”Viestinnän huippusuoritus? Olla ihminen ihmiselle. Siinäpä sitä. Meille kaikille.”

Otsikkoni on lainattu Anni Revon muutaman viikon takaisesta twiitistä. Kiitos, Anni, osuvasta otsikosta 😊. Mielestäni twiitti kiteyttää hyvin sen, mikä on tärkeää viestinnässä ja elämässä muutenkin.

Twiitti lähti matkaan Työyhteisöviestintä 2018 -tilaisuudessa, jossa kollegani Pauliina Perttuli ja Salla Syrman olivat esittelemässä tuoreen Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksemme tuloksia. Jos luotaus ei ole sinulle vielä tuttu, pääset lataamaan e-lehden täältä.

Selvityksemme päähavainto oli kirkas: ihminen tarvitsee tulevaisuudessakin toista ihmistä ja aitoa vuorovaikutusta.

Läsnäolo ja empatia ovat nousseet meillä Kaiussa paljon esille – ja laajemminkin kuin vain viestintäpalveluihimme liittyvissä asioissa. Joka vuosi lahjoitamme tuloksestamme 10 prosenttia hyväntekeväisyyteen, työntekijöidemme yhdessä päättämään kohteeseen.

Tänä vuonna, jo toisen kerran peräjälkeen, valitsimme kohteeksemme HelsinkiMission ja sen tärkeän työn yksinäisyyden torjumiseksi.

Satojatuhansia yksinäisiä

Arviolta 300 000 yli 70-vuotiasta kärsii yksinäisyyden tunteesta. Se on suuri joukko.

Kun puhuin asiasta Helsinki Mission toiminnanjohtajan Tuula Collianderin kanssa, keskustelussa nousi esiin yksi konkreettinen apu yksinäisyyteen: inhimillinen vuorovaikutus. Meidän pitäisi oppia keskustelemaan lisäämällä kiinnostusta toisistamme, kysyä ja kuunnella. Lainatakseni Tulevaisuusluotaukseen haastateltua puheviestinnän yliopistonlehtori Tuula-Riitta Välikoskea: Meillä kaikilla on tarve tulla huomioiduksi, oli viestintäkanava mikä tahansa.

Huomioimisen vaikutus tuli konkreettisesti ilmi, kun olimme työporukalla marraskuun lopulla Helsinki Mission perustajan mukaan nimetyssä palvelutalo Ceciliassa auttamassa vapaaehtoisina juhlan järjestämisessä Cecilian nimipäivän kunniaksi. Paikalla oli runsaat sata senioria nauttimassa kahvista, kakusta ja lauluesityksistä. Mikä oli parasta vanhusten mielestä? Se, että sai keskustella.

Kiinnostu toisen ihmisen tarinasta

Sama fiilis jäi Cecilian nimipäivistä itsellenikin: keskustelu oli parasta. Keskustelulla tässä yhteydessä en tarkoita sitä, että miettii toisen puhuessa, mitä nasevaa voisi seuraavaksi itse sanoa. Tarkoitan sitä, että kiinnostuu toisen ihmisen tarinasta olemalla läsnä kuuntelemalla ja kyselemällä.

Tulevaisuusluotauksessamme 400 vastaajaa korostivat pitkälti näitä samoja asioita: Kuinka kuunnella toista entistä keskittyneemmin? Kuinka osoittaa empatiaa? Mistä syntyy luottamus toisiin ihmisiin? Vaikka työelämän edellyttämiä viestintätaitoja voi ladella pitkiksi listoiksi, tärkeintä on olla ihminen ihmiselle. Muutokset työympäristössä tekevät ihmisten kohtaamisista entistä tärkeämpiä. Uusia ulottuvuuksia kuuntelu-, kysely- ja kiinnostumiskulttuurille luovat yhä virtuaalisemmaksi muuttuva työ ja vuorovaikutuksen siirtyminen digitaalisiin kanaviin, joissa perinteinen ihmisen kohtaaminen jää vähemmälle.

Ajattelin ottaa henkilökohtaiseksi haasteeksini tässä asiassa kehittymisen. Jouluna on hyvä aika panostaa toisten ihmisten (ja oman perheeni tapauksessa myös eläinten) aitoon kohtaamiseen. Kysy, kuuntele, kiinnostu ja koita ymmärtää – kanavasta riippumatta.

Koko Kaiun porukka toivottaa sinulle tämän videon myötä rauhallista joulua ja läsnäolon lämpöä vuodelle 2019!

PS. Jos katselet HelsinkiMission kynttiläkonserttia Neloselta 22., 23. tai 25.12. , pidä silmät auki. Saatat bongata sieltä myös iloisia kaikulaisia!

 

Juho Toivonen aloitti viestimään vuonna 1980. Viimeisten kymmenien vuosien aikana hänen työminänsä viestinnän taitojen kehittymistä voisi kuvata suunnitelmalliseksi – jopa viestintähenkilön kasvutarinaksi. Suomen kieliopin Juho otti suvereenisti haltuun opiskelemalla saksan kielioppia. Viestinnän perusteet hän sisäisti pänttäämällä kansainvälistä liiketoimintaa Slovenian yliopistossa. Pisteenä iin päällä kasvutarinassa on rekrytointi Kaiku Helsinkiin sillä ehdolla, että hän aloittaisi vahvistuksena nykyisten työkavereiden koripallojoukkueessa. Tällaisen kakkupohjan päälle Juho on pursottanut iloisia asiakaskokemuksia, digiviestinnän kehitysprojekteja, työsuojelua ja tiimin vetämistä viimeiset kymmenen vuotta. LinkedIn / Twitter


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/millaista-tyoelaman-viestinta-vuonna-2025-lue-tuoreesta-viestija-2025-tulevaisuusluotauksestamme/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/inhimillisyys-viestinnassa/


Millaista työelämän viestintä on vuonna 2025? Lue tuoreesta Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksestamme

Työelämä on murroksessa. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, tekoäly tulee osaksi arkeamme, viestintäympäristöt muuttuvat virtuaalisiksi. Ammatinkuvat vaihtuvat, työskentely pirstaloituu. Mitä tapahtuu inhimillisille viestintätaidoille?

viestijä 2025

Lataa Viestijä 2025 -tulevaisuusluotaus tästä!

Mikä tulevaisuusluotaus?

Meitä Kaiku Helsingin viestintä- ja vuorovaikutusvalmentajia kiinnosti kovasti kuulla mielipiteitä siitä, millaiseksi inhimillinen viestintä muotoutuu työelämässä teknologisen kehityksen rinnalla. Siksi suunnittelimme chatbotin, jonka tehtävä oli houkutella ihmisiä mielikuvituksen aikakoneella vuoteen 2025.

Bottimme esitteli keskustelussa viisi tulevaisuuden työelämän tilannetta ja kyseli niissä tarvittavista viestintätaidoista. Aikamatkailijat pohtivat virtuaalipalavereja, tekoälyn ja ihmisen työnjakoa, asiakasviestintää, verkostomaista työskentelyä sekä johtamista.

Chatbottimme keräsi noin 400 ammattilaisen vastaukset – yhteensä 100 sivua pohdiskelua. Niiden perusteella muodostimme seuraavat teesit:

TEESI 1 Osaatko kuunnella, osaatko kiteyttää?

Kun viestintäympäristöt digitalisoituvat, palaamme entistä vahvemmin inhimillisen viestinnän peruskysymysten äärelle.

TEESI 2 Mitä empatia tarkoittaa käytännössä?

Digitaaliset ympäristöt ja viestinnän kiihtyvä nopeus aiheuttavat empatiavajetta – siksi empatiataitojen tietoinen kehittäminen on entistä tärkeämpää.

TEESI 3 Asiakaspalvelija, merkityksellisten kohtaamisten ammattilainen?

Kun tekoäly hoitaa rutiinit, ihmisen rooli asiakaskokemuksessa on lujittaa luottamusta ja käyttää luovuutta.

TEESI 4 Kuinka kytkeytyä muihin?

Yhteistyö verkostoissa vaatii erilaisuuden arvostamista ja jatkuvaa yhteisen ymmärryksen rakentamista.

TEESI 5 Liian suuret saappaat?

Tulevaisuuden johtajalta odotetaan viestinnällisiä huippusuorituksia, mutta tärkeintä on olla ihminen ihmiselle.

Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksessa pureskelemme teesejä ja selvityksen tuloksia artikkelein ja haastatteluin. Tarjoilemme sokerina pohjalla myös annoksen Mirva Haltia-Holmbergin kirjoittamaa tulevaisuusfiktiota, jossa pääset Echo Communicationsin retriittiin tekoälykollegoiden ja ihmisten kanssa.

Toivottavasti aikamatka on sinulle yhtä antoisa kuin meille!

Pauliina Perttuli ja Salla Syrman


Brändi ja viestintä ne yhteen sopii – mutta miten?

Kysyimme Kaiun kumppanilta, brändiekspertti Timo Muhoselta, mitä brändeistä ja viestinnästä tulisi tietää juuri nyt. Tässä vastauksia, olkaa hyvät:

Osa mieltää, että brändi on yhtä kuin organisaation logo ja slogan – Mitä organisaation brändillä oikeastaan tarkoitetaan?

Yksi parhaista brändin kiteytyksistä löytyy Interbrandilta. Sen mukaan brändi on kaikkien niiden ilmaisujen, tekojen ja toimien summa, jotka on tarkoitettu tekemään tiettyä kokonaisuutta, kuten henkilöä, yritystä tai kaupunkia, tunnetuksi.

Esimerkiksi logo tai slogan ovat tärkeitä brändin rakentamisen elementtejä – ne tekevät brändiä tunnistettavaksi. Brändi on kuitenkin paljon muutakin, edellä olevan määritteen mukaisesti. Viestintä on yksi keskeinen keino kertoa brändistä, eli tehdä oma tarjonta paremmin tunnetuksi.

Miten brändi ja viestintä sitten liittyvät toisiinsa?

Viestinnän avulla yritys voi toistuvasti ja kustannustehokkaasti kertoa, millainen organisaatio on ja miten sen tarjonta erottuu kilpailijoista.

Nykyään viestin vastaanottaja on mahdollista huomioida hyvinkin yksilöllisesti. Personoidun ja jatkuvan viestinnän määrä kasvaa koko ajan. Muutosta kiihdyttää tilausliiketoimintamalli, joka on yksi maailmalla nopeimmin kasvavista liiketoimintamalleista. Emme enää vuokraa elokuvaa yhdeksi illaksi tai osta levyjä, vaan saamme viihdekirjaston Netflixin ja Spotifyn kaltaisissa palveluissa käyttöömme kuukausimaksua vastaan. B2B-puolella samaa ilmiötä edustaa vaikkapa lentokoneen suihkumoottoreiden vuokraaminen perinteisen myymisen ja ostamisen sijaan.

Kuluttajabisneksessä tämän kaltaisten brändien viestintä asiakkaiden suuntaan on päivittäistä. Viestinnästä tulee osa palvelua, jota yritys toimittaa. Esimerkiksi Netflixissä avausnäkymäsi on jo pitkään ollut räätälöity katselutottumustesi perusteella, kuten saamasi muistutukset ja nykyisin jopa yksittäisten ohjelmien ikonikuvakkeet ja näiden kuvien sisältö. Vastaanotat erilaisia personoituja viestejä jatkuvasti, ja samalla ne rakentavat palvelun brändiä.

Miksi brändiä rakennettaessa ja siitä viestittäessä kannattaa hyödyntää palvelumuotoilua?

Palvelumuotoilun tehtävänä on ymmärtää asiakasta ja hahmottaa, mitä hän haluaa ja tarvitsee.

Joskus yritykset tekevät brändäystä liikaa vain omista lähtökohdistaan. Yritysten oma näkemys on olennainen, mutta palvelumuotoilun avulla voidaan selvittää, miten nykyiset sekä erityisesti uudet asiakkaat ajattelevat tietystä tuotteesta tai miten he toivoisivat siitä viestittävän - eli miten voisimme palvella heitä paremmin.

Usein yrityksen toiminta ja brändi lähtee rakentumaan, kun yritys tunnistaa ongelman ja kehittää sen ratkaisemiseksi tuotteen tai palvelun. Optimaalisesti ongelma on sen ratkaisijoille siis tuttu, ja heillä on intohimoa sen ratkaisemiseen. Palvelumuotoilun keinoin brändi ja siitä viestiminen saadaan muotoiltua sellaiseksi, että laajempi asiakasryhmä hahmottaa, mikä brändin perimmäinen tarkoitus on.

Mikä rooli sisäisellä ja ulkoisella viestinnällä on brändin rakentamisessa?

Organisaatiot hyödyntävät brändin rakentamisessa sisäistä viestintää liian vähän.

Globaalien tutkimusten mukaan iso osa ihmisistä käy töissä kokematta tekemäänsä työtä merkitykselliseksi. Tämän seurauksena liian harvat ovat aidosti sitoutuneita omaan työhönsä.  Vielä pahempi tilanne on silloin, jos yritys tekee hienoa ulkoista viestintää, mutta tarinat talon sisältä kertovat toista. Tällainen ristiriita räjähtää ennemmin tai myöhemmin yrityksen silmille.

Parhaimmillaan organisaatio viestii brändistä innostavasti ja osallistavasti työntekijöilleen sekä ottaa heitä mukaan viestintään ja sen kehitykseen vaikkapa palvelumuotoilun oppeja hyödyntäen. Näin yritys saa samalla kertaa monta innokasta ulkoista viestijää, jotka kertovat hyvää ulospäin. Lopulta tämä näkyy positiivisesti myös yrityksen liiketoiminnassa, työhyvinvoinnissa, innovaatioissa, rekrytoinnissa sekä lopulta tuloksessa.

Kolme vinkkiäsi brändin rakentamiseen ja viestintään?

Mieti, mikä on brändisi ydin ja osallista mietintään omaa henkilökuntaa, asiakkaita ja kumppaneita. Ennen kuin viestit brändistä sisäisesti tai ulkoisesti, mieti brändistä näitä kolmea asiaa ja rakenna viestintä niiden ympärille.

  1. Minkä asiakkaan oikean ongelman ratkaisette ja miten?
  2. Minkälaista hyötyä tuotatte asiakkaillenne ja miten voisitte viestiä siitä eteenpäin?
  3. Mikä on toimintanne ja sitä kautta brändinne perimmäinen tarkoitus, eli miten te parannatte toiminnallanne maailmaa ja miksi ylipäätään olette olemassa?

Timo Muhonen toimii yksityisenä liikkeenjohdon konsulttina, erityisesti liiketoimintastrategian ja brändin rakennuksen rajapinnassa. Hänellä on reilun 20 vuoden kokemus markkinoinnista, brändin rakennuksesta ja liiketoiminnan johtamisesta työskenneltyään useissa rooleissa ja eri organisaatioissa yrittäjänä, osakkaana, sijoittajana sekä neuvonantajana, kädet kulloinkin hyvin erilaisissa savissa.


Millaista on työelämän viestintä vuonna 2025? Astu botin aikakoneeseen!

Hoitaako vuonna 2025 tekoäly viestinnän rutiinit puolestasi, jolloin sinun tehtäväksesi jää pohtia strategioita? Valmennatko robottikollegoja viestimään ihmislähteiseen sävyyn asiakkaille? Minkälaiset vuorovaikutustaidot nousevat valttikortiksi, jos suurin osa työelämän kohtaamisista muuttuu virtuaalisiksi? Vai uskotko johonkin ihan muuhun suureen muutokseen?

Haluatko lähteä viiden minuutin matkalle tulevaisuuden työelämään? Ole hyvä – astu chatbottimme aikakoneeseen! Bottiystävämme vie sinut silmänräpäyksessä vuoteen 2025, jossa pääset tutkimaan muutamia mahdollisia työelämän tilanteita. Miten viestintä ja taitovaatimukset muuttuvat? Mihin itse aiot panostaa, jotta olet kova luu myös tulevaisuuden markkinoilla?

työelämän viestintä
Aloita aikamatka tästä!

Chatbot-kysely on osa Kaiun selvitystä, jonka perusteella julkaisemme marraskuun aikana Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksen. Tuossa katsauksessa on luvassa paitsi selvityksestä poimimiamme havaintoja, myös kiinnostavia artikkeleja ja kuvitteellisia tarinoita.

”Teknologia muuttaa maailmaa ja työelämää, mutta inhimillisten työelämän viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkitys ei ole häviämässä mihinkään – päinvastoin. Uskomme, että taidokkaista viestijöistä tulee entistä arvostetumpia ja kysytympiä ammattilaisia. Toisaalta viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen vaatii aikaa ja panostusta: esimerkiksi empaattiseksi esimiesviestijäksi ei muututa yhdellä kurssilla. Organisaatioiden kannattaa siksi miettiä tulevaisuuden työelämän tarpeita ja viestintäosaamisen kehittämistä jo nyt. Näihin tarpeisiin pureutuu Viestijä 2025 -tulevaisuusluotaus”, kertovat Kaiku Helsingin valmentajat Pauliina Perttuli ja Salla Syrman.

Oletko kiinnostunut saamaan Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksen ensimmäisten joukossa? Tilaa siinä tapauksessa Kaiun uutiskirje tai jätä yhteystietosi chatbotille!


