Tieto ilman vastakaikua on arvotonta – miksi perinteinen tutkimustapa pitää kääntää päälaelleen?

Elokuussa 2020 Kaiku löysi Vastakaikunsa: viestintätoimisto vahvistui strategisella tutkimustoimistolla. Saimme rinnallemme kaksi kovan luokan tutkimuskonkaria, toimitusjohtaja Katariina Tenhusen ja strateginen tutkimuskonsultti Panu Erolan. Miksi heidän mielestään luotettavalla tiedolla johtaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

Tieto ilman vastakaikua on arvotonta. Vastakaiun toimitusjohtaja Katariina Tenhunen, mitä se tarkoittaa?

Tiedon tulee herättää tunnetta. Vain siten tieto johtaa toimintaan ja muutokseen – ja vasta silloin niistä paljon puhutuista strategiakuvista tulee todellista elämää.

Tässä maailmantilanteessa tarvitsemme laadukasta ja luotettavaa tietoa. Yritykset ovat joutuneet hetkessä muokkaamaan johtamis- ja toimintamallejaan. Asiakkaiden käyttäytyminen ja arvostukset ovat muuttuneet valtavasti.

Emme voi enää luottaa pelkkiin olettamuksiin, vaan toimintaympäristöämme pitää aktiivisesti tutkia ja selvittää. Meidän kaikkien on oltava hyvin valppaina siitä, mikä on niin oman henkilöstön, asiakkaidemme kuin sidosryhmienkin tulevaisuus. Nyt on haettava vastakaikua omille päätöksille ja toiminnalle!

Yrityksissä kyllä tutkitaan paljon, mutta liian usein tutkimukset jäävät pöytälaatikkoon pölyttymään. Panu Erola, mitä pitää tehdä, jotta tutkitusta tiedosta on aidosti hyötyä? 

Ihan liian usein kohtaamme tilanteita, joissa suurin osa panostuksesta on käytetty tiedon keräämiseen, raportointiin ja tulosten esittämiseen. Tutkitusta tiedosta saa kuitenkin aidosti hyötyä vasta sitten, kun asetelman kääntää päälaelleen.

Lähde liikkeelle tiedon hyödyntämisestä ja siitä, mitä haluat saada aikaan tiedon avulla. Kun tiedämme, mitä kannattaa etsiä, meidän on helpompi kerätä laadukkaampaa ja merkityksellisempää tietoa. Saamme myös louhittua tietoa irti monipuolisemmin eri tarkoituksiin. Raporttien ihmettelyn sijasta pääsemme kiinni jatkuvaan kehittämiseen, jossa painopiste on suunnitelmallisilla toimenpiteillä.

Panu, sinulla on konsultoinnin ja tutkimuksen ohella pitkä tausta yleisurheilussa. Kokemusta on sekä kilpaurheilijana kymmenottelussa Suomen kärkitasolla että valmentajana. Mitä nuo ajat opettivat?

Oppitunteja valmentamisesta sekä urheilussa että työelämässä on tosiaan kertynyt 30 vuoden verran. Olen oppinut ennen kaikkea sen, että oikotietä onneen ei ole.

Jos haluat menestyä ja kehittyä, tarvitset selkeät tavoitteet, tärkeimpiä asioita havainnoivan mittaroinnin sekä säännöllisiä ja oikein kohdistettuja toimenpiteitä. Mitä urheilu on minulle opettanut, sen työelämä on vahvistanut: ratkaisevaa eivät ole yksittäiset suuret ponnistukset tai tehojaksot, vaan parhaat tulokset saavutetaan arjen pienillä teoilla, jotka toistuvat päivästä toiseen.

Viestintätoimisto ja strateginen tutkimustoimisto, Kaiku ja Vastakaiku. Katariina, miksi nämä kaksi kuuluvat yhteen? 

Tämän parempaa liittoa tuskin voisi kuvitella: tutkimus ja viestintä liittyvät saumattomasti toisiinsa.

Jotta viestintä kiinnostaa ja vaikuttaa, meidän on tunnettava kohderyhmät ja ymmärrettävä heitä. Tämä pätee oli kyse sitten nykyasiakkaista, potentiaalisista asiakkaista, sidosryhmistä tai omasta henkilöstöstä.

Tutkimus auttaa löytämään terävimmät kärjet viestintään. Kun nojaamme tutkittuun tietoon, emme arvaile, vaan varmistamme, viestintä on tuloksellista. Kaiun vahva osaaminen viestinnästä, palvelumuotoilusta ja valmennuksesta auttavat kehittämään asioita oikealla tavalla eteenpäin.

Otetaanpa esimerkiksi uuden strategian lanseeraus. Jotta meillä on edellytykset onnistua, ensin on selvitettävä ja ymmärrettävä, millainen kulttuuri ja vuorovaikutustapa yrityksessä vallitsee. Vain siten voimme kiteyttää strategian ydinkohdat tavalla, joka puhuttelee ihmisiä ja vahvistaa merkityksellisyyttä läpi organisaation.

Kun saamme oikeanlaisella viestinnällä ja osallistamisella ihmiset syttymään uudelle strategialle, pääsemme paremmin kiinni siihen, mitä toimenpiteitä meidän kannattaa arjessa tehdä. Tutkimuksen kautta voimme varmistaa, että suunta pysyy oikeana ja asiat etenevät tavoitteiden mukaisesti.

Vastakaikulaisilla ja kaikulaisilla on hyvin samankaltainen tekemisen asenne, huumorintaju ja eteenpäin puskeva energia! Sellaista innostavaa työkulttuuria arvostamme kovasti – ja se näkyy varmasti myös molempien asiakkaille.

 

Lue myös nämä artikkelit:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/kaiku%E2%80%AFsaa-parikseen-vastakaiun%E2%80%AF-%E2%80%AFviestintatoimisto%E2%80%AFvahvistuu%E2%80%AFstrategisella-tutkimustoimistolla%E2%80%AF/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/johtaja-ala-jaa-vaatimusten-vangiksi/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestinnan-palvelumuotoilu-ota-ensimmaiset-askeleet-asiakaskeskeiseen-viestintaan/


Kaiun harjoittelijahaku käynnistyy jälleen!

Etsimme joukkoomme erinomaisella asenteella varustettua harjoittelijaa, jolta löytyy kiinnostusta viestintään.

Hyvällä harkkarikandidaatilla on...

  • erityisen notkea kynä,
  • kokemusta erilaisten sisältöjen tuottamisesta,
  • erinomainen suomen kielen taito ja
  • kova halu kehittyä harjoittelun kautta entistä taitavammaksi viestijäksi!

Tartut rohkeasti ja uteliaasti vaikeampiinkin aihepiireihin. Kerrothan, jos sinulla on kokemusta esimerkiksi teknologia-aiheista. Sinulla on takana jo pari vuotta korkeakouluopintoja sekä CV:n täytteenä voi olla myös aiempaa kokemusta viestinnästä esimerkiksi töistä, järjestömaailmasta, opiskeluprojekteista tai vapaaehtoishommista. Erinomainen englannin kielen taito on plussaa. Jos olet aktiivinen somessa, siitäkin kannattaa mainita!

Hienoa, jos pystyisit aloittamaan harjoittelun mahdollisimman pian. Perehdytykset järjestämme toimistollamme Etu-Töölössä, mutta ison osan töistä voit hoitaa etänä.

Kiinnostaako sinua:

  • Kokopäiväinen harjoittelu viestintätoimistossa
  • Vauhdikas 6 kk harjoittelijaohjelma, jonka aikana koulutamme sinut konsultinaluksi
  • 1 500 euron kuukausipalkka + aika tosi hyvät työsuhde-edut
  • Mahdollisuus oppia ammattilaisilta ja tehdä loistavaa viestintää?

Jos vastaus on kyllä, meitä kiinnostaa kuulla sinusta enemmän!

Ai ketkä me?

Vain kiinnostava viesti vaikuttaa. Kasvatamme asiakkaidemme tunnettuutta ja muutamme brändimielikuvaa tekemällä heistä ja heidän asiastaan kiinnostavan.

Kaiku Helsinki on myös ja ennen kaikkea joukko kovan luokan osaajia, joille töissä viihtyminen on töissä käymisen ehto. Meidät pitää vauhdissa palo tehdä hurjan kiinnostavaa viestintää.

Lähetä CV:si ja hakemuksesi viimeistään 4.10. osoitteeseen rekry@kaikuhelsinki.fi. Kerro hakemuksessasi, mikä pitää sinut vauhdissa – mistä sytyt, mille palat ja mitä tavoittelet töissä ja töiden ulkopuolella?

Lisätietoja harjoittelusta antaa johtava konsultti, tiiminvetäjä Inari torstaina 24.9. klo 10–11 ja keskiviikkona 30.9. klo 15–16, p. 043 824 0090.

Psst! Mietitkö kenties, mitä kaikkea viestintäharjoittelijan työ käytännössä on? Say no more - tutustu alta blogisarjaan, jossa vuosina 2018-2019 Kaiussa viestintäharjoittelijoina olleet Siiri ja Eliisa kertovat kokemuksistaan!

Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 1

Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 2

Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 3

Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 4

 

 


Johtajien viestintäteot 2: Johtaja, tuntuuko tutulta: ”Median välittämä kuva meistä ei vastaa todellisuutta”

Media tarttuu vain negatiivisiin uutisiin. Oudot aiheet painottuvat. Yksittäistapauksesta väännetään ilmiö. Oletko ajautunut samoihin mediaviestinnän karikoihin? Moni soimaa tällaisessa tilanteessa toimittajaa tai mediaa, mikä ei ratkaise ongelmaa. Mitä kannattaa tehdä? Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio kertoo, kuinka yritys voi kääntää negatiivisen julkisuuden positiiviseksi.

Matti Tarhio urakoi viidettä vuotta Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin toimitusjohtajana. Tarhion aloittaessa Hoas näkyi mediassa rajatuissa aiheissa ja jutut olivat pitkälti negatiivisia, ja niissä tuli esiin vain pieni osa lähes 10 000 asuntoa omistavan Hoasin toiminnasta.

Tietyt teemat, kuten jonot ja asumisen ongelmat, korostuivat todellisuutta enemmän ja ne vahingoittivat myös hakijamääriä. Tarhio halusi tiimeineen kääntää uutisoinnin suunnan enemmän todellisuutta vastaavaksi. Toimittajien työn hektisyys ja työn sirpalemaisuus näkyvät myös toimitusjohtajan arjessa.

"Toimittajien kysymykset tulevat välillä puun takaa ja pitää ensin lähteä perkaamaan, mihin kysymys ylipäätään liittyy. Joskus käy niin, että toimittaja näkee aiheen merkittävänä, vaikka kyseessä olisi muutaman ihmisen keskustelu, joka ei meidän näkökulmastamme millään tavalla edusta 18 000 asiakkaan näkemystä", Tarhio pohtii.

"Media saattaa tarttua esimerkiksi yksittäisen nuoren somepostaukseen, ja siitä voi syntyä suoraan juttu ilman tarkempaa faktantarkistusta. Tietoja ei myöskään korjata yhtä näkyvästi kuin ne on alun perin uutisoitu."

Ratkaisuna Hoas on muokannut sekä omaa tapaansa viestiä että lähtenyt pohtimaan, miten kertoa omasta toiminnasta kiinnostavammin.

"Olemme oppineet viestimään itsekin uudella tavalla ja onnistuneet kertomaan ilmiöaiheista, kuten ohjelmistorobotiikan hyödyntämisestä toiminnassamme. Lisäksi olemme pystyneet kertomaan teoistamme avoimemmin ja proaktiivisemmin. Taustalla ovat tietysti faktat ja todelliset toimet", Tarhio arvioi Hoasin tekemää viestinnällistä muutosta.

Tulokset? Hoas on kolminkertaistanut näkyvyytensä, tuplannut asuntojensa hakijamäärän ja saa myös entistä enemmän ja osuvampia työhakemuksia. Mutta mikä toimii nyt, ei välttämättä toimi huomenna. Muutos saattaa Tarhion mukaan olla jälleen kulman takana, kun Z-sukupolvi astuu esiin.

Hoas on muokannut sekä omaa tapaansa viestiä että lähtenyt pohtimaan, miten kertoa omasta toiminnasta kiinnostavammin.

Z-sukupolvi odottaa viestinnältä eri asioita kuin milleniaalit

Tarhion täytyy opetella tuntemaan tulevat sukupolvet, sillä Hoasin asiakaskunta vaihtuu käytännössä kokonaan muutaman vuoden välein. Tuleva Z-sukupolvi odottaa viestinnältä eri asioita kuin milleniaalit.

"Yritysten on nähtävä tämä muutos. Se vaikuttaa kaikkeen viestintään verkkosivuista lähtien. Tuleva sukupolvi vaikuttaa yritysten strategian suunnitteluun, sillä arvomaailma on jälleen kerran muutoksessa."

Tarhio rakentaa parhaillaan Hoasille ensi kesäksi valmistuvaa strategiaa, jossa Z-sukupolven toiveet huomioidaan. Hoas on vuodesta 2014 asti tehnyt laajoja asiakastutkimuksia, joissa kartoitetaan asiakkaan kokemuksia. Tälläkin hetkellä kohderyhmään paneutuvia tutkimuksia on käynnissä sekä Suomessa että globaalisti.

"Tiedämme, mistä tulevaisuuden asiakkaamme tavoitetaan, minkälaiset arvot heillä on, miten heitä kannattaa puhutella ja minkälaisia palveluja ja toimintatapoja kannattaa luoda, jotta Hoasilla asuminen kiinnostaa heitä", Tarhio toteaa.

Tuleviin sukupolviin perehtyminen myös pitää Tarhion motivoituneena.

"Minulle se, että saan johtaa yritystä, jonka asiakaskunta kuuluu kokonaan eri sukupolveen kuin minä itse, on rikkaus. Olen työurallani nähnyt paljon kännyköiden tulosta tietojärjestelmien kehittymiseen. Muutoksille tulee aina uusi kerrostuma, jota ei aikanaan ole osattu ennakoida."

Minulle se, että saan johtaa yritystä, jonka asiakaskunta kuuluu kokonaan eri sukupolveen kuin minä itse, on rikkaus

Mistä Tarhiolta voisi ottaa mallia? Johtamiseen tarvitaan aina uteliaisuutta, mutta sitä tarvitaan etenkin silloin, kun asiakaskunnassa vastassa ovat kokonaan eri sukupolvet kuin mitä itse edustaa. Jos on valmis kuuntelemaan ja oppimaan mitä asiakkaat ajattelevat, ei iällä ole johtamisessa väliä enää mihinkään suuntaan.

 


Mihin mediaviestintä on matkalla - Milleniaalien ja Z-sukupolven erot

Milleniaalit (1980-1999 syntyneet) keskittyvät enemmän hetkeen ja yhteisöllisyyteen, he myös tuovat itseään esiin ja tietty pinnallisuus korostuu. Milleniaalit kuratoivat tietoa ja jakavat paljon tietoa eteenpäin. Hetkeen keskittyminen heijastuu myös median toimintaan: pinnallisemmat ja nopeasti julkaistavat ja kulutettavat uutiset korostuvat.

Z-sukupolvi (2000-luvun alussa syntyneet) on osallistuvampi ja keskittyy enemmän tulevaisuuteen. Viestinnässä korostuvat esimerkiksi luovuus ja ensisijainen mediamuoto on videot. Toisaalta sisältö ylipäätään kiinnostaa enemmän tätä sukupolvea kuin esimerkiksi yhteisöllisyyttä hakevia milleniaaleja.

Vanhat sukupolvet ylipäätään ovat kiinnostuneet enemmän paikallisista ja hetkeä kuvaavista uutisista, joista muodostuu kahvituokion keskustelunaiheita. Z-sukupolvi taas on kiinnostuneempi globaaleista ja ilmiöpohjaisista uutisista vaikuttamisen näkökulmasta. He ovat vaativampia ja vastuullisempia kuluttajia.

Tarhio uskoo, että Z-sukupolven toiveet vievät uutisointia seuraavien vuosien aikana enemmän kohti laadullista sisältöä.


 

Johtajien viestintäteot -juttusarjassa johtajat kertovat viestinnän roolista omassa johtamisessaan. Sarjan kirjoittaja Katariina Ahonen on viestinnän ammattilainen yli 10 vuoden kokemuksella. Hän on toiminut esihenkilötehtävissä ja Kaiun johtoryhmässä neljä vuotta. Katariinaa kiinnostaa erityisesti johtamisen inhimillinen puoli – kuinka täysin erilaiset ihmiset ovat löytäneet itselleen sopivan tavan johtaa ja viestiä.

Lue Johtajien viestintäteot -juttusarjan edellinen osa:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/johtajan-aika-kuluu-kohtaamisissa-miten-saada-oma-viesti-perille-myos-huonona-paivana/


Viestinnän palvelumuotoilu – hyvä renki, huono isäntä

Siitä on nyt lähes kaksi vuotta, kun eräänä aamuna päätin hetken mielijohteesta perustaa Facebookiin ryhmän, jolle pikaisesti kehittelin nimen Viestinnän+Markkinoinnin palvelumuotoilijat. Olin ollut kiinnostunut palvelumuotoilun ja viestinnän yhdistämisestä jo pitkään, työskennellyt viestintähommissa niin järjestö-, yritys- kuin toimistokentälläkin ja tuolloin viimeistelin palvelumuotoilun opintojani puurtaen opinnäytetyön parissa.

Kaipasin kontaktia muihin asiasta kiinnostuneisiin ammattilaisiin ja janosin keskusteluita palvelumuotoilun hyödyntämisen mahdollisuuksista sekä kompastuskivistä viestinnän ja markkinoinnin kentällä.

Palvelumuotoilu + viestintä

Mikään ei varustanut minua siihen, että aamulla perustettuun ryhmään oli iltaan mennessä liittynyt yli tuhat ihmistä.

Aihe todella kiinnosti, mutta harvalla oli mitään kokemusta asiasta. Kahdessa vuodessa on tapahtunut paljon. Sain kun sainkin opinnäytetyöni kasaan, aloitin työt Kaiku Helsingin palvelumuotoilun vetäjänä, keräsimme kokemuksiamme palvelumuotoilun oppaaseen ja kirsikkana kakun päällä yhteiskehitimme yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa Palvelumuotoilu viestinnässä ja markkinoinnissa -periaatteet, jotka ovat mielestäni Facebook-ryhmän aikaansaannoksista se huikein.

Uskomatonta on ollut myös kuulla, kuinka ihmiset ovat löytäneet työpaikkoja ja kontakteja ryhmän kautta, innostuneet hakemaan opiskelupaikkaa ja saaneet uutta virtaa omaan työhön.

Jos palvelumuotoilun oppaamme kirvoittaa inspiraatiota, sen pääsee lataamaan kätevästi tästä suoraan:

Palvelumuotoilu = taikasauva?

Olemme soveltaneet palvelumuotoilua esimerkiksi viestinnän strategiseen suunnitteluun, taktisempaan kiinnostavien sisältöjen konseptointiin, julkisen sektorin projektien ja hankkeiden viestinnän kirkastamiseen, verkkosivustojen ja sovellusten konseptointiin sekä sisäisen viestinnän kehittämiseen. Omat ajatukseni palvelumuotoilun hyödyntämisestä viestinnän kehittämiseen ovat muotoutuneet monilta osin näiden käytännön kokemusten kautta.

Parhaimmillaan palvelumuotoilun lähestymistavan käyttäminen viestinnän kehittämisessä on muuttanut merkittävästi koko organisaation toimintaa ja viestinnän tekemistä siellä. Pahimmillaan palvelumuotoilusta on toivottu helppoa ja taianomaista keinoa löytää ratkaisu vaikeisiin asioihin ilman, että ongelmia ollaan valmiita korjaamaan. Sanomattakin selvää on, että jälkimmäisissä tilanteissa palvelumuotoiluun ei kannata lähteä.

Edelleen minua palvelumuotoilussa ja sen hyödyntämisessä viestinnän kehittämiseen innostaa se aitous, mikä asiakasymmärrykseen perustuvassa kehittämisessä vääjäämättä on. Näiden kahden vuoden jälkeen voin todeta, että olen tehnyt viestintää, joka on vaikuttanut: parantanut yritysten tulosta, lisännyt julkisen sektorin vaikuttavuutta, tehnyt työyhteisöistä parempia ja asiakkaista tyytyväisempiä. Olen itse nauttinut (lähes) joka hetkestä.

”Oma ajatteluni on siltä osin vielä keskeneräistä.”

Näin eräässä tilaisuudessa inspiroiva puhuja vastasi yleisökysymykseen. Tuosta ajatuksesta olen pitänyt kiinni nämä viimeiset vuodet: meillä ei tarvitse olla kaikkia vastauksia kaikkiin kysymyksiin, ja juuri se tekee tästä niin mielenkiintoista.

Kollegani pyysi meitä loppukeväästä puhumaan palvelumuotoilusta podcastiin. Kävimme Kaiun palvelumuotoilija Niina Mäen kanssa juttelemassa studiossa kolmen jakson verran juuri juhannuksen alla.

Nyt Kaiku julkaisee palvelumuotoilupodcastimme kolmen jakson sarjana. Ensimmäisen podcast-osan pääset kuuntelemaan tästä! Antoisia kuunteluhetkiä!

Liity myös Palvelumuotoilun ystäviin!

Elina Piskonen yhdistää työssään palvelumuotoilun lähestymistavan pitkään kokemukseen viestinnän kehittämisestä. Hän vetää projekteja, joissa muotoilun ajattelumaailmaa ja palvelumuotoilun menetelmiä viestinnän tekemiseen yhdistämällä luodaan aidosti vaikuttavaa viestintää.

Elina on Suomen johtavia viestinnän palvelumuotoilun asiantuntijoita ja Viestinnän+markkinoinnin palvelumuotoilijat - verkoston perustaja. Vuonna 2018 Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL palkitsi hänet Vuoden vaikuttavin -palkinnolla.

 

 


Näin teimme suunterveydestä kansallisen ilmiön yhdessä Oral Hammaslääkärien kanssa

Oral Hammaslääkärit ja Kaiku palkittiin Finnish Comms Awardsissa 14.6.2018 yhteistyöstään, jossa suomalaisten suussa muhiva vaarallinen kansantauti nostettiin ihmisten tietoisuuteen aktiivisella, pitkäjänteisellä media- ja someviestinnällä.

Kuinka suunterveydestä tehtiin kansallinen ilmiö? Katso video!

https://youtu.be/1w8ZNLiSmf0

Suomalaiset oppivat 70-luvulla harjaamaan hampaat aamuin illoin sekä käymään hammaslääkärissä aina, kun kolottaa. Valitettavasti se ei riitä, vaan suu on kokonaisuus, joka on saumattomasti yhteydessä kaikkeen muuhun terveyteen.

Suunterveys kannattaa ottaa vakavasti, sillä esimerkiksi ientulehdus aiheuttaa muita terveysongelmia: hedelmättömyyttä, potenssiongelmia, reumaa, diabetesta, muistisairauksia, sydän- ja verisuonitauteja, aivoinfarktin riskiä, lapsen alhaista syntymäpainoa.

Media, kansa ja asiantuntijat puhumaan samaa kieltä

Ammattilaiset ovat perinteisesti valistaneet ientulehduksesta näin:

”Potilaalla on… krooninen graavi parodontiitti, jota komplisoi kakkostyypin epätasapainoinen diabetes. Aggressiivisia leesioita löytyy erityisesti molaarialueilta. Hoitosuunnitelmana on tässä vaiheessa anti-infektiivinen hoito…”

Oral ja Kaiku ymmärsivät median olevan avain asennemuutokseen. Kun toimittajat kertovat lukijoilleen, mikä merkitys suunterveydellä on ihmisen kokonaishyvinvointiin, ihmisten ymmärrys kasvaa, heidän toimintansa muuttuu, ja koko kansanterveys kehittyy.

Toiseksi viestinnän ydinkohderyhmäksi Oral ja viestintätoimisto nostivat suunterveyden ammattilaiset. Heidän suuntaansa Oral korosti ymmärrettävän ja kansankielisen viestinnän tärkeyttä ja valjasti heidät asennemuutoksen kärkijoukoksi.

Kansan tietoisuuteen monipuolisen keinovalikoiman avulla

  • Mediakontaktit ja pitkäjänteinen mediaviestintä
  • Lehdistötilaisuudet
  • Asiantuntija-artikkelit
  • Radiojutut
  • Kevyet suunterveyteen liittyvät vinkkijutut
  • Aktiivinen someviestintä

Suunterveys vakivieraaksi otsikoihin

Sinnikäs viestintä on tuottanut tuloksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan nyt 93 prosenttia suomalaisista uskoo, että suunterveydellä on vaikutusta kokonaishyvinvointiin. Sanan suunterveys esiintyminen mediassa on kasvanut liki 30 prosenttia.

Kansanterveys kiittää, lääkärit kiittävät ja Oralin liiketoiminta kiittää.

Kuinka Kaiku voi auttaa sinua saavuttamaan strategiset viestinnälliset tavoitteesi? Ole meihin yhteydessä, niin mietitään, kuinka saat sanomasi kiinnostamaan juuri oikeita kohderyhmiä: sales@kaikuhelsinki.fi / 09 8866 6600.

 


someohje

Hyvä someohje kannustaa henkilöstöä askel askeleelta – Case Senaatti-kiinteistöt

Onnistunut someohje rakennetaan jokaisen organisaation yksilöllisiin tarpeisiin ja ennen kaikkea sen työntekijöiden tarpeisiin. Netistä kopioitu ohje on parempi kuin ei mitään, mutta siihen voi olla haastavaa sitoutua ja vaarana on, että se jää vain yhdeksi dokumentiksi muiden joukkoon intranetin syövereihin.

Someohjeita on yhtä monta erilaista kuin on organisaatioitakin.

Osuvammin voisi sanoa, että someohjeita on käytännössä aivan liian harvassa organisaatiossa ja aivan liian harvoin niitä on rakennettu aidosti työntekijöitä ajatellen.

Hyvä organisaatio tarjoaa tukea ja kannustusta viestintään kaikille – someohje tukenaan

Senaatti-kiinteistöt käynnisti muutama vuosi sitten työntekijälähettiläsohjelman, jossa senaattilaisia kannustettiin käyttämään sosiaalista mediaa osana omaa asiantuntijatyötään sekä viemään organisaation viestejä eteenpäin sosiaalisessa mediassa.

Ensimmäisen aallon työntekijälähettiläsohjelmassa oli mukana noin 30 hengen ryhmä. Viime vuonna tuumattiin, että someohjetta voisi päivittää entistä kannustavammaksi ja selkeämmäksi. Uusi someohje toteutettiin yhdessä Kaiku Helsingin kanssa.

Samalla järjestettiin koko henkilöstölle tarkoitettuja koulutuksia muun muassa Twitterin ja LinkedInin hyödyntämiseen omassa asiantuntijatyössä. Henkilöstön toiveita ja odotuksia kuuntelemalla osattiin uuteen someohjeeseen poimia juuri senaattilaisille oleellisia seikkoja.

Senaattilaisen seitsemän steppiä somessa

Senaatilla oli jo aiemmin olemassa koko henkilöstölle tarkoitettu someohje, josta löytyi samoja periaatteita kuin uudistetusta versiosta. Uusi ohje on konkreettisempi ja visuaalisempi kuin edeltäjänsä ja siihen on tuotu selkeät etenemisportaat.

Portaat sopivat hyvin Senaatin toimialaan kiinteistöjen ja työympäristöjen asiantuntijana. Senaatin puolesta projektissa avainasemassa olivat tiedottaja Suvi Vanto, viestintäpäällikkö Outi Tarkka ja henkilöstöasiantuntija Armi Wallen.

Mikä on uudistetun Senaattilainen somessa -ohjeen tärkein tehtävä ja tarkoitus Suvi, Armi ja Outi?

- Uudet someohjeet on tehty ihan koko henkilöstölle. Ohjeella pyritään madaltamaan kynnystä toimia somessa, antamaan hyviä vinkkejä siellä toimimiseen sekä tukemaan someportailla etenemistä.

- Olemme halunneet ohjeen avulla kertoa, minkälaisia hyötyjä somesta voi olla asiantuntijalle ja miten jokainen voi edetä itselleen sopivalla tahdilla. Haluamme rohkaista ja kannustaa ihmisiä siihen, että jokainen voi toimia somessa omalla tavallaan!

 

Tässä pari esimerkkiä, mitä Senaattilainen somessa -someohje pitää sisällään:

 

Aiheesta lisää: Somessa ilmeesi ja eleesi eivät aina välity vastaanottajan ruudulle kuten toivoisit. Tone of voice -asiantuntijamme Salla Syrman kokosi blogissa vinkkejä henkilökohtaisen sävyn kohentamiseen kirjallisessa viestinnässäsi. 


Kirje tulevalle työkaverillemme

Tervehdys tuleva työkaverimme!

 

Toivottavasti kevääsi on sujunut mukavasti. Saatoit jo huomatakin, että huhuilimme sinua kumppanimme Rekrytointitallin sivuilla, nimikkeellä asiakkuusjohtaja / seniorikonsultti. Jotta saapuisit luoksemme juoksujalkaa, keräsimme vielä yhdessä muutamia syitä, miksi Kaiussa meidän mielestämme on hyvä työskennellä.

 

Kaikulaisten illallistunnelmia Capranican kylästä, Italiasta, syyskuussa 2017.

”Kaiku on työyhteisö, jossa saa olla oma itsensä. Hyvinä päivinä kanssasi iloitaan ja huonoina saat olkapään, johon nojata. Jos tarvitset tiukkoja ohjenuoria tai esimiestä kyttäämään selkäsi taakse, tämä ei ole sinun paikkasi. Kaiussa jokainen saa paljon vapautta, ja itselle jää vastuu siitä, miten sen käyttää.”

”Kaiussa kehityt ja kehität. Itselläni on yli 10 vuoden kokemus viestinnästä, mutta edelleen löytyy uutta opittavaa, viimeisimpänä inspiraationa palvelumuotoilu!”

”Teemme parhaamme sen eteen, että johtaminen on läpinäkyvää. Siksi talousnäkymistä kerrotaan henkilöstölle säännöllisesti ja myös johtoryhmän kokoukset ovat avoimia kaikille.”

"Meillä mukavuus syntyy ilman hölmöä henkselien paukuttelua!"

”Kaiussa on inhimillinen henki, ja täällä työntekijöistä välitetään ihmisinä. Vaikka teemme tosissamme töitä, ketään ei pidetä tuloksentekorobottina. Lue vaikkapa tämä juttu todisteeksi!”

”Kaiku on hieno yhdistelmä kokeneita viestinnän konkareita ja uusia tulokkaita. Uudet ihmiset tuovat aina mukanaan osaamista, josta koko työyhteisö oppii!”

Pysyisitkö Joken ja Petterin vauhdissa?

”Kaiussa työnteko on joustavaa. Siksi on ollut helppoa yhdistää työ ja perhe-elämä pienten lasten äitinä.”

”Meillä on ihan älyttömän hyvä asiantuntijuus-huumorintaju-tasapaino! Toisena hetkenä olen sparraamassa asiakkaan toimitusjohtajaa, toisena hetkenä leivon työkavereille majavamuffinsseja. Minun unelmatyöni on juuri tällainen, jossa on tilaa kasvaa huippuammattilaiseksi – mutta saada olla vastapainoksi omalla toimistolla vähän hassukin.”

”Myynti meillä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että haluamme kuunnella, auttaa ja pitää asiakkaistamme hyvää huolta. Hyvä myynti on hyvää palvelua. Olemme viime vuosina satsanneet paljon asiakkuusjohtamiseen, myyntiin ja markkinointiin.”

”Minusta on etu, ettemme ole keskittyneet mihinkään tiettyyn toimialaan, eikä Kaiku ole järjestäytynyt niin, että ihmiset tekisivät töitä toimialatiimeissä. Täällä pääsee halutessaan tekemään töitä eri toimialoille autoleasingista suun terveyteen.”

Tule jo!

”Meillä on hyvä maine, ja ollaan saatu erinomaiset tulokset aina vuosittaisessa asiakaskokemuksen NPS-mittauksessa. Vuoden toimisto -kilpailussa olimme kärkijoukkoa!”

Olemme varmoja, että löydät nopeasti oman paikkasi. Ainakin otamme sinut avosylin vastaan! Fyysisesti paikkasi sijaitsee viihtyisällä toimistollamme Bottan tunnelmallisessa rakennuksessa, josta löydät aina lounasseuraa johonkin lähiseudun runsaista ravintoloista. Kun kaipaat keskittymisrauhaa, voit vetäytyä hiljaisiin työtiloihimme – tai vaikkapa pitää etätyöpäivän.

Ehkäpä saamme sinusta myös seuraa joogaan, korismatsiin, dokumentti-iltaan – tai johonkin ihan uuteen rentoutusrientoon, johon sinä meidät tutustutat!

 

Sinua innokkaasti odottaen

Kaikulaiset

Jos Kaiku kuulostaa sinun uudelta työpaikaltasi, lue lisää Rekrytointitallin sivuilta ja laita sen jälkeen hakemus tulemaan.  Lisätietoa tehtävästä saat toimitusjohtajaltamme Pete Saarnivaaralta ke 9.5. klo 14.30-15.30, pe 11.5. klo 11-12 tai pe 18.5. klo 13-15 numerossa 050 568 8635.


Onnea, Jenna Laukkanen! Palkinto Vuoden uintiurheiluteosta tuli rohkeasta keskusteluavauksesta

Suomen Uimaliitto palkitsi viime lauantaina 11.11. vuosittain järjestettävässä Uintiurheilugaalassa Jenna Laukkasen Vuoden uintiurheiluteosta. Palkinto myönnettiin ennakkoluulottomasta keskustelunavauksesta: Laukkanen otti keväällä suomalaisessa mediassa kantaa sen puolesta, että kuukautiset tulisi huomioida paremmin uimareiden ja kaikkien nuorten valmennuksessa ja treenaamisessa.

Kaiku Helsinki onnittelee Jennaa palkinnosta!

Kuukautiset ovat urheilumaailmassa tabu, josta vaietaan jopa ammattitasolla. Nuoren naisurheilijan voi olla vaikea nostaa aihe puheeksi valmentajansa kanssa. Myöskään tietoa kuukautisten vaikutuksista harjoitteluun tai kisakuntoon ei juuri ole saatavilla.

”Minun silmissäni kuukautiset on edelleen urheilupiireissä poissuljettu aihe, mistä ei saisi hirveästi keskustella. Nuorempana oli hankalaa puhua aiheesta tai ottaa sitä esille. Sitä pelkäsi tuoda aiheen esille. Monesti asia sivuutettiin ja mentiin eteenpäin. Annettiin särkylääkettä ja sanottiin, että koita jaksaa”, Laukkanen kertoi kokemuksistaan Ylen haastattelussa viime kesäkuussa.

Laukkasen mielestä kuukautisten vaikutuksesta urheiluharjoitteluun pitäisi keskustella avoimemmin ja selvästi nykyistä aiemmin. Vastuun keskustelun aloittamisesta tulisi olla valmentajilla, ei nuorilla urheilijoilla. Myös lajiliitot voisivat tehdä enemmän sen eteen, että nuorilla urheilijoilla olisi tietoa siitä, miten kuukautiset ja harjoittelun voi yhdistää. Laukkaselle myönnetty palkinto on osoitus siitä, että tärkeä viesti on huomattu.

Kuukautistabun purkaminen on osa Libressen kansainvälisesti huomioitua ”No blood should hold us back” -kampanjaa. Suomessa kampanjan viestinnän toteutti Kaiku Helsinki.


Työntekijälähettilyys brändin rakentamisen ytimessä

Muistan, kun minua haastateltiin kymmenisen vuotta sitten brändi-aiheiseen opinnäytetyöhön. Sain opinnäytettä tekevän opiskelijan opettajalta palautetta, että ajatukseni brändistä oli väärä. Se nauratti silloin – ja naurattaa edelleen.

Olin selkeästi aikaani edellä, kun sanoin silloin työntekijöiden tekevän brändin. Tarkoitan sillä sitä, että vaikka brändi määritellään hyvinkin tarkkaan ja sitä tuetaan brändiviestinnällä ja -mainonnalla, se ei ole totta, jos työntekijät eivät toteuta brändiä.

Esimerkkejä elävästä elämästä. Tavaratalo lupaa palvella hyvin, mutta myyjä pahoittaa asiakkaan mielen kommentoimalla tämän ulkonäköä. Maalivalmistaja antaa brändilupauksena laadukkaat maalit, mutta messuosastolla työntekijä ohjaa kilpailijan osastolle, koska siellä on hänen mielestään paremmat maalit. Palveluyritys tarjoaa uusinta tekniikkaa, mutta asiakaspalvelu ei osaa vastata mihinkään kysymyksiin, ja ohjaa kilpailijalle. Varmasti jokainen meistä osaa jatkaa listaa.

On ensiarvoisen tärkeää, että työntekijät osaavat toimia ja viestiä brändilupauksen mukaisesti. Kollegani kirjoitti asiasta juuri osuvasti: Hei, kuka puhuu brändisi äänellä?

Toinen taso sen lisäksi, että työntekijät toteuttavat brändiä työssään, on että he levittävät itse vapaaehtoisesti sen ilosanomaa työntekijälähettiläinä. Vaikka työntekijälähettilyys on sanahirviö, jota automaattinen oikolukukaan ei tunne, se on kuitenkin yksi tärkeimmistä ja tehokkaimmista brändin rakentamisen palikoista.

Työntekijälähettilyyden rakentaminen askel askeleelta

Askel 0: Henkilöstön hyvinvointi strategiseksi tavoitteeksi

Näissä askelissa lähdetään siitä olettamuksesta, että työntekijä on tyytyväinen työpaikkaansa. Työntekijälähettilyys perustuu vapaaehtoisuuteen, ja tyytymättömät työntekijät harvemmin innostuvat markkinoimaan työnantajaansa vapaaehtoisesti. Tämä ei siis ole virallinen askel, enemmänkin huomio ja muistutus kaikkein tärkeimmästä.

On myös hyväksyttävä se, että tietty osa porukasta ei tule koskaan toimimaan työntekijälähettiläänä, vaikka olisivat kuinka tyytyväisiä. Se ei vain ole heille luontaista. Keskity potentiaalisiin ihmisiin, älä yritä käännyttää vaikeimpia vastarannankiiskiä.

Askel 1: Tavoitteet ja suunnitelma

Ensimmäinen vaihe on miettiä, mitä tavoitellaan ja mitä työntekijät voivat tehdä ja missä kanavissa. Tyypillisin toive on somelähettilyys, eli työntekijöiden toivotaan jakavan yrityksen sisältöjä omissa kanavissaan omille verkostoilleen. Tämä tuo myös nopeasti ihanan mitattavia tuloksia. Lisäksi varsinkin asiantuntijayrityksissä toivotaan myös asiantuntevia sisältöjä, kuten blogikirjoituksia.

Tavoitteiden pohjalta kannattaa tehdä ihan konkreettinen sisältösuunnitelma, sillä sisältöjä pitää olla, jotta niitä voi jakaa. Vastuuhenkilö pitää olla, sillä asiat harvemmin tuppaavat tapahtumaan itsellään. Näin varmistat myös, että sisältöjen aihepiirit tukevat yrityksen tavoitteita.

Askel 2: Koulutus ja välineet

Osa haluaa tehdä omaakin sisältöä, mutta kaikki eivät siihen taivu tai halua taipua. Valmiita sisältöjä pitää siis olla helposti saatavilla ja jaettavissa. Siihen löytyy myös apuvälineitä tarpeen mukaan.

Kaikki eivät ole someammattilaisia luonnostaan. Monet meistä tarvitsevat ja haluavat opetusta somen käyttöön. Monille koulutukseen pääseminen saattaa olla se porkkana eli oma hyöty, jonka tarvitsee ryhtyäkseen lähettilästyöhön. Lisäksi asiantuntijat voivat kaivata konkreettista valmennusapua omaan kirjoitustyöhönsä.

Parasta (ja melkein voisi sanoa, että välttämätöntä) on, että somettaminen ja sisällöntuotanto on sallittua työaikana.

Askel 3: Markkinointi, oma hyöty ja kannustimet

Pieni osa ihmisistä on innokkaita kaikkeen (uuteen) melkein automaattisesti, mutta loput tarvitsevat syyn tehdä asioita. Työntekijälähettilyyteen tulee kannustaa työntekijän oma hyöty edellä, sillä ”tämä on firmalle todella tärkeää” motivoi lopulta aika harvaa. Ammatillisten hyötyjen lisäksi voi ja kannattaakin tarjota ihan konkreettisia porkkanoita.

Sisäinen markkinointi on myös paikallaan, sillä työntekijälähettilyys, kuten mikä tahansa muukin kehitys, vaatii aikaa ja muistuttelua. Ja kyllä: johdon tulee olla tässäkin mukana, sekä kannustamassa että tekemässä itse.

Brändejä rakastavalla Tiinalla on pitkä kokemus viestinnän ja markkinointiviestinnän strategisesta suunnittelusta, strategiaviestinnästä ja sisältömarkkinoinnista viestintätoimistourallaan. Ovatpa taidot saaneet tunnustusta asiakkaiden lisäksi myös alan kilpailuissakin. Kaiussa Tiina vastaa omista avainasiakkuuksistaan sekä johtaa myyntiä ja markkinointia.

 

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

EVVK:n aika on ohi! –  "Kaiussa julistamme EVVK:n ajan viestinnässä lopullisesti päättyneeksi. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla – ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi? – "Nyt vuorovaikutteisuudesta mennään vielä askel eteenpäin. Enää ei riitä, että vastailet yleisöllesi. Jotta saat yleisön ylipäätään keskustelemaan, sinun pitää vaikuttaa."

Sisältömarkkinointi-suomi-sisältömarkkinointi -sanakirja – "Sisältömarkkinointi on markkinointia, jossa potentiaaliselle tai olemassa olevalle asiakkaalle tarjotaan kiinnostavaa sisältöä, joka hyödyttää häntä jollain tavalla. Se siis esimerkiksi antaa jotain merkityksellistä informaatiota tai viihdyttää muuten. Kuten tämä kirjoitus toivottavasti tekee sinulle."


Twitter tuplaa merkkimääränsä – mitä uudistus tarkoittaa Sinulle?

Twitter ilmoitti tällä viikolla suuresta pienestä uudistuksesta. Twiittien aiempi 140 merkin maksimimäärä kaksinkertaistuu lähitulevaisuudessa 280:een. Uudet pitkät twiitit ovat jo nyt kokeilukäytössä satunnaisesti valitulla testijoukolla.

Vanha 140 merkin enimmäispituus on ollut jäänne Twitterin alkuajoilta, jolloin palvelua oli tarkoitus käyttää vanhanaikaisten SMS-tekstiviestien kautta. Mitään sen järkevämpää syytä rajoitukselle ei ollut, mutta pakotettu ytimekkyys teki samalla Twitteristä sen, mitä se nykyään on: nopeatempoisen viestintäkanavan, jossa ajatuksen on pakko olla kirkas ja selkeä.

Twitter perustelee merkkimäärän kasvattamista etenkin kieliseikoilla. Englannin kielessä 140 merkkiin saa mahtumaan melko paljon – mutta kuten me kaikki suomea käyttävät tiedämme, pitkien yhdyssanojen ja taivutuspäätteiden kielemme joutuu välillä melkoiseen mankeliin, jotta sanomansa saa typistettyä Twitter-yhteensopivaksi.

Yllättäen uudistus herätti Twitterissä melko paljon porua (toisaalta Twitter ei kai olisi Twitter, ellei melkein mikä tahansa aiheuttaisi leukojen louskutusta!). Osa käyttäjistä pelkää ytimekkään viestinvaihdon muuttuvan löysäksi jaaritteluksi, ja toisia ahdistaa mahdollisuus tuplapitkistä Trump-twiiteistä.

Omasta mielestäni twiittien pituuden tuplaaminen 280 merkkiin on pelkästään positiivinen kehitys. Suomenkielisille käyttäjille suurimmat hyödyt ovat:

  1. EROON VÄKISINLYHENTÄMISISTÄ

Niin mont. kert. on ollut tarpeell. lyh. viest. jotta ne mahtuisivat 140 merkkiin.

Jatkossa twiiteistä voi tehdä lukijan kannalta selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä, kun sanoja ei niin usein tarvitse katkoa väkisin.

  1. EI ENÄÄ ”TEKSTIKUVILLA” KIKKAILUA

Muutama vuosi sitten Twitterissä alkoi yleistyä tapa viestiä pidempiä sanomia niin, että 140 merkin rajan ylittänyt teksti julkaistaan kuvakaappauksena.

”Tekstikuvilla kikkailu” on toki pituuden puolesta kätevää, mutta ei kovin käyttäjäystävällistä. Ensinnäkin se näyttää sekavalta ja toiseksi kuvamuotoinen teksti ei ole haettavissa esimerkiksi Googlen tai Twitterin oman haun kautta. Uusi pidempi merkkimäärä todennäköisesti vähentää tarvetta tämän purukumikorjauskeinon käyttämiseen.

  1. YTIMEKKYYS PYSYY

Edes 280 merkkiin ei (onneksi!) mahdu mitään päätalomaisia eepoksia, joten ytimekkyys on kunniassa jatkossakin. Viime vuonna huhuttiin, että twiitin pituutta nostettaisiin jopa 10 000 merkkiin. Se olisi muuttanut Twitterin luonnetta aivan liiaksi. Vaikka tilaa on nyt tuplasti aiempaa enemmän, toimivan twiitin kultainen sääntö pysyy yhä voimassa: 1 asia per 1 twiitti.

Niin kauan kuin olemme kiinni kauniin koukeroisessa ja polveilevassa suomen kielessämme, emmekä voi ilmaista kaikkea haluamaamme emojeilla, on mukavaa että saamme käyttöömme 280 merkkiä. Uskon, että Twitter saa uudistuksen myötä uusia käyttäjiä, joita aiempi ahtaus on saattanut pelottaa. Ja käyttäjämäärän kasvuhan on pelkästään iloinen asia, jos ja kun keskustelu samalla monipuolistuu ja mukaan tulee uusia näkökulmia ja ajatuksia!

 

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tuorein Trump-Twitter -ilmiö: kapinallistilit – "Twitterin kapinallistilit ovat osaltaan muistutus yhdestä kiinnostavuusmuotoilun lähtökohdasta: ajattele aina ensimmäisenä yleisöäsi."

Suomi-Twitterin piiri on pieni mutta vaikuttava –  "Suomi-Twitterin vahvuus on se, että pienet piirit ovat vaikuttavan viestinnän kannalta juuri ne oikeat piirit. Twitter ei Suomessa ole massamedia, jonka välityksellä saataisiin oman organisaation sanoma läpi kaikkia kansalaisia kohahduttavana some-ilmiönä."

Twitter poliittisen viestinnän keskiössä – "Alustan suosiota USA:n presidentinvaaleissa selittää etenkin se, että rajallinen merkkimäärä tarjoaa kokeneille puhujille mahdollisuuden tiivistää kärkevä viestinsä kompaktiin muotoon. ”Yksinkertaisia viestejä yksinkertaisille äänestäjille” voisikin olla ainakin Trumpin Twitter-slogan."


Kuva: iStock