sukat

Kirje tulevalle markkinointiviestinnän suunnittelijallemme

*Päivitys 12.3.: Haku on päättynyt, ja olemme löytäneet sopivan henkilön tehtävään. Lämmin kiitos kaikille hakeneille ja meitä työpaikkana suositelleille. Vaikka tällä hetkellä meillä ei ole muita hakuja käynnissä, otamme aina avoimia hakemuksia vastaan osoitteessa rekry@kaikuhelsinki.fi.

Hei tuleva kaikulainen,

sinä innokas markkinointiviestijä, sujuvakynäinen someosaaja, analytiikan arvostaja, haluamme sinut työkaveriksemme viestintätoimisto Kaiku Helsinkiin.

Meidän kaikulaisten tehtävä on tehdä asiakkaistamme kiinnostavia. Tarjoamamme työ markkinointiviestinnän suunnittelijana sopii sinulle, jos laillamme uskot, että vain kiinnostava viesti vaikuttaa. Tavoitteenasi on jatkuvasti syventää someosaamistasi ja kehittyä yhä paremmaksi sisältöjen tuottajaksi, eri kanavien osaajaksi, markkinoinnin kohdentajaksi sekä analytiikan tulkitsijaksi.

Tehtäväsi kuvaus

  • Pyörität sosiaalisen median tilejä sekä suunnittelet ja tuotat sisältöjä asiakkaillemme sekä Kaiun omaan markkinointiin. Teet töitä yhdessä asiakastiimien ja Kaiun oman markkinointitiimin kanssa.
  • Pääkanaviasi ovat Facebook, Instagram, Twitter ja LinkedIn, joihin suunnittelet ja teet kiinnostavaa sisältöä ja joissa pyörität mainontaa. Lisäksi suunnittelet ja koostat kohderyhmiä kiinnostavia uutiskirjeitä, päivität verkkosivuja ja otat tarvittaessa haltuun asiakkaiden julkaisujärjestelmät.
  • Markkinointiviestinnän suunnittelijana perehdyt myös Google Analyticsin saloihin. Osaat kertoa muille, millaiset sisällöt toimivat eri kanavista saatavan datan perusteella.
  • Suunnittelet ja kirjoitat sisältöjä itse sekä koordinoit sisällöntuotantoa. Varmistat, että kaikki tapahtuu aikataulussa.

Lupauksia uusilta kollegoiltasi

Näinä poikkeuksellisina aikoina uuteen työyhteisöön hyppääminen ei ole ihan helppoa. Siksi lupaamme tehdä parhaamme, että tunnet itsesi ensimmäisestä päivästä lähtien lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme.

Katariina Ahonen

Katariina: Olen Kata, tuleva esihenkilösi. Lupaan perehdyttää sinut kaikulaiseksi parhaan taitoni mukaan ja auttaa sinua kasvamaan sekä kehittymään työssäsi tulevina vuosina. Toivottavasti voin viedä sinut mahdollisimman pian tervetulolounaalle lempipaikkaani Huvilaan, Töölönlahden kupeeseen.

 

Salla: Johdan Kaiun omaa markkinointia ja lupaan olla sinulle hyvä mentori. Markkinointimme tulokset ovat olleet viime aikoina erinomaiset: Hyppytunti-webinaarimme vetävät ja blogimme kiinnostaa. Tästä on hyvä aloittaa yhteinen kaikuminen – odotan innolla sinua tiimiimme! PS. Koska poden vakavaa neuloosia, saat minulta tervetulolahjaksi historian ensimmäiset käsintehdyt Kaiku-villasukat lämmittämään työpäiviäsi.

 

Päivi: Minä olen Kaiun toimistojustiina. Minulle on sydämen asia, että sinulla ja muilla kaikulaisilla on töissä hyvä olla. Pidätkö erikoiskahveista tai ehkäpä teestä? Mikäpä mahtaa olla lempiherkkusi? Lupaan kutsua sinut viettämään kanssani kahvihetkeä toimistollemme leppoisan rupattelun lomassa. Esittelen sinulle Kaiun kaunista toimistoa ja kerron, mistä mikäkin löytyy. Infoan sinua eduistamme ja muista tärkeistä henkilöstöasioista.

 

Pete: Olen tämän laivan kapteeni eli toimitusjohtaja. Tervetuloa porukkaan! Haluan, että Kaiussa koet voivasi olla oma itsesi. Lupaan kuunnella sinua. Lupaan myös perehdyttää sinut mahdollisimman hyvin viestintätoimiston liiketoimintaan ja alamme eettisiin kysymyksiin.

 

Muut mukavat kaikulaiset tapaat pian torstailounailla, kuukausipalavereissa ja yhteisissä jutuissa. Tällä hetkellä suurin osa meistä työskentelee etänä. Toimistolla Helsingin Etu-Töölössä voi käydä töissä pieni porukka kerrallaan, kun huolehtii turvallisuudesta.

Toiveemme sinulle

Toivomme, että olet innokas ideoimaan ja kokeilemaan uutta, selvittämään oma-aloitteisesti alati muuttuvia somen algoritmeja ja etsimään analytiikasta vastauksia parempien sisältöjen tekemiseen. Et arastele ottaa käyttöön uusia järjestelmiä tai hypätä tekemään markkinointiviestintää uusille asiakkaille. Viet itsenäisesti hommia eteenpäin, ehdotat muille uutta ja tehtävälista sekä deadlinet pysyvät hallussasi.

Täytäthän vähintään nämä:

  • Aiempaa kokemusta tehtävistä, joissa sisältöjen tuottaminen ja sosiaalisen median kanavien pyörittäminen on kuulunut olennaisena osana työhösi.
  • Sinulla on kokemusta sisältöjen buustaamisesta ja ylipäätään somemainonnasta.
  • Sinulla on kokemusta kuvankäsittelystä, esim. Canvassa.

Kerro meille hakemuksessasi, jos sinulla on muuta tehtävän kannalta kiinnostavaa osaamista. Maininnan arvoisia voivat olla vaikkapa SEM ja SEO, videot, Pinterest, Hubspot, Adobe XD, asiakaspolut ja ostajapersoonat.

 

sukat
Tervetulosukkasi ovat jo puikoilla! Tule pian – ja muista ilmoittaa sukkakokosi hakemuksessasi. 

Näin haet meille

Kuulostaako tämä työpaikalta ja työtehtävältä, jossa viihtyisit ja inspiroituisit pistämään parastasi? Hyvä, laita meille hakemuksesi tulemaan ja kerro, miksi sinä olet etsimämme uusi kaikulainen.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja palkkatoiveesi osoitteella rekry@kaikuhelsinki.fi. Lisätietoja saat soittamalla Inari Anttilalle torstaina 4.3.2021 klo 14–15, puh. 043 824 0090

Tarjoamme vakituisen työn ja hyvät edut. Täytämme paikan heti, kun löydämme etsimämme henkilön, joten laitathan hakemuksesi meille heti. Odotamme sitä jo malttamattomina!

 

 

 

 

 

Tällaisissa tunnelmissa nautimme lounasta syksyllä 2019 Villa Banyerisissa. Espanjan-reissusta meillä on kuvien ja tarinoiden lisäksi muistona pläntti suota, jonka suojelulla kompensoimme lentojen päästöjä. 

Tiedämme, ettei Microsoft Teams ole Espanja, mutta teemme yhteisistä virtuaalitapaamisista myös näinä aikoina mahdollisimman mukavia. Kun kevät koittaa, pääsee taas piknikille toimiston eteen kalliolle tai SUP-palaveriin Töölönlahdelle. Kaikki Kaiussa saavat ehdottaa ideoita työarjen piristämiseksi! Meillä on tapana osallistaa porukkaamme päätöksentekoon. Millainen uusi ääni sinä olisit tähän joukkoon?

 

 


Luppoaikaa välipäivinä? Valista itseäsi viestinnällisillä vinkeillä ja webinaareilla – Tässä Kaiun kärkilista vuodelta 2020

Miten esiinnyt vakuuttavasti virtuaaliympäristössä? Millaista on toimiva mediaviestintä? Mitä tehdä, jos joudut keskelle somekonfliktia? Näihin – ja moneen muuhun kiperään viestintäkysymykseen – saat vastauksia vuoden suosituimmista Kaiku-sisällöistä.