Pelkkä tuloksellisuus ei takaa hyvää asiakaskokemusta – joskus tarvitaan myös hurttia huumoria

Monet hyvän asiakaskokemuksen osatekijät eivät b-to-b-palveluyrityksillä paljonkaan poikkea toisistaan, mutta erityisen kaikulaista on asiakkaan kokemus siitä, että pystymme lisäämään asiakkaan omaa osaamista ja että kanssamme toimiminen on poikkeuksellisen epämuodollista.

Näin voisi tiivistää kevään aikana toteutetun Kaiun NPS-kyselyn tulokset. Tutkimusyhtiö MainIdean kesällä toteuttamassa kyselyssä Kaiulta ei löytynyt yhtään kriitikkoa (suositteluhalukkuus 6 tai alle asteikolla 0-10). Neutraaleja (arvio 7-8) ja suosittelijoita (arvio 9-10) löytyi kumpiakin.

Osaaminen, erinomaiset tulokset ja lupausten pitäminen ovat oletusarvo kaikissa asiakkuuksissa ja niillä pääsee neutraaliin asiakastyytyväisyyteen.

Kiitettävä asiakaskokemus rakentuu näiden lisäksi siitä, että kumppani pystyy tuomaan oma-aloitteisesti uusia ideoita ja suosituksia, pitämään asiakkaan jatkuvasti ajan tasalla, on poikkeuksellisen joustava tai ymmärtää asiakkaan maailmaa ja tarpeita poikkeuksellisen hyvin – tai kaikkea edellä mainittua. Saman voisi varmasti lukea minkä tahansa b-to-b-palveluyrityksen asiakastutkimusten tuloksista.

Varmin tapa jäädä kiitettävästä arviosta taas on aikataulujen pettäminen, jonkin sovitun asian unohtuminen tai proaktiivisuuden puute.

Kaikulainen asiakaskokemus: joustavaa, rentoa, asiakasnäkökulman huomioivaa

Erityisen kaikulainen asiakaskokemus on onnistuttu tuottamaan silloin, kun asiakas kokee, että Kaiun kanssa toimitaan poikkeuksellisen joustavasti, epämuodollisesti ja ”hurtilla huumorilla”. Tai silloin, kun asiakas kokee myös oman osaamisensa kasvavan Kaiun kanssa työskennellessä.

”Suomessa ei ole kauhean paljon sellaisia, jotka opettavat myös yrityksen omia ihmisiä paremmiksi viestijöiksi.”

”Heidän toimintansa on ollut suunnitelmallista ja aktiivista, mutta samalla leppoisaa ja rentoa.”

”Kaiulla ei ole laitosmaisuutta kuten monilla muilla toimijoilla. Monissa muissa paikoissa asiakkaan tarpeet unohtuvat ja oma toimintatapa korostuu. Kaiulla on joustavampaa ja asiat tehdään asiakkaan näkökulmasta.”

”Heidän työskentelynsä ei ole liian vakavaa, mutta on samalla tuloksellista.”

– Asiakkaidemme lainauksia, jotka parhaiten kuvaavat kaikulaista asiakaskokemusta –

Tätä parannamme

Tietysti meiltä löytyy parannettavaa. Vaikka kriitikkoja ei löytynytkään, neutraaleja arvioita saimme osalta asiakkaistamme.

Arvion 7 saa silloin, jos ei ole pysytty aikatauluissa tai muuten täytetty lupauksia (kyllä, joskus meillekin sattuu niin). Kahdeksikon taas saa useimmiten silloin, jos tulokset ovat olleet hyviä, lupaukset toteutettu ja yhteistyö mukavaa, mutta uusia ideoita tai asiakkaan oman osaamisen kehittymistä ei olla kyetty riittävästi tuottamaan.

Jokaisen saamamme arvosanan ja kommentin olemme käyneet kaikulaisten kanssa huolellisesti läpi. Niistä opimme, mitä jo hyvää lisäämme ja mitä parannamme entisestään. Kannustamme myös asiakkaitamme antamaan meille palautetta entistä useammin arjen tekemisen keskellä – ei vain kerran vuodessa tutkimusyhtiön soittaessa.

Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille asiakkaillemme!

Kirjoittaja on Kaiku Helsingin toimitusjohtaja Pete Saarnivaara. Parin vuosikymmenen ajan viestintäalalla toiminut Pete on lehmänhermoinen viestinnän neuvonantaja ja organisaattori, joka pääsee toden teolla vauhtiin kriisitilanteissa. Peten vahvuuksia ovat strateginen ajattelu, kriisiviestintä, johdon sparraus ja valmennus sekä yhteiskunnallinen viestintä. Vapaa-ajallaan Pete on epänormaalin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä – aina silloin, kun ei ole kaunokirjallisuuden tai perheen parissa (ja usein silloinkin) tai mailan varressa squash- tai sulkapallokentällä.


Tulevaisuuden asiakas

Mitä kannattaa tehdä tänään, jotta viestit onnistuneesti asiakkaallesi myös tulevaisuudessa?

Tehdäänpä ajatusmatka lähitulevaisuuteen, vaikkapa jonnekin 2020-luvulle. Millainen yrityksesi asiakas on silloin?

Jos haluat, että tulevaisuudessa häämöttää tyytyväinen, sitoutunut ja suositteleva asiakas, on aika toimia. Mitä kannattaa tehdä jo nyt, jotta varmistat, että tulevaisuuden asiakas saa parasta mahdollista asiakasviestintää?

1.Tunne asiakkaasi ja kartuta jatkuvasti ymmärrystäsi.

Vain todella tuntemalla asiakkaamme voimme kehittää asiakasviestintäämme.

Meidän täytyy tietää, keitä he ovat: mistä asiakkaat ilahtuvat, mitä kanavia he haluavat käyttää ja milloin, mikä heitä motivoi ja mikä ei.

Asiakasymmärrys auttaa meitä paitsi muotoilemaan sisältöjä, myös tekemään kielellisiä valintoja ja personoimaan viestejämme niin, että ne resonoivat toivotusti kohderyhmissämme.

Arvosta asiakastasi. Älä aliarvioi, älä oleta, vaan vaali jokaista asiakassuhdetta. Huomioi yksilölliset tarpeet. Kun tiedät missä digitaalisissa viestintäkanavissa asiakkaasi ovat, investoi niihin ja tee vuorovaikutuksesta asiakkaallesi mahdollisimman helppoa. Ole saavutettavissa, älä odotuta.

Asiakasymmärryksen kartuttamiseksi on tietysti tärkeää kysyä asiakkailta itseltään, mikä heitä kiinnostaa ja mitä he palveluilta ja asiakasviestinnältä toivovat. Aina asiakkaat eivät itsekään tiedä, mitä he haluavat tai mitä he voisivat tulevaisuudessa haluta.

Klassisen esimerkin mukaan Henry Ford on sanonut näin: ”Jos olisimme kysyneet asiakkailta mitä he haluavat, he olisivat toivoneet nopeampia hevosia.”

Suoraan kysymisen lisäksi meidän tehtävämme on siis havainnoida sekä tutkia asiakkaiden toimintaa ja ennakoida tulevaa myös heidän puolestaan.

2. Älä ennusta, vaan ennakoi!

Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta ennakoida pystymme. Ennustamisessa on kyse yhden tulevaisuuskuvan rakentamisesta ja riippuen kristallipallon kirkkaudesta, se on joko lähes tai täysin mahdotonta puuhaa. Ennakoimalla sen sijaan rakennetaan monia erilaisia skenaarioita, joista jokin tai jotkin toteutuvat – tai sitten eivät toteudu.

Asiakaskohtaamiset ovat erinomaisia paikkoja havainnoida heikkoja ja vahvoja signaaleja. Näiden signaalien avulla voimme kehittää toimintaamme ja päästä vähän paremmin kiinni siihen, mitä tulevaisuuden asiakas haluaa.

Futuristi Elina Hiltunen on tutkinut tulevaisuuden kuluttajatrendejä. Kirjassaan Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa hän listaa kahdeksantoista kuluttajatrendiä. Hiltusen mukaan muutosten havainnoinnin tulisi kuulua koko henkilökunnalle. Esimerkiksi sisäisissä somekanavissa havaintojen keräämisen voi järjestää helposti. Futuristi Hiltusen mielestä kaksi havaintoa kuukaudessa voi olla aluksi sopiva tavoite − lähdetään siitä!

Ennakointi auttaa varautumaan monenlaisiin tulevaisuuskuviin. Miten olisi käynyt videovuokraamoille, jos niissä koko henkilökunta olisi kannustettu mukaan havainnoimaan? Sen sijaan videovuokraamot kommentoivat, että Netflixin kaltaisten toimijoiden ” vaikutus meille on ollut vähäisempi kuin säätila lauantaina.” Oletettiin ja ennustettiin, ei tutkittu eikä ennakoitu.

Samankaltainen esimerkki tulee mieleen vuokra-asuntomarkkinoilta joitakin vuosi sitten. Erään yrityksen markkinointijohtaja kommentoi, ”etteivät ne vuokra-asunnon ostajat netissä pyöri”. Toki omat painavat mielipiteet pitää uskaltaa tuoda julki, mutta asiakkaan todellisten tarpeiden ja tapojen selvittäminen avittaisi haistelemaan todenmukaisempia tulevaisuuden tuulia.

3. Vaali vuorovaikutustaitoja.

Ihminen liittyy vahvasti palveluihin tulevaisuudessakin, vaikka tekoäly tuleekin avuksi.

Vuorovaikutustaidot ja erinomainen asiakaspalvelu ovat kilpailuetuja ja erottautumisen keinoja myös tulevaisuudessa.

Huolehdi siis vuorovaikutustaidoista koko organisaatiossa. Valmenna asiakaspalvelu reaktiivisesta proaktiiviseksi, vahvista empatiataitoja ja huolehdi monikanavaisen ympäristön viestintätaidoista.

Trendit vaikuttavat varmasti siihen, millaiseksi asiakasviestintä ja vuorovaikutuksen tapa muuntautuvat. Yksi futuristi Hiltusen esittelemistä vahvoista trendeistä on hyvää tekevä kuluttaja. Vastuullisuus ja siitä viestiminen on yhä tärkeämpää, ja tulevaisuuden asiakas on hyvin tiedostava monella tasolla.

Toinen, itseänikin miellyttävä trendi on, ettei koskaan tarvitse kasvaa aikuiseksi. Kuluttaja saa olla aikuisenakin rento, kokeileva ja hauska. Leikki ja luovuus saavat näkyä viestinnässäkin, pakkojäykkyys ja muodollisuus ei ole enää odotusarvo. Tärkeistäkin asioista voi viestiä kevyemmällä äänensävyllä.

Historia on täynnä ennakointia, joka meni pieleen. Emme voi koskaan arvata täysin, millainen tulevaisuuden asiakas on, mutta nähdään se mahdollisuutena! Kuinka kiehtovaa onkaan seurata ja havainnoida mitä ajassa tapahtuu, hienovaraisesti tunnustella uutta ja tuntematonta, onnistua tai joskus kompuroida. Parhaassa tapauksessa kokeileva ja ketterästi mukautuva asiakasviestintä on sen pienen askeleen edellä – ja saa asiakkaasi hymyilemään!

Laura Vuorio-Kuokka on Kaiku Helsingin valmentaja, joka auttaa asiakkaitaan löytämään asiakasviestinnän punaisen langan. Lauran lempeässä mutta määrätietoisessa valmennuksessa syntyy muun muassa asiakaslähtöisiä palvelukuvauksia ja aidosti hyödyllisiä asiakaskohtaamisen malleja. Laura uskoo kuuntelun taitoon viestinnän onnistumisessa.

Tule juttelemaan Kaiun väen kanssa tulevaisuuden – ja tämän päivän ­– asiakasviestinnästä Markkinoinnin viikolle 4.-5.9. Lauran tapaat tiistaina joko Kaiun ständillä (#24) tai juontajana Tulevaisuuden asiakas -lavalla klo 13.


tubettamisesta

Mitä jokaisen markkinointi- ja viestintäfabun tulisi tietää tubettamisesta?

Somevaikuttajat ovat jo ohittaneet urheilijat nuorten seuratuimpien vaikuttajien listalla ja nousseet kärkipaikalle muusikoiden rinnalle. Tubettamisesta on tullut vaikuttava ilmiö, josta yksi osoitus on Tubecon-tapahtuma: 17.–18. elokuuta viidettä kertaa järjestetty festari veti Helsingin Messukeskukseen noin 17 000 vierailijaa. Vuonna 2014 vastaava luku oli 5 000.

Ketkä tubettajia fanittavat? Miksi heitä seurataan? Ja mitä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen kannattaisi tietää koko aiheesta?

Tässä ajantasaiset teesit tubettamisesta, olkaa hyvä!

1. Tube on Facebookin ohella Suomen suosituin sosiaalinen media.

Tubea käyttää kuukausittain noin 79 prosenttia suomalaisista. Kotimaisia videoblogeja seuraa noin 28 prosenttia. Vertailun vuoksi Instagramia käyttää 49 prosenttia suomalaisista, Twitteriä 23 prosenttia ja LinkedIniä 20 prosenttia.

2. Aktiivisimmin tubettajia seuraavat nuoret.

Kotimaisia tubettajia seuraa viikoittain jopa 49 prosenttia 15–24-vuotiaista suomalaisista. Samasta ikäryhmästä 23 prosenttia katsoo tubettajien videoita päivittäin.

3. Tuben ääreen tullaan viihtymään ja kuluttamaan aikaa.

Yleisin syy tubevideoiden katsomiseen on itsen viihdyttäminen ja toiseksi yleisin ajan kuluttaminen. Uuden tiedon, ideoiden ja näkemyksien etsiminen ovat prioriteettilistalla vasta näiden jälkeen. Suosituimpien tubettajien vlogit pyörivät lifestylen, huumorin ja pelien maailmassa.

4. Jos sisältö ei viihdytä, se laitetaan nopeasti vaihtoon.

Z-sukupolvi kuluttaa sisältöä samanaikaisesti viiden eri ruudun kautta (siinä missä y:n edustajat kykenevät maksimissaan kahteen). Mielenkiinto on herätettävä kahdeksan sekunnin aikana: sen jälkeen ruutu vaihtuu toiseen.

5. Teinit eivät siedä bannerimainontaa – eivätkä epäröi poistaa ruuduiltaan sitä, mikä heitä ei kiinnosta.

Puolet blokkaa mainokset kokonaan, ja 82 prosenttia jättää reagoimatta display-mainoksiin. Huomio on siis herätettävä muilla keinoilla.

6. Seuraajat kerää kiinnostava persoona.

Vaikuttajamarkkinoinnin seminaareista ei nykyään pääse ulos kuulematta vähintään viittä puheenvuoroa autenttisuuden ja aitouden merkityksestä. Feikkaaminen karkottaa erityisesti nuoret. Kiinnostavan persoonan lisäksi tubettajan menestyksen ratkaisee asiasisältö sekä kyky saada katsojansa nauramaan.

7. Tubettajat liikkuvat laumoissa.

Suomalainen tubeyhteisö on pieni mutta tiivis. Suositut tubettajat ovat keskenään kavereita ja vierailevat tiuhaan toistensa videoilla. Kaverisuhteisiin kannattaa perehtyä: usean tubettajan yhteistyö voi tuoda kamppiksiin kaivattuja lisätehoja.

8. Tube tavoittaa nuoret tehokkaasti, mutta on kanavana hintava.

Jos haluaa tuotteensa tubeen, täytyy siihen olla valmis myös sijoittamaan: suosituimpien tubetähtien sisältöyhteistyön hinnat lasketaan kymmenissä – jopa sadoissa tuhansissa. Parhaiten tuben kautta pääsee vaikuttamaan 15–29-vuotiaiden suomalaisten ostopäätöksiin. Blogit ovat kuitenkin yhä melkein tuplasti tehokkaampi – ja merkittävästi edullisempi myyntikanava.

9. Tubeilmiöitä on vaikea ennustaa – ja se on osa kanavan viehätystä.

Yllätyksellisyydestä kertoo jotain se, että Tubeconin vuoden 2018 Yleisön suosikki -tittelin nappasi nuorten starojen ohi Vantaankosken koulun musiikinopettaja Jan Nyberg, joka versioi aamunavausvideossaan Dr. Dren Still D.R.E -klassikkobiisiä. Suosiota ei haitannut edes se, että Still D.R.E on julkaistu vuonna 1999 – ennen kuin suurin osa tuben suurkuluttajista oli edes syntynyt.

10. Tulevaisuuden potentiaali on kahdenvälisessä somessa.

Z-sukupolvi käyttää selvästi muita enemmän somekanavia, jotka on tarkoitettu lähtökohtaisesti kahdenväliseen viestintään. Suosituimpia ovat Snapchat ja WhatsApp. Kanavien toimintalogiikka ja niissä käytetty kieli kannattaakin opetella jo nyt – aloita vaikka perehtymällä chat-fiktioon.

Kirjoituksen lähteinä on käytetty Dagmarin, Mainostajien Liiton ja Ping Helsingin huhtikuussa 2018 toteuttamaa vaikuttajamarkkinoinnin tutkimusta ja Tubecon Industry Afternoon -tapahtumassa vierailleiden asiantuntijoiden puheenvuoroja.

Jos viestintä olisi kymmenottelu, kirjoittaja Sanna Puutonen hallitsisi suvereenisti sen kaikkia lajeja. Kielestä ja sen käytöstä loputtoman kiinnostunut konsultti tunnetaan toimistolla rautaisena projektijohtajana, täyden palvelun sisällöntuottajana ja ehtymättömänä yhden naisen ideahautomona. Jotain viestintäkonsultin rautaisesta kirjoitustaidosta kertoo se, että Sanna kruunattiin toukokuussa J. H. Erkon lyhytproosakilpailun voittajaksi. 


Hissipuhe – myy ajatuksesi hississä

Ei liene sattumaa, että Unikeon päivää ja Juttele hississä -päivää vietetään samaan aikaan. Hississä vaietaan ja tuijotellaan varpaankärkiä unisena. Hissihöpöttäjä erottuu ja jää mieleen, mutta hyvä hissipuhe myy ajatuksesi muuallakin kuin kerrosten välillä.

Kun kymmenen vuotta sitten päätimme perustaa viestintätoimiston, käyntikortteihimme painettiin iskulause ”Viestintä on myymistä. Ostatko ajatuksen?”. Kysymys herätti asiakkaan pohtimaan viestinnän merkitystä ja toimi hissipuheen johdantona.

Hissipuheella voit myydä osaamistasi pomoille, firmasi tarjontaa asiakkaalle tai yrityksesi osakkeita sijoittajille. Kaikissa tapauksissa kuulija pitää saada kiinnostumaan sinusta ja ajatuksistasi niin paljon, että hän haluaa kuulla lisää, eli ostaa ajatuksesi.

Kaikki osaavat sanoa nimensä ja melkein kaikki, mitä he tekevät työkseen. Harva pystyy kertomaan, miksi heidän työnsä on merkityksellistä. Oman hissipuheen valmistelu kannattaa aloittaa pohtimalla, miksi jonkun kannattaisi kiinnostua sinusta ja ajatuksistasi.

Hissipuhe kestää lyhyimmillään muutaman kymmenen sekuntia. Omalla hissipuheellani Kaiku Helsingistä on mittaa minuutti. Se on tässä:

”Terve! Olen Jouko Marttila, yksi viestintätoimisto Kaiku Helsingin perustajaosakkaista.

Mitä luulet, kuinka usein viestintä epäonnistuu?  Professori Osmo A. Wiion lain mukaan viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.

Me Kaiku Helsingissä osoitamme Wiion lain vääräksi ja autamme asiakkaitamme onnistumaan. Teemme heistä kiinnostavia, oli sitten kyse medianäkyvyydestä tai vaikuttavuudesta. Uusimpana oivalluksena käytämme palvelumuotoilua viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Se tuo entistä parempia tuloksia ja auttaa yritysasiakkaitamme kasvamaan.

Valmennamme johtajia, esimiehiä ja asiantuntijoita onnistumaan heidän omassa viestinnässään. Autamme heitä kriisitilanteissa ja niiden ennalta ehkäisemisessä. Monet ovat avullamme välttyneet ikäviltä otsikoilta.

Meillä on Kaiussa yli 30 viestinnän huippuosaajaa. Esimerkiksi Verohallinto, Maa- ja metsätalousministeriö, Aberdeen Standard Investments, BAE Systems, Oral, Scandic Hotels ja Sofigate ovat tärkeitä asiakkaitamme.”

Käytän mielelläni kysymyksiä vuorovaikutuksen synnyttämiseen. Jos kysyt jotain, mieti oma vastauksesi valmiiksi. Jos yrityksesi myy käsinkosketeltavaa tuotetta, joka kulkee helposti mukana, käytä sitä.

Pidä hissipuhe selkeänä ja käytännönläheisenä niin, että se auttaa kuulijaa oivaltamaan, miksi hänen kannattaa kuunnella juuri sinua – ja jatkaa keskustelua vielä hissipuheen jälkeenkin.

Kirjoittaja Jouko Marttila on Suomen kokeneimpia ja monitaitoisimpia viestinnän ammattilaisia. Hän oli BBC:n, Ylen uutisten ja A-studion jälkeen perustamassa Arvopaperi-lehteä sekä myöhemmin käynnistämässä Forbes Suomea. Siinä välissä Jouko toimi pörssi- ja pankkivalvonnan viranomaisena Helsingissä ja Lontoossa sekä vastasi Suomen Pankin viestinnästä. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana. Jouko väitteli 2016 työn ohessa valtiotieteen tohtoriksi. Hän on mustan vyön judoka, joka harrastaa hiihtoa, triathlonia ja maratonjuoksua. Joukon blogi löytyy osoitteesta taloudentulkki.com.


Ihminen

Teknologia tarvitsee inhimillisyyttä - tästä syystä viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin pitää nyt satsata

Teknologia muuttaa organisaatioita ja johtamista kuin Mooren laki, jonka mukaan tietokoneiden laskentateho kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Yksilötasolla käytöksemme muuttuu nopeasti, mutta organisaatiot liikkuvat hitaasti. Teknologisen murroksen keskellä inhimillinen vuorovaikutus korostuu.

Facebook on pelottava esimerkki uuden viestintäteknologian voimasta. Sillä vaikutetaan ihmisten mieliin, voidaan valita presidenttejä, ohjata kansanäänestyksiä tai synnyttää jopa kansanmurhia. Organisaatiotasolla teknologiaa ei ole osattu kesyttää Facebookin kaltaiseen aivopesuun, mutta sosiaalisen median kanavia käytetään sisäisessä viestinnässä laajasti.

Kymmenen muutostrendiä

Yritysrakenteet, liiketoiminnan suunnittelu, työtehtävien sisällöt ja johtamisen käytännöt periytyvät teollisen vallankumouksen ajoilta. Teknologia murtaa vanhoja rakenteita. Konsulttiyhtiö Deloitten mukaan yritysten pitää vastata kymmeneen muutostrendiin, jos ne aikovat menestyä. Viestinnällä ja vuorovaikutuksella on avainrooli muutoksessa.

1. Tukevaisuuden organisaation pitää olla ketterä. Hierarkiat täytyy purkaa ja korvata verkostomaisesti yhdessä toimivilla tiimeillä. Tiimityön perusta on luottamus, joka syntyy siitä, että kaikki uskaltavat paljastaa heikkoutensa ja keskustella avoimesti.

2. Yhden ammatin sijasta työntekijöille tarjotaan useita urapolkuja. Työnantajien on tuettava jatkuvaa oppimista. Osaamisen puoliintumisaika laskee jyrkästi, sillä vanhat opit on päivitettävä joka viides vuosi. Asiantuntijoilta ja esimiehiltä vaaditaan entistä parempia koulutus-, valmennus- ja viestintätaitoja.

3. Osaaville ihmisille on löydyttävä heitä kiinnostavia tehtäviä. Kilpailu parhaista tekijöistä korostuu, ja työltä kaivataan merkityksellisyyttä pelkän palkan tai tittelin sijasta. Johtajien on osattava kuunnella ja arvostaa ihmisiä ympärillään.

4. Työntekijäkokemus nousee asiakaskokemuksen veroiseksi mittariksi. Työntekijöiden hyvinvointi ja yrityskulttuuri määrittävät hyvää ja huonoa työntekijäkokemusta. Johtamisella ja viestinnällä luodaan vahva perusta, joka vaikuttaa yrityksen maineeseen työnantajana.

5. Jatkuvalla vuorovaikutuksella ja palautteenannolla organisaatioiden johto kykenee parantamaan yhteisiä tuloksia ja mittaamaan tuottavuutta sekä seuraamaan yrityskulttuurin kehittymistä.

6. Johtaminen muuttuu joustavaksi ja sopeutuvaksi. ”Näin on aina tehty”, ei saa olla vastaus enää mihinkään.

7. Henkilöstöhallinnolta vaaditaan uusia digitaalisia ja helppokäyttöisiä apuvälineitä, joilla kerätään ajantasaista tietoa henkilöstön hyvinvoinnista ja organisaation tarpeista.

8. Työn laatua ja tuloksia analysoidaan paljon, mutta tietojen hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä on lapsenkengissä. Alle kymmenen prosenttia yrityksistä sanoo hyödyntävänsä riittävästi henkilöstön osaamiseen liittyviä tietoja liiketoimintansa kehittämisessä.

9. Oikeudenmukaisuus, osallistaminen ja vastuunkanto toistuvat usein johdon puheissa, mutta siirtyvät harvoin käytäntöön. Sen on muututtava, jos haluaa menestyä. Ylimmän johdon on näytettävä esimerkkiä muutoksen toteuttamisessa.

10. Lisätty todellisuus, tekoäly, automaatio ja robotiikka muuttavat työtä. Osa-aikainen työ valtaa alaa konsulttien ja keikkatyöläisten rinnalla. Työn käsitettä ja sisältö uudistuvat. Yrityksistä 41 prosenttia kertoo ottaneensa käyttöön kognitiivisia tai tekoälyyn liittyviä teknologioita, mutta kone ei koskaan korvaa inhimillistä vuorovaikutusta.

 

Kaiku DigiArenalla 17.5.2018: Pyyhi pois digihiki – ihmistaidot pitävät vielä pintansa!

Inhimilliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeämpiä kuin koskaan, jotta saat teknologian kehityksestä parhaan hyödyn irti. Mihin kannattaa keskittyä digipanostusten rinnalla?

Rennossa rantabaarissamme tarjoamme sinulle ihmissuuhun sopivat virkistysdrinkit, Palvelumuotoilu on the beach ja Communicatini 2025, ja niihin kuuluvat pikasparraukset:

  • Kiinnostaako palvelumuotoilu? Muotoile käyttöösi kiinnostavan markkinointiviestinnän asiakaspolku!
    Palvelumuotoilun keinoin luot myyvää ja sitouttavaa sisältöä. Kaiku Helsingin kiinnostavuusmuotoilijoilta saat viiden minuutin pikapulahduksen markkinointiviestinnän palvelumuotoiluun.
  • Mitä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sinun – ja organisaatiosi avainhenkilöiden – kannattaa nyt ja lähitulevaisuudessa kehittää?
    Tule rakentamaan Viestijä 2025 -tavoitekuvasi valmentajiemme opastuksella. Tätä kehollisen osallistavaa menetelmää tuskin olet aiemmin kokeillut! Sparrauksen tuotoksena saat kuvan muistuttamaan tavoitteista arjessa.

Teknostressittömään keitaaseemme on vapaa pääsy! Lisätietoa DigiArenan maksullisesta ohjelmasta löydät osoitteesta www.digiarenahelsinki.fi.

Lähde: Deloitte Global Human Capital 2017
Kuva:  Eric PatnoudesUnsplash

Kirjoittaja Jouko Marttila on valmentaja, mustan vyön judoka, valtiotieteen tohtori ja Kaiku Helsingin hallituksen puheenjohtaja.Joukon viestintäkokemus on vertaansa vailla: Hän oli BBC:n, Ylen uutisten ja A-studion jälkeen perustamassa Arvopaperi-lehteä sekä myöhemmin käynnistämässä Forbes Suomea. Siinä välissä Jouko toimi pörssi- ja pankkivalvonnan viranomaisena Helsingissä ja Lontoossa sekä vastasi Suomen Pankin viestinnästä. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana.