Miksi viestinnän kiinnostavuusmuotoilu on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

Seuraavaksi näet muutaman viestin. Ne ovat aitoja, eri yritysten julkaisemia viestejä, joista olen vain poistanut oikeiden firmojen nimet. Tämän kaltaisiin viesteihin voi törmätä yritysten lähettämissä mediatiedotteissa, asiakasuutiskirjeissä, somepostauksissa, johdon Teams-puheenvuoroissa tai muissa päivittäin toistuvissa tilanteissa.

Mitä yhteistä näillä sinun mielestäsi on?

– Kirkastettu strategiamme saa nyt rinnalleen uudistetun brändin
– Palvelujohtajamme Sirpa oli tänään Turun Sanomien haastattelussa
– Katso uusi videomme!
– SökötinPLUS palkittiin Random Awards -gaalassa Vuoden tuotemerkki -palkinnolla – Korostaa innovatiivista lähestymistämme liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen

Oikeassa olet: nämä kaikki ovat pahuksen tylsiä ja epäkiinnostavia.

Mutta mikä niistä tekee epäkiinnostavia?

Ennen kaikkea se, että ne ovat viesteinä itsekkäitä. Niissä viestijä lähtee liikkeelle omasta itsestään ja julistaa sormi pystyssä ylpeänä, miten hieno hän on ja mitä kaikkea hän on tehnyt. Ihan kuin ketään lähtökohtaisesti kiinnostaisi.

Markkinoinnin monitaituri Sanna Kärsämänoja tiivistää ongelman osuvasti: Yritykset ovat kuin taaperoikäisiä lapsia. Ne olettavat, että kaikkia kiinnostaa, keitä ne ovat ja mitä niille on tapahtunut. Ne paukuttelevat henkseleitään onnistumisista, jotka eivät yleisön kannalta tunnu kovin merkityksellisiltä. Ja ne suoltavat loputtomasti asiaa, jossa ei tunnu olevan punaista lankaa nimeksikään.

Viestiahdistus pahenee pandemiassa

Me kaikki elämme valtavan viestitulvan keskellä. Tilastot kertovat, että:

  • asiantuntijatyötä tekevä ihminen vastaanottaa päivässä noin 120 sähköpostiviestiä
  • mediatalojen toimituksiin tulee joka päivä jopa 400 tiedotetta
  • valtakunnantason päättäjää lähestyy päivittäin ainakin 80 lobbaajaa
  • joka kerta, kun sinä tai minä kirjaudumme Facebookiin, meitä odottaa jonossa 1500 postausta, joista Facebookin algoritmi yrittää valikoida meille ne relevanteimmat

Kaiken lisäksi korona-aika tekee tilanteesta entistäkin hankalamman. Warwickin yliopiston professorin Thomas Hillsin mukaan pandemiaelämä on heikentänyt ihmisten keskittymiskykyä, koska poikkeustilanteessa varuillaan oleminen kuluttaa energiaa ja ajattelukapasiteettia.

Miksi sitten yritykset ja organisaatiot viestivät yllä kuvatulla minäminäminä-tyylillä, vaikka sellainen on epäkiinnostavaa ja hukkuu takuuvarmasti viestitulvaan?

Syynä on, että organisaation ihmiset johtoryhmästä tiedottajaan eivät hyödynnä viestinnän kiinnostavuusmuotoilun ohjenuoraa.

Hyödyllinen = kiinnostavaa

Jyväskylän yliopiston professori Vilma Luoma-Aho on todennut, että viestin yleisön kannalta ei ole oleellista, kuka viestin on lähettänyt. Merkitystä on ainoastaan sillä, kokeeko yleisö saavansa viestistä hyötyä. Kovin yksinkertaista: viesti on kiinnostava, jos se on hyödyllinen!

Hieman yksinkertaistettua sosiaalipsykologiaa käyttäen voimme jaotella viestin tarjoamat mahdolliset hyödyt kolmeen luokkaan. Jos viestijöinä pystymme paketoimaan kerrottavamme niin, että se tuottaa yleisöillemme jotain näistä hyödyistä, viestimme kiinnostaa:

  • Informatiivinen hyöty: viesti on hyödyllinen, koska se auttaa ratkaisemaan jonkin yleisöllä olevan ongelman tai tuo vastauksen johonkin tärkeäksi koettuun kysymykseen.
  • Hedonistinen mielihyvähyöty: viesti on hyödyllinen, koska se nostaa yleisön hetkeksi arjen yläpuolelle, ehkä viihdyttää tai yllättää tai antaa vaikka mahdollisuuden kummaksua tai paheksua.
  • Sosiaalinen hyöty: viesti on hyödyllinen, koska se auttaa vastaanottajaa korottamaan omaa statustaan ja näyttämään ”hyvältä tyypiltä” jossain hänelle tärkeässä sosiaalisessa joukossa, esimerkiksi ammatissa tai harrastuksen parissa.

Kiinnostavuusmuotoilu ja… Bryan Adams!?

Viestinnän kiinnostavuusmuotoilu on siis pohjimmiltaan sitä, että viestijöinä kysymme itseltämme: ”Mitä hyötyä tästä viestistä on minun yleisölleni?”

Eihän tässä ole mitään vallankumouksellista tai uutta. Mutta arjen vilskeessä meillä on monesti niin kiire päästä kertomaan oman organisaatiomme tarinaa, että tämä yksinkertainen ajatus unohtuu. (Tai sitten organisaatiomme viestinnän linjoista päättää johto, jolle tekisi eetvarttia virittää ajattelumallinsa kiinnostavuusmuotoilun taajuudelle!)

Onneksi on olemassa yksi mieleenpainuva muistisääntö – tai oikeammin muistihenkilö – jonka avulla kuka tahansa voi tarkistaa, toteutuuko kiinnostavuusmuotoilu. Outoa kyllä, kyseessä on Kanadan platinakurkku Bryan Adams.

Jos malttaisimme joka kerta ennen tiedotteen kirjoittamista, puhelimeen tarttumista, tai twiitin lähettämistä pysähtyä minuutiksi ja lausua itsellemme Bryanin kuolemattomat sanat: Everything I do, I do it for you, muistaisimme, että viestissä tärkeää ei ole meidän organisaatiomme, vaan meidän yleisömme.

Tunne yleisösi, viestit paremmin

Loppuun vielä sana viestinnän yleisöistä. Jotta pystyisimme aidosti arvioimaan, mikä yleisömme mielestä on hyödyllistä eli kiinnostavaa, meidän täytyy tuntea yleisömme.

Keinoja oman yleisön parempaan tuntemiseen löytyy tietysti monia: erilaiset tutkimukset, verkkopalveluidesi käyttäjäanalytiikka, somekanaviesi data, mediassa käytävä keskustelu – tai ihan arjen kokemusten ja vuorovaikutuksen kautta kertyvä ymmärrys.

On myös fiksua muistaa, että monella meistä yritysviestijöistä on itse asiassa useita erilaisia yleisöjä. Kun haluamme kertoa esimerkiksi yrityksemme voittamasta palkinnosta, siinä voi olla eri hyötyjä asiakkaille, potentiaalisille työnhakijoille, sijoittajille, omalle henkilökunnalle, tai mille tahansa viestintästrategiassa määrittelemällemme yleisölle.

Silloin alun esimerkkiviesti ”Kirkastettu strategiamme saa nyt rinnalleen uudistetun brändin” avautuisi Bryan Adamsin hengessä eri yleisöille tällaisten kiinnostavuusmuotoilukysymysten kautta:

  • Mitä hyötyä uudesta strategiastamme ja brändistämme on asiakkaillemme?
  • Mikä uudessa strategiassamme tai brändissämme on sellaista, mikä voisi kiinnostaa talousmedian toimittajaa ja lukijoita? Entä yleismedian? Entä alueellisen median?
  • Avaako uusi strategiamme tai uusi brändimme jotain uusia mahdollisuuksia tuleville työntekijöille? Entä nykyisille?

 

Kirjoittaja

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Marketing Finlandin blogissa 30.3.2021.

Kirjoittaja Petteri Puustinen on Kaiun  viestintävalmentaja, sisällöntuottaja ja konsultti. Bryan Adams -fani hän on ainoastaan työn puolesta. Tavoitat Petterin Twitteristä nimimerkillä @petteripuu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä sisällöistä:

Viisi teesiä viestinnän johtamiseen  mitä kannattaa huomioida vuonna 2021?

Virtuaalitilaisuuden kiinnostavuusmuotoilu

 


Muista – numeroiden takana on ihminen

Maailman tunnetuimman talouslehden Forbesin kansikuvaan valitaan aina ihminen. Tiedän, koska olin muutama vuosi sitten käynnistämässä Forbesin suomenkielistä julkaisua. Mutta ei siitä enempää. Vaikka numerot ovat tärkeitä, Forbes nostaa pääosaan ihmiset ja heidän tarinansa. Ihmistä kiinnostavat enemmän ihmiset, vähemmän numerot ja organisaatiot. Talousviestinnän ongelma on, että liian usein puhutaan pelkistä numeroista.

Tuloslaskelma ja tase kuuluvat talousviestinnän ytimeen, mutta tärkeämpää on ymmärtää, miten luvut syntyvät ja mitä niistä seuraa. Numeroiden vaikutus pitää kertoa heti otsikossa, ei tilinpäätöstiedotteen alaviitteessä.

Tilinpäätöstä ei ole ilman luottamusta yhteiseen järjestelmään – ja luottamus syntyy ihmisyydestä

Yrityksistä puhutaan kuin ihmisistä. Yhtiö X teki viime vuonna voittoa, yhtiö Y valahti tappiolle, yhtiö Z investoi. Todellisuudessa osakeyhtiö on mielikuvituksen tuotetta. Kirjailija Yuval Noah Harari kuvaa osakeyhtiöitä rakennelmaksi, joka muistuttaa uskontoa. Tilinpäätös näyttäytyy osana yhteistä ennalta sovittua rituaalia tilintarkastajineen ja yhtiökokouksineen.

Yhtiörakenteen pitäminen uskonnollisena kuvitelmana on hiukan kaukaa haettu, mutta voidaan sanoa, että yhtiöitä on olemassa, koska ihmiset ovat niin sopineet. Samalla on luotu yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan. Rakennelma toimii, jos kaikki luottavat siihen. Se mahdollistaa riskin ottamisen, voittojen jakamisen ja tappioiden kirjaamisen. Mutta sopimuksen takana päätöksiä tekee ja seurauksista vastaa ihminen.

Sama pätee rahan arvoon. Rahaa ei olisi ilman ihmisiä, heidän mielikuvitustaan ja luottamustaan. Bitcoin kertoo kuinka luottamus nostaa ja laskee sopimuksen arvoa. Samalla tavalla euron tai dollarin arvo voi romahtaa, jos luottamus katoaa.

”Päätösten takana ei ole yritys vaan ihmiset. Astukaa rohkeasti esiin.”

Tilinpäätös on tapa ansaita luottamusta. Mitä avoimemmin ja seikkaperäisemmin numerot avataan, sitä enemmän yhtiöön luotetaan. Tässä viestinnän merkitys korostuu. Luottamus ei katoa siksi, että yrityksen johto on rehellinen, vaan siksi, että se on tehnyt virheitä tai peittelee virheitään.

Myös talousviestinnässä tarinoiden voima on ihmeellinen

Yritys pistetään usein vastuuseen asioista, joista se ei voi vastata. Vai voisiko mielikuvituksen tuottama sopimusrakennelma vastata jostain? Päätösten takana ei ole yritys vaan toimitusjohtaja, liiketoimintajohtaja, johtoryhmän jäsenet, hallituksen jäsenet ja monet muut. Astukaa rohkeasti esiin.

Tilinpäätöstiedotteissa toimitusjohtajat kertovat, kuinka koronavuodesta selvittiin kohtuullisesti, eikä tulevaisuudesta osaa oikein sanoa. Kiinnostavampaa olisi kuulla, mikä liiketoiminnassa on muuttunut, kuka tai ketkä ovat onnistuneet hyvin, miten johtaminen ja vuorovaikutus henkilöstön kanssa on kehittynyt etätyöaikana, ja miten asiakkaat ovat muuttaneet käyttäytymistään. Toimitusjohtaja saisi tuoda ihmisen esiin itsestään ja muista.

Pelkään, että Teams-maailma tekee meistä entistä enemmän robotteja ja numeroniiloja, kun aito kohtaaminen ja vuorovaikutus vähenevät. Siksi on entistä tärkeämpää nostaa ihmiset esiin numeroiden takaa. Kertoa heidän tarinansa, olivatpa he työntekijöitä, asiakkaita, kumppaneita, kilpailijoita, viranomaisia tai mitä tahansa.

Ja kaikki tämä pitää tehdä raadollisen rehellisesti. Se lisää luottamusta ja pitää sopimusrakennelman pystyssä. Tarinoiden voima on ihmeellinen.

 

Kirjoittaja

Jouko Marttila on Kaiku Helsingin hallituksen puheenjohtaja sekä kokenut talousviestijä ja luotettu johdon sparraaja.

 

Teksti perustuu Viesti ry:n Viestinnän johtamisen valmennusohjelmaan, jossa kirjoittaja on kouluttajana.

Lue valmennusohjelmaan perustuvan blogisarjan ensimmäinen osa:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viisi-teesia-viestinnan-johtamiseen/


Laura Vuorio-Kuokasta Kaiku Helsingin valmennusliiketoiminnan johtaja: “Vahva viestintäosaaminen on kilpailuetu, joka näkyy viivan alla”

Viestintätoimisto Kaiku Helsinki on nimittänyt valmennusliiketoiminnasta vastaavaksi johtajakseen Laura Vuorio-Kuokan, joka on valmentanut Kaiussa viisi vuotta lukuisia yrityksiä ja organisaatioita. Kaiku pitää vahvoja viestintätaitoja tärkeänä kilpailuetuna yrityksille ja rakentaa uudenlaisia, tutkimukseen nojaavia valmennuspalveluja.

Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkitys on noussut kuluneen vuoden aikana valokeilaan. Kun viestittävää on paljon ja työympäristöt ovat nopeasti digitalisoituneet, tarvitaan vahvaa viestintäosaamista. Ei riitä, että vain viestinnän ammattilaiset osaavat viestiä – viestintä ja vuorovaikutus ovat organisaatioissa kaikkien työtä rooliin katsomatta.

Viestintätoimisto Kaiku Helsinki vastaa haasteeseen kehittämällä uudenlaisia valmennusohjelmia, jotka pohjautuvat luotettavaan tietoon siitä, millaista viestintäosaamista kukin organisaatio tarvitsee. Kaiku aikoo nostaa myös valmennusten vaikuttavuuden mittaamisen uudelle tasolle yhdessä elokuussa 2020 perustetun sisaryrityksensä tutkimustoimisto Vastakaiun kanssa.

Valmennusliiketoiminta-aluetta ryhtyy nyt luotsaamaan Laura Vuorio-Kuokka, jolla on itsellään vahva tuntuma valmentamiseen ja Kaiun valmennusfilosofiaan. Hän on toiminut pitkään valmentajana ja erikoistunut some- ja äänensävyvalmennuksiin, asiakaspalvelijoista ylimpään johtoon.

“Työelämän haasteet muuttuvat koko ajan kimuranteimmiksi eivätkä ratkea ilman viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Viestintä vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin, asiakaskokemukseen ja koko organisaation toimintakykyyn. Vahva viestintäosaaminen on kilpailuetu, joka näkyy viivan alla. Nyt jos koskaan johdon kannattaa tunnustaa viestinnän merkitys ja sitoa osaamisen kehittäminen strategisiin tavoitteisiin”, Vuorio-Kuokka sanoo.

Laura Vuorio-Kuokka liittyy samalla vahvistamaan Kaiun johtoryhmää, johon kuuluvat myös Katariina Ahonen, Inari Anttila, Ville Lehtovirta, Elina Piskonen, Pete Saarnivaara, Salla Syrman ja Markku Vänskä.

Kaiku on tarjonnut yli kymmenen vuoden ajan suomalaisen viestintätoimistokentän laajimman valmennusvalikoiman:

“Meillä on jo ennestään pitkälle hiottuja valmennuksia ja erittäin kokeneita, työhönsä intohimoisesti suhtautuvia valmentajia. Mediaesiintymisen, kirjoittamisen, somen ja kriisiviestinnän lisäksi meillä on paljon erilaisia vuorovaikutustaitoihin liittyviä valmennuksia. Nyt haluamme panostaa yksittäisten valmennusten lisäksi entistä enemmän pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, joissa systemaattisesti seuraamme viestintäosaamisen kehittymistä ja valmennusten vaikuttavuutta.”

Millaisten viestintätaitojen kehittäminen on nyt pinnalla?

Laura Vuorio-Kuokka nostaa esiin viisi viestinnän valmennusten teemaa, joita Kaiun valmentajilta kysytään nyt paljon.

  1. Kiinnostava viestintä
    “Datan määrä on valtava. Organisaatiot ovat havahtumassa siihen, että viestintä vaikuttaa vain silloin, kun ymmärtää, mikä on yleisölle olennaista ja merkityksellistä. Tämä vaatii harjoittelua ja koskee niin sisäistä kuin ulkoistakin viestintää. 
  2. Asiantuntijuus somessa ja digitaalisissa ympäristöissä
    “Asiantuntijasta on tullut asianviestijä. On osattava rakentaa itselleen luotettava profiili, viestiä ymmärrettävästi ja myös tunnistaa uhkia digitaalisissa viestintäympäristöissä. Asiantuntijuus on 100-prosenttisesti viestintää – ja digitaalista.” 
  3. Kirjoittaminen ja tekstipohjainen viestintä
    “Vauhti on kova, ja digitaalisissa ympäristöissä tekstipohjaisen viestinnän määrä on räjähtänyt. Hyvät kirjoitustaidot ovat välttämättömät työelämässä, jotta viestintä on tehokasta ja väärinymmärryksiltä sekä virheiltä vältytään. Kirjoittamisen valmentamisessa olennaista on käytännönläheinen harjoittelu oman työn teksteillä.” 
  4. Vuorovaikutustaidot muuttuvissa tilanteissa
    “Kun muutos on jatkuvaa, erilaisiin tilanteisiin on kyettävä varautumaan. Miten rakennetaan luottamusta digitaalisissa ympäristöissä, kun työyhteisö elää murrosta? Miten tuodaan yrityksen ääni kuuluviin kriiseissä? Vuorovaikutustaidot  myös kuunteleminen – ovat ratkaisevan tärkeät.” 
  5. Äänensävyä ja brändiä vahvistava viestintä
    “Brändi on mykkä ilman ihmistä, joka antaa sille äänen. Ei riitä, että brändin äänensävy on määritelty oppaisiin. Työntekijöiden on myös opittava viestimään ja olemaan vuorovaikutuksessa vaikkapa asiakkaiden kanssa tavalla, joka vahvistaa brändimielikuvaa. Tämä vaatii käytännönläheistä ja oivalluttavaa valmennusta.” 

Valmennusten kehitys on osa Business Finlandin rahoittamaa suurempaa hanketta, jossa Kaiku luo uutta liiketoimintaa ja parantaa nykyisten palvelujensa kilpailukykyä.


sukat

Kirje tulevalle markkinointiviestinnän suunnittelijallemme

*Päivitys 12.3.: Haku on päättynyt, ja olemme löytäneet sopivan henkilön tehtävään. Lämmin kiitos kaikille hakeneille ja meitä työpaikkana suositelleille. Vaikka tällä hetkellä meillä ei ole muita hakuja käynnissä, otamme aina avoimia hakemuksia vastaan osoitteessa rekry@kaikuhelsinki.fi.

Hei tuleva kaikulainen,

sinä innokas markkinointiviestijä, sujuvakynäinen someosaaja, analytiikan arvostaja, haluamme sinut työkaveriksemme viestintätoimisto Kaiku Helsinkiin.

Meidän kaikulaisten tehtävä on tehdä asiakkaistamme kiinnostavia. Tarjoamamme työ markkinointiviestinnän suunnittelijana sopii sinulle, jos laillamme uskot, että vain kiinnostava viesti vaikuttaa. Tavoitteenasi on jatkuvasti syventää someosaamistasi ja kehittyä yhä paremmaksi sisältöjen tuottajaksi, eri kanavien osaajaksi, markkinoinnin kohdentajaksi sekä analytiikan tulkitsijaksi.

Tehtäväsi kuvaus

  • Pyörität sosiaalisen median tilejä sekä suunnittelet ja tuotat sisältöjä asiakkaillemme sekä Kaiun omaan markkinointiin. Teet töitä yhdessä asiakastiimien ja Kaiun oman markkinointitiimin kanssa.
  • Pääkanaviasi ovat Facebook, Instagram, Twitter ja LinkedIn, joihin suunnittelet ja teet kiinnostavaa sisältöä ja joissa pyörität mainontaa. Lisäksi suunnittelet ja koostat kohderyhmiä kiinnostavia uutiskirjeitä, päivität verkkosivuja ja otat tarvittaessa haltuun asiakkaiden julkaisujärjestelmät.
  • Markkinointiviestinnän suunnittelijana perehdyt myös Google Analyticsin saloihin. Osaat kertoa muille, millaiset sisällöt toimivat eri kanavista saatavan datan perusteella.
  • Suunnittelet ja kirjoitat sisältöjä itse sekä koordinoit sisällöntuotantoa. Varmistat, että kaikki tapahtuu aikataulussa.

Lupauksia uusilta kollegoiltasi

Näinä poikkeuksellisina aikoina uuteen työyhteisöön hyppääminen ei ole ihan helppoa. Siksi lupaamme tehdä parhaamme, että tunnet itsesi ensimmäisestä päivästä lähtien lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme.

Katariina Ahonen

Katariina: Olen Kata, tuleva esihenkilösi. Lupaan perehdyttää sinut kaikulaiseksi parhaan taitoni mukaan ja auttaa sinua kasvamaan sekä kehittymään työssäsi tulevina vuosina. Toivottavasti voin viedä sinut mahdollisimman pian tervetulolounaalle lempipaikkaani Huvilaan, Töölönlahden kupeeseen.

 

Salla: Johdan Kaiun omaa markkinointia ja lupaan olla sinulle hyvä mentori. Markkinointimme tulokset ovat olleet viime aikoina erinomaiset: Hyppytunti-webinaarimme vetävät ja blogimme kiinnostaa. Tästä on hyvä aloittaa yhteinen kaikuminen – odotan innolla sinua tiimiimme! PS. Koska poden vakavaa neuloosia, saat minulta tervetulolahjaksi historian ensimmäiset käsintehdyt Kaiku-villasukat lämmittämään työpäiviäsi.

 

Päivi: Minä olen Kaiun toimistojustiina. Minulle on sydämen asia, että sinulla ja muilla kaikulaisilla on töissä hyvä olla. Pidätkö erikoiskahveista tai ehkäpä teestä? Mikäpä mahtaa olla lempiherkkusi? Lupaan kutsua sinut viettämään kanssani kahvihetkeä toimistollemme leppoisan rupattelun lomassa. Esittelen sinulle Kaiun kaunista toimistoa ja kerron, mistä mikäkin löytyy. Infoan sinua eduistamme ja muista tärkeistä henkilöstöasioista.

 

Pete: Olen tämän laivan kapteeni eli toimitusjohtaja. Tervetuloa porukkaan! Haluan, että Kaiussa koet voivasi olla oma itsesi. Lupaan kuunnella sinua. Lupaan myös perehdyttää sinut mahdollisimman hyvin viestintätoimiston liiketoimintaan ja alamme eettisiin kysymyksiin.

 

Muut mukavat kaikulaiset tapaat pian torstailounailla, kuukausipalavereissa ja yhteisissä jutuissa. Tällä hetkellä suurin osa meistä työskentelee etänä. Toimistolla Helsingin Etu-Töölössä voi käydä töissä pieni porukka kerrallaan, kun huolehtii turvallisuudesta.

Toiveemme sinulle

Toivomme, että olet innokas ideoimaan ja kokeilemaan uutta, selvittämään oma-aloitteisesti alati muuttuvia somen algoritmeja ja etsimään analytiikasta vastauksia parempien sisältöjen tekemiseen. Et arastele ottaa käyttöön uusia järjestelmiä tai hypätä tekemään markkinointiviestintää uusille asiakkaille. Viet itsenäisesti hommia eteenpäin, ehdotat muille uutta ja tehtävälista sekä deadlinet pysyvät hallussasi.

Täytäthän vähintään nämä:

  • Aiempaa kokemusta tehtävistä, joissa sisältöjen tuottaminen ja sosiaalisen median kanavien pyörittäminen on kuulunut olennaisena osana työhösi.
  • Sinulla on kokemusta sisältöjen buustaamisesta ja ylipäätään somemainonnasta.
  • Sinulla on kokemusta kuvankäsittelystä, esim. Canvassa.

Kerro meille hakemuksessasi, jos sinulla on muuta tehtävän kannalta kiinnostavaa osaamista. Maininnan arvoisia voivat olla vaikkapa SEM ja SEO, videot, Pinterest, Hubspot, Adobe XD, asiakaspolut ja ostajapersoonat.

 

sukat
Tervetulosukkasi ovat jo puikoilla! Tule pian – ja muista ilmoittaa sukkakokosi hakemuksessasi. 

Näin haet meille

Kuulostaako tämä työpaikalta ja työtehtävältä, jossa viihtyisit ja inspiroituisit pistämään parastasi? Hyvä, laita meille hakemuksesi tulemaan ja kerro, miksi sinä olet etsimämme uusi kaikulainen.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja palkkatoiveesi osoitteella rekry@kaikuhelsinki.fi. Lisätietoja saat soittamalla Inari Anttilalle torstaina 4.3.2021 klo 14–15, puh. 043 824 0090

Tarjoamme vakituisen työn ja hyvät edut. Täytämme paikan heti, kun löydämme etsimämme henkilön, joten laitathan hakemuksesi meille heti. Odotamme sitä jo malttamattomina!

 

 

 

 

 

Tällaisissa tunnelmissa nautimme lounasta syksyllä 2019 Villa Banyerisissa. Espanjan-reissusta meillä on kuvien ja tarinoiden lisäksi muistona pläntti suota, jonka suojelulla kompensoimme lentojen päästöjä. 

Tiedämme, ettei Microsoft Teams ole Espanja, mutta teemme yhteisistä virtuaalitapaamisista myös näinä aikoina mahdollisimman mukavia. Kun kevät koittaa, pääsee taas piknikille toimiston eteen kalliolle tai SUP-palaveriin Töölönlahdelle. Kaikki Kaiussa saavat ehdottaa ideoita työarjen piristämiseksi! Meillä on tapana osallistaa porukkaamme päätöksentekoon. Millainen uusi ääni sinä olisit tähän joukkoon?

 

 


Viisi teesiä viestinnän johtamiseen – mitä kannattaa huomioida vuonna 2021?

Kulunut poikkeuksellinen vuosi on nostanut viestinnän arvostusta selvästi – ja samalla tehnyt jo ennestään ennustamattomasta alasta vielä arvaamattomamman. Eikä maailma ihan heti ole palaamassa ennustettavammaksi. Tälläkin uhalla katsoin kristallipalloon ja yritin nähdä, mihin viiteen seikkaan viestinnän johtamisessa kannattaa tänä vuonna panostaa.

1. Yhteisöllisyyden johtaminen (ja uudelleen keksiminen)

Työyhteisöni on kadonnut, tuntuu moni ajattelevan. Työkaverit ovat monessa organisaatiossa muuttuneet virtuaalisiksi. Niissäkin, joissa eivät ole, fyysistä kohtaamista on jouduttu selvästi rajoittamaan. Lisäksi valtava osa yrityksistä on samaan aikaan joutunut kustannuskuurille, kun pandemia on runnellut taloutta.

Viestintä on osa ratkaisua, kun työyhteisöissä mietitään, miten yhteisöllisyyttä ylläpidetään tai keksitään uudelleen. Yhteisöllisyyden, toisten huomioimisen ja auttamisen on oltava läsnä johdon puheessa, samoin kuin tunteiden – vaikeidenkin – tunnustaminen ja niiden käsittely. Epämuodollisia kohtaamisia on paradoksaalisesti erikseen järjestettävä ja tunteita on käsiteltävä myös yhdessä.

2. Varautuminen

Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman kuvaavat Paranoidi optimisti -teoksessaan työskentelytapaa, joka käsitetään helposti pessimistiseksi. Mutta kun on varautunut erilaisiin vaihtoehtoihin, voi suhtautua tulevaisuuteen optimistisesti: selviämme pahimmastakin vaihtoehdosta, koska olemme varautuneet siihen.

Viestinnässä erilaisia käsikirjoitettuja skenaarioita käytetään paljon esimerkiksi kriisiviestintään varautumisessa ja sen harjoittelussa. Nyt on aika ottaa tuo työkalu laajempaan käyttöön ja miettiä esimerkiksi pandemiaskenaarioita: miten missäkin tilanteessa viestitään ja miten ihmisiä valmistetaan mahdollisiin tuleviin kehityskulkuihin.

3. Yhteiskunnallisuus

Henkilökohtainen on poliittista, sanottiin 1960-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin peruskoulua käyneet muistavat, että tätä seurasi poliittisen allergian aikakausi, jolloin piti teeskennellä, ettei mikään ole poliittista.

Yleinen ilmapiiri on jo pitkään kulkenut kohti poliittisuuden uutta tulemista. Identiteettiä määritellään ja identiteettipolitiikkaa tehdään somessa ja perinteisessä mediassa samalla, kun ilmastonmuutos ja vastuullisuusvaatimukset haastavat organisaatioita entistä voimakkaammin perustelemaan olemassaolonsa ja hyödyllisyytensä.

Kulunut vuosi poikkeustiloineen on lisännyt kierroksia. Etenkin viestit tai kampanjat, joissa korona on jotenkin läsnä, saavat takuuvarmasti liikkeelle myös ne, jotka pitävät rajoituksia ja varoituksia lähinnä hysteriana.

Myös tänä vuonna viestijöiden on oltava entistä paremmin perillä yhteiskunnallisesta keskustelusta ja siitä, miltä organisaation ja sen johdon viestintä ja toiminta sidosryhmien mielestä näyttää. Ja pystyttävä pitämään johto entistä paremmin siitä perillä.

4. Kiinnostavuus

Kiinnostavuuden voidaan ajatella olevan uusvanha viestinnän suunnittelun trendi. Ihmisiä ei kiinnosta organisaatioiden ydinviesti. Viestijän on selvitettävä, mitkä asiat juuri minun kohderyhmääni kiinnostavat ja missä niissä on yhtymäkohta organisaation tavoitteisiin.

Viestintää silti suunnitellaan edelleen liian usein organisaatiolle tärkeistä asioista ja viesteistä lähtien, eikä siitä, mikä kohderyhmää kiinnostaa.

5. Mittaaminen ja arviointi

Mittaaminen ja arviointi ovat viestinnän ikuisuuskysymyksiä, jotka ovat tänä vuonna yhtä ajankohtaisia, kuin aina ennenkin. Jos viestintää aiotaan tehdä tavoitteellisesti, sitä on myös mitattava ja arvioitava.

Maineen tai brändimielikuvien kehityksen vaikutusta vaikkapa myyntiin emme ehkä pysty koskaan aukottomasti ja eksaktisti osoittamaan ja erottamaan muista vaikuttaneista tekijöistä. Yhtä selvää on, että pystymme mittaamaan ja arvioimaan vaikkapa konversiota, tavoittavuutta, reaktioita, mielikuvia ja preferenssejä analytiikan, tutkimuksen ja osallistamisen avulla.

Törmään aina silloin tällöin siihen, ettei viestintää voida ensin mainitusta syystä mitata ollenkaan. Vaikka emme pysty mittaamaan kaikkea aukottomasti, se ei tarkoita, etteikö meidän kannattaisi arvioida viestintää lainkaan.

 

Kirjoittaja

Pete Saarnivaara on Kaiku Helsingin toimitusjohtaja sekä lehmänhermoinen viestinnän neuvonantaja ja organisaattori, joka pääsee toden teolla vauhtiin kriisitilanteissa.

Teksti perustuu Viesti ry:n Viestinnän johtamisen valmennusohjelmaan, jossa kirjoittaja on kouluttajana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/poikkeustila-maineen-nollapiste/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/johtaja-ala-jaa-vaatimusten-vangiksi/


Luppoaikaa välipäivinä? Valista itseäsi viestinnällisillä vinkeillä ja webinaareilla – Tässä Kaiun kärkilista vuodelta 2020

Miten esiinnyt vakuuttavasti virtuaaliympäristössä? Millaista on toimiva mediaviestintä? Mitä tehdä, jos joudut keskelle somekonfliktia? Näihin – ja moneen muuhun kiperään viestintäkysymykseen – saat vastauksia vuoden suosituimmista Kaiku-sisällöistä.

Vuosi 2020 oli viestinnällisesti haastava, mutta erittäin inspiroiva. Niinpä me kaikulaiset olemme tänä vuonna enemmän kuin koskaan käyneet vuoropuhelua kiinnostavan, selkeän ja hyvin johdetun viestinnän merkityksestä.

Maaliskuussa käynnistimme Hyppytunti-pikawebinaarit, joissa pohdimme tärkeitä viestinnän teemoja yhteensä 14 kertaa. Myös blogiin kirjoitimme juttuja ahkerasti kultaisella periaatteellamme: se, mikä on hyödyllistä, on kiinnostavaa. Nyt on aika katsoa, mikä sitten kiinnosti.

Suosituimmat webinaarimme vuonna 2020

  • Vakuuttava esiintyminen virtuaaliympäristössä
  • Viestinnän mittaamisen ja arvioinnin kulmakivet – käytännön oppeja
  • Selkeän viestinnän syystreenit
  • Kiinnostavan mediaviestinnän kulmakivet
  • Näin rakennat viestintästrategian muuttuneeseen maailmaan

Kaikki neljätoista Hyppytunti-tallennetta löydät täältä

Suosituimmat blogikirjoituksemme vuonna 2020

  1. LinkedIn-profiili huippukuntoon näillä kuudella niksillä
  2. Lapset kotona ja töitä pitäisi tehdä – tällä vinkillä selviät
  3. Twitter-profiili – millainen on hyvä?
  4. Mitä jokaisen pitäisi ymmärtää vuorovaikutuksesta?
  5. Vaikuttavan somepostauksen kaava
  6. Johtajien viestintäteot: Kuinka kääntää negatiivinen julkisuus positiiviseksi?
  7. Muistuta mieleesi selkeän viestinnän periaatteet
  8. Selviä somekonfliktista 1-10-100-säännöllä
  9. Poikkeustila on maineen nollapiste
  10. Tätä tarkoittaa saavutettavuus sosiaalisessa mediassa

Suosituimmat jutut vahvistavat näkemystämme siitä, että konkreettiset vinkit ja käytännön opit kiinnostavat eniten yleisöjämme. Sillä linjalla jatkamme myös vuonna 2021 – ja otamme mielellämme toiveaiheita vastaan!


Somekriisien

Selviä somekonfliktista 1–10–100 -säännöllä

Mitä teen, jos joudun inhottavaan tilanteeseen sosiaalisessa mediassa?

Somekohut ja -konfliktit huolettavat meitä kaikkia. Olitpa sitten yritys- tai organisaatiotilin ylläpitäjä tai omalla nimelläsi somessa viestivä asiantuntija, olet takuuvarmasti törmännyt Twitterissä, Facebookissa tai muussa kanavassa tukalalta tuntuviin tilanteisiin. Miten sellaisista selviää kuivin jaloin, puhtain paperein, ja oma ylpeys ja mielenterveys tallella?

Me Kaiku Helsingin sosiaalisen median valmentajat suosittelemme hengittämään syvään, hakemaan kupin kahvia ja sen jälkeen turvautumaan somekonfliktien 1–10–100 -sääntöön. Se menee näin:

Somekonfliktin 1–10–100 -sääntö

Hankalassa sometilanteessa on yleensä 1 ihminen, joka luo ongelman. Hän kenties kommentoi julkaisuasi epäasiallisesti, vääristelee sanojasi, syyttää sinua jostain mihin et ole voinut vaikuttaa, kääntää puheenaiheen väkisin omaan agendaansa, tai muuten vain käyttäytyy huonosti.

Tuo 1 ihminen saa liikkeelle 10 muuta ihmistä, jotka saapuvat väittelemään äänekkäästi. Osa heistä on "vastustajasi" puolella, osa on sinun puolellasi ja osa hämmentää keitosta ihan vain huvikseen. Heillä on mielipiteitä ja he haluavat antaa niiden kuulua.

Tässä kohtaa itse kunkin tulee helposti tehtyä harmillinen virhe: alat väitellä, vängätä tai "keskustella" edellä mainittujen 1:n tai 10:n kanssa. Tällöin kuitenkin uppoat helposti loputtomaan somesuohon ja menetät sekä yöunesi että uskosi ihmiskuntaan.

Sen sijaan: rauhoitu ja muista, että 1 lietsoja tai 10 äänekästä kommentoijaa eivät itse asiassa ole tärkeimpiä tässä somekeskustelussa. Härdellin ulkokehällä nimittäin on 100 hiljaista sivustaseuraajaa. He eivät kommentoi suuntaan tai toiseen, eivät tykkää tai uudelleentwiittaa. Mutta he seuraavat keskustelua ja tekevät omat johtopäätöksensä siitä, kuka on fiksu ja kuka on asiaton öykkäri. Nämä 100 ovat varsinainen yleisösi.

Et voi koskaan voittaa 1:tä räyhääjää puolellesi, mutta vastaamalla hänelle asiallisesti, jämptisti ja sivistyneesti teet vaikutuksen 100:an. Siitä on sinulle hyötyä pitkässä juoksussa.

Somekohun 1–10–100 -sääntö
Ytimessä yksi öykkäri, liepeillä kymmenen äänekästä kommentoijaa, keskustelun ulkokehällä sata hiljaista sivustaseuraajaa. Kenelle varsinaisesti viestit?

1–10–100 käytännössä

Miten sitten toteutat 1–10–100 -sääntöä käytännössä? Tässä muutama vinkki tai pohdinnan aihe:

• Harkitse, tarvitseeko sinun vastata someöykkärille ollenkaan. Miten 100 tulkitsisivat sen, jos antaisitkin 1:n vain olla, etkä reagoisi häneen lainkaan?

• Riittääkö tykkäys tyynnyttämään öykkärin? Joskus vastaamatta jättäminen saattaa lietsoa öyhöttäjän entistä pahempaan aggressioon. Mutta varsinaisen vastaamisen sijaan saattaa riittää, jos tykkäämällä todistat, että olet nähnyt hänen viestinsä. Jos annat Facebookissa peukkua tai Twitterissä sydäntä, riehujan kiehunta saattaa sammahtaa alkuunsa.

• Jos vastaat riidankylväjälle, kerta riittää. Jos hän väittää, että firmasi rahoittaa pakkoruotsia ajavaa globaalia liskoihmisten salaliittoa, voit toki ohjata hänet linkillä yrityksesi verkkosivulle lisätietoja hakemaan. Mutta jos hän vastauksestasi huolimatta edelleen jatkaa melskaamista pakkoruotsiliskoilluminatista, sinun ei enää tarvitse vastata uudelleen. 100 tekivät jo omat johtopäätöksensä.

• Älä suhtaudu alentuvasti. Typeriin kysymyksiin tekee välillä mieli antaa typeriä vastauksia ja nuijia öykkäri verbaalisesti maanrakoon, mutta se ei ole fiksua ison kuvan kannalta. 100 saavat sinusta paremman kuvan, jos kohtelet kaikkia asiallisesti.


Kirjoittaja

Petteri Puustinen on Kaiku Helsingin somevalmentaja, -strategi ja -sisällöntuottaja. Hän on hieman huolissaan koronakevään jälkeen entistäkin kiivaammaksi käyneestä somen keskustelukulttuurista ja toivoisi kaikille hattuja ja jäitä niihin. Twitteristä löydät Petterin nimimerkillä @petteripuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:


Maailman nopeimmin kasvava kuluttajaelektroniikan brändi Xiaomi valitsi Kaiku Helsingin – ”Halusimme kumppanin, joka auttaa meitä kasvattamaan markkinaosuuttamme merkittävästi”

Kuluttajaelektroniikan valmistaja Xiaomi on valinnut viestintätoimisto Kaiku Helsingin kumppanikseen Suomessa. Kaiku kiinnostavuusmuotoilee jatkossa Xiaomin viestintää ja kertoo nopeasti kasvavan brändin innovatiivisista tuotteista. Xiaomin tavoitteena on kasvattaa tunnettuuttaan paitsi älypuhelimien valmistajana myös muissa kuluttajatuotteissa, kuten robotti-imureissa ja sähköpotkulaudoissa.

Kaiku Helsingin ja Xiaomin yhteistyön tavoitteena on lisätä Xiaomin brändin ja kuluttajaelektroniikan tuotteiden tunnettuutta yhtiön kohderyhmissä Suomessa. Yhteistyö sisältää mediaviestinnän lisäksi vaikuttajamarkkinointia.

Kaiku Helsingin toimenkuvaan sisältyy keskeisesti testilaitteiden lainaaminen medialle. Toimittajien ja toimitusten, jotka ovat kiinnostuneet Xiaomin uutuustuotteista, pyydetään olemaan yhteydessä Kaiku Helsinkiin. Yhteistyö keskittyy aluksi Xiaomin älypuhelimiin. Myöhemmin Suomen markkinoille on tarkoitus tuoda myös muita kuluttajaelektroniikan tuotteita.

Vuonna 2010 perustettu Xiaomi on maailman nopeimmin Fortune 500 -listalle noussut yritys ja kasvaa edelleen voimakkaasti. Suomeen yhtiö perusti tutkimuskeskuksen Tampereelle vuonna 2019.

”Haluamme olla asiakkaiden mielessä ensimmäisenä, kun he harkitsevat uuden huippuominaisuuksilla varustetun älypuhelimen ostamista. Haluamme tarjota markkinoiden parhaan hinta-laatusuhteen. Kaiku Helsingin vahvat mediasuhteet ja teknologiatuntemus toimialaltamme vakuuttivat meidät. Uskomme, että Kaiku on juuri oikea kumppani viemään viestintää kanssamme uudelle tasolle”, sanoo Xiaomin markkinoinnista Suomessa vastaava Maria Mankinen.

Kiinnostavuusmuotoilu viestinnän keskiössä

Kaiku Helsinki käyttää vahvasti kiinnostavuusmuotoilua Xiaomin viestinnässä. Viestinnässä pitää keskittyä siihen, mikä on kohderyhmien näkökulmasta kiinnostavaa ja hyödyllistä.

”Xiaomilla on huima valikoima innovatiivisia tuotteita ja brändi on vahvassa nosteessa. Tiimimme on aidosti innoissaan Xiaomin tuotevalikoimasta. He näyttävät onnistuneen yhdistämään luovuuden, laadun ja kustannustehokkuuden ainutlaatuisella tavalla. Meillä on viestinnässä ja Suomen markkinoilla paljon voitettavaa yhdessä”, Kaiku Helsingin asiakasvastaava Juho Toivonen sanoo.

Kaiku Helsingin ja Xiaomin yhteistyö alkoi syyskuussa 2020.

Lisätietoja:
Maria Mankinen, markkinointipäällikkö, Xiaomi, 040 557 3368, v-mariam@xiaomi.com
Juho Toivonen, viestintäkonsultti, Kaiku Helsinki, 040 0753 033, juho.toivonen@kaikuhelsinki.fi

Tiedotteisiin ja tuotelainoihin liittyvät pyynnöt:
xiaomi@kaikuhelsinki.fi tai Kimmo Kuokka puh. 040 574 1532

Xiaomi
Xiaomi on kiinalainen, vuonna 2010 perustettu yritys ja se listautui Hong Kongin pörssiin vuonna 2018. Yritys on kasvanut lyhyessä ajassa maailman neljänneksi suurimmaksi puhelinvalmistajaksi. Suomen markkinoille Xiaomi on saapunut hiljattain.

Xiaomille on tärkeää pystyä tarjoamaan tuotteita rehellisellä hinnoittelulla, ja yritys uskoo, että uusimman ja innovatiivisen teknologian tulee olla kaikille saatavilla ympäri maailman.

Laajaan tuotevalikoimaan kuuluu älypuhelinten lisäksi mm. AIoT-laitteita, kuten Suomen myydyin robottipölynimuri, älykodin keskittimet ja anturit, valvontakameroita, sähköpotkulautoja, televisioita, videoprojektoreita ja kaiuttimia.

Suomessa Xiaomilla on tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Tampereella Hervannassa, jossa toiminta keskittyy pääasiassa älypuhelinten kameroiden teknologian kehittämiseen, kuten algoritmeihin, koneoppimiseen ja kuvan ja videoiden prosessointiin.

Kaiku Helsinki
Kaiku Helsinki on valmentava viestintätoimisto ja viestinnän palvelumuotoilun pioneeri. Teemme asiakkaistamme kiinnostavia. Kun sisältötulva kasvaa, erottuminen muuttuu vaikeammaksi. Huomiota ei saa sillä, että huutaa lujempaa kuin muut. Jotta viestintä vaikuttaa, sen täytyy ensin kiinnostaa – ja ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mistä heille on hyötyä. Siksi me Kaiku Helsingissä jalostamme palvelumuotoilun menetelmistä ja työkaluista vaikuttavan viestinnän välineitä. Otamme selville, mikä asiakkaidemme kohderyhmiä oikeasti kiinnostaa. Kaiken tekemisemme ydin on valmentava ote: kun kanssamme toimii, myös asiakkaan oma osaaminen kasvaa. NPS-indeksimme keväällä 2020 oli 64. Asiakkaamme ovat äänestäneet meidät myös kahden viime vuoden aikana Vuoden toimisto -finaaliin.


Tieto ilman vastakaikua on arvotonta – miksi perinteinen tutkimustapa pitää kääntää päälaelleen?

Elokuussa 2020 Kaiku löysi Vastakaikunsa: viestintätoimisto vahvistui strategisella tutkimustoimistolla. Saimme rinnallemme kaksi kovan luokan tutkimuskonkaria, toimitusjohtaja Katariina Tenhusen ja strateginen tutkimuskonsultti Panu Erolan. Miksi heidän mielestään luotettavalla tiedolla johtaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

Tieto ilman vastakaikua on arvotonta. Vastakaiun toimitusjohtaja Katariina Tenhunen, mitä se tarkoittaa?

Tiedon tulee herättää tunnetta. Vain siten tieto johtaa toimintaan ja muutokseen – ja vasta silloin niistä paljon puhutuista strategiakuvista tulee todellista elämää.

Tässä maailmantilanteessa tarvitsemme laadukasta ja luotettavaa tietoa. Yritykset ovat joutuneet hetkessä muokkaamaan johtamis- ja toimintamallejaan. Asiakkaiden käyttäytyminen ja arvostukset ovat muuttuneet valtavasti.

Emme voi enää luottaa pelkkiin olettamuksiin, vaan toimintaympäristöämme pitää aktiivisesti tutkia ja selvittää. Meidän kaikkien on oltava hyvin valppaina siitä, mikä on niin oman henkilöstön, asiakkaidemme kuin sidosryhmienkin tulevaisuus. Nyt on haettava vastakaikua omille päätöksille ja toiminnalle!

Yrityksissä kyllä tutkitaan paljon, mutta liian usein tutkimukset jäävät pöytälaatikkoon pölyttymään. Panu Erola, mitä pitää tehdä, jotta tutkitusta tiedosta on aidosti hyötyä? 

Ihan liian usein kohtaamme tilanteita, joissa suurin osa panostuksesta on käytetty tiedon keräämiseen, raportointiin ja tulosten esittämiseen. Tutkitusta tiedosta saa kuitenkin aidosti hyötyä vasta sitten, kun asetelman kääntää päälaelleen.

Lähde liikkeelle tiedon hyödyntämisestä ja siitä, mitä haluat saada aikaan tiedon avulla. Kun tiedämme, mitä kannattaa etsiä, meidän on helpompi kerätä laadukkaampaa ja merkityksellisempää tietoa. Saamme myös louhittua tietoa irti monipuolisemmin eri tarkoituksiin. Raporttien ihmettelyn sijasta pääsemme kiinni jatkuvaan kehittämiseen, jossa painopiste on suunnitelmallisilla toimenpiteillä.

Panu, sinulla on konsultoinnin ja tutkimuksen ohella pitkä tausta yleisurheilussa. Kokemusta on sekä kilpaurheilijana kymmenottelussa Suomen kärkitasolla että valmentajana. Mitä nuo ajat opettivat?

Oppitunteja valmentamisesta sekä urheilussa että työelämässä on tosiaan kertynyt 30 vuoden verran. Olen oppinut ennen kaikkea sen, että oikotietä onneen ei ole.

Jos haluat menestyä ja kehittyä, tarvitset selkeät tavoitteet, tärkeimpiä asioita havainnoivan mittaroinnin sekä säännöllisiä ja oikein kohdistettuja toimenpiteitä. Mitä urheilu on minulle opettanut, sen työelämä on vahvistanut: ratkaisevaa eivät ole yksittäiset suuret ponnistukset tai tehojaksot, vaan parhaat tulokset saavutetaan arjen pienillä teoilla, jotka toistuvat päivästä toiseen.

Viestintätoimisto ja strateginen tutkimustoimisto, Kaiku ja Vastakaiku. Katariina, miksi nämä kaksi kuuluvat yhteen? 

Tämän parempaa liittoa tuskin voisi kuvitella: tutkimus ja viestintä liittyvät saumattomasti toisiinsa.

Jotta viestintä kiinnostaa ja vaikuttaa, meidän on tunnettava kohderyhmät ja ymmärrettävä heitä. Tämä pätee oli kyse sitten nykyasiakkaista, potentiaalisista asiakkaista, sidosryhmistä tai omasta henkilöstöstä.

Tutkimus auttaa löytämään terävimmät kärjet viestintään. Kun nojaamme tutkittuun tietoon, emme arvaile, vaan varmistamme, viestintä on tuloksellista. Kaiun vahva osaaminen viestinnästä, palvelumuotoilusta ja valmennuksesta auttavat kehittämään asioita oikealla tavalla eteenpäin.

Otetaanpa esimerkiksi uuden strategian lanseeraus. Jotta meillä on edellytykset onnistua, ensin on selvitettävä ja ymmärrettävä, millainen kulttuuri ja vuorovaikutustapa yrityksessä vallitsee. Vain siten voimme kiteyttää strategian ydinkohdat tavalla, joka puhuttelee ihmisiä ja vahvistaa merkityksellisyyttä läpi organisaation.

Kun saamme oikeanlaisella viestinnällä ja osallistamisella ihmiset syttymään uudelle strategialle, pääsemme paremmin kiinni siihen, mitä toimenpiteitä meidän kannattaa arjessa tehdä. Tutkimuksen kautta voimme varmistaa, että suunta pysyy oikeana ja asiat etenevät tavoitteiden mukaisesti.

Vastakaikulaisilla ja kaikulaisilla on hyvin samankaltainen tekemisen asenne, huumorintaju ja eteenpäin puskeva energia! Sellaista innostavaa työkulttuuria arvostamme kovasti – ja se näkyy varmasti myös molempien asiakkaille.

 

Lue myös nämä artikkelit:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/kaiku%E2%80%AFsaa-parikseen-vastakaiun%E2%80%AF-%E2%80%AFviestintatoimisto%E2%80%AFvahvistuu%E2%80%AFstrategisella-tutkimustoimistolla%E2%80%AF/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/johtaja-ala-jaa-vaatimusten-vangiksi/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestinnan-palvelumuotoilu-ota-ensimmaiset-askeleet-asiakaskeskeiseen-viestintaan/


Kaiun harjoittelijahaku käynnistyy jälleen!

Etsimme joukkoomme erinomaisella asenteella varustettua harjoittelijaa, jolta löytyy kiinnostusta viestintään.

Hyvällä harkkarikandidaatilla on...

  • erityisen notkea kynä,
  • kokemusta erilaisten sisältöjen tuottamisesta,
  • erinomainen suomen kielen taito ja
  • kova halu kehittyä harjoittelun kautta entistä taitavammaksi viestijäksi!

Tartut rohkeasti ja uteliaasti vaikeampiinkin aihepiireihin. Kerrothan, jos sinulla on kokemusta esimerkiksi teknologia-aiheista. Sinulla on takana jo pari vuotta korkeakouluopintoja sekä CV:n täytteenä voi olla myös aiempaa kokemusta viestinnästä esimerkiksi töistä, järjestömaailmasta, opiskeluprojekteista tai vapaaehtoishommista. Erinomainen englannin kielen taito on plussaa. Jos olet aktiivinen somessa, siitäkin kannattaa mainita!

Hienoa, jos pystyisit aloittamaan harjoittelun mahdollisimman pian. Perehdytykset järjestämme toimistollamme Etu-Töölössä, mutta ison osan töistä voit hoitaa etänä.

Kiinnostaako sinua:

  • Kokopäiväinen harjoittelu viestintätoimistossa
  • Vauhdikas 6 kk harjoittelijaohjelma, jonka aikana koulutamme sinut konsultinaluksi
  • 1 500 euron kuukausipalkka + aika tosi hyvät työsuhde-edut
  • Mahdollisuus oppia ammattilaisilta ja tehdä loistavaa viestintää?

Jos vastaus on kyllä, meitä kiinnostaa kuulla sinusta enemmän!

Ai ketkä me?

Vain kiinnostava viesti vaikuttaa. Kasvatamme asiakkaidemme tunnettuutta ja muutamme brändimielikuvaa tekemällä heistä ja heidän asiastaan kiinnostavan.

Kaiku Helsinki on myös ja ennen kaikkea joukko kovan luokan osaajia, joille töissä viihtyminen on töissä käymisen ehto. Meidät pitää vauhdissa palo tehdä hurjan kiinnostavaa viestintää.

Lähetä CV:si ja hakemuksesi viimeistään 4.10. osoitteeseen rekry@kaikuhelsinki.fi. Kerro hakemuksessasi, mikä pitää sinut vauhdissa – mistä sytyt, mille palat ja mitä tavoittelet töissä ja töiden ulkopuolella?

Lisätietoja harjoittelusta antaa johtava konsultti, tiiminvetäjä Inari torstaina 24.9. klo 10–11 ja keskiviikkona 30.9. klo 15–16, p. 043 824 0090.

Psst! Mietitkö kenties, mitä kaikkea viestintäharjoittelijan työ käytännössä on? Say no more - tutustu alta blogisarjaan, jossa vuosina 2018-2019 Kaiussa viestintäharjoittelijoina olleet Siiri ja Eliisa kertovat kokemuksistaan!

Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 1

Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 2

Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 3

Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 4