Brändipiikittelyn taito ja somen 1–10–100 -sääntö

Kaikki brändit saavat joskus kuraa niskaansa sosiaalisessa mediassa. Välillä ansaitusti ja välillä turhaan. Trolleja, öykkäreitä ja muita riidanhaastajia löytyy aina – aiheesta kuin aiheesta. Viime aikoina monet brändit ovat havainneet, että pikkunokkela piikittely ja humoristinen näsäviisaus ovat tehokkaita aseita trolleja vastaan.

Somessa trollaajat yrittävät usein tehdä kärpäsestä härkäsen ja nostattaa kohua tai kärhämää. Kun brändi ei vastaakaan riidanhaastoon byrokraattisen asiallisesti tai hätääntyneenä vastakkaisia todisteita etsiskellen, vaan tekee trollin naurunalaiseksi kepeällä piikittelyllä, riita kuihtuu kasaan heti alkuunsa.

Sosiaalisen median "kohuissa" pätee usein niin sanottu 1–10–100 -sääntö:

  • 1 trolli aloittaa huutelun
  • 10 muuta osallistuu huuteluun (joko trollin puolella tai tätä vastaan)
  • 100 seuraa hiljaa vierestä: he näkevät keskustelun ja tekevät siitä omat johtopäätöksensä, mutta eivät vaivaudu osallistumaan siihen

Se, että brändi vastaa trollille pienellä hassuttelevalla nenäkkyydellä, ei rauhoita trollia. Se ei myöskään auta kääntämään kourallista trollin puolustajia brändin puolelle. Mutta se vahvistaa 100:n ympärillä hiljaa seuraavan ihmisen mielipidettä siitä, että koko kohun kaivaminen on turhaa. Ja ainakin osan näistä sadasta mielikuva brändistä kehittyy todennäköisesti positiivisempaan suuntaan.

Vegaanipasteijaesimerkki

Brändipiikittelystä on juuri nyt käynnissä erinomainen esimerkkitapaus Englannissa. Kansallisesti erittäin legendaarinen, suorastaan peribrittiläinen Gregg's-pasteijaketju astui tänään 2000-luvulle julkistamalla uuden "vegaanisen nakkipasteijansa". Uutuustuote herätti heti intohimoja somessa, etenkin Twitterissä.

Yleisönsä ja oman kulttuurisen asemansa tunteva Gregg's oli selkeästi valmistautunut kohuun ja valinnut taktiikakseen humoristisen piikittelyn. Tässä muutamia esimerkkejä Gregg'sin vastauksista vegaanipasteijan olemassaolosta mukapöyristyneille vastarannankiiskille:

 

Osa vastauksista on vähän röyhkeitä ja ylimielisiä, mutta yksikään ei kuitenkaan henkilöön menevä eikä loukkaava.

Ikonisen brändin uusi tuote olisi varmasti saanut huomiota muutenkin, mutta näppärät some-vastaukset toivat sille vielä lisänäkyvyyttä ja samalla ehkä myös uudistivat ja freesasivat kuvaa Gregg'sin perinteisestä brändistä. On tietysti riski, että Gregg's vieraannuttaa kaikista konservatiivisimmat lihapasteijafanaatikot, mutta ketju saa varmasti tällä myös uutta yleisöä vegaaneista – ja etenkin käännytettyä "hiljaista enemmistöä" puolelleen.

Tietenkään brändikettuilu ei sovi kaikille brändeille, kaikkiin tilanteisiin eikä kaikkiin kanaviin. Kyse on totta kai brändin oman äänensävyn ja oman yleisön tuntemisesta sekä tilannetajusta. Mutta sopivassa tilanteessa brändin harrastama piikikäs kuittailu on monella tapaa toimivaa markkinointiviestintää, kuten esimerkiksi Gregg's ja vegaanipasteijan tapaus osoittavat.

Petteri Puustinen on valmentaja ja sisällöntuottaja, jonka erityisalueita ovat sosiaalinen media, digitaalinen asiakaspalvelu ja sisältöjen kiinnostavuusmuotoilu. Lontoossa opiskelleen Petterin suosikki brittiläisistä pikaruokaketjuista ei ole Gregg's, vaan Pret a Manger.


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:


tubettamisesta

Mitä jokaisen markkinointi- ja viestintäfabun tulisi tietää tubettamisesta?

Somevaikuttajat ovat jo ohittaneet urheilijat nuorten seuratuimpien vaikuttajien listalla ja nousseet kärkipaikalle muusikoiden rinnalle. Tubettamisesta on tullut vaikuttava ilmiö, josta yksi osoitus on Tubecon-tapahtuma: 17.–18. elokuuta viidettä kertaa järjestetty festari veti Helsingin Messukeskukseen noin 17 000 vierailijaa. Vuonna 2014 vastaava luku oli 5 000.

Ketkä tubettajia fanittavat? Miksi heitä seurataan? Ja mitä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen kannattaisi tietää koko aiheesta?

Tässä ajantasaiset teesit tubettamisesta, olkaa hyvä!

1. Tube on Facebookin ohella Suomen suosituin sosiaalinen media.

Tubea käyttää kuukausittain noin 79 prosenttia suomalaisista. Kotimaisia videoblogeja seuraa noin 28 prosenttia. Vertailun vuoksi Instagramia käyttää 49 prosenttia suomalaisista, Twitteriä 23 prosenttia ja LinkedIniä 20 prosenttia.

2. Aktiivisimmin tubettajia seuraavat nuoret.

Kotimaisia tubettajia seuraa viikoittain jopa 49 prosenttia 15–24-vuotiaista suomalaisista. Samasta ikäryhmästä 23 prosenttia katsoo tubettajien videoita päivittäin.

3. Tuben ääreen tullaan viihtymään ja kuluttamaan aikaa.

Yleisin syy tubevideoiden katsomiseen on itsen viihdyttäminen ja toiseksi yleisin ajan kuluttaminen. Uuden tiedon, ideoiden ja näkemyksien etsiminen ovat prioriteettilistalla vasta näiden jälkeen. Suosituimpien tubettajien vlogit pyörivät lifestylen, huumorin ja pelien maailmassa.

4. Jos sisältö ei viihdytä, se laitetaan nopeasti vaihtoon.

Z-sukupolvi kuluttaa sisältöä samanaikaisesti viiden eri ruudun kautta (siinä missä y:n edustajat kykenevät maksimissaan kahteen). Mielenkiinto on herätettävä kahdeksan sekunnin aikana: sen jälkeen ruutu vaihtuu toiseen.

5. Teinit eivät siedä bannerimainontaa – eivätkä epäröi poistaa ruuduiltaan sitä, mikä heitä ei kiinnosta.

Puolet blokkaa mainokset kokonaan, ja 82 prosenttia jättää reagoimatta display-mainoksiin. Huomio on siis herätettävä muilla keinoilla.

6. Seuraajat kerää kiinnostava persoona.

Vaikuttajamarkkinoinnin seminaareista ei nykyään pääse ulos kuulematta vähintään viittä puheenvuoroa autenttisuuden ja aitouden merkityksestä. Feikkaaminen karkottaa erityisesti nuoret. Kiinnostavan persoonan lisäksi tubettajan menestyksen ratkaisee asiasisältö sekä kyky saada katsojansa nauramaan.

7. Tubettajat liikkuvat laumoissa.

Suomalainen tubeyhteisö on pieni mutta tiivis. Suositut tubettajat ovat keskenään kavereita ja vierailevat tiuhaan toistensa videoilla. Kaverisuhteisiin kannattaa perehtyä: usean tubettajan yhteistyö voi tuoda kamppiksiin kaivattuja lisätehoja.

8. Tube tavoittaa nuoret tehokkaasti, mutta on kanavana hintava.

Jos haluaa tuotteensa tubeen, täytyy siihen olla valmis myös sijoittamaan: suosituimpien tubetähtien sisältöyhteistyön hinnat lasketaan kymmenissä – jopa sadoissa tuhansissa. Parhaiten tuben kautta pääsee vaikuttamaan 15–29-vuotiaiden suomalaisten ostopäätöksiin. Blogit ovat kuitenkin yhä melkein tuplasti tehokkaampi – ja merkittävästi edullisempi myyntikanava.

9. Tubeilmiöitä on vaikea ennustaa – ja se on osa kanavan viehätystä.

Yllätyksellisyydestä kertoo jotain se, että Tubeconin vuoden 2018 Yleisön suosikki -tittelin nappasi nuorten starojen ohi Vantaankosken koulun musiikinopettaja Jan Nyberg, joka versioi aamunavausvideossaan Dr. Dren Still D.R.E -klassikkobiisiä. Suosiota ei haitannut edes se, että Still D.R.E on julkaistu vuonna 1999 – ennen kuin suurin osa tuben suurkuluttajista oli edes syntynyt.

10. Tulevaisuuden potentiaali on kahdenvälisessä somessa.

Z-sukupolvi käyttää selvästi muita enemmän somekanavia, jotka on tarkoitettu lähtökohtaisesti kahdenväliseen viestintään. Suosituimpia ovat Snapchat ja WhatsApp. Kanavien toimintalogiikka ja niissä käytetty kieli kannattaakin opetella jo nyt – aloita vaikka perehtymällä chat-fiktioon.

Kirjoituksen lähteinä on käytetty Dagmarin, Mainostajien Liiton ja Ping Helsingin huhtikuussa 2018 toteuttamaa vaikuttajamarkkinoinnin tutkimusta ja Tubecon Industry Afternoon -tapahtumassa vierailleiden asiantuntijoiden puheenvuoroja.

Jos viestintä olisi kymmenottelu, kirjoittaja Sanna Puutonen hallitsisi suvereenisti sen kaikkia lajeja. Kielestä ja sen käytöstä loputtoman kiinnostunut konsultti tunnetaan toimistolla rautaisena projektijohtajana, täyden palvelun sisällöntuottajana ja ehtymättömänä yhden naisen ideahautomona. Jotain viestintäkonsultin rautaisesta kirjoitustaidosta kertoo se, että Sanna kruunattiin toukokuussa J. H. Erkon lyhytproosakilpailun voittajaksi.