Vuosi 2020 oli viestinnällisesti haastava, mutta erittäin inspiroiva. Niinpä me kaikulaiset olemme tänä vuonna enemmän kuin koskaan käyneet vuoropuhelua kiinnostavan, selkeän ja hyvin johdetun viestinnän merkityksestä.

Maaliskuussa käynnistimme Hyppytunti-pikawebinaarit, joissa pohdimme tärkeitä viestinnän teemoja yhteensä 14 kertaa. Myös blogiin kirjoitimme juttuja ahkerasti kultaisella periaatteellamme: se, mikä on hyödyllistä, on kiinnostavaa. Nyt on aika katsoa, mikä sitten kiinnosti.

Suosituimmat webinaarimme vuonna 2020

  • Vakuuttava esiintyminen virtuaaliympäristössä
  • Viestinnän mittaamisen ja arvioinnin kulmakivet – käytännön oppeja
  • Selkeän viestinnän syystreenit
  • Kiinnostavan mediaviestinnän kulmakivet
  • Näin rakennat viestintästrategian muuttuneeseen maailmaan

Kaikki neljätoista Hyppytunti-tallennetta löydät täältä

Suosituimmat blogikirjoituksemme vuonna 2020

  1. LinkedIn-profiili huippukuntoon näillä kuudella niksillä
  2. Lapset kotona ja töitä pitäisi tehdä – tällä vinkillä selviät
  3. Twitter-profiili – millainen on hyvä?
  4. Mitä jokaisen pitäisi ymmärtää vuorovaikutuksesta?
  5. Vaikuttavan somepostauksen kaava
  6. Johtajien viestintäteot: Kuinka kääntää negatiivinen julkisuus positiiviseksi?
  7. Muistuta mieleesi selkeän viestinnän periaatteet
  8. Selviä somekonfliktista 1-10-100-säännöllä
  9. Poikkeustila on maineen nollapiste
  10. Tätä tarkoittaa saavutettavuus sosiaalisessa mediassa

Suosituimmat jutut vahvistavat näkemystämme siitä, että konkreettiset vinkit ja käytännön opit kiinnostavat eniten yleisöjämme. Sillä linjalla jatkamme myös vuonna 2021 – ja otamme mielellämme toiveaiheita vastaan!


Somekriisien

Selviä somekonfliktista 1–10–100 -säännöllä

Mitä teen, jos joudun inhottavaan tilanteeseen sosiaalisessa mediassa?

Somekohut ja -konfliktit huolettavat meitä kaikkia. Olitpa sitten yritys- tai organisaatiotilin ylläpitäjä tai omalla nimelläsi somessa viestivä asiantuntija, olet takuuvarmasti törmännyt Twitterissä, Facebookissa tai muussa kanavassa tukalalta tuntuviin tilanteisiin. Miten sellaisista selviää kuivin jaloin, puhtain paperein, ja oma ylpeys ja mielenterveys tallella?

Me Kaiku Helsingin sosiaalisen median valmentajat suosittelemme hengittämään syvään, hakemaan kupin kahvia ja sen jälkeen turvautumaan somekonfliktien 1–10–100 -sääntöön. Se menee näin:

Somekonfliktin 1–10–100 -sääntö

Hankalassa sometilanteessa on yleensä 1 ihminen, joka luo ongelman. Hän kenties kommentoi julkaisuasi epäasiallisesti, vääristelee sanojasi, syyttää sinua jostain mihin et ole voinut vaikuttaa, kääntää puheenaiheen väkisin omaan agendaansa, tai muuten vain käyttäytyy huonosti.

Tuo 1 ihminen saa liikkeelle 10 muuta ihmistä, jotka saapuvat väittelemään äänekkäästi. Osa heistä on "vastustajasi" puolella, osa on sinun puolellasi ja osa hämmentää keitosta ihan vain huvikseen. Heillä on mielipiteitä ja he haluavat antaa niiden kuulua.

Tässä kohtaa itse kunkin tulee helposti tehtyä harmillinen virhe: alat väitellä, vängätä tai "keskustella" edellä mainittujen 1:n tai 10:n kanssa. Tällöin kuitenkin uppoat helposti loputtomaan somesuohon ja menetät sekä yöunesi että uskosi ihmiskuntaan.

Sen sijaan: rauhoitu ja muista, että 1 lietsoja tai 10 äänekästä kommentoijaa eivät itse asiassa ole tärkeimpiä tässä somekeskustelussa. Härdellin ulkokehällä nimittäin on 100 hiljaista sivustaseuraajaa. He eivät kommentoi suuntaan tai toiseen, eivät tykkää tai uudelleentwiittaa. Mutta he seuraavat keskustelua ja tekevät omat johtopäätöksensä siitä, kuka on fiksu ja kuka on asiaton öykkäri. Nämä 100 ovat varsinainen yleisösi.

Et voi koskaan voittaa 1:tä räyhääjää puolellesi, mutta vastaamalla hänelle asiallisesti, jämptisti ja sivistyneesti teet vaikutuksen 100:an. Siitä on sinulle hyötyä pitkässä juoksussa.

Somekohun 1–10–100 -sääntö
Ytimessä yksi öykkäri, liepeillä kymmenen äänekästä kommentoijaa, keskustelun ulkokehällä sata hiljaista sivustaseuraajaa. Kenelle varsinaisesti viestit?

1–10–100 käytännössä

Miten sitten toteutat 1–10–100 -sääntöä käytännössä? Tässä muutama vinkki tai pohdinnan aihe:

• Harkitse, tarvitseeko sinun vastata someöykkärille ollenkaan. Miten 100 tulkitsisivat sen, jos antaisitkin 1:n vain olla, etkä reagoisi häneen lainkaan?

• Riittääkö tykkäys tyynnyttämään öykkärin? Joskus vastaamatta jättäminen saattaa lietsoa öyhöttäjän entistä pahempaan aggressioon. Mutta varsinaisen vastaamisen sijaan saattaa riittää, jos tykkäämällä todistat, että olet nähnyt hänen viestinsä. Jos annat Facebookissa peukkua tai Twitterissä sydäntä, riehujan kiehunta saattaa sammahtaa alkuunsa.

• Jos vastaat riidankylväjälle, kerta riittää. Jos hän väittää, että firmasi rahoittaa pakkoruotsia ajavaa globaalia liskoihmisten salaliittoa, voit toki ohjata hänet linkillä yrityksesi verkkosivulle lisätietoja hakemaan. Mutta jos hän vastauksestasi huolimatta edelleen jatkaa melskaamista pakkoruotsiliskoilluminatista, sinun ei enää tarvitse vastata uudelleen. 100 tekivät jo omat johtopäätöksensä.

• Älä suhtaudu alentuvasti. Typeriin kysymyksiin tekee välillä mieli antaa typeriä vastauksia ja nuijia öykkäri verbaalisesti maanrakoon, mutta se ei ole fiksua ison kuvan kannalta. 100 saavat sinusta paremman kuvan, jos kohtelet kaikkia asiallisesti.


Kirjoittaja

Petteri Puustinen on Kaiku Helsingin somevalmentaja, -strategi ja -sisällöntuottaja. Hän on hieman huolissaan koronakevään jälkeen entistäkin kiivaammaksi käyneestä somen keskustelukulttuurista ja toivoisi kaikille hattuja ja jäitä niihin. Twitteristä löydät Petterin nimimerkillä @petteripuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:


Vinkkivihta, osa 1: sosiaalinen media

Onko romaaneja ja mökkikunnan paikallissanomia luettu jo tarpeeksi? Jos kesällä tulee huurteisen himon lisäksi tiedonjano, tartu vinkkivihtaan! Olemme niputtaneet sinulle valmiiksi viestinnällisiä vinkkejä, joilla saat aikaan kunnon idealöylyn.

Vinkkivihdan ensimmäisessä osassa: sosiaalinen media.

Lue sosiaalisen median vinkkipaketti:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/vaikuttavan-somepostauksen-kaava/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/linkedin-profiili-huippukuntoon-nailla-6-niksilla/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/twitter-profiili-millainen-on-hyva/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/vinkit-twitter-sosiaalinen-media/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/miten-voin-tehda-videon-kun-en-osaa

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/saavutettavuus-sosiaalisessa-mediassa/

 

 


Pitääkö giffit tekstittää? Tätä saavutettavuus tarkoittaa sosiaalisessa mediassa

Odotettu ja pelätty saavutettavuusdirektiivi herättää edelleen paljon kysymyksiä. Miten direktiivi vaikuttaa somessa? Pitääkö giffeihin lisätä alt-tekstit? Miten ihmeessä tekstitämme Facebook-liven? Poimin tähän blogiin vastauksia yleisimpiin itselläni vastaan tulleisiin kysymyksiin. Lisäksi kysyin, miten Verohallinnossa on somesaavutettavuus huomioitu.

Saavutettavuusdirektiivistä on kuhistu jo viimeisen parin vuoden ajan ja selkeää ainesta viha-rakkaussuhteeseen siinä onkin! Saavutettavuuden ajatustahan on oikeastaan helppo vain rakastaa: selkeä ja ymmärrettävä sisältö hyödyttää ihan jokaista meistä. Turhatumista ja hiusten halkomista aiheuttavat epäselvät ja tulkinnanvaraiset ohjeistukset. Eniten epäselvyyttä tuntuu olevan erilaisten sisältöjen ja eri julkaisukanavien, kuten sosiaalisen median palvelujen, saavutettavuusvaatimuksissa.

Kysymyksiä ja vastauksia saavutettavuudesta somessa: miten se homma nyt oikeasti menee?

K: Ketä saavutettavuusdirektiivi koskee?

V: Julkishallintoa (kuten kunnat, koulut ja virastot), vesi- ja energiahuoltoa, liikennettä ja postia. Plus sellaisia tahoja, jotka saavat valtiolta tukea verkkopalveluihinsa, kuten suurinta osaa järjestöistä ja korkeakouluista.

K: Ketä varten saavutettavaa sisältöä pitää tehdä?

Juttelin aiheesta saavutettavuusasiantuntija Rauna Nerellin kanssa. Rauna kertoi, että yleinen käsitys on, että saavutettavuus koskee vain jotain marginaaliryhmää, pientä joukkoa. On kuitenkin arvioitu, että saavutettavuutta tavalla tai toisella tarvitsee jopa miljoona suomalaista! Eli tosi isolla osalla meistä on vammaan, sairauteen tai tilapäiseen toimintarajoitteeseen (esim. stressi, etätöissä lapsi huomiota viemässä, valaistus, ympäristön melu) liittyvä tarve saavutettavuudelle. Se koskee myös asiantuntijoita eikä tarvetta näe aina päällepäin.

Rauna mainitsi esimerkkeinä professorin, jolla on lukivaikeus, virkamiehen jolla on näkövamma ja asiantuntijan, joka toipuu aivoverenvuodosta. Aina näistä ei haluta kertoa muille, koska ne ovat yksityistä tietoa ja moni häpeää harmillista kyllä näitä. Monella on siis asenneharhaa usein siinä, että juuri meidän kohderyhmä ei tarvitse tätä. Tietenkin on eri asia, jos kohderyhmä on 10 ihmistä, jotka tunnetaan aivan varmasti. Mutta somessa näin ei tietenkään ole, ei edes silloin, kun kohderyhmänä ovat alan asiantuntijat.

K: Koskeeko saavutettavuusdirektiivi sosiaalista mediaa?

V: Ei.

K: Mutta?

V: Mutta saavutettavuus kannattaa ja pitäisi huomioida myös somekanavissa. Vastuullinen direktiivin piiriin kuuluva viestijä toki tekeekin niin. Hyvä vinkki on pitää aina huoli siitä, että tärkeät päivitykset ja tiedot löytyvät myös organisaation omilta verkkosivuilta saavutettavassa muodossa. Suurin osa ihmisistä saa viestin nykyisin kuitenkin ensin somen eikä organisaation nettisivujen kautta. Jos et tee saavutettavaa somea, viestisi jää saamatta monelta

K: Entä videot somessa− eikö ne nyt pidä kuitenkin tehdä saavutettaviksi?

V: Direktiivin mukaan ei. Mutta somevideot kannattaa tekstittää muistakin syistä, mikä nykyisin onkin jo melko itsestäänselvyys. Moni katselee videoita ilman ääniä.

K: Miten Facebook-live tekstitetään?

V: Lain saavutettavuusvaatimukset eivät koske suoria videolähetyksiä verkkosivuillakaan, eli eivät myöskään somessa. Jos suorasta sessiosta jää tallenne verkkosivuille, se pitää tehdä saavutettavaksi kahden viikon kuluessa.

K: Jos haluan kuitenkin että suora lähetys on jo syntyessään saavutettava, miten ihmeessä se onnistuu?

V: Esimerkiksi virtuaaliset seminaarit voi tehdä saavutettaviksi käyttämällä kirjoitus- ja viittomakielen tulkkeja. (Huom: tulkki kannattaa varata ajoissa! Tulkit ovat erittäin kysyttyjä ja kaikkiin seminaareihin heitä ei riitä.)

✅ Hyvä muistisääntö on, että ei tarjoa vain yhden aistin varassa olevaa tietoa. Esimerkiksi videoon tarvitaan sekä tekstitys että ääniraita, eikä pelkkää hissimusiikkia. (Monet keskittyy saavutettavuudessa tekstitykseen ja sitten tulee näitä hissimusiikkivideoita, joista taas näkövammaiset eivät saa muuta kuin musiikin.)

✅ Ota huomioon riittävän hyvät kontrastit ja värisokeus. Ei vaaleaa tekstiä vaaleassa ja sekavassa kuvassa vaan tekstin pitää erottua hyvin. Pelkkä vihreä väri kertomassa, mikä on oikein ja punainen, mikä on väärin, ei riitä. Tai kartta, jossa osa kunnista on vihreitä ja osa punaisia. Voi käyttää merkkejä, symboleja tai jotain kuviota värin lisäksi.

Vastausten lähde: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi ja saavutettavuuden ja viestinnän asiantuntija Rauna Nerelli.

Direktiiviä tarkastellaan komissiossa seuraavan kerran 23.6.2022. Olettaisin, että sosiaalisen median vaatimuksissa ollaan tuolloin jo viisaampia. Toivottavasti ainakin selkeämpiä! Kannattaa siis mahdollisuuksien mukaan tehdä somesisällöistäkin jo nyt saavutettavia. Voihan se hyvinkin olla, että direktiivi napsahtaa koskemaan tulevaisuudessa myös somekanavia.  Rauna Nerelli totesi mielestäni hyvin, että saavutettavuus on osa modernia viestintää. On siis fiksua ottaa homma haltuun, eikä räpiköidä vastaan.

Kuten direktiivistä selkeästi voi lukea: Facebook-liveä tai Instagram-liveä ei tarvitse tekstittää.

Saavutettavuus on asiakaslähtöisyyttä – myös somessa

Haastattelin Verohallinnon viestintää saavutettavuusasioista.

Verohallinnossa saavutettavuus on osa asiakaslähtöistä kehittämisprosessia, ja se huomioidaan palvelujen suunnittelusta aina elinkaaren loppuun. Saavutettavuustyötä tukemassa on oma saavutettavuuden testauksen asiantuntijapalvelu ja saavutettavuusverkosto. Asiantuntijoita, palvelun kehittäjiä ja viestijöitä koulutetaan huomioimaan saavutettavuusvaatimukset omassa työssään.

Vero.fi:ssä ei ole isoja teknisiä saavutettavuusongelmia korjattavana, vaan työ keskittyy teknisen saavutettavuuden ylläpitoon ja sisällölliseen saavutettavuuteen, ymmärrettävyyteen ja selkeyteen. Saavutettavuuden ja selkeän kielen vaatimukset sisältyvät ohjeisiin, jotka ovat sisällöntuotannon tukena. Tästä artikkelista pääset kurkkaamaan esimerkkejä Vero.fi-näkökulmasta.

Sosiaalisen median kohdalla kyse on myös asiakaslähtöisyydestä. Näyteltyjä videoita tekstitetään,  alt-tekstejä otetaan kokoajan enemmän mukaan ja niiden järjestelmällisempi käyttö on suunnitelmissa.

”Kirjoitamme kaikkiin sosiaalisen median kanaviimme mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi, mikä tukee sisältöjen saavutettavuutta”, kertoo Verohallinnon viestintäsuunnittelija Riikka Kohtamäki.

”Somesisältöjen visuaaliseen saavutettavuuteen emme ole vielä paneutuneet” toteaa Riikka lopuksi. Veropentu-giffien soisi kyllä saavuttavan ihan kaikki mahdolliset kohderyhmät!

Lisälukemista:

✅ Tsekkaa myös täältä Facebook Accessibility:n vinkit saavutettavuuden lisäämiseksi somessa, mukana myös animoidut giffit! Suomeksi Facebookin saavutettavuusvinkkejä löytyy täältä.

✅ Miten lisätä ALT-teksti Twitterissä ja vaihtoehtoinen kuvaus LinkedInissä? Tsekkaa nämä ja monta muuta konkreettista vinkkiä Celian verkkosivuilta täältä.


Kirjoittajasta

Laura Vuorio-Kuokka on monipuolinen viestinnän ammattilainen ja kysytty valmentaja. Virkamiestaustainen viestijä innostuu kapulakielisyyden keventämisestä ja viranomaisviestinnän ketteröittämisestä sekä äänensävyn merkityksestä viestinnässä. Lauran kanssa asiakkaat oivaltavat sosiaalisen median strategisen merkityksen, innostuvat hyödyntämään eri viestintäkanavia tavoitteellisesti omassa työssään ja löytävät kiinnostavimmat kulmat omista aiheista viestimiseen. Kaiussa Laura kehittää erityisesti valmennus- ja analytiikkaosaamista.


Twitter-profiili – Millainen on hyvä?

Millainen on hyvä Twitter-profiili ammattikäyttöön? Mitä siinä pitäisi kertoa? Millä kielellä Twitter-profiili pitäisi kirjoittaa? Mitä tietoja siinä on pakko olla?

Tuoreiden ja kokeneempienkin Twitter-käyttäjien avuksi kokosin tähän neljä yksinkertaista vinkkiä Twitter-profiilin parantamiseen.

Kaikkia näitä kohtia pääset muokkaamaan Twitterin vasemmasta reunasta kohdasta Profiili > Muokkaa profiilia, paitsi @käyttäjänimeä muokataan kohdasta Lisää > Asetukset ja yksityisyys > Tili > Kirjautuminen ja turvallisuus > Käyttäjätunnus

1. SELKEÄ PROFIILIKUVA

Valitse itsellesi selkeä ja hyvälaatuinen profiilikuva, josta ihmiset tunnistavat sinut myös Twitterin ulkopuolella.

(Klassikkovinkki tunnistamisen helpottamiseksi: Jos käytät tosimaailmassa silmälaseja, pistä rillit päähän myös profiilikuvaan.)

Profiilikuvan koko vähintään: 400 x 400 pikseliä

Twitter pyöristää kuvan automaattisesti.

Tiedostoformaatti: png, jpg tai gif (ei animoitu, liikkuva gif)

Kuvan koko max. 2 megatavua

 


2. OMA NIMI JA @KÄYTTÄJÄTUNNUS

Twitterissä käytetään omaa oikeaa nimeä. Kerro siis etu- ja sukunimesi. (Esimerkissä kollegani Salla Syrman)

@-merkillä oleva käyttäjänimi voi olla lyhennelmä omasta nimestäsi (SallaSy), lempinimesi (Salde) tai vaikka nimesi yhdistettynä aiheeseen, josta usein twiittaat (SallaViestinta). Ei kannata olla liian cool tai hauska (SalzLady78), jos haluat että sinut tunnistetaan.

 Käyttäjänimessä ei voi käyttää ääkkösiä.

 Käyttäjänimen enimmäispituus on 15 merkkiä.

 Valitset käyttäjätunnuksen, kun luot itsellesi uuden Twitter-profiilin – mutta voit halutessasi vaihtaa käyttäjätunnusta myöhemmin, ilman sen kummempia rajoituksia.


3. KUVAUS: "KUKA OLEN JA MISTÄ AIHEISTA TWIITTINI KERTOVAT?"

 Kuvauksen maksimimitta on 160 merkkiä.

 Pyri tekemään kuvauksestasi sellainen, että se on mahdollisimman informatiivinen ja hyödyllinen muiden käyttäjien kannalta.

  Twitter nousee Googlen hakutuloksissa hyvin esille, joten se, mitä kerrot itsestäsi Twitterissä, on monien silmissä se, mitä kerrot itsestäsi Googlessa.

• Kuvittele vaikka, että olisit aikakauslehti ja haluaisit että oikeanlaiset ihmiset poimisivat sinut marketin lehtihyllystä. Mitä etukannessasi lukisi? "Tuoreimmat talousvinkit johtajille" vai "Sarjakuvia sorsanmetsästyksestä ja sienestyksestä"?

• Millä kielellä profiilin kuvaus kannattaisi kirjoittaa? Yksinkertainen nyrkkisääntö: kirjoita kuvauksesi sillä kielellä, jolla aiot Twitterissä enimmäkseen viestiä. Jos keskustelet kansainvälisissä ympyröissä globaalien kontaktien kanssa, englanti voi olla luonnollinen valinta. Jos taas seuraat enimmäkseen suomenkielisiä ihmisiä ja viestit heille suomeksi, kirjoita myös profiilikuvauksesi suomeksi.

 Jos twiittaat työasioista työroolissasi, sinun kannattaa tägätä työnantajasi Twitter-tili profiiliisi (kuvan esimerkissä Salla Syrman on tägännyt työnantajansa, viestintätoimisto Kaiku Helsingin tilin eli @kaikuhelsinki).

 Kuvaukseen kannattaa hashtagejä eli asiasanoja käyttäen listata joitain aihepiirejä, joista aiot twiitata. Onko oma aihe-alueesi #viestintä vai #talous vai #pokemongo vai #lavatanssit? Hashtagien lisääminen auttaa muita käyttäjiä löytämään sinut. Jos he etsivät Twitterin hakuikkunasta esimerkiksi aihetta #viestintä ja sinun profiilissasi on mainittu #viestintä, he saattavat löytää sinun profiilisi ja alkaa seuraamaan sinua.

 Jos et tiedä, mitä hashtageja valita, hyödynnä Twitterin hakutyökalua! Kirjoita Twitterin hakuikkunaan jokin #hashtag, valitse yläreunan asetuksista Viimeisimmät, ja katso, onko etsimälläsi hashtagillä viimeaikaista aktiivista keskustelua. Toisinaan hashtagien logiikka yllättää: jostain kumman syystä hashtagillä #sijoittaminen on paljon aktiivisempaa keskustelua kuin hashtagillä #sijoitukset. Löydät relevantit hashtagit etsimällä!

 Jotkut Twitter-käyttäjät kertovat profiilikuvauksessaan työhönsä liittyvien teemojen lisäksi myös jotain henkilökohtaista, esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksistaan (kuvan Salla Syrmanin esimerkissä työasioiden #viestintä ja #valmennus lisäksi myös #karnevaalisamba ja hän on tägännyt myös sambakoulu @sambapapagaio:n).

 Kuvaukseen voi myös kirjoittaa oman puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. Esimerkiksi jotkut toimittajat tekevät näin, sillä he toivovat yhteydenottoja juttuvinkeistä. Voit pohtia, olisiko sinun työssäsi hyötyä siitä, että ihmiset voisivat löytää numerosi suoraan Twitterin kautta?


 4. MUUTA HUOMIOITAVAA

• Linkki: Profiilissa on oma tilansa linkille. Voit vapaasti valita, mitä laitat siihen. Hyviä vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi työnantajasi verkkosivu, linkki johonkin projektiin tai tuotokseen jota olet ollut toteuttamassa tai vaikkapa linkki Linkedin-profiiliisi. (Millainen on hyvä Linkedin-profiili? Se selviää tästä blogista!)

 Paikkakuntaa ei ole pakko merkitä, mutta sen merkitseminen auttaa löytymistäsi hauissa. Joku voi etsiä esimerkiksi juuri Pohjois-Suomessa toimivaa #sote-asiantuntijaa.

 Profiilin tietoihin pitää ilmoittaa oma syntymäaika (koska Twitterin ikäraja on 13 vuotta), mutta sitä ei ole pakko laittaa näkymään omaan profiiliin.

 Liittynyt heinäkuussa 2019 tms. teksti tulee pakolla näkyviin.

Näillä vinkeillä: profiilinpäivitystalkoot käyntiin! Tavataan Twitterissä!


Petteri Puustinen on Kaiun somevalmentaja, -sisällöntuottaja ja -konsultti. Hän on sitä mieltä, että Twitter on juuri niin hyvä ja hyödyllinen palvelu, kuin millaisen siitä itselleen tekee. Jos Twitter-uutisvirtasi tuntuu tylsältä tai ärsyttävältä, seuraat todennäköisesti vääriä ihmisiä. Onneksi kiinnostavammat vaihtoehdot ovat vain muutaman klikkauksen päässä – sinä päätät! Petterin löydät Twitteristä käyttäjänimellä @petteripuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:


7+1 vinkkiä tapahtumatwiittaukseen – näin selostat webinaarit ja virtuaaliseminaarit kiinnostavasti kuin oman elämäsi Antero Mertaranta

Kun tapahtumat siirtyvät rytinällä verkkoon, on organisaation digitaalinen viestintä uusien mahdollisuuksien edessä. Twitter-tapahtumaketjut ovat tehokas tapa lisätä organisaation tapahtuman – ja asiantuntemuksen – näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Tässä kirjoituksessa kerromme, miten onnistut.

Twitter-tapahtumaketjua voisi kuvailla eräänlaiseksi sosiaalisen median sähköiseksi esitteeksi. Siihen koostetaan, kuten esitteeseen, tärkeimmät pääkohdat omien asiantuntijoiden näkemyksistä aiheeseen X liittyen.

Tapahtumaketjussa on usein jonkinlainen johdanto ja ajankohtaiskatsaus valittuun teemaan, vinkkejä soveltamiseen, linkkejä lisämateriaaleihin sekä Q&A-osio, jossa vastataan seuraajien tai kuulijoiden kysymyksiin. Kirsikkana kakun päälle: ketjun voi päättää omaan myyntipuheeseen ja yhteydenottokehotteeseen.

Me Kaiussa olemme hyödyntäneet Twitter-ketjuja viime aikoina etenkin Hyppytunti-pikawebinaariemme markkinoinnissa.

https://twitter.com/kaikuhelsinki/status/1247779382069850118

Livetwiittaaja on urheiluselostaja, jonka valttikortti on kohderyhmän tunteminen

Twitter-tapahtumaketjun tekemistä käytännössä, kun ”kamera on päällä”, voisi verrata jääkiekko-ottelun selostamiseen. Se vaatii nopeaa reagointikykyä, hyviä vuorovaikutustaitoja ja vähän pilkettä silmäkulmaan.

Ennen kaikkea livetwiittaaminen vaatii tiivistämisen taitoa ja kykyä erottaa, mikä on aidosti twiittaamisen arvoista – eli ymmärrystä siitä, mitä oman sosiaalisen median kohderyhmän edustajat haluavat juuri tästä aiheesta kuulla tai tietää. Kun kohdeyleisö on määritelty ja tiedossa, on olennaisten asioiden poimiminen ketjuun helpompaa.

Tunnettakaan ei sovi unohtaa. Draaman kaari ja tarinallistaminen ovat oivallisia keinoja pitää Twitterin kohdeyleisö koukussa seurannan alusta loppuun.

Näillä vinkeillä onnistut tapahtuman livetwiittaamisessa

Avain onnistuneeseen Twitter-ketjuttamiseen, kuten kaikkeen viestintään, on hyvä varautuminen. Kaikkea ei voi ennakoida, mutta monia asioita voi. Näin puet livetwiittaajaan viitan onnistuneesti harteillesi:

1. Suunnittele yhdessä tapahtuman puhujien kanssa

Jos mielit tehdä huomionarvoisen Twitter-seurannan organisaatiosi tapahtumasta, et voi olla itse yksi sen puhujista. Avain onnistumiseen on hyvä suunnittelu. Varaa hyvissä ajoin ennen itse tapahtumaa/webinaaria lyhyt palaveri tapahtuman vetäjän ja puhujien kanssa, jossa käytte läpi kyseisen tapahtuman olemassaolon tarkoituksen ja kohdeyleisön. Jos kukaan ei ole kysymykseen vielä vastannut, muista selvittää: ”Miksi tämä tapahtuma järjestetään ja mitä Twitter-yleisömme (tai muiden) pitää saada siitä irti?

2. Valitse työkalusi

Jos twiittaat tapahtuman paikan päältä, on todennäköistä, että teet sen älypuhelimen avulla (varmista, että työpuhelimeesi on asennettu Twitter-sovellus ja että organisaatiosi tili on liitetty sovellukseen!).

Mahdollisuuksien mukaan työkoneen hyödyntäminen on kuitenkin parempi vaihtoehto – näin saat esimerkiksi yhdistettyä visuaaliset materiaalit ketjuun helpommin. Moni käyttää esimerkiksi TweetDeckiä, mutta voit tehdä ketjun myös ihan tavallisella Twitterin desktop-näkymällä.

Tässä kollegani Petterin blogissa on yksinkertainen ohje ketjun tekemiseen Twitterissä.

3. Tutustu käsikirjoitukseen (jos sellainen on)

Jos tapahtuman järjestäjät ovat luoneet tapahtumalle käsikirjoituksen (joo, se on toivottavaa), pyydä käsikirjoitus näytille ja muotoile sen pohjalta organisaatiosi äänensävyyn sopivia valmiita twiittejä. Mieti asiaa myös myynnillisestä näkökulmasta: mitä toivoisin, että somen kohdeyleisöni tekee ketjun seurannan aikana tai sen luettuaan.

4. Selvitä Twitter-profiilit ja sopivat hashtagit

On todennäköisintä, että tapahtuman puhujat ovat itsekin Twitterissä. Selvitä heidän Twitter-käyttäjätunnuksensa ja triplavarmista, että kirjoitat ne oikein – on erittäin noloa tägätä väärä asiantuntija Twitterissä mukaan. (Hashtag: kokemusta on vuosien takaa.)

Koosta myös lista sopivista hashtageista, joita voit viljellä ketjuun. Viestintäalalla näitä ovat usein mm. #viestintä, #markkinointi ja #somefi. Kartoita etukäteen, mistä juuri sinun kohderyhmäsi Twitterissä keskustelevat!

5. Visualisoi tarvittavat materiaalit

Twitter-ketjuun kannattaa viljellä, mahdollisuuksien mukaan, sekä otteita esitysmateriaalista että muita visuaalisia havainnollistavia koukkuja. Pyydä järjestäjiltä esitysmateriaali (yleensä ppt-muotoinen) ennen tapahtumaa ja tallenna se itsellesi kuvatiedostoina. Canva on monen viestijän vannottu kumppani somevisualisoinneissa, mikäli tarvitset visuaalisia materiaaleja enemmänkin.

6. Kartoita jaettavat lisämateriaalit ja päivitä vanhat blogit

Twitter-tapahtumaketju on myös hyvä tapa nostaa esiin tapahtuman aihetta jollain tapaa käsitteleviä vanhempia blogikirjoituksia. Kartoita kollegoiden tai julkaisujärjestelmän avulla, mitä vanhoja kirjoituksia organisaatiostasi jo löytyy – mitkä kirjoitukset toisivat juuri tämän tapahtuman kohdeyleisölle lisäarvoa? Tee niistä itsellesi valmis lista URL:ien kera.

Bonusvinkki: Jos aikaa on, jaettavia vanhempia blogikirjoituksia kannattaa myös käydä päivittämässä tuoreilla tiedoilla sekä erilaisilla toimintakehotteilla – vaikkapa kutsulla tuleviin tapahtumiin. Tämä on sellaista ajatonta optimointityötä, jota digimarkkinoijat voivat harjoittaa arjessaan muutenkin hiljaisempina aikoina.

7. Rakenna twiiteistä tarina

Monesti tapahtuma, live tai verkon, etenee alustuksesta asiantuntijapuheenvuoroon ja yleisökysymyksiin, ja päättyy loppuyhteenvetoon.

Tätä samaa kerronnan kaarta voit hyödyntää myös Twitter-tapahtumaketjuusi. Se itseasiassa auttaa valmistautumisessa – voit etukäteen rakentaa tekstitiedostoon muutamat ensimmäiset twiitit, joissa päivän aihe esitellään, ja koota valmiiksi myös loppupään yhteenvedon, jossa osallistujia kiitetään ja tarjotaan lisämateriaalia (muista blogit!).

Tässä kohtaa muistuttelen taas myös myynnillisen kulman muistamisesta: mitä haluaisit, että kohdeyleisösi tekee, kun seuranta tulee päätökseensä? Miten organisaatiosi voi auttaa seuraavaksi?

BONUSVINKKI: muista myös emojit!

Twitterissä emojit ovat jo vakiintunut osa viestintää. Ne auttavat myös organisaatioita visualisoimaan ja paketoimaan tietoa. Twitter-tapahtumaketjussakin emojit kannattaa muistaa – ne voivat toisaalta havainnollistaa asioita, jos Twitterin 280 merkin rajat tuntuvat ahtailta, ja toisaalta tuoda sopivaa, inhimillistä lisää twiittiviestintään.

Käytä niitä kuitenkin harkitusti, oman organisaatiosi tyyliin sopivalla tavalla.

Yhteenveto? Vaikka tässä kirjoituksessa tuli hengästyttävä määrä erilaisia twiittivinkkejä, tärkeintä on tuntea oman organisaation somen kohdeyleisö ja ymmärtää, miten juuri heille tuotetaan lisäarvoa.

Harjoitus tekee näissäkin asioissa mestarin ja liian tiukalle ei kannata livetwiittipipoaan kiristää – ilon kautta ja kokeilumieli edellä.

Pssst! Meidän livetwiittaustaidot pääsevät viikottaiseen testiin maksuttomien Hyppytunti-pikawebinaariemme myötä. Katso linkistä, mitä luvassa + ilmoittaudu mukaan!

Tutustu Hyppytunti-pikawebinaareihimme

 

Kirjoittajasta

Jonna Aaja on Kaiun digitaalisen markkinointiviestinnän moniottelija, joka auttaa asiakkaita ymmärtämään digimaailman kommervenkkejä paremmin. Viime viikot Jonna on kehittänyt digi-survivalistin taitojaan tarkkailemalla, miten poikkeustila vaikuttaa ihmisten ja organisaatioiden käyttäytymiseen digitaalisissa kanavissa ja mitä siitä voi oppia.


Miten voin tehdä videon, kun EN OSAA?

Youtubessa katsellaan noin 5 000 000 000 videota päivittäin. Joka päivä alustalle pumpataan noin 720 000 tuntia videoita. Niillä voi esittää monta asiaa, joihin pelkkä kuvat ja teksti eivät taivu.

Videoiden tekeminen on tärkeää, mutta moni ajattelee, että enhän mä nyt voi, kun en osaa. Nopeiden videoiden kuvaaminen, esimerkiksi somekäyttöön tai sisäiseen viestintään, on kuitenkin tullut osaksi monien työtä. Ammattilaistyölle on tietenkin paikkansa, mutta aina ei ole tarkoitus tehdä videoista viimeisen päälle viilattuja.

Mitkä tärkeät perusasiat jokaisen kannattaa opetella? Mikä erottaa ammattimaisen videon amatööristä?

Valaistus? Joo.

Tausta? Joo.

Äänimaailma? Joo-o.

Nämä ovat videoiden tärkeitä osia, mutta yksi asia sitoo kaiken yhteen: suunnitelma.

Suunnitelma erottaa ammattimaisen videon amatööritekeleestä. Vaappuva videohorina kadulla voi olla uskottavampi tuotanto kuin Adobe Premierellä hiottu timanttikimpale, jos videohorinalla on jokin selkeä pointti. Eli jos sen suunnitteluun on käytetty enemmän aikaa. Tämä on syytä pitää mielessä etenkin silloin, kun kuvataan lyhyitä videoita, joissa viesti pitää saada välitettyä tiiviimmässä muodossa.

Tässä on sinulle simppeli 7-kohtainen kysymyslista, johon vastaamalla eteesi ilmestyy kuvaussuunnitelma:

1. Mitä tai ketä kuvaat?

Videon suunnittelussa on syytä pohtia ensin, mitä videolla esitetään. Oletko itse videolla? Entä onko siinä joku toinen? Vai kuvaatko koostetta tapahtumasta? Mitä haluat viestittää videollasi?

2. Tarvitsetko luvan kuvaamiseen?

Varmistamalla luvat pääset pitkälle ja vältät käsikähmän turvamiesten kanssa. Onko kuvauspaikkasi julkinen vai yksityinen tila? Keitä kaikkia videolla mahdollisesti näkyy? Mitä logoja taustalla näkyy, entä mitä siellä ei saa näkyä? Hoida kaikki lupa-asiat kuntoon ennen kuin menet kuvaamaan, koska on tylsää ja noloa selvitellä niitä itse kuvaustilanteessa.

3. Miten koukutat katsojan katsomaan videosi loppuun saakka?

Jos alku on tylsä, videota ei jaksa katsoa loppuun asti. Jos loppu ei vastaa odotuksia, video tuntuu ajanhaaskaukselta. Videon ei tarvitse olla tajunnanräjäyttävien oivallusten ilotulitusta, mutta jokin koukku siinä on hyvä olla. Helppo keino on esittää alussa kysymys, johdatella katsojaa kohti vastausta, ja lopussa vastata kysymykseen. Onko sinulla jokin tietty asia minkä haluat kertoa? Se on vastauksesi alussa esitettävään mysteeriin.

4. Mitä kaikkea pitää muistaa? Montako videopätkää tarvitset rakentaaksesi videon? (Vinkki: ainakin kolme)

Listaa kaikki, mitä tarvitset videota varten. Millaisia videopätkiä tarvitset, missä ja miten aiot kuvata ne? Tee lista, jotta pysyt kärryillä kuvausten etenemisestä. Listaa kaikki osallistujat, joilla on joku rooli videolla. Tee myös aikataulu, etenkin silloin, kun videolla on paljon porukkaa.

5. Jos haastattelet, millainen haastatteluosio on?

Kerro, miten toteutat kuvauksen. Kerro, kauanko arvioit kuvaamisen kestävän. Kerro, millaisiin kysymyksiin odotat vastauksia haastateltavalta. Kehota katsomaan kameraan tai haastateltavaan, koska muuten katse seikkailee ympäriinsä. Tarjoudu ottamaan otos uudelleen, koska oikeaan mielentilaan ei yleensä pääse heti kuvausten alussa

6. Tarvitseeko video tekstitystä?

Jos julkaiset videosi somessa, tekstitys kannattaa laittaa. Tiedätkö sen tunteen, kun istut bussissa ja törmäät kiinnostavaan videoon, muttet voi katsoa sitä koska et kehtaa pitää ääniä päällä ja videossa ei ole tekstitystä?

7. Tarvitseeko video graafisia elementtejä?

Millaista rekvisiittaa voit lisätä videoosi jo kuvaustilanteessa? Mitä voit lisätä jälkikäteen? Monissa videoeditoreissa on mahdollista lisätä kaikenlaisia elementtejä mukaan, mutta älä ylikäytä niitä. Myös siirtymät kohtausten välissä voivat olla graafisia elementtejä.

Koska videoiden tekniikasta löytyy googlettamalla TOSI MONTA ohjetta, saat tästä blogista vain nämä evästykset: Huolehdi valaistuksesta, taustasta ja äänimaailmasta.

Videolla näyttää hyvältä, jos valo ei tule suoraan alhaalta tai ylhäältä ja langeta halloween-lookia kasvoille. Kun valitset taustaa, yksinkertainen on kaunista. Muista myös, että aivosi sulkevat paljon taustahälyä pois, ja esim. ilmanvaihtokoneen humina kuulostaa videolla taifuunilta. Jos aiot puhua videollasi tai haastatella jotakuta, kuuntele ympäristöäsi, ja mene hiljaisimpaan paikkaan minkä löydät.

Ja ennen kaikkea: Jos olet itse videolla, opettele sietämään omaa naamaasi ja ääntäsi.

Alla on esimerkki siitä, miten opettelen itse sietämään omaa naamaani videolla. Video on kokonaan kuvattu ja editoitu kännykällä!

https://youtu.be/maAkeBFo2P4

Kirjoittajasta

Henri Leppänen on taiteilija viestintäalalla. Viestinnän suunnittelijana hän luo tarinoita, uutisia ja sosiaalisen median sisältöjä. Hän löytää viestinnän kiinnostavat kärjet aiheesta kuin aiheesta, ja tietää miten viestin saa perille oikealle kohdeyleisölle. Jäätävinkin jargon kääntyy ymmärrettäväksi ja vaikuttavaksi sisällöksi Henrin käsissä. Henri ymmärtää myös asioiden visuaalisen merkityksen ja auttaa kollegoitaan arjen graafisissa haasteissa. Ennen Kaikua Henri teki markkinointiviestintää ja graafista suunnittelua freelancerina. Vapaa-ajallaan hän etsii uusia tapoja esittää asioita näyttävämmin ja soveltaa oppimaansa työssään. Miten saa akryylimaalauksen muutettua digitaaliseksi vektoriksi, jonka voi laittaa vaikka kerrostalon seinään? Henri tietää.


Tekoäly rakentaa somekuplia, koska se tuottaa kassavirtaa

Viime vuosina on usein kuullut puhuttavan somekuplista, jolla viitataan siihen, että yhden ihmisen sosiaalinen media on erilainen kuin toisen. Kyseessä on konkreettinen ilmiö, jonka syntymiseen vaikuttaa vahvasti tekoäly, joka vastaa siitä, mitä some-palvelu eri käyttäjien silmille työntää.

Sosiaalisen median palvelut on suunniteltu pitkittämään ihmisen nettisessiota. Mitä kauemmin ihminen on verkossa, sitä enemmän hän näkee mainoksia. Ja se taas tietää verkkopalveluille enemmän kassavirtaa.

Esimerkiksi YouTuben algoritmin näkökulmasta videoita klikkaileva käyttäjä on prosessi, joka pitää saada toistumaan mahdollisimman monta kertaa. Kun käyttäjä klikkailee videoita, tekoäly oppii ymmärtämään, mitkä videot kiinnostavat – toisin sanoen, mitä videoita tarjoamalla prosessi toistuu mahdollisimman monta kertaa.

Mitä tehokkaammaksi tekoäly oppii, sitä useampi käyttäjä vajoaa YouTuben suosittelujen syövereihin, omaan somekuplaansa. Vastaavia kuplia luovat myös muut sosiaalisen median palvelut. Hyvä esimerkki on Twitter, jossa somekuplaa vahvistavat lukuisat botit, sillä uskottavia twiittejä – toisin kuin videoita – on erittäin helppo luoda boteilla.

Algoritmit pyrkivät muokkaamaan somekäyttäjää

Francois Collet pohti ongelmaa pari vuotta sitten hyvin yksityiskohtaisesti blogikirjoituksessaan ”What worries me about AI”. Kun sosiaalisten verkkopalvelujen algoritmit on suunniteltu vahvistamaan käyttäjän sitoutumista kyseiseen palveluun, voi se johtaa eräänlaiseen optimointilooppiin, jossa järjestelmä optimoi käyttäjälle tarjottavia suosituksia, kunnes käyttäjä toimii algoritmin toivomalla tavalla. Toisin sanoen järjestelmä yrittää optimoida käyttäjää.

Kehittynyt algoritmi voi toimia esimerkiksi niin, että kun käyttäjä julkaisee jotain, mikä on vastoin algoritmin olettamaa, se jakaa kyseisen päivityksen vain niille ihmisille, joiden se olettaa olevan eri mieltä päivityksen kanssa. Tällöin käyttäjä todennäköisesti luopuu vastaavan sisällön julkaisemisesta jatkossa ja toimii algoritmin mukaisesti.  Tämä toimii myös päinvastoin: algoritmin ”toiveiden” mukaiset päivitykset saavat näkyvyyttä niiden keskuudessa, jotka suhtautuvat asiaan positiivisesti.

Edellä kuvattu algoritmien toiminta johtaa somekuplien syntymiseen. Litteä maapallo alkaa näyttämään todelliselta, kun omassa siilossa siitä on enemmän sisältöä kuin pyöreästä maapallosta. Kun klikkailee riittävästi salaliittoteorioita, voi vajota maailmaan, jossa maailma on pullollaan salaliittoteorioita – ja vain salaliittoteorioita. Ja näin yhden ihmisen some on erilainen kuin toisen.

Collet jatkaa pohdintaa pidemmälle ja varoittaa, että vaikka kehittynyt tekoäly voi pitää ihmistä optimointibugina, muodostavat suuremman riskin ne tahot, jotka pyrkivät hyötymään suositusalgoritmeista. Some-palvelujen käyttäjädatan perusteella on todistettavasti vaivatonta ennustaa, onko käyttäjän parisuhde päätymässä eroon, tai miten hän aikoo äänestää seuraavissa vaaleissa.

Muokataan tekoälyä, ei ihmisiä

Salaliittoteorioiden painottamisen voi estää kahdella tavalla: joko kehotetaan ihmisiä klikkailemaan enemmän pyöreästä maapallosta kertovia sisältöjä tai muokataan tekoälyä. Sosiaalisen median palvelut haluaisivat taloudellisista syistä valita ensimmäisen vaihtoehdon. Erittäin positiivinen yllätys on se, että vuosi sitten YouTube teki merkittävän päätöksen ja päätti muokata suosittelumekanismia niin, että se ei enää painota huuhaasisältöä, vaikka se selkeästi tukisikin käyttäjän aatemaailmaa.

Aiemmin Googlella YouTuben tekoälyn parissa työskennellyt Guillaume Chaslot kirjoitti vielä keväällä 2017, miten videopalvelun tekoäly painottaa fiktiota faktojen sijaan. Sittemmin hän on luonut työkalun nimeltä AlgoTransparency, jonka avulla YouTuben nykyisen suosittelumekanismin toimintaan voi tutustua.

Somekuplassa lisääntyy myös radikaali ajattelu

Sama noidankehä toistuu myös muissa palveluissa ja muiden tekoälyratkaisujen kohdalla. Hyvin usein tekoäly mukautuu pieneen, hyperaktiiviseen ryhmään. Tämän ilmiön oppi taannoin myös Microsoft, jonka ystävälliseksi tarkoitettu AI-botti muuttui Twitterissä rasistiseksi mulkuksi alle 24 tunnissa.

Pahimmillaan somekuplaan vajoava ihminen voi päätyä hyvinkin radikaaleihin tekoihin. Viime vuonna eräs salaliittoteorioita voimakkaasti tukenut yhdysvaltalainen nuorimies sivalsi veljensä miekalla kuoliaaksi, koska hän uskoi veljensä olevan liskoihminen. Tutkinnassa selvisi, että tuomittu oli kirjaimellisesti elänyt omassa kuplassaan. Niin hämmentävältä kuin se kuulostaakin, liskoihmisten salaliitto on Yhdysvalloissa verrattain tunnettu teoria.

Kohti eettisempää somea?

Sosiaalisen median palvelujen mainosratkaisut ovat osaltaan syyllisiä kuplien syntyyn. Esimerkiksi Facebook on saanut usein kuraa niskaansa siitä, että se antaa rahaa vastaan käyttöön erittäin tehokkaan kanavan tehdä ns. social engineeringiä, jota ilkeämielinen voisi kutsua kevyemmäksi versioksi aivopesusta. Facebook hyötyy rahallisesti valheisiin ja salaliittoteorioihin perustuvien kuplien syntymisestä, joten sen mielenkiinto ongelman poistamiseen on ollut sangen laimea.

Verkkopalvelut keräävät meistä koko ajan yhä enemmän ja enemmän dataa, mikä luo entistä paremmat mahdollisuudet luoda toimivia somekuplia. Toivottavasti verkkopalvelujen omistajat ohjaavat palvelujen kehitystä eettiseen suuntaan ja algoritmien kehittäjät oppivat varautumaan paremmin niiden hyväksikäyttöön.

 

Kirjoittajasta

Kimmo Kuokka on Kaiun osakas, joka elää iloisena omassa somekuplassaan. Hänen kuplassaan maapallo on pyöreä ja pelottavimmat liskoihmiset esiintyvät 1980-luvun TV-sarjassa V.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:


Äänensävyn aamu: webinaaritallenne ja vastauksia kysymyksiin

Lokakuun lopussa saimme vieraaksemme VR:n yhteisöpäällikkö Marianna Artmanin, joka Kaiun Laura Vuorio-Kuokan ja Salla Syrmanin kanssa pohti äänensävyn merkitystä yritysviestinnässä. Äänensävystä puhutaan nyt paljon – miksi? Entä miten VR on kehittänyt ja valmentanut omaa äänensävyään?

Katso webinaaritallenne (skrollaa sivun alareunaan!) ja lue vastauksia webinaarissa esitettyihin kysymyksiin.

Webinaari - kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Jos emojit saattavat aiheuttaa hankaluuksia, niin sopiiko niitä mielestänne silti käyttää organisaation somessa, esim. Twitter/Insta? t. Emoji-fani

Vastaus: Kyllä, emojit sopivat erityisesti someviestintään ja lähtökohtaisesti suosittelemme emojien käyttöä somessa. Niidenkin käyttämisestä ja sävystä kannattaa kuitenkin myös keskustella. Osaavatko kaikki käyttää emojeita toivotulla tavalla? Mihin tilanteisiin ne sopivat tai eivät sovi?

**

Kysymys: Mitä asioista/tekijöitä äänestä muotoillaan yhteiseksi?

Vastaus: Kannattaa sopia suuret yhteiset linjat – esimerkiksi VR:n tapaan äänensävyn peruspilarit. Millainen sävy sopii meidän kohtaamisiimme, kanaviimme ja kulttuuriimme. Niiden perusteella voi tehdä ohjeistuksia: millainen perusrakenne meillä on asiakaspalvelussa sähköpostitse? On kuitenkin huomattava, että äänensävylinjauksia pitää pureskella eri yhteyksissä ja kanavissa. Jos esimerkiksi haluamme viestiä avoimeen tyyliin, mitä se tarkoittaa eri tilanteissa?

**

Kysymys: Millaisia äänensävy-harjoituksia suosittelette someaspaan?

Vastaus: Suosittelemme ylipäätään käytännönläheisiä harjoituksia. Someaspassa voidaan vaikkapa treenata ikään kuin tositilanteessa. Somessa tilanteet elävät hetkessä ja äänensävyn säätämistä ”livenä” on hyvä harjoitella turvallisessa treeniympäristössä. On tärkeää myös käydä aitoja viestejä läpi ja pohtia, mikä niissä on hyvää ja mitä voi kehittää.

**

Kysymys: Miten olette saaneet ne ihmiset mukaan tähän valmennukseen, jotka eivät koe äänensävyä mitenkään erikoisena tai tärkeänä?

Vastaus: Käytännönläheisyys tuntuu purevan. Harjoitellaan sellaisia asioita, jotka tekevät arjen viestinnästä helpompaa. Jos äänensävy ei tunnu tärkeältä, on myös oivalluttavaa astua itse asiakkaan saappaisiin ja miettiä, miten sävy vaikuttaa esimerkiksi ostopäätöksiin.

**

Kysymys: Miten äänensävyn määrittely kannattaa aloittaa organisaatiossa? Ketä osallistetaan ja miten?

Vastaus: Hyvä lähtökohta on selvittää, millainen sävy on nyt – ja mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää, jotta se vastaa tavoitteita. Tällaista sävyluotausta voi tehdä esimerkiksi viestinnän palvelumuotoilun keinoin. Webinaarin lopussa Laura esitteli Kaiun näkemyksen. Lisää aiheesta tässä Lauran ja Sallan blogissa.

**

Kysymys: Miten usein aspan kanssa treenataan näitä caseja?
Kysymys: Miten usein arjessa ehditte näitä äänensävyasioita käydä läpi?

Vastaus: Marianna kertoi, että käy tiiminsä kanssa äänensävyasioita läpi säännöllisesti – mutta aina on fiilis, että olisipa näihin asioihin enemmän aikaa. VR:lla katsotaan useampi case kerralla läpi. Laura ja Salla suosittelevat, että kun äänensävyä valmennetaan, esimerkkien tarkastelu kannattaa ottaa edes jotenkin mukaan ohjelmaan: jos ei joka viikkopalaveriin, niin kerran kahdessa viikossa. Tai kerran kuukaudessa. Tärkeintä on nostaa säännöllisesti esiin onnistumisia ja toisaalta käydä epäonnistumisia rakentavasti läpi. Jos tulee suuria, esimerkiksi somekohuun johtavia huteja, niiden purkamiseen pitää varata erikseen aikaa.

**

Kysymys: Kuinka paljon aikaa määrittelyyn ja valmennukseen olisi syytä varata aikaa?

Vastaus: Kaikki riippuu organisaation koosta, tavoitteista ja lähtötilanteesta.

***

Kysymys: Miten tämä kaikki tehdään myös vieraalla kielellä (esim. englanniksi) kun se ei ole viestijöiden eikä asiakkaidenkaan äidinkieli, eli sävyt ehkä heikosti hallussa? Tästä olisi kiva saada vinkkejä blogiin, koska melkein kaikki isot organisaatiot viestivät myös englanniksi.

Vastaus: Jos henkilökunnalta edellytetään sävyn hallintaa vieraalla kielellä, sävyn määrittelyssä kannattaa olla vieläkin realistisempi kuin silloin, kun pohditaan omaa äidinkieltä. Millainen kielen osaamisen taso on, mihin voidaan tähdätä? Mikä toisaalta on olennaista, jos asiakaskuntakin on englantia vieraana kielenä puhuvaa? Kun tavoitteet selvillä, käytännönläheinen valmennus ja omaan työhön liittyvillä teksteillä treenaaminen on tässäkin tärkeää. Valmentajan täytyy olla myös kielen ammattilainen, joka ymmärtää sävyjä ja pystyy huomioimaan tavoitteet.

***

Kysymys: Mietinkin sitä, milloin ja miksi äänensävy on noussut nyt esille.

Vastaus: Äänensävy vaikuttaa merkittävästi asiakaskokemukseen – uskomme, että siksi äänensävy on nyt niin kiinnostava asia. Toisaalta eivät nämä kirjallisen viestinnän sävyasiat ole mitenkään uusia. Kyllä niitä on jo ajat pohdittu, mutta nyt ne tuntuvat korostuvan.

Yksi tärkeä syy on tietenkin some: äänensävy herättää tunteita, ja somessa pienikin sävymoka voi aiheuttaa kuohuntaa. Asiakas saattaa kokea inhimillisen lipsahduksen esimerkiksi ylimieliseksi asenteeksi ja vyyhti on valmis. Marianne kertoo erinomaisen kolmen merkin virheen esimerkin webinaarin alussa! Toisaalta some on myös mahdollisuus luoda läheisempää vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Kun äänensävyä on mietitty ja treenattu, on paljon voitettavaa.

Tilaa webinaaritallenne tästä: