tutkia asiakkaiden toimintaa ja ennakoida tulevaa myös heidän puolestaan.

2. Älä ennusta, vaan ennakoi!

Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta ennakoida pystymme. Ennustamisessa on kyse yhden tulevaisuuskuvan rakentamisesta ja riippuen kristallipallon kirkkaudesta, se on joko lähes tai täysin mahdotonta puuhaa. Ennakoimalla sen sijaan rakennetaan monia erilaisia skenaarioita, joista jokin tai jotkin toteutuvat – tai sitten eivät toteudu.

Asiakaskohtaamiset ovat erinomaisia paikkoja havainnoida heikkoja ja vahvoja signaaleja. Näiden signaalien avulla voimme kehittää toimintaamme ja päästä vähän paremmin kiinni siihen, mitä tulevaisuuden asiakas haluaa.

Futuristi Elina Hiltunen on tutkinut tulevaisuuden kuluttajatrendejä. Kirjassaan Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa hän listaa kahdeksantoista kuluttajatrendiä. Hiltusen mukaan muutosten havainnoinnin tulisi kuulua koko henkilökunnalle. Esimerkiksi sisäisissä somekanavissa havaintojen keräämisen voi järjestää helposti. Futuristi Hiltusen mielestä kaksi havaintoa kuukaudessa voi olla aluksi sopiva tavoite − lähdetään siitä!

Ennakointi auttaa varautumaan monenlaisiin tulevaisuuskuviin. Miten olisi käynyt videovuokraamoille, jos niissä koko henkilökunta olisi kannustettu mukaan havainnoimaan? Sen sijaan videovuokraamot kommentoivat, että Netflixin kaltaisten toimijoiden ” vaikutus meille on ollut vähäisempi kuin säätila lauantaina.” Oletettiin ja ennustettiin, ei tutkittu eikä ennakoitu.

Samankaltainen esimerkki tulee mieleen vuokra-asuntomarkkinoilta joitakin vuosi sitten. Erään yrityksen markkinointijohtaja kommentoi, ”etteivät ne vuokra-asunnon ostajat netissä pyöri”. Toki omat painavat mielipiteet pitää uskaltaa tuoda julki, mutta asiakkaan todellisten tarpeiden ja tapojen selvittäminen avittaisi haistelemaan todenmukaisempia tulevaisuuden tuulia.

3. Vaali vuorovaikutustaitoja.

Ihminen liittyy vahvasti palveluihin tulevaisuudessakin, vaikka tekoäly tuleekin avuksi.

Vuorovaikutustaidot ja erinomainen asiakaspalvelu ovat kilpailuetuja ja erottautumisen keinoja myös tulevaisuudessa.

Huolehdi siis vuorovaikutustaidoista koko organisaatiossa. Valmenna asiakaspalvelu reaktiivisesta proaktiiviseksi, vahvista empatiataitoja ja huolehdi monikanavaisen ympäristön viestintätaidoista.

Trendit vaikuttavat varmasti siihen, millaiseksi asiakasviestintä ja vuorovaikutuksen tapa muuntautuvat. Yksi futuristi Hiltusen esittelemistä vahvoista trendeistä on hyvää tekevä kuluttaja. Vastuullisuus ja siitä viestiminen on yhä tärkeämpää, ja tulevaisuuden asiakas on hyvin tiedostava monella tasolla.

Toinen, itseänikin miellyttävä trendi on, ettei koskaan tarvitse kasvaa aikuiseksi. Kuluttaja saa olla aikuisenakin rento, kokeileva ja hauska. Leikki ja luovuus saavat näkyä viestinnässäkin, pakkojäykkyys ja muodollisuus ei ole enää odotusarvo. Tärkeistäkin asioista voi viestiä kevyemmällä äänensävyllä.

Historia on täynnä ennakointia, joka meni pieleen. Emme voi koskaan arvata täysin, millainen tulevaisuuden asiakas on, mutta nähdään se mahdollisuutena! Kuinka kiehtovaa onkaan seurata ja havainnoida mitä ajassa tapahtuu, hienovaraisesti tunnustella uutta ja tuntematonta, onnistua tai joskus kompuroida. Parhaassa tapauksessa kokeileva ja ketterästi mukautuva asiakasviestintä on sen pienen askeleen edellä – ja saa asiakkaasi hymyilemään!

Laura Vuorio-Kuokka on Kaiku Helsingin valmentaja, joka auttaa asiakkaitaan löytämään asiakasviestinnän punaisen langan. Lauran lempeässä mutta määrätietoisessa valmennuksessa syntyy muun muassa asiakaslähtöisiä palvelukuvauksia ja aidosti hyödyllisiä asiakaskohtaamisen malleja. Laura uskoo kuuntelun taitoon viestinnän onnistumisessa.

Tule juttelemaan Kaiun väen kanssa tulevaisuuden – ja tämän päivän ­– asiakasviestinnästä Markkinoinnin viikolle 4.-5.9. Lauran tapaat tiistaina joko Kaiun ständillä (#24) tai juontajana Tulevaisuuden asiakas -lavalla klo 13.


tubettamisesta

Mitä jokaisen markkinointi- ja viestintäfabun tulisi tietää tubettamisesta?

Somevaikuttajat ovat jo ohittaneet urheilijat nuorten seuratuimpien vaikuttajien listalla ja nousseet kärkipaikalle muusikoiden rinnalle. Tubettamisesta on tullut vaikuttava ilmiö, josta yksi osoitus on Tubecon-tapahtuma: 17.–18. elokuuta viidettä kertaa järjestetty festari veti Helsingin Messukeskukseen noin 17 000 vierailijaa. Vuonna 2014 vastaava luku oli 5 000.

Ketkä tubettajia fanittavat? Miksi heitä seurataan? Ja mitä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen kannattaisi tietää koko aiheesta?

Tässä ajantasaiset teesit tubettamisesta, olkaa hyvä!

1. Tube on Facebookin ohella Suomen suosituin sosiaalinen media.

Tubea käyttää kuukausittain noin 79 prosenttia suomalaisista. Kotimaisia videoblogeja seuraa noin 28 prosenttia. Vertailun vuoksi Instagramia käyttää 49 prosenttia suomalaisista, Twitteriä 23 prosenttia ja LinkedIniä 20 prosenttia.

2. Aktiivisimmin tubettajia seuraavat nuoret.

Kotimaisia tubettajia seuraa viikoittain jopa 49 prosenttia 15–24-vuotiaista suomalaisista. Samasta ikäryhmästä 23 prosenttia katsoo tubettajien videoita päivittäin.

3. Tuben ääreen tullaan viihtymään ja kuluttamaan aikaa.

Yleisin syy tubevideoiden katsomiseen on itsen viihdyttäminen ja toiseksi yleisin ajan kuluttaminen. Uuden tiedon, ideoiden ja näkemyksien etsiminen ovat prioriteettilistalla vasta näiden jälkeen. Suosituimpien tubettajien vlogit pyörivät lifestylen, huumorin ja pelien maailmassa.

4. Jos sisältö ei viihdytä, se laitetaan nopeasti vaihtoon.

Z-sukupolvi kuluttaa sisältöä samanaikaisesti viiden eri ruudun kautta (siinä missä y:n edustajat kykenevät maksimissaan kahteen). Mielenkiinto on herätettävä kahdeksan sekunnin aikana: sen jälkeen ruutu vaihtuu toiseen.

5. Teinit eivät siedä bannerimainontaa – eivätkä epäröi poistaa ruuduiltaan sitä, mikä heitä ei kiinnosta.

Puolet blokkaa mainokset kokonaan, ja 82 prosenttia jättää reagoimatta display-mainoksiin. Huomio on siis herätettävä muilla keinoilla.

6. Seuraajat kerää kiinnostava persoona.

Vaikuttajamarkkinoinnin seminaareista ei nykyään pääse ulos kuulematta vähintään viittä puheenvuoroa autenttisuuden ja aitouden merkityksestä. Feikkaaminen karkottaa erityisesti nuoret. Kiinnostavan persoonan lisäksi tubettajan menestyksen ratkaisee asiasisältö sekä kyky saada katsojansa nauramaan.

7. Tubettajat liikkuvat laumoissa.

Suomalainen tubeyhteisö on pieni mutta tiivis. Suositut tubettajat ovat keskenään kavereita ja vierailevat tiuhaan toistensa videoilla. Kaverisuhteisiin kannattaa perehtyä: usean tubettajan yhteistyö voi tuoda kamppiksiin kaivattuja lisätehoja.

8. Tube tavoittaa nuoret tehokkaasti, mutta on kanavana hintava.

Jos haluaa tuotteensa tubeen, täytyy siihen olla valmis myös sijoittamaan: suosituimpien tubetähtien sisältöyhteistyön hinnat lasketaan kymmenissä – jopa sadoissa tuhansissa. Parhaiten tuben kautta pääsee vaikuttamaan 15–29-vuotiaiden suomalaisten ostopäätöksiin. Blogit ovat kuitenkin yhä melkein tuplasti tehokkaampi – ja merkittävästi edullisempi myyntikanava.

9. Tubeilmiöitä on vaikea ennustaa – ja se on osa kanavan viehätystä.

Yllätyksellisyydestä kertoo jotain se, että Tubeconin vuoden 2018 Yleisön suosikki -tittelin nappasi nuorten starojen ohi Vantaankosken koulun musiikinopettaja Jan Nyberg, joka versioi aamunavausvideossaan Dr. Dren Still D.R.E -klassikkobiisiä. Suosiota ei haitannut edes se, että Still D.R.E on julkaistu vuonna 1999 – ennen kuin suurin osa tuben suurkuluttajista oli edes syntynyt.

10. Tulevaisuuden potentiaali on kahdenvälisessä somessa.

Z-sukupolvi käyttää selvästi muita enemmän somekanavia, jotka on tarkoitettu lähtökohtaisesti kahdenväliseen viestintään. Suosituimpia ovat Snapchat ja WhatsApp. Kanavien toimintalogiikka ja niissä käytetty kieli kannattaakin opetella jo nyt – aloita vaikka perehtymällä chat-fiktioon.

Kirjoituksen lähteinä on käytetty Dagmarin, Mainostajien Liiton ja Ping Helsingin huhtikuussa 2018 toteuttamaa vaikuttajamarkkinoinnin tutkimusta ja Tubecon Industry Afternoon -tapahtumassa vierailleiden asiantuntijoiden puheenvuoroja.

Jos viestintä olisi kymmenottelu, kirjoittaja Sanna Puutonen hallitsisi suvereenisti sen kaikkia lajeja. Kielestä ja sen käytöstä loputtoman kiinnostunut konsultti tunnetaan toimistolla rautaisena projektijohtajana, täyden palvelun sisällöntuottajana ja ehtymättömänä yhden naisen ideahautomona. Jotain viestintäkonsultin rautaisesta kirjoitustaidosta kertoo se, että Sanna kruunattiin toukokuussa J. H. Erkon lyhytproosakilpailun voittajaksi. 


Hissipuhe – myy ajatuksesi hississä

Ei liene sattumaa, että Unikeon päivää ja Juttele hississä -päivää vietetään samaan aikaan. Hississä vaietaan ja tuijotellaan varpaankärkiä unisena. Hissihöpöttäjä erottuu ja jää mieleen, mutta hyvä hissipuhe myy ajatuksesi muuallakin kuin kerrosten välillä.

Kun kymmenen vuotta sitten päätimme perustaa viestintätoimiston, käyntikortteihimme painettiin iskulause ”Viestintä on myymistä. Ostatko ajatuksen?”. Kysymys herätti asiakkaan pohtimaan viestinnän merkitystä ja toimi hissipuheen johdantona.

Hissipuheella voit myydä osaamistasi pomoille, firmasi tarjontaa asiakkaalle tai yrityksesi osakkeita sijoittajille. Kaikissa tapauksissa kuulija pitää saada kiinnostumaan sinusta ja ajatuksistasi niin paljon, että hän haluaa kuulla lisää, eli ostaa ajatuksesi.

Kaikki osaavat sanoa nimensä ja melkein kaikki, mitä he tekevät työkseen. Harva pystyy kertomaan, miksi heidän työnsä on merkityksellistä. Oman hissipuheen valmistelu kannattaa aloittaa pohtimalla, miksi jonkun kannattaisi kiinnostua sinusta ja ajatuksistasi.

Hissipuhe kestää lyhyimmillään muutaman kymmenen sekuntia. Omalla hissipuheellani Kaiku Helsingistä on mittaa minuutti. Se on tässä:

”Terve! Olen Jouko Marttila, yksi viestintätoimisto Kaiku Helsingin perustajaosakkaista.

Mitä luulet, kuinka usein viestintä epäonnistuu?  Professori Osmo A. Wiion lain mukaan viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.

Me Kaiku Helsingissä osoitamme Wiion lain vääräksi ja autamme asiakkaitamme onnistumaan. Teemme heistä kiinnostavia, oli sitten kyse medianäkyvyydestä tai vaikuttavuudesta. Uusimpana oivalluksena käytämme palvelumuotoilua viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Se tuo entistä parempia tuloksia ja auttaa yritysasiakkaitamme kasvamaan.

Valmennamme johtajia, esimiehiä ja asiantuntijoita onnistumaan heidän omassa viestinnässään. Autamme heitä kriisitilanteissa ja niiden ennalta ehkäisemisessä. Monet ovat avullamme välttyneet ikäviltä otsikoilta.

Meillä on Kaiussa yli 30 viestinnän huippuosaajaa. Esimerkiksi Verohallinto, Maa- ja metsätalousministeriö, Aberdeen Standard Investments, BAE Systems, Oral, Scandic Hotels ja Sofigate ovat tärkeitä asiakkaitamme.”

Käytän mielelläni kysymyksiä vuorovaikutuksen synnyttämiseen. Jos kysyt jotain, mieti oma vastauksesi valmiiksi. Jos yrityksesi myy käsinkosketeltavaa tuotetta, joka kulkee helposti mukana, käytä sitä.

Pidä hissipuhe selkeänä ja käytännönläheisenä niin, että se auttaa kuulijaa oivaltamaan, miksi hänen kannattaa kuunnella juuri sinua – ja jatkaa keskustelua vielä hissipuheen jälkeenkin.

Kirjoittaja Jouko Marttila on Suomen kokeneimpia ja monitaitoisimpia viestinnän ammattilaisia. Hän oli BBC:n, Ylen uutisten ja A-studion jälkeen perustamassa Arvopaperi-lehteä sekä myöhemmin käynnistämässä Forbes Suomea. Siinä välissä Jouko toimi pörssi- ja pankkivalvonnan viranomaisena Helsingissä ja Lontoossa sekä vastasi Suomen Pankin viestinnästä. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana. Jouko väitteli 2016 työn ohessa valtiotieteen tohtoriksi. Hän on mustan vyön judoka, joka harrastaa hiihtoa, triathlonia ja maratonjuoksua. Joukon blogi löytyy osoitteesta taloudentulkki.com.


Ihminen

Teknologia tarvitsee inhimillisyyttä - tästä syystä viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin pitää nyt satsata

Teknologia muuttaa organisaatioita ja johtamista kuin Mooren laki, jonka mukaan tietokoneiden laskentateho kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Yksilötasolla käytöksemme muuttuu nopeasti, mutta organisaatiot liikkuvat hitaasti. Teknologisen murroksen keskellä inhimillinen vuorovaikutus korostuu.

Facebook on pelottava esimerkki uuden viestintäteknologian voimasta. Sillä vaikutetaan ihmisten mieliin, voidaan valita presidenttejä, ohjata kansanäänestyksiä tai synnyttää jopa kansanmurhia. Organisaatiotasolla teknologiaa ei ole osattu kesyttää Facebookin kaltaiseen aivopesuun, mutta sosiaalisen median kanavia käytetään sisäisessä viestinnässä laajasti.

Kymmenen muutostrendiä

Yritysrakenteet, liiketoiminnan suunnittelu, työtehtävien sisällöt ja johtamisen käytännöt periytyvät teollisen vallankumouksen ajoilta. Teknologia murtaa vanhoja rakenteita. Konsulttiyhtiö Deloitten mukaan yritysten pitää vastata kymmeneen muutostrendiin, jos ne aikovat menestyä. Viestinnällä ja vuorovaikutuksella on avainrooli muutoksessa.

1. Tukevaisuuden organisaation pitää olla ketterä. Hierarkiat täytyy purkaa ja korvata verkostomaisesti yhdessä toimivilla tiimeillä. Tiimityön perusta on luottamus, joka syntyy siitä, että kaikki uskaltavat paljastaa heikkoutensa ja keskustella avoimesti.

2. Yhden ammatin sijasta työntekijöille tarjotaan useita urapolkuja. Työnantajien on tuettava jatkuvaa oppimista. Osaamisen puoliintumisaika laskee jyrkästi, sillä vanhat opit on päivitettävä joka viides vuosi. Asiantuntijoilta ja esimiehiltä vaaditaan entistä parempia koulutus-, valmennus- ja viestintätaitoja.

3. Osaaville ihmisille on löydyttävä heitä kiinnostavia tehtäviä. Kilpailu parhaista tekijöistä korostuu, ja työltä kaivataan merkityksellisyyttä pelkän palkan tai tittelin sijasta. Johtajien on osattava kuunnella ja arvostaa ihmisiä ympärillään.

4. Työntekijäkokemus nousee asiakaskokemuksen veroiseksi mittariksi. Työntekijöiden hyvinvointi ja yrityskulttuuri määrittävät hyvää ja huonoa työntekijäkokemusta. Johtamisella ja viestinnällä luodaan vahva perusta, joka vaikuttaa yrityksen maineeseen työnantajana.

5. Jatkuvalla vuorovaikutuksella ja palautteenannolla organisaatioiden johto kykenee parantamaan yhteisiä tuloksia ja mittaamaan tuottavuutta sekä seuraamaan yrityskulttuurin kehittymistä.

6. Johtaminen muuttuu joustavaksi ja sopeutuvaksi. ”Näin on aina tehty”, ei saa olla vastaus enää mihinkään.

7. Henkilöstöhallinnolta vaaditaan uusia digitaalisia ja helppokäyttöisiä apuvälineitä, joilla kerätään ajantasaista tietoa henkilöstön hyvinvoinnista ja organisaation tarpeista.

8. Työn laatua ja tuloksia analysoidaan paljon, mutta tietojen hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä on lapsenkengissä. Alle kymmenen prosenttia yrityksistä sanoo hyödyntävänsä riittävästi henkilöstön osaamiseen liittyviä tietoja liiketoimintansa kehittämisessä.

9. Oikeudenmukaisuus, osallistaminen ja vastuunkanto toistuvat usein johdon puheissa, mutta siirtyvät harvoin käytäntöön. Sen on muututtava, jos haluaa menestyä. Ylimmän johdon on näytettävä esimerkkiä muutoksen toteuttamisessa.

10. Lisätty todellisuus, tekoäly, automaatio ja robotiikka muuttavat työtä. Osa-aikainen työ valtaa alaa konsulttien ja keikkatyöläisten rinnalla. Työn käsitettä ja sisältö uudistuvat. Yrityksistä 41 prosenttia kertoo ottaneensa käyttöön kognitiivisia tai tekoälyyn liittyviä teknologioita, mutta kone ei koskaan korvaa inhimillistä vuorovaikutusta.

 

Kaiku DigiArenalla 17.5.2018: Pyyhi pois digihiki – ihmistaidot pitävät vielä pintansa!

Inhimilliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeämpiä kuin koskaan, jotta saat teknologian kehityksestä parhaan hyödyn irti. Mihin kannattaa keskittyä digipanostusten rinnalla?

Rennossa rantabaarissamme tarjoamme sinulle ihmissuuhun sopivat virkistysdrinkit, Palvelumuotoilu on the beach ja Communicatini 2025, ja niihin kuuluvat pikasparraukset:

  • Kiinnostaako palvelumuotoilu? Muotoile käyttöösi kiinnostavan markkinointiviestinnän asiakaspolku!
    Palvelumuotoilun keinoin luot myyvää ja sitouttavaa sisältöä. Kaiku Helsingin kiinnostavuusmuotoilijoilta saat viiden minuutin pikapulahduksen markkinointiviestinnän palvelumuotoiluun.
  • Mitä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sinun – ja organisaatiosi avainhenkilöiden – kannattaa nyt ja lähitulevaisuudessa kehittää?
    Tule rakentamaan Viestijä 2025 -tavoitekuvasi valmentajiemme opastuksella. Tätä kehollisen osallistavaa menetelmää tuskin olet aiemmin kokeillut! Sparrauksen tuotoksena saat kuvan muistuttamaan tavoitteista arjessa.

Teknostressittömään keitaaseemme on vapaa pääsy! Lisätietoa DigiArenan maksullisesta ohjelmasta löydät osoitteesta www.digiarenahelsinki.fi.

Lähde: Deloitte Global Human Capital 2017
Kuva:  Eric PatnoudesUnsplash

Kirjoittaja Jouko Marttila on valmentaja, mustan vyön judoka, valtiotieteen tohtori ja Kaiku Helsingin hallituksen puheenjohtaja.Joukon viestintäkokemus on vertaansa vailla: Hän oli BBC:n, Ylen uutisten ja A-studion jälkeen perustamassa Arvopaperi-lehteä sekä myöhemmin käynnistämässä Forbes Suomea. Siinä välissä Jouko toimi pörssi- ja pankkivalvonnan viranomaisena Helsingissä ja Lontoossa sekä vastasi Suomen Pankin viestinnästä. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana.