Tieto ilman vastakaikua on arvotonta – miksi perinteinen tutkimustapa pitää kääntää päälaelleen?

Elokuussa 2020 Kaiku löysi Vastakaikunsa: viestintätoimisto vahvistui strategisella tutkimustoimistolla. Saimme rinnallemme kaksi kovan luokan tutkimuskonkaria, toimitusjohtaja Katariina Tenhusen ja strateginen tutkimuskonsultti Panu Erolan. Miksi heidän mielestään luotettavalla tiedolla johtaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

Tieto ilman vastakaikua on arvotonta. Vastakaiun toimitusjohtaja Katariina Tenhunen, mitä se tarkoittaa?

Tiedon tulee herättää tunnetta. Vain siten tieto johtaa toimintaan ja muutokseen – ja vasta silloin niistä paljon puhutuista strategiakuvista tulee todellista elämää.

Tässä maailmantilanteessa tarvitsemme laadukasta ja luotettavaa tietoa. Yritykset ovat joutuneet hetkessä muokkaamaan johtamis- ja toimintamallejaan. Asiakkaiden käyttäytyminen ja arvostukset ovat muuttuneet valtavasti.

Emme voi enää luottaa pelkkiin olettamuksiin, vaan toimintaympäristöämme pitää aktiivisesti tutkia ja selvittää. Meidän kaikkien on oltava hyvin valppaina siitä, mikä on niin oman henkilöstön, asiakkaidemme kuin sidosryhmienkin tulevaisuus. Nyt on haettava vastakaikua omille päätöksille ja toiminnalle!

Yrityksissä kyllä tutkitaan paljon, mutta liian usein tutkimukset jäävät pöytälaatikkoon pölyttymään. Panu Erola, mitä pitää tehdä, jotta tutkitusta tiedosta on aidosti hyötyä? 

Ihan liian usein kohtaamme tilanteita, joissa suurin osa panostuksesta on käytetty tiedon keräämiseen, raportointiin ja tulosten esittämiseen. Tutkitusta tiedosta saa kuitenkin aidosti hyötyä vasta sitten, kun asetelman kääntää päälaelleen.

Lähde liikkeelle tiedon hyödyntämisestä ja siitä, mitä haluat saada aikaan tiedon avulla. Kun tiedämme, mitä kannattaa etsiä, meidän on helpompi kerätä laadukkaampaa ja merkityksellisempää tietoa. Saamme myös louhittua tietoa irti monipuolisemmin eri tarkoituksiin. Raporttien ihmettelyn sijasta pääsemme kiinni jatkuvaan kehittämiseen, jossa painopiste on suunnitelmallisilla toimenpiteillä.

Panu, sinulla on konsultoinnin ja tutkimuksen ohella pitkä tausta yleisurheilussa. Kokemusta on sekä kilpaurheilijana kymmenottelussa Suomen kärkitasolla että valmentajana. Mitä nuo ajat opettivat?

Oppitunteja valmentamisesta sekä urheilussa että työelämässä on tosiaan kertynyt 30 vuoden verran. Olen oppinut ennen kaikkea sen, että oikotietä onneen ei ole.

Jos haluat menestyä ja kehittyä, tarvitset selkeät tavoitteet, tärkeimpiä asioita havainnoivan mittaroinnin sekä säännöllisiä ja oikein kohdistettuja toimenpiteitä. Mitä urheilu on minulle opettanut, sen työelämä on vahvistanut: ratkaisevaa eivät ole yksittäiset suuret ponnistukset tai tehojaksot, vaan parhaat tulokset saavutetaan arjen pienillä teoilla, jotka toistuvat päivästä toiseen.

Viestintätoimisto ja strateginen tutkimustoimisto, Kaiku ja Vastakaiku. Katariina, miksi nämä kaksi kuuluvat yhteen? 

Tämän parempaa liittoa tuskin voisi kuvitella: tutkimus ja viestintä liittyvät saumattomasti toisiinsa.

Jotta viestintä kiinnostaa ja vaikuttaa, meidän on tunnettava kohderyhmät ja ymmärrettävä heitä. Tämä pätee oli kyse sitten nykyasiakkaista, potentiaalisista asiakkaista, sidosryhmistä tai omasta henkilöstöstä.

Tutkimus auttaa löytämään terävimmät kärjet viestintään. Kun nojaamme tutkittuun tietoon, emme arvaile, vaan varmistamme, viestintä on tuloksellista. Kaiun vahva osaaminen viestinnästä, palvelumuotoilusta ja valmennuksesta auttavat kehittämään asioita oikealla tavalla eteenpäin.

Otetaanpa esimerkiksi uuden strategian lanseeraus. Jotta meillä on edellytykset onnistua, ensin on selvitettävä ja ymmärrettävä, millainen kulttuuri ja vuorovaikutustapa yrityksessä vallitsee. Vain siten voimme kiteyttää strategian ydinkohdat tavalla, joka puhuttelee ihmisiä ja vahvistaa merkityksellisyyttä läpi organisaation.

Kun saamme oikeanlaisella viestinnällä ja osallistamisella ihmiset syttymään uudelle strategialle, pääsemme paremmin kiinni siihen, mitä toimenpiteitä meidän kannattaa arjessa tehdä. Tutkimuksen kautta voimme varmistaa, että suunta pysyy oikeana ja asiat etenevät tavoitteiden mukaisesti.

Vastakaikulaisilla ja kaikulaisilla on hyvin samankaltainen tekemisen asenne, huumorintaju ja eteenpäin puskeva energia! Sellaista innostavaa työkulttuuria arvostamme kovasti – ja se näkyy varmasti myös molempien asiakkaille.

 

Lue myös nämä artikkelit:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/kaiku%E2%80%AFsaa-parikseen-vastakaiun%E2%80%AF-%E2%80%AFviestintatoimisto%E2%80%AFvahvistuu%E2%80%AFstrategisella-tutkimustoimistolla%E2%80%AF/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/johtaja-ala-jaa-vaatimusten-vangiksi/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestinnan-palvelumuotoilu-ota-ensimmaiset-askeleet-asiakaskeskeiseen-viestintaan/


Kaiun harjoittelijahaku käynnistyy jälleen!

Etsimme joukkoomme erinomaisella asenteella varustettua harjoittelijaa, jolta löytyy kiinnostusta viestintään.

Hyvällä harkkarikandidaatilla on...

  • erityisen notkea kynä,
  • kokemusta erilaisten sisältöjen tuottamisesta,
  • erinomainen suomen kielen taito ja
  • kova halu kehittyä harjoittelun kautta entistä taitavammaksi viestijäksi!

Tartut rohkeasti ja uteliaasti vaikeampiinkin aihepiireihin. Kerrothan, jos sinulla on kokemusta esimerkiksi teknologia-aiheista. Sinulla on takana jo pari vuotta korkeakouluopintoja sekä CV:n täytteenä voi olla myös aiempaa kokemusta viestinnästä esimerkiksi töistä, järjestömaailmasta, opiskeluprojekteista tai vapaaehtoishommista. Erinomainen englannin kielen taito on plussaa. Jos olet aktiivinen somessa, siitäkin kannattaa mainita!

Hienoa, jos pystyisit aloittamaan harjoittelun mahdollisimman pian. Perehdytykset järjestämme toimistollamme Etu-Töölössä, mutta ison osan töistä voit hoitaa etänä.

Kiinnostaako sinua:

  • Kokopäiväinen harjoittelu viestintätoimistossa
  • Vauhdikas 6 kk harjoittelijaohjelma, jonka aikana koulutamme sinut konsultinaluksi
  • 1 500 euron kuukausipalkka + aika tosi hyvät työsuhde-edut
  • Mahdollisuus oppia ammattilaisilta ja tehdä loistavaa viestintää?

Jos vastaus on kyllä, meitä kiinnostaa kuulla sinusta enemmän!

Ai ketkä me?

Vain kiinnostava viesti vaikuttaa. Kasvatamme asiakkaidemme tunnettuutta ja muutamme brändimielikuvaa tekemällä heistä ja heidän asiastaan kiinnostavan.

Kaiku Helsinki on myös ja ennen kaikkea joukko kovan luokan osaajia, joille töissä viihtyminen on töissä käymisen ehto. Meidät pitää vauhdissa palo tehdä hurjan kiinnostavaa viestintää.

Lähetä CV:si ja hakemuksesi viimeistään 4.10. osoitteeseen rekry@kaikuhelsinki.fi. Kerro hakemuksessasi, mikä pitää sinut vauhdissa – mistä sytyt, mille palat ja mitä tavoittelet töissä ja töiden ulkopuolella?

Lisätietoja harjoittelusta antaa johtava konsultti, tiiminvetäjä Inari torstaina 24.9. klo 10–11 ja keskiviikkona 30.9. klo 15–16, p. 043 824 0090.

Psst! Mietitkö kenties, mitä kaikkea viestintäharjoittelijan työ käytännössä on? Say no more - tutustu alta blogisarjaan, jossa vuosina 2018-2019 Kaiussa viestintäharjoittelijoina olleet Siiri ja Eliisa kertovat kokemuksistaan!

Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 1

Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 2

Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 3

Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 4

 

 


kollaasi, jossa vihreä lintu, silmä, suu ja abstrakteja muotoja

Syksy tuo mukanaan rajun infomyrskyn – muistuta mieleesi selkeän viestinnän periaatteet

Elämme aikoja, jolloin kaikki viestikanavat niin työelämässä ja yksityiselämässä pursuavat tärkeitä tiedotteita ja ohjeistuksia. Kuinka viestinnästä voi tehdä mahdollisimman toimivaa? Salla Syrman kertaa selkeän viestinnän periaatteet.

Syksy näyttää siltä, että saamme niskaamme kaikkien aikojen infomyrskyn. Henkilökuntaa pitänee tiedottaa useampaan otteeseen poikkeuskäytännöistä. Harrastusyhteisöt meilaavat kilometripitkiä ohjeita. Lehdet pursuavat tilannekatsauksia. Wilma laulaa, perhe-WhatsApp käy kuumana. Jokin uusi sovelluskin piippaa taskussa…

Emme ole viestien vastaanottajina skarpeimmillamme juuri nyt. Tulevaisuuden epävarmuus ja pitkittynyt stressi murjovat kognitiivisia kykyjämme. Mitä voimme tehdä silloin, kun itse viestimme?

Infotulvaa emme voi kokonaan estää, mutta voimme yrittää tehdä tarpeellisesta tiedottamisesta mahdollisimman selkeää. Siksi nyt on hyvä hetki kerrata selkeän viestinnän pääperiaatteet.

Suunnittelu on selkeän viestinnän lähtökohta

Moni hyppää suunnitteluvaiheen yli kiireessä, koska kohderyhmä ja tavoitteet tuntuvat selviltä. Edes muutaman minuutin tietoinen suunnitteluvaihe auttaa kuitenkin tekemään viestistä vaikuttavamman. Pakottaudu siis vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

  • Kenelle? Pohdi, kuka on HÄN eli viestisi kohderyhmä. Mieti, mitä hän tietää aiheesta entuudestaan ja mikä taas on uutta tietoa. Mistä tiedosta hänelle on hyötyä? Ihminen kiinnostuu yleensä asioista, joista hyötyy jollain tavalla. Jos konkretisointi tuntuu vaikealta, kuvittele edes yksi aito ihminen, jonka tiedät edustavan kohderyhmää. Jos kertoisit aiheesta Penalle tai Pirkolle, mitä hän kysyisi ensimmäisenä?
  • Miksi? Viestintä on hakuammuntaa, jos et tiedä, mitä tavoittelet. Mikä on tekstisi tarkoitus? Mitä toivot, että kohderyhmä tekee luettuaan viestisi?
  • Mitä? Mikä on yhdellä lauseella kiteytettynä ydinviestisi – tekstisi tärkein sanoma? Mitä ainakin lukijan mieleen pitää jäädä?

Selkeys on monen asian summa

Selkeä teksti on muutakin kuin selkeää kieltä. Tarkastele tekstin selkeyttä kokonaisuutena:

  • Sisällöllinen selkeys
    Vastaako tekstin sisältö lukijan tarpeisiin? Onko tietoa riittävästi – ei liikaa eikä toisaalta liian niukastikaan?
  • Rakenteellinen selkeys
    Eteneekö teksti johdonmukaisesti? Onko informaatiorakenne looginen?
  • Visuaalinen selkeys
    Parantaako tekstin ulkoasu luettavuutta? Onko yleisilme raskas vai silmäiltävä? Kiinnitä huomioita kappalejakoon ja kevennä tekstiä väliotsikoilla. Muista mobiilikäyttäjät! Tekstin lukeminen on huomattavasti raskaampaa pieneltä ruudulta.
  • Kielellinen selkeys
    Onko teksti ymmärrettävää yleiskieltä? Älä yritä kuulostaa viralliselta tai hienolta, vaan etsi yksinkertaisin tapa ilmaista asia. Muistuta mieleesi alla olevat selkeän kielen kulmakivet.

Tarkista ainakin nämä tekstistäsi

  • Pitkät virkkeet kannattaa pilkkoa pienempiin osiin.
  • Poista valjut verbit ja sekavat substantiivi-ilmaukset: mieluummin kehittää kuin mahdollistaa kehittyminen.
  • Kerro kuka tekee ja mitä. Vältä liiallista passiivia: mieluummin johtoryhmä päättää kuin päätös tehdään johtoryhmän toimesta.
  • Kirjoita lauseenvastikkeet auki sivulauseiksi: mieluummin kun alkaa sataa kuin sateen alkaessa.
  • Siivoa pois kapulakieliset ilmaisut: toimesta, tiimoilta, taholta, suhteen, puitteissa, osalta, johtuen.
  • Käytä lukijalle tuttua, yleiskielistä sanastoa.
  •  Jos kirjoittaminen tuntuu vaikealta, mieti ensin, miten kertoisit asian vieressä istuvalle kaverille. Todenäköisesti et sanoisi hänelle sateen alkaessa sateensuojan aukaiseminen mahdollistaa kastumisen välttämisen.

Eroon oletuksista: millaista viestintää ihmiset todella tarvitsevat?

Epävarmoina aikoina on houkuttelevaa viestiä varmuuden vuoksi. Hyvääkin tarkoittavat ylimääräiset ohjeistukset kasvattavat kuitenkin viestintäkuormaa. Turhan viestinnän takana on yleensä oletus, että tiedetään kyllä, mitä kohderyhmä tarvitsee. Toinen tyypillinen syy on kiire: viestittävää on niin paljon, ettei tarpeiden pohtimiseen tunnu olevan aikaa.

Tarpeiden selvittämiseen käytetty aika maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Pääset eroon oletuksista ja kiinni siihen, mikä todella palvelee kohderyhmien arkea. Tästä on kyse viestinnän palvelumuotoilussa.

Viestinnän palvelumuotoilu on tehokas viestinnällinen myrskylyhty syksyn infopuhureista selviytymiseen. Miten voimme palvella kohderyhmiämme viestinnällämme? Millainen viestintä helpottaisi heidän arkeaan poikkeuksellisina aikoina? Missä olemme onnistuneet hyvin, minkä he ovat kokeneet turhauttavaksi?

Jos viestinnän palvelumuotoilu on uusi asia, suosittelen lämpimästi tutustumaan palvelumuotoilujohtajamme Elina Piskosen laatimaan oppaaseen. Löydät siitä palvelumuotoiluajattelun perusteet viestintään sovellettuna sekä hyviä työkaluja.

Kirjoittaja

Salla Syrman on Kaiku Helsingin viestintäkonsultti ja osakas, joka ihailee selkeää, hyvin suunniteltua viestintää. Hän nauttii työssään eniten siitä, että pystyy helpottamaan asiakkaidensa arkea ja auttamaan heitä viestimään omaa asiantuntijuuttaan vaikuttavasti. Tähän tekstiin Salla sai inspiraation työkaveriltaan Sannalta, joka oli tuskastunut koronakevään sekavaan viestitulvaan.

Kuva:  Mr TT  / Unsplash


Vinkkivihta, osa 4: mediaviestintä

Onko romaaneja ja mökkikunnan paikallissanomia luettu jo tarpeeksi? Jos kesällä tulee huurteisen himon lisäksi tiedonjano, tartu vinkkivihtaan! Olemme niputtaneet sinulle valmiiksi viestinnällisiä vinkkejä, joilla saat aikaan kunnon idealöylyn. Vinkkivihdan neljännessä osassa: mediaviestintä

Lue tämä vinkkipaketti

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/nain-voit-nousta-alasi-asiantuntijaksi-mediassa/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/toimittaja-pilasi-haastattelun/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viisi-myyttia-mediasta/

Näin kirjoitat toimivia tiedotteita (Meltwater-webinaaritallenne)


Vinkkivihta, osa 3: kirjoittaminen

Onko romaaneja ja mökkikunnan paikallissanomia luettu jo tarpeeksi? Jos kesällä tulee huurteisen himon lisäksi tiedonjano, tartu vinkkivihtaan! Olemme niputtaneet sinulle valmiiksi viestinnällisiä vinkkejä, joilla saat aikaan kunnon idealöylyn. Vinkkivihdan kolmannessa osassa: kirjoittaminen

Lue tämä vinkkipaketti:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/konkaiku-tekstinsiivousmenetelma/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/7-vinkkia-henkilokohtaisen-savyn-kohentamiseen/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/tyoelaman-kirjoitustaito/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/siakas-laitetaanko-verkkokuppaan-kilapilu/


Vinkkivihta, osa 2: viestinnän palvelumuotoilu

Onko romaaneja ja mökkikunnan paikallissanomia luettu jo tarpeeksi? Jos kesällä tulee huurteisen himon lisäksi tiedonjano, tartu vinkkivihtaan! Olemme niputtaneet sinulle valmiiksi viestinnällisiä vinkkejä, joilla saat aikaan kunnon idealöylyn. Vinkkivihdan toisessa osassa: viestinnän palvelumuotoilu

Lue tämä vinkkipaketti:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestinnan-palvelumuotoilu-ota-ensimmaiset-askeleet-asiakaskeskeiseen-viestintaan/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/kaikuja-podcast/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/kaikuja-podcast-2/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/post-lappuja-fasilitointia-ja-ideaseinia/


Pitääkö giffit tekstittää? Tätä saavutettavuus tarkoittaa sosiaalisessa mediassa

Odotettu ja pelätty saavutettavuusdirektiivi herättää edelleen paljon kysymyksiä. Miten direktiivi vaikuttaa somessa? Pitääkö giffeihin lisätä alt-tekstit? Miten ihmeessä tekstitämme Facebook-liven? Poimin tähän blogiin vastauksia yleisimpiin itselläni vastaan tulleisiin kysymyksiin. Lisäksi kysyin, miten Verohallinnossa on somesaavutettavuus huomioitu.

Saavutettavuusdirektiivistä on kuhistu jo viimeisen parin vuoden ajan ja selkeää ainesta viha-rakkaussuhteeseen siinä onkin! Saavutettavuuden ajatustahan on oikeastaan helppo vain rakastaa: selkeä ja ymmärrettävä sisältö hyödyttää ihan jokaista meistä. Turhatumista ja hiusten halkomista aiheuttavat epäselvät ja tulkinnanvaraiset ohjeistukset. Eniten epäselvyyttä tuntuu olevan erilaisten sisältöjen ja eri julkaisukanavien, kuten sosiaalisen median palvelujen, saavutettavuusvaatimuksissa.

Kysymyksiä ja vastauksia saavutettavuudesta somessa: miten se homma nyt oikeasti menee?

K: Ketä saavutettavuusdirektiivi koskee?

V: Julkishallintoa (kuten kunnat, koulut ja virastot), vesi- ja energiahuoltoa, liikennettä ja postia. Plus sellaisia tahoja, jotka saavat valtiolta tukea verkkopalveluihinsa, kuten suurinta osaa järjestöistä ja korkeakouluista.

K: Ketä varten saavutettavaa sisältöä pitää tehdä?

Juttelin aiheesta saavutettavuusasiantuntija Rauna Nerellin kanssa. Rauna kertoi, että yleinen käsitys on, että saavutettavuus koskee vain jotain marginaaliryhmää, pientä joukkoa. On kuitenkin arvioitu, että saavutettavuutta tavalla tai toisella tarvitsee jopa miljoona suomalaista! Eli tosi isolla osalla meistä on vammaan, sairauteen tai tilapäiseen toimintarajoitteeseen (esim. stressi, etätöissä lapsi huomiota viemässä, valaistus, ympäristön melu) liittyvä tarve saavutettavuudelle. Se koskee myös asiantuntijoita eikä tarvetta näe aina päällepäin.

Rauna mainitsi esimerkkeinä professorin, jolla on lukivaikeus, virkamiehen jolla on näkövamma ja asiantuntijan, joka toipuu aivoverenvuodosta. Aina näistä ei haluta kertoa muille, koska ne ovat yksityistä tietoa ja moni häpeää harmillista kyllä näitä. Monella on siis asenneharhaa usein siinä, että juuri meidän kohderyhmä ei tarvitse tätä. Tietenkin on eri asia, jos kohderyhmä on 10 ihmistä, jotka tunnetaan aivan varmasti. Mutta somessa näin ei tietenkään ole, ei edes silloin, kun kohderyhmänä ovat alan asiantuntijat.

K: Koskeeko saavutettavuusdirektiivi sosiaalista mediaa?

V: Ei.

K: Mutta?

V: Mutta saavutettavuus kannattaa ja pitäisi huomioida myös somekanavissa. Vastuullinen direktiivin piiriin kuuluva viestijä toki tekeekin niin. Hyvä vinkki on pitää aina huoli siitä, että tärkeät päivitykset ja tiedot löytyvät myös organisaation omilta verkkosivuilta saavutettavassa muodossa. Suurin osa ihmisistä saa viestin nykyisin kuitenkin ensin somen eikä organisaation nettisivujen kautta. Jos et tee saavutettavaa somea, viestisi jää saamatta monelta

K: Entä videot somessa− eikö ne nyt pidä kuitenkin tehdä saavutettaviksi?

V: Direktiivin mukaan ei. Mutta somevideot kannattaa tekstittää muistakin syistä, mikä nykyisin onkin jo melko itsestäänselvyys. Moni katselee videoita ilman ääniä.

K: Miten Facebook-live tekstitetään?

V: Lain saavutettavuusvaatimukset eivät koske suoria videolähetyksiä verkkosivuillakaan, eli eivät myöskään somessa. Jos suorasta sessiosta jää tallenne verkkosivuille, se pitää tehdä saavutettavaksi kahden viikon kuluessa.

K: Jos haluan kuitenkin että suora lähetys on jo syntyessään saavutettava, miten ihmeessä se onnistuu?

V: Esimerkiksi virtuaaliset seminaarit voi tehdä saavutettaviksi käyttämällä kirjoitus- ja viittomakielen tulkkeja. (Huom: tulkki kannattaa varata ajoissa! Tulkit ovat erittäin kysyttyjä ja kaikkiin seminaareihin heitä ei riitä.)

✅ Hyvä muistisääntö on, että ei tarjoa vain yhden aistin varassa olevaa tietoa. Esimerkiksi videoon tarvitaan sekä tekstitys että ääniraita, eikä pelkkää hissimusiikkia. (Monet keskittyy saavutettavuudessa tekstitykseen ja sitten tulee näitä hissimusiikkivideoita, joista taas näkövammaiset eivät saa muuta kuin musiikin.)

✅ Ota huomioon riittävän hyvät kontrastit ja värisokeus. Ei vaaleaa tekstiä vaaleassa ja sekavassa kuvassa vaan tekstin pitää erottua hyvin. Pelkkä vihreä väri kertomassa, mikä on oikein ja punainen, mikä on väärin, ei riitä. Tai kartta, jossa osa kunnista on vihreitä ja osa punaisia. Voi käyttää merkkejä, symboleja tai jotain kuviota värin lisäksi.

Vastausten lähde: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi ja saavutettavuuden ja viestinnän asiantuntija Rauna Nerelli.

Direktiiviä tarkastellaan komissiossa seuraavan kerran 23.6.2022. Olettaisin, että sosiaalisen median vaatimuksissa ollaan tuolloin jo viisaampia. Toivottavasti ainakin selkeämpiä! Kannattaa siis mahdollisuuksien mukaan tehdä somesisällöistäkin jo nyt saavutettavia. Voihan se hyvinkin olla, että direktiivi napsahtaa koskemaan tulevaisuudessa myös somekanavia.  Rauna Nerelli totesi mielestäni hyvin, että saavutettavuus on osa modernia viestintää. On siis fiksua ottaa homma haltuun, eikä räpiköidä vastaan.

Kuten direktiivistä selkeästi voi lukea: Facebook-liveä tai Instagram-liveä ei tarvitse tekstittää.

Saavutettavuus on asiakaslähtöisyyttä – myös somessa

Haastattelin Verohallinnon viestintää saavutettavuusasioista.

Verohallinnossa saavutettavuus on osa asiakaslähtöistä kehittämisprosessia, ja se huomioidaan palvelujen suunnittelusta aina elinkaaren loppuun. Saavutettavuustyötä tukemassa on oma saavutettavuuden testauksen asiantuntijapalvelu ja saavutettavuusverkosto. Asiantuntijoita, palvelun kehittäjiä ja viestijöitä koulutetaan huomioimaan saavutettavuusvaatimukset omassa työssään.

Vero.fi:ssä ei ole isoja teknisiä saavutettavuusongelmia korjattavana, vaan työ keskittyy teknisen saavutettavuuden ylläpitoon ja sisällölliseen saavutettavuuteen, ymmärrettävyyteen ja selkeyteen. Saavutettavuuden ja selkeän kielen vaatimukset sisältyvät ohjeisiin, jotka ovat sisällöntuotannon tukena. Tästä artikkelista pääset kurkkaamaan esimerkkejä Vero.fi-näkökulmasta.

Sosiaalisen median kohdalla kyse on myös asiakaslähtöisyydestä. Näyteltyjä videoita tekstitetään,  alt-tekstejä otetaan kokoajan enemmän mukaan ja niiden järjestelmällisempi käyttö on suunnitelmissa.

”Kirjoitamme kaikkiin sosiaalisen median kanaviimme mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi, mikä tukee sisältöjen saavutettavuutta”, kertoo Verohallinnon viestintäsuunnittelija Riikka Kohtamäki.

”Somesisältöjen visuaaliseen saavutettavuuteen emme ole vielä paneutuneet” toteaa Riikka lopuksi. Veropentu-giffien soisi kyllä saavuttavan ihan kaikki mahdolliset kohderyhmät!

Lisälukemista:

✅ Tsekkaa myös täältä Facebook Accessibility:n vinkit saavutettavuuden lisäämiseksi somessa, mukana myös animoidut giffit! Suomeksi Facebookin saavutettavuusvinkkejä löytyy täältä.

✅ Miten lisätä ALT-teksti Twitterissä ja vaihtoehtoinen kuvaus LinkedInissä? Tsekkaa nämä ja monta muuta konkreettista vinkkiä Celian verkkosivuilta täältä.


Kirjoittajasta

Laura Vuorio-Kuokka on monipuolinen viestinnän ammattilainen ja kysytty valmentaja. Virkamiestaustainen viestijä innostuu kapulakielisyyden keventämisestä ja viranomaisviestinnän ketteröittämisestä sekä äänensävyn merkityksestä viestinnässä. Lauran kanssa asiakkaat oivaltavat sosiaalisen median strategisen merkityksen, innostuvat hyödyntämään eri viestintäkanavia tavoitteellisesti omassa työssään ja löytävät kiinnostavimmat kulmat omista aiheista viestimiseen. Kaiussa Laura kehittää erityisesti valmennus- ja analytiikkaosaamista.


”Puhu siten, että lapsikin ymmärtää” – Mitä kuka tahansa esiintyjä voi oppia hallituksen tiedotustilaisuudesta lapsille?

Kerro asiasi siten, että lapsikin ymmärtäisi. Hallitus laittoi tämän tutun viestinnän neuvon perjantaina 23.4.2020 kirjaimellisesti testiin, kun järjesti tiedotustilaisuuden poikkeustilanteesta lapsille.

Tilaisuus on sittemmin kerännyt paljon kehuja – ja erään kaikulaisen sanoin: ”Yhtä selkeä ja ihmisläheinen tyyli olisi hyvä ottaa myös perustiedotustilaisuuksiin aikuisyleisölle.”

Pyysin Kaiun viestinnän ja vuorovaikutuksen valmentajia arvioimaan, mikä ministerien esiintymisessä oli erityisen onnistunutta. Mitä yksinkertaisia viestinnällisiä keinoja kuka tahansa voi oppia tilaisuudesta selkeyttääkseen sanomaansa, vahvistaakseen vuorovaikutusta ja huomioidakseen yleisönsä paremmin?

Tässä Kaiku Helsingin kiinnostavuusmuotoilija Petteri Puustisen ja esiintymisvalmentaja Sanna Franckin poiminnat:

1. Vältä pitkiä lauseita, jaarittelua ja isoa määrää sivulauseita. Käytä tauotusta tehokeinona. Tässä tiedotustilaisuudessa ei käytetty hengästyttävän pitkiä puheenvuoroja.

2. Hyödynnä konkreettisia esimerkkejä sanomasi tukena. Tässä tiedotustilanteessa kerrottiin esimerkkejä, jotka sopivat kohdeyleisön elämään: ”Mummoa ja vaaria ei saa mennä tapaamaan, koska vanhemmille ihmisille tauti voi tulla voimakkaampana.”

3. Tuo henkilökohtaisuutta perusteluihin mukaan. Ministerit näyttäytyivät konkreettisten esimerkkien kautta ihmisinä, jotka jakoivat kysyjien kokemuksia: "Minunkin lapsella on ikävä päiväkotiin", "Kävin avannossa uimassa, siellä on turvavälit", ”Mustakin tuntuu välillä tosi epäreilulta, kun pitää herätä aikaisin ja lähteä kokoukseen.”

4. Sopeuta kieli yleisöllesi. Etenkin Li Andersson käytti kivasti puhekieltä: ”Mä oon”, ”Me tehdään”. Ministerit viittasivat nyt toisiinsa välillä etunimellä: ”Niinku Sanna ja Li tässä sano.” Tämä tuntui tasa-arvoiselta siihen verrattuna, että myös kysyjät esiteltiin etunimillä Emmana, Iiriksenä ja Valdemarina.

5. Huomioi kehonkieli. Kaikki kolme ministeriä puhuivat sopiva hymynkare huulillaan. Hymyn lisäksi ministerien esiintyminen oli ilmeikkäämpää kuin yleensä. Kasvot olivat kerronnassa eloisammin mukana kuin aikuisille puhuttaessa.

6. Luo yleisöön hyvä katsekontakti – myös virtuaalisessa esiintymistilanteessa. Ministerien katsekontakti oli enemmän kameraan kuin muistiinpanoihin. Asia oli nyt ehkä helpommin kerrottavaa, kun lukuja ja muuta tarkkaa muistettavaa oli vähemmän. Kun ministereiden ei tarvinnut nojautua niin paljon papereihinsa, oli puhe myös heidän jokaisen persoonansa kuuloista eikä paperinmakuista.

7. Anna yleisölle porkkanaa. Hallitus antoi lapsille kiitosta jaksamisesta: ”Te teette tosi paljon jo! Me tiedämme, että etäkoulu ei ole maailman helpoin juttu.” Yleisölle annettiin usein myös kiitosta kysymyksistä: ”Kiitos paljon kysymyksistä, Iiris!”

8. Uskalla olla inhimillinen. Tässä tiedotustilaisuudessa olimme havaitsevinamme tietynlaista herkillä oloa, kun ministerit eivät voineet tällä kertaa esittää asiaa tuttuun ja turvalliseen ministerien jargoniin nojaten. Tällainen inhimillinen karheus näyttäytyi erityisesti siinä vaiheessa, kun oli lasten kysymysten aika.

9. Myös pukeutuminen luo tunnelmaa. Vaikutti siltä, että ministerit olivat tässä tilanteessa pukeutuneet värikkäämmin kuin yleensä.

Bonusvinkki #1: Keskustelun fasilitoijan rooli on myös tärkeä

Esiintymisvinkkien näkökulmasta huomionarvoista tilaisuudessa oli myös keskustelun fasilitoijan rooli. Kysymyksen esittäminen livenä arvovaltaisille ministereille oli varmasti monille lapsille jännittävä, tärkeä hetki. Tilannetta selkeästi, henkilökohtaisella otteella ohjeistava juontaja mursi jäätä kysymysten esittämisessä:

”Seuraavana kysyjänä meillä on Valdemar. Avaan täältä Valdemar sun mikrofonin.”
”Sulla oli toinenkin tärkeä kysymys. Voit kysyä sen nyt!”
”Sitten meillä on vuorossa Nuutti. Nuutin mikrofoni aukeaa nyt. Oletko Nuutti valmiina?”

Ammattitaitoinen juontaja osallistuu tunnelman rakentamiseen. Hän poistaa painetta sekä esiintyjiltä että yleisöltä ja ohjaa tilaisuuden kulkua sujuvasti. Tämä vinkki kannattaa muistaa vaikkapa organisaation sisäisissä infotilaisuuksissa: Sen sijaan, että johtaja vetää henkilöstöinfon yksin, voisiko vaikkapa viestinnän edustaja toimia siltana puhujan ja yleisön välillä?

Bonusvinkki #2: Selvitä, mikä kohderyhmää aidosti kiinnostaa – älä oleta! 

Kaiku Helsingissä puhumme usein kiinnostavuusmuotoilusta, jolla tarkoitamme sitä, että viestinnässä huomioidaan kohderyhmän hyöty. Kiinnostavuusmuotoilu ei ole kikkailua, vaan yksinkertaisesti sitä, että tarjotaan kohderyhmälle kiinnostavaa sisältöä – ymmärrettävässä, kohderyhmän näkökulmasta mielekkäässä muodossa.

Hallituksen tiedotustilaisuus oli viestinnän kiinnostavuusmuotoilua parhaimmillaan: kohderyhmä, 7–12-vuotiaat lapset, saivat vastauksia kysymyksiin, joita itse olivat pohtineet. Samaa lähtökohtaa näkisimme aikuisten maailmassa mielellämme reippaasti enemmän! Niin usein viestintä kun perustuu oletukseen siitä, minkä viestijä kuvittelee olevan kohderyhmälle kiinnostavaa.

Mitä tiedotustilaisuudesta sanoi itse kohderyhmä? “Joo, ymmärsin”, kommentoivat kohderyhmään kuuluvat kakkosluokkalaiset jäätelöannoksien syömisen lomasta Sanna Franckin sohvalla.

 

Kirjoittajista

Sanna Franck on Kaiku Helsingin vuorovaikutus- ja esiintymisvalmentaja. Hän on innostunut etäesiintymisen valmentamisesta, jossa perinteiseen esiintymistapaan yhdistetään teknologian luomia mahdollisuuksia.

Petteri Puustinen on Kaiku Helsingin kiinnostavuusmuotoilija. Hänen mielestään jokaisen viestijän kannattaisi pitää mielessään Bryan Adamsin teesi: “Everything I do, I do it for you”, eli asettaa yleisö tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi.

Salla Syrman on Kaiku Helsingin osakas, viestintäkonsultti ja valmentaja. Hänen intohimonsa on hyvin suunniteltu, selkeä viestintä, jonka lähtökohtana on kohderyhmän hyöty.

 

Kaipaatko apua esiintymisvalmennukseen, virtuaalitilaisuuksien kiinnostavuusmuotoiluun tai etäfasilitointiin? Lue lisää poikkeusaikojen palveluistamme.

 


Neljännesvuosisata yrittäjänä – tämän vinkin Kaiun perustajaosakas Markku Vänskä antaa poikkeusajan kanssa kamppaileville yrittäjille

Markku Vänskä, eräs Kaiku Helsingin perustajista, on seurannut suomalaisen yrittäjyyden kehitystä tiiviisti 90-luvun lamavuosista lähtien: 20.4. hänelle tuli täyteen 25 vuotta yrittäjyyttä. Tämän kevään poikkeusaika on laittanut monen yrittäjän todelliseen testiin, jossa selviytymiskyky punnitaan. Miten kokenut viestijä ja yrittäjä neuvoisi nuorempia erikoisina aikoina selviytymiseen?

Kun Markku perusti viestintätoimisto Conexion, toisen Kaiku Helsingin edeltäjätoimistoista, vuonna 1995, oli ympäröivä yrittäjämaailma arvaamaton ja pelottava – monella tapaa samanlainen kuin nyt.

”Olin itse saanut yllättäen potkut. Kotona oli vaimo ja pieni tytär, ja jotenkin oli leipä ansaittava. En ehkä onneksi tiennyt itsekään tuolloin mihin olin ryhtymässä. Päätin vaan ottaa asioista selvää ja ryhtyä hommiin. Viestintäalasta luulin tietäväni jotain aikaisemman ohuen työkokemukseni pohjalta”, kuvailee Markku yrittäjyyden alkutaivaltaan.

Nykyisen Kaiku Helsingin tarina alkoi vuonna 2012, kun Markun perustama Conexio yhdistyi viestintätoimisto Aleksin Kaiun kanssa. Silloisista perustajaosakkaista Markun lisäksi Kaiussa edelleen työskentelevät Pete Saarnivaara, Ville Lehtovirta, Jouko Marttila, Ile KönönenSalla Syrman ja Kimmo Kuokka.

Nykypäivän yrittäjä uskoo itseensä

Yrittäjyys 1990-luvulla oli erilaista kuin nykyään. Markun mukaan 1990-luvun yrittäjyyttä leimasi kaavamaisuus ja tiettyjen odotusten mukaan toimiminen. Hän on seurannut ilolla viime vuosien kehitystä, jossa nuori yrittäjäsukupolvi lähtee valloittamaan maailmaa ennakkoluulottomasti ja itsevarmasti. Samalla Markku kuitenkin haluaa muistuttaa nöyryyden merkityksestä.

”Nuoremmilta yrittäjiltä ei puutu itseluottamusta, mikä on hienoa ja virkistävääkin. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että parhaiten pärjäävät ne, jotka osaavat suhtautua omaan tekemiseensä suurella nöyryydellä. Aina täytyy olla valmis oppimaan uutta”, Markku vinkkaa.

Yrittäjyyden tärkeimmiksi avaimiksi Markku mainitsee kyvyn luottaa toisiin ihmisiin ja heidän vahvuuksiinsa. Yrittäjän täytyy osata myös luovuttaa vastuuta muille, sillä kaikkea ei pysty hallitsemaan itse.

"Ilman osaavia työntekijöitä yritys ei menesty. Yrittäjän onnistuminen on yhteinen onnistuminen."

Kasvu tapahtuu kriisissä

Moni yrittäjä pelkää nyt toimeentulonsa ja alaistensa puolesta. Kukaan ei tarkalleen tiedä, minkälaisia seurauksia poikkeusajalla on yrittäjille pitkällä tähtäimellä, ja se on stressaavaa. Miten Markku valaa uskoa vaikeasta tilanteesta selviämiseen?

”Yrittäjyyden, ja myös oman ihmisyyden ja inhimillisyyden, kasvu tapahtuu kriisien kautta. Tilanne on monelle tuskallinen, mutta tämä on samalla mahdollisuus katsoa asioita kokonaan uudesta näkökulmasta. Kriisi saattaa myös auttaa ymmärtämään, että apua saa ja kannattaa pyytää, joskus yllättäviltäkin tahoilta. Tämän päivän Suomessa se sallitaan yrittäjällekin”, Markku summaa.

 

Kaipaatko apua viestintään poikkeuksellisina aikoina Markulta ja muilta Kaiun konkareilta? Tutustu poikkeusajan palveluihimme:

Kaiun poikkeusajan palvelut


Poikkeustila on maineen nollapiste

Muutaman vuoden päästä yrityksiä ja yksilöitä arvioidaan sillä perusteella, mitä he tekivät ja miten viestivät poikkeustilan ja sitä seuranneen laman aikana.

Suomi on parhaillaan poikkeustilassa, jollaista ei ole nähty sitten sotien. Merkittävä osa arjen toiminnoista on pysähtynyt. Monia kuristaa huoli omasta tai läheisten terveydestä.

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta avainpaikoilla työskentelevät asettavat päivittäin itsensä alttiiksi mahdollisesti tappavalle virukselle. Iso osa kansalaisista eristäytyy koteihinsa, yrittää säilyttää mielenterveytensä ja saada vielä työnsä jotenkuten hoidetuksi. Ne, joilla töitä vielä on.

Yhteiskunnan pysäyttäminen on ennennäkemätön kokeilu

Poikkeustilan koko mittakaava ei silti ole meille vielä täysin valjennut. Toistaiseksi ruokaa löytyy kaupasta, sähköt ja tietoliikenneyhteydet pelaavat ja hanasta tulee vettä – ja suurimmalla osalla meistä on vielä varaa kaikkeen edellä mainittuun.

Yhteiskunnan pysäyttäminen useaksi kuukaudeksi, mahdollisesti useamman kerran muutaman vuoden aikana, on kuitenkin ennennäkemätön kokeilu. Sen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan järisyttävät. Vaikka takaisin nälkävuosiin ei vajottaisikaan, asiat menevät vielä paljon huonommiksi ennen kuin alkavat muuttua taas paremmiksi.

Tämä vuosikymmen saatetaan myöhemmin muistaa jonkinlaisena eloonjäämiskamppailun aikana. Koronapandemiasta seuraava lama ei ole samanlainen kuin it- tai finanssikuplan puhkeamista seuranneet. Sitä ei välttämättä tulla jälkikäteen muistamaan yhtenä taloussyklin vaiheena, vaan pikemminkin sodankaltaisena tilana, jolloin vastuunkanto mitattiin.

Muistamme myöhemmin, kuka kantoi vastuunsa

Monen yrityksen ja yksilön maineelle poikkeustila on nollapiste. Se, mitä nyt sanomme ja teemme, määrittävät mainettamme vielä pitkään.

Kaikkien vaikeuksien jälkeen kerran tulee kesä, ja syömme mansikoita sormin samalla viltillä. Silloin muistamme, kuka oli rintamakarkuri ja kuka uhrautui. Kuka marisi, kuka kantoi vastuuta ja auttoi. Kuka keskittyi arvostelemaan päätöksentekijöitä, kuka ratkaisemaan ongelmia. Kuka järjesti hauskoja näennäishyödyllisiä tempauksia, kuka pelasti ihmishenkiä.

Yrityksillä on yhteiskuntavastuun lisäksi toinen – yritysten kohdalla ehkä ensimmäinen – vastuu: niiden on pidettävä huoli siitä, että ne ovat poikkeustilan ja laman jälkeenkin olemassa ja elinkelpoisia, jotta ihmisillä olisi töitä ja yhteiskunnan kannalta välttämätön tuotanto pyörisi. Tämän velvollisuuden täyttämiseksi valitettavan moni yritys joutuu juuri nyt lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitään.

Senkin voi tehdä monella tavalla. Kun pöly laskeutuu, tullaan kysymään, kuka toimi pakon edessä ja kuka käytti poikkeustilaa tekosyynä irtisanomisille silloin, kun lomautukset olisivat riittäneet. Kuka pimitti tietoa tai spinnasi. Kuka auttoi irtisanottavia enemmän kuin laki määrää. Ja kuka antoi potkut tekstiviestillä.

 

Kirjoittaja Pete Saarnivaara on Kaiku Helsingin toimitusjohtaja. Parin vuosikymmenen ajan viestintäalalla toiminut Pete on lehmänhermoinen viestinnän neuvonantaja ja organisaattori.

 

Vaikuttavan viestinnän merkitys korostuu poikkeusolosuhteissa. Voimmeko olla sinulle viestintäavuksi?

Lue lisää Kaiun poikkeusajan palveluista

 

Lue myös nämä artikkelit:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/kriisiviisastelijan-viisi-ohjetta/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/ymmarratko-asiakkaitasi/