Miten tavoittaa tulevaisuuden ammattilaiset – kysyimme heiltä itseltään

Olemme täällä Kaiussa pohtineet, että haluisimme tavoittaa viestintäalan opiskelijoita vielä vähän paremmin. Haluammehan Kaikuun töihin tulevaisuudessakin huipputyyppejä. Meillä käy kyllä aika ajoin opiskelijoita vierailemassa ja harjoittelijaohjelmakin pyörii. Voisiko tämän kuitenkin tehdä vielä vähän paremmin opiskelijat tavoittaen? Miten? Mitä opiskelijat viestintätoimiston viestinnältä toivovat?

Paras tapa saada tähän selkoa on tietysti kysyä opiskelijoilta itseltään. Laitoimme ekskulle tulleet opiskelijat (Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä viestintää opiskelevat medialaiset) hommiin ja lähdimme palvelumuotoilun pikatyöpajalla etsimään vastausta siihen, miten viestintätoimisto voisi alan opiskelijoita tukea. Tuloksena syntyi neljä erilaista konseptia.

Opiskelija haaveilee työpaikasta ja uusista kokemuksista

Opiskelijat aloittivat palvelumuotoilutyöskentelyn laatimalla empatiakartan. Tässä vaiheessa tavoitteena oli ymmärtää kohderyhmää: mitä kohderyhmä ajattelee ja millaista heidän arkensa on? Nyt kohderyhmä oli paikalla, mutta muussa tapauksessa tietoa olisi kerätty etukäteen vaikkapa haastattelemalla.

Tällaista liikkuu viestintää opiskelevan mielessä

Seuraavaksi opiskelijat ideoivat tälle empatiakarttaan hahmotellulle henkilölle sopivaa toimintaa. Hullutkin ideat kirjattiin post it -lapuille. Kun ideoita oli saatu talteen iso kasa, ne priorisoitiin ja niistä äänestettiin opiskelijoiden mielestä toteutuskelpoisimmat ja parhaat jatkoon.

Opiskelijoiden ideoita priorisoituna

Seuraavassa vaiheessa siirryimme ideoimaan voittanutta ideaa tarkemmin. Miten idea toteutettaisiin, kuka sen tekisi ja missä vaiheessa tapahtuisi mitäkin? Kun tämä vaihe oli valmis, idea konseptointiin sarjakuvamaiseksi kertomukseksi storyboardille.

Yksi ryhmistä piirtää konseptiehdotusta

Tässä ovat opiskelijoiden konseptit:

  • Valmennukset opiskelijoille eri teemoille. Esim. minä viestijänä -kurssi. Samalla tarjolla olisi verkostoitumismahdollisuuksia.
  • Työelämäkurssi yliopiston kanssa yhteistyössä. Kurssin vetäjä olisi viestintätoimistosta ja professori yliopistolta. Mukana olisi case-töitä ja simulaatioita.
  • Työelämäappro, jossa viestinnän opiskelijat ja työelämän edustajat kohtaisivat fuksisuunnistuksen hengessä. Työnantajat järjestäisivät rasteja, joilla opiskelijat kiertäisivät.
  • Yliopisto-opintojen kehittäminen – Kaiku voisi valmentaa opintoneuvojia yliopistolla, jotta opiskelijat saisivat parempaa neuvontaa.

Entä mitä opiskelijat tuumasivat prosessista?

”Nopeatempoista, mutta hauskaa.”

”Tuossa ajassa ei ehdi olemaan liian kriittinen, mikä on hyvä asia.”

”Minipaja oli häkellyttävän hyvä, mikä tuli yllätyksenä. Palvelumuotoilu ei ollut etukäteen tuttua. Ryhmävuorovaikutus alkoi toimia heti erinomaisesti, ketään ei liikaa jännittänyt ja ohjaus oli rentoa mutta jämäkkää. Hauska kokemus, joka jäi mieleen!”

Opiskelijoille jäi käteen muutama uusi kokemus ja meille kassillinen uusia ideoita. Kiitos vierailusta medialaiset!

Kirjoittaja, Katariina Ahonen, toimii Kaiku Helsingissä tiiminvetäjänä ja viestintäkonsulttina. Katariina on entinen medialainen eli Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan, silloisen viestinnän laitoksen, kasvatti. Opiskeluvuosiltaan Katariina sai mukaansa organisaatioviestinnän pohjan, kriittistä ajattelua, hulluja speksikokemuksia sekä työntäyteisen ainejärjestön hallitusvuoden. Työelämästä viestinnän parissa Katariinalle on kertynyt kokemusta jo vuodesta 2007.


Millaista on työelämän viestintä vuonna 2025? Astu botin aikakoneeseen!

Hoitaako vuonna 2025 tekoäly viestinnän rutiinit puolestasi, jolloin sinun tehtäväksesi jää pohtia strategioita? Valmennatko robottikollegoja viestimään ihmislähteiseen sävyyn asiakkaille? Minkälaiset vuorovaikutustaidot nousevat valttikortiksi, jos suurin osa työelämän kohtaamisista muuttuu virtuaalisiksi? Vai uskotko johonkin ihan muuhun suureen muutokseen?

Haluatko lähteä viiden minuutin matkalle tulevaisuuden työelämään? Ole hyvä – astu chatbottimme aikakoneeseen! Bottiystävämme vie sinut silmänräpäyksessä vuoteen 2025, jossa pääset tutkimaan muutamia mahdollisia työelämän tilanteita. Miten viestintä ja taitovaatimukset muuttuvat? Mihin itse aiot panostaa, jotta olet kova luu myös tulevaisuuden markkinoilla?

työelämän viestintä
Aloita aikamatka tästä!

Chatbot-kysely on osa Kaiun selvitystä, jonka perusteella julkaisemme marraskuun aikana Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksen. Tuossa katsauksessa on luvassa paitsi selvityksestä poimimiamme havaintoja, myös kiinnostavia artikkeleja ja kuvitteellisia tarinoita.

”Teknologia muuttaa maailmaa ja työelämää, mutta inhimillisten työelämän viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkitys ei ole häviämässä mihinkään – päinvastoin. Uskomme, että taidokkaista viestijöistä tulee entistä arvostetumpia ja kysytympiä ammattilaisia. Toisaalta viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen vaatii aikaa ja panostusta: esimerkiksi empaattiseksi esimiesviestijäksi ei muututa yhdellä kurssilla. Organisaatioiden kannattaa siksi miettiä tulevaisuuden työelämän tarpeita ja viestintäosaamisen kehittämistä jo nyt. Näihin tarpeisiin pureutuu Viestijä 2025 -tulevaisuusluotaus”, kertovat Kaiku Helsingin valmentajat Pauliina Perttuli ja Salla Syrman.

Oletko kiinnostunut saamaan Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksen ensimmäisten joukossa? Tilaa siinä tapauksessa Kaiun uutiskirje tai jätä yhteystietosi chatbotille!


Pelkkä tuloksellisuus ei takaa hyvää asiakaskokemusta – joskus tarvitaan myös hurttia huumoria

Monet hyvän asiakaskokemuksen osatekijät eivät b-to-b-palveluyrityksillä paljonkaan poikkea toisistaan, mutta erityisen kaikulaista on asiakkaan kokemus siitä, että pystymme lisäämään asiakkaan omaa osaamista ja että kanssamme toimiminen on poikkeuksellisen epämuodollista.

Näin voisi tiivistää kevään aikana toteutetun Kaiun NPS-kyselyn tulokset. Tutkimusyhtiö MainIdean kesällä toteuttamassa kyselyssä Kaiulta ei löytynyt yhtään kriitikkoa (suositteluhalukkuus 6 tai alle asteikolla 0-10). Neutraaleja (arvio 7-8) ja suosittelijoita (arvio 9-10) löytyi kumpiakin.

Osaaminen, erinomaiset tulokset ja lupausten pitäminen ovat oletusarvo kaikissa asiakkuuksissa ja niillä pääsee neutraaliin asiakastyytyväisyyteen.

Kiitettävä asiakaskokemus rakentuu näiden lisäksi siitä, että kumppani pystyy tuomaan oma-aloitteisesti uusia ideoita ja suosituksia, pitämään asiakkaan jatkuvasti ajan tasalla, on poikkeuksellisen joustava tai ymmärtää asiakkaan maailmaa ja tarpeita poikkeuksellisen hyvin – tai kaikkea edellä mainittua. Saman voisi varmasti lukea minkä tahansa b-to-b-palveluyrityksen asiakastutkimusten tuloksista.

Varmin tapa jäädä kiitettävästä arviosta taas on aikataulujen pettäminen, jonkin sovitun asian unohtuminen tai proaktiivisuuden puute.

Kaikulainen asiakaskokemus: joustavaa, rentoa, asiakasnäkökulman huomioivaa

Erityisen kaikulainen asiakaskokemus on onnistuttu tuottamaan silloin, kun asiakas kokee, että Kaiun kanssa toimitaan poikkeuksellisen joustavasti, epämuodollisesti ja ”hurtilla huumorilla”. Tai silloin, kun asiakas kokee myös oman osaamisensa kasvavan Kaiun kanssa työskennellessä.

”Suomessa ei ole kauhean paljon sellaisia, jotka opettavat myös yrityksen omia ihmisiä paremmiksi viestijöiksi.”

”Heidän toimintansa on ollut suunnitelmallista ja aktiivista, mutta samalla leppoisaa ja rentoa.”

”Kaiulla ei ole laitosmaisuutta kuten monilla muilla toimijoilla. Monissa muissa paikoissa asiakkaan tarpeet unohtuvat ja oma toimintatapa korostuu. Kaiulla on joustavampaa ja asiat tehdään asiakkaan näkökulmasta.”

”Heidän työskentelynsä ei ole liian vakavaa, mutta on samalla tuloksellista.”

– Asiakkaidemme lainauksia, jotka parhaiten kuvaavat kaikulaista asiakaskokemusta –

Tätä parannamme

Tietysti meiltä löytyy parannettavaa. Vaikka kriitikkoja ei löytynytkään, neutraaleja arvioita saimme osalta asiakkaistamme.

Arvion 7 saa silloin, jos ei ole pysytty aikatauluissa tai muuten täytetty lupauksia (kyllä, joskus meillekin sattuu niin). Kahdeksikon taas saa useimmiten silloin, jos tulokset ovat olleet hyviä, lupaukset toteutettu ja yhteistyö mukavaa, mutta uusia ideoita tai asiakkaan oman osaamisen kehittymistä ei olla kyetty riittävästi tuottamaan.

Jokaisen saamamme arvosanan ja kommentin olemme käyneet kaikulaisten kanssa huolellisesti läpi. Niistä opimme, mitä jo hyvää lisäämme ja mitä parannamme entisestään. Kannustamme myös asiakkaitamme antamaan meille palautetta entistä useammin arjen tekemisen keskellä – ei vain kerran vuodessa tutkimusyhtiön soittaessa.

Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille asiakkaillemme!

Kirjoittaja on Kaiku Helsingin toimitusjohtaja Pete Saarnivaara. Parin vuosikymmenen ajan viestintäalalla toiminut Pete on lehmänhermoinen viestinnän neuvonantaja ja organisaattori, joka pääsee toden teolla vauhtiin kriisitilanteissa. Peten vahvuuksia ovat strateginen ajattelu, kriisiviestintä, johdon sparraus ja valmennus sekä yhteiskunnallinen viestintä. Vapaa-ajallaan Pete on epänormaalin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä – aina silloin, kun ei ole kaunokirjallisuuden tai perheen parissa (ja usein silloinkin) tai mailan varressa squash- tai sulkapallokentällä.


kaiku harjoitteluhaku

Mikä pitää sinut #vauhdissa? Tule meille harjoittelijaksi!

”Olen utelias, valveutunut ja tiedostava, ja tahdon aina oppia lisää siitä, mikä ihmisiä liikuttaa ja yhdistää ja miten me koemme, ymmärrämme ja havainnoimme maailmaa ympärillämme.”

”Minua ajaa rakkaus kieleen.”

”Innostukseni tarttuu muihin ja parantaa työilmapiiriä.”

”En mene sieltä, mistä aita on matalin.”

”Uskallan kertoa mielipiteeni.”

”Rakastan miettiä jutuille hyvää aloitusta ja lopetusta.”

”Sytyn musiikista ja taiteesta.”

”Laadukas sisältö on minulle kunnia-asia.”

– Kaiun aiemmat harjoittelijat –

Kaiun harjoittelijahaku käynnistyy jälleen!

Etsimme joukkoomme erinomaisella asenteella varustettuja tyyppejä, joilta löytyy kiinnostusta ja näkemystä viestintään.

Hyvällä harkkarikandidaatilla on halu oppia uutta, notkea kynä sekä erinomainen suomen ja englannin kielen taito, takana jo muutama vuosi korkeakouluopintoja sekä CV:n täytteenä myös aiempaa kokemusta viestinnästä – oli se sitten peräisin töistä, järjestömaailmasta, opiskeluprojekteista tai vapaaehtoishommista. Arvostamme myös, jos olet jo tutustunut digiviestintään, hakukonemarkkinointiin tai markkinoinnin automaatioon. Jos olet aktiivinen somessa, siitäkin kannattaa mainita!

Harjoittelu alkaa marraskuun alussa tai sopimuksen mukaan.

Kiinnostaako sinua:

  • Kokopäiväinen työ viestintätoimistossa
  • Vauhdikas 6 kk harjoittelijaohjelma, jonka aikana koulutamme sinut konsultinaluksi
  • 1 500 euron kuukausipalkka + aika tosi hyvät työsuhde-edut
  • Mahdollisuus oppia ammattilaisilta ja tehdä loistavaa viestintää?

Jos vastaus on kyllä, meitä kiinnostaa kuulla sinusta enemmän!

Ai ketkä me?

Kaiku Helsingin tavoitteena on tehdä asiakkaistaan kiinnostavimpia omassa kategoriassaan kiinnostavuusmuotoilun avulla. Teemme sen valmentamalla, vaikuttavalla suhdetyöllä ja kiinnostavilla sisällöillä. Haluamme kaikessa toiminnassamme vahvistaa asiakkaittemme osaamista.

Kaiku Helsinki on myös ja ennen kaikkea joukko kovan luokan osaajia, joille töissä viihtyminen on töissä käymisen ehto. Meidät pitää vauhdissa palo tehdä hurjan kiinnostavaa viestintää. Välillä myös pitkäksi venyvät ideointisessiot. Ja Bella Italia. Ja seisomatyöpöydät. Ja koiranpennut. Ja Bottan portaikkoon eksyneet julkimot. Muun muassa.

Lähetä CV:si ja täytä hakemuksesi viimeistään 23.9. osoitteessa www.rekrytointitalli.fi/avoimettyopaikat. Kerro hakemuksessasi, mikä pitää sinut vauhdissa – mistä sytyt, mille palat ja mitä tavoittelet töissä ja töiden ulkopuolella?

Lisätietoja harjoittelusta antaa Rekrytointitallin Timo Manninen ke 12.9. klo 13–16 ja pe 21.9. klo 13–15, puh. 0400 793 506.

Kaiun tiiminvetäjät Inari ja Katariina sekä Kaiun nykyinen harjoittelija Julia ovat WhatsAppissa valmiina vastaamaan mihin tahansa harjoitteluun liittyviin kysymyksiisi ke 19.9. klo 11–14 numerossa 050 5877737.

Psst! Seuraa harjoittelijahaun etenemistä ja kalasta parhaat vinkit Kaiun somekanavista:

kaikuhelsinki.fi/blogi

instagram.com/kaikuhelsinki

linkedin.com/company/kaiku-helsinki/

twitter.com/kaikuhelsinki

 


Tulevaisuuden asiakas

Mitä kannattaa tehdä tänään, jotta viestit onnistuneesti asiakkaallesi myös tulevaisuudessa?

Tehdäänpä ajatusmatka lähitulevaisuuteen, vaikkapa jonnekin 2020-luvulle. Millainen yrityksesi asiakas on silloin?

Jos haluat, että tulevaisuudessa häämöttää tyytyväinen, sitoutunut ja suositteleva asiakas, on aika toimia. Mitä kannattaa tehdä jo nyt, jotta varmistat, että tulevaisuuden asiakas saa parasta mahdollista asiakasviestintää?

1.Tunne asiakkaasi ja kartuta jatkuvasti ymmärrystäsi.

Vain todella tuntemalla asiakkaamme voimme kehittää asiakasviestintäämme.

Meidän täytyy tietää, keitä he ovat: mistä asiakkaat ilahtuvat, mitä kanavia he haluavat käyttää ja milloin, mikä heitä motivoi ja mikä ei.

Asiakasymmärrys auttaa meitä paitsi muotoilemaan sisältöjä, myös tekemään kielellisiä valintoja ja personoimaan viestejämme niin, että ne resonoivat toivotusti kohderyhmissämme.

Arvosta asiakastasi. Älä aliarvioi, älä oleta, vaan vaali jokaista asiakassuhdetta. Huomioi yksilölliset tarpeet. Kun tiedät missä digitaalisissa viestintäkanavissa asiakkaasi ovat, investoi niihin ja tee vuorovaikutuksesta asiakkaallesi mahdollisimman helppoa. Ole saavutettavissa, älä odotuta.

Asiakasymmärryksen kartuttamiseksi on tietysti tärkeää kysyä asiakkailta itseltään, mikä heitä kiinnostaa ja mitä he palveluilta ja asiakasviestinnältä toivovat. Aina asiakkaat eivät itsekään tiedä, mitä he haluavat tai mitä he voisivat tulevaisuudessa haluta.

Klassisen esimerkin mukaan Henry Ford on sanonut näin: ”Jos olisimme kysyneet asiakkailta mitä he haluavat, he olisivat toivoneet nopeampia hevosia.”

Suoraan kysymisen lisäksi meidän tehtävämme on siis havainnoida sekä tutkia asiakkaiden toimintaa ja ennakoida tulevaa myös heidän puolestaan.

2. Älä ennusta, vaan ennakoi!

Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta ennakoida pystymme. Ennustamisessa on kyse yhden tulevaisuuskuvan rakentamisesta ja riippuen kristallipallon kirkkaudesta, se on joko lähes tai täysin mahdotonta puuhaa. Ennakoimalla sen sijaan rakennetaan monia erilaisia skenaarioita, joista jokin tai jotkin toteutuvat – tai sitten eivät toteudu.

Asiakaskohtaamiset ovat erinomaisia paikkoja havainnoida heikkoja ja vahvoja signaaleja. Näiden signaalien avulla voimme kehittää toimintaamme ja päästä vähän paremmin kiinni siihen, mitä tulevaisuuden asiakas haluaa.

Futuristi Elina Hiltunen on tutkinut tulevaisuuden kuluttajatrendejä. Kirjassaan Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa hän listaa kahdeksantoista kuluttajatrendiä. Hiltusen mukaan muutosten havainnoinnin tulisi kuulua koko henkilökunnalle. Esimerkiksi sisäisissä somekanavissa havaintojen keräämisen voi järjestää helposti. Futuristi Hiltusen mielestä kaksi havaintoa kuukaudessa voi olla aluksi sopiva tavoite − lähdetään siitä!

Ennakointi auttaa varautumaan monenlaisiin tulevaisuuskuviin. Miten olisi käynyt videovuokraamoille, jos niissä koko henkilökunta olisi kannustettu mukaan havainnoimaan? Sen sijaan videovuokraamot kommentoivat, että Netflixin kaltaisten toimijoiden ” vaikutus meille on ollut vähäisempi kuin säätila lauantaina.” Oletettiin ja ennustettiin, ei tutkittu eikä ennakoitu.

Samankaltainen esimerkki tulee mieleen vuokra-asuntomarkkinoilta joitakin vuosi sitten. Erään yrityksen markkinointijohtaja kommentoi, ”etteivät ne vuokra-asunnon ostajat netissä pyöri”. Toki omat painavat mielipiteet pitää uskaltaa tuoda julki, mutta asiakkaan todellisten tarpeiden ja tapojen selvittäminen avittaisi haistelemaan todenmukaisempia tulevaisuuden tuulia.

3. Vaali vuorovaikutustaitoja.

Ihminen liittyy vahvasti palveluihin tulevaisuudessakin, vaikka tekoäly tuleekin avuksi.

Vuorovaikutustaidot ja erinomainen asiakaspalvelu ovat kilpailuetuja ja erottautumisen keinoja myös tulevaisuudessa.

Huolehdi siis vuorovaikutustaidoista koko organisaatiossa. Valmenna asiakaspalvelu reaktiivisesta proaktiiviseksi, vahvista empatiataitoja ja huolehdi monikanavaisen ympäristön viestintätaidoista.

Trendit vaikuttavat varmasti siihen, millaiseksi asiakasviestintä ja vuorovaikutuksen tapa muuntautuvat. Yksi futuristi Hiltusen esittelemistä vahvoista trendeistä on hyvää tekevä kuluttaja. Vastuullisuus ja siitä viestiminen on yhä tärkeämpää, ja tulevaisuuden asiakas on hyvin tiedostava monella tasolla.

Toinen, itseänikin miellyttävä trendi on, ettei koskaan tarvitse kasvaa aikuiseksi. Kuluttaja saa olla aikuisenakin rento, kokeileva ja hauska. Leikki ja luovuus saavat näkyä viestinnässäkin, pakkojäykkyys ja muodollisuus ei ole enää odotusarvo. Tärkeistäkin asioista voi viestiä kevyemmällä äänensävyllä.

Historia on täynnä ennakointia, joka meni pieleen. Emme voi koskaan arvata täysin, millainen tulevaisuuden asiakas on, mutta nähdään se mahdollisuutena! Kuinka kiehtovaa onkaan seurata ja havainnoida mitä ajassa tapahtuu, hienovaraisesti tunnustella uutta ja tuntematonta, onnistua tai joskus kompuroida. Parhaassa tapauksessa kokeileva ja ketterästi mukautuva asiakasviestintä on sen pienen askeleen edellä – ja saa asiakkaasi hymyilemään!

Laura Vuorio-Kuokka on Kaiku Helsingin valmentaja, joka auttaa asiakkaitaan löytämään asiakasviestinnän punaisen langan. Lauran lempeässä mutta määrätietoisessa valmennuksessa syntyy muun muassa asiakaslähtöisiä palvelukuvauksia ja aidosti hyödyllisiä asiakaskohtaamisen malleja. Laura uskoo kuuntelun taitoon viestinnän onnistumisessa.

Tule juttelemaan Kaiun väen kanssa tulevaisuuden – ja tämän päivän ­– asiakasviestinnästä Markkinoinnin viikolle 4.-5.9. Lauran tapaat tiistaina joko Kaiun ständillä (#24) tai juontajana Tulevaisuuden asiakas -lavalla klo 13.


palvelumuotoilu

Miksi palvelumuotoilu on viestijöiden ja markkinoijien uusi paras ystävä?

Onko joskus käynyt niin, että viestisi kaikui kuuroille korville? Kampanja ei saavuttanut tavoitettaan? Tapahtuma ei innostanut paikalle? Ei se harvinaista ole: kun sisältötulva kasvaa, erottuminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi.

Huomiota ei saa sillä, että viestii enemmän tai huutaa megafonilla MEIDÄN asioita lujempaa kuin muut. Jotta viestintä vaikuttaa, sen täytyy ensin kiinnostaa – ja ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mistä heille on hyötyä. Täytyy siis viestiä fiksusti ja ymmärtää, missä kohdissa itsellemme tärkeät asiat ja kohderyhmää aidosti kiinnostavat asiat leikkaavat keskenään.

Tuo ymmärrys ei synny olettamalla, oman tiimin kesken pohtimalla tai edes paksuihin tutkimusraportteihin sukeltamalla. Entä jos ajattelisimmekin viestintää ja markkinointia palveluna, jota yritys tai organisaatio tarjoaa asiakkailleen ja sidosryhmilleen?

Palvelumuotoilu tarjoaa viestijöille ja markkinoijille erinomaisia menetelmiä, joiden avulla pääsee kiinni kohderyhmän arkeen. Kaiku Helsingin palvelumuotoilujohtaja Elina Piskonen listaa kolme syytä, miksi palvelumuotoilun kannattaa olla viestijöiden ja markkinoijien uusi paras ystävä – ellei jo ole.

1. Palvelumuotoilu tekee empatiasta ja asiakasymmärryksestä ydinasian

Palvelua ei voi ryhtyä muotoilemaan, ennen kuin on tutkittu, kenelle palvelu suunnataan ja mitä kohderyhmä aidosti tarvitsee. Kehittämistyö perustuu empatiaan: asiakkaan maailman hahmottamiseen ja hänen tilanteensa syvälliseen ymmärtämiseen.

”Palvelumuotoilun avulla ihmisistä saa irti asioita, joita he eivät itse osaisi tuoda esiin. Näin kartutetaan ymmärrystä tarpeista paljon syvällisemmin kuin kysymällä. Palvelumuotoilun työkalut auttavat kiteyttämään tuloksia visuaaliseen muotoon, mikä auttaa esimerkiksi löytämään yhteistä näkemystä”, Elina Piskonen sanoo.

2. Yhteiskehittäminen on olennainen osa palvelumuotoilua

Palvelumuotoilu on asiakaskeskeistä, ei asiakaslähtöistä. Sen sijaan, että asiakkaita kuunneltaisiin vain projektin alkuvaiheessa, palvelumuotoilussa asiakasnäkökulmaa kuljetetaan mukana alusta loppuun. Ideoita ja konsepteja testautetaan asiakkailla pitkin prosessia ja tarvittaessa palataan takaisin edellisiin vaiheisiin.

”Palvelumuotoilu merkitsee jäähyväisiä olettamiselle. Asiakkaiden kanssa käydään aktiivista dialogia, sen sijaan, että alkuvaiheen kyselyn vastaukset hautautuisivat kansioihin. Lopputulos on parempi, kun viestintä on suunniteltu yhdessä kohderyhmien ja sidosryhmien kanssa.”

3. Palvelumuotoilu on avain asiakaskokemuksen kehittämiseen

Viestinnän ja markkinoinnin on oltava alusta saakka mukana niissä huoneissa, joissa asiakaskokemusta kehitetään. Asiakaskokemus on hyvin pitkälti viestinnän ja markkinoinnin synnyttämää. Mikä yritykselle on tärkeämpää kuin asiakas?

”Palvelumuotoilu pakottaa ulos siiloista, sillä asiakaskokemus ei ole vain yhden toiminnon asia. Asiakaskokemuksen merkityksen noustessa viestinnän ja markkinoinnin strateginen merkitys korostuu.”

Arki on arkea, ja aina ei tietenkään ole mahdollista – eikä edes aiheellista – käynnistää syvällistä palvelumuotoiluprosessia. Palvelumuotoilun työkalut ja ajattelutapa soveltuvat kuitenkin mainiosti myös kevyemmissä projekteissa lainattaviksi. Kun käytetään yksittäistä menetelmää, silloin tosin ei ole kyse varsinaisesta palvelumuotoilusta.

Kun taas kyseessä on strategisesti tärkeä panostus, huolellinen palvelumuotoilu puolustaa paikkansa: miksi käyttäisit aikaa ja rahaa tekemiseen, jonka lopputulos perustuu oletuksiin, ei kohderyhmän aitoihin tarpeisiin?

Haluatko kuulla lisää palvelumuotoilun hyödyntämisestä viestinnässä ja markkinoinnissa? Olet sydämellisesti tervetullut tapaamaan kaikulaisia Markkinoinnin viikolle 4.-5.9. ständille numero 24. Keskiviikkona 5.9. Elina Piskonen kipuaa Suomi nousuun -lavalle julistamaan empatian ja asiakasymmärryksen ilosanomaa otsikolla ”Älä oleta! Palvelumuotoilun avulla teet markkinointiviestinnästä aidosti asiakaskeskeistä”. Tule mukaan kuuntelemaan!


tubettamisesta

Mitä jokaisen markkinointi- ja viestintäfabun tulisi tietää tubettamisesta?

Somevaikuttajat ovat jo ohittaneet urheilijat nuorten seuratuimpien vaikuttajien listalla ja nousseet kärkipaikalle muusikoiden rinnalle. Tubettamisesta on tullut vaikuttava ilmiö, josta yksi osoitus on Tubecon-tapahtuma: 17.–18. elokuuta viidettä kertaa järjestetty festari veti Helsingin Messukeskukseen noin 17 000 vierailijaa. Vuonna 2014 vastaava luku oli 5 000.

Ketkä tubettajia fanittavat? Miksi heitä seurataan? Ja mitä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen kannattaisi tietää koko aiheesta?

Tässä ajantasaiset teesit tubettamisesta, olkaa hyvä!

1. Tube on Facebookin ohella Suomen suosituin sosiaalinen media.

Tubea käyttää kuukausittain noin 79 prosenttia suomalaisista. Kotimaisia videoblogeja seuraa noin 28 prosenttia. Vertailun vuoksi Instagramia käyttää 49 prosenttia suomalaisista, Twitteriä 23 prosenttia ja LinkedIniä 20 prosenttia.

2. Aktiivisimmin tubettajia seuraavat nuoret.

Kotimaisia tubettajia seuraa viikoittain jopa 49 prosenttia 15–24-vuotiaista suomalaisista. Samasta ikäryhmästä 23 prosenttia katsoo tubettajien videoita päivittäin.

3. Tuben ääreen tullaan viihtymään ja kuluttamaan aikaa.

Yleisin syy tubevideoiden katsomiseen on itsen viihdyttäminen ja toiseksi yleisin ajan kuluttaminen. Uuden tiedon, ideoiden ja näkemyksien etsiminen ovat prioriteettilistalla vasta näiden jälkeen. Suosituimpien tubettajien vlogit pyörivät lifestylen, huumorin ja pelien maailmassa.

4. Jos sisältö ei viihdytä, se laitetaan nopeasti vaihtoon.

Z-sukupolvi kuluttaa sisältöä samanaikaisesti viiden eri ruudun kautta (siinä missä y:n edustajat kykenevät maksimissaan kahteen). Mielenkiinto on herätettävä kahdeksan sekunnin aikana: sen jälkeen ruutu vaihtuu toiseen.

5. Teinit eivät siedä bannerimainontaa – eivätkä epäröi poistaa ruuduiltaan sitä, mikä heitä ei kiinnosta.

Puolet blokkaa mainokset kokonaan, ja 82 prosenttia jättää reagoimatta display-mainoksiin. Huomio on siis herätettävä muilla keinoilla.

6. Seuraajat kerää kiinnostava persoona.

Vaikuttajamarkkinoinnin seminaareista ei nykyään pääse ulos kuulematta vähintään viittä puheenvuoroa autenttisuuden ja aitouden merkityksestä. Feikkaaminen karkottaa erityisesti nuoret. Kiinnostavan persoonan lisäksi tubettajan menestyksen ratkaisee asiasisältö sekä kyky saada katsojansa nauramaan.

7. Tubettajat liikkuvat laumoissa.

Suomalainen tubeyhteisö on pieni mutta tiivis. Suositut tubettajat ovat keskenään kavereita ja vierailevat tiuhaan toistensa videoilla. Kaverisuhteisiin kannattaa perehtyä: usean tubettajan yhteistyö voi tuoda kamppiksiin kaivattuja lisätehoja.

8. Tube tavoittaa nuoret tehokkaasti, mutta on kanavana hintava.

Jos haluaa tuotteensa tubeen, täytyy siihen olla valmis myös sijoittamaan: suosituimpien tubetähtien sisältöyhteistyön hinnat lasketaan kymmenissä – jopa sadoissa tuhansissa. Parhaiten tuben kautta pääsee vaikuttamaan 15–29-vuotiaiden suomalaisten ostopäätöksiin. Blogit ovat kuitenkin yhä melkein tuplasti tehokkaampi – ja merkittävästi edullisempi myyntikanava.

9. Tubeilmiöitä on vaikea ennustaa – ja se on osa kanavan viehätystä.

Yllätyksellisyydestä kertoo jotain se, että Tubeconin vuoden 2018 Yleisön suosikki -tittelin nappasi nuorten starojen ohi Vantaankosken koulun musiikinopettaja Jan Nyberg, joka versioi aamunavausvideossaan Dr. Dren Still D.R.E -klassikkobiisiä. Suosiota ei haitannut edes se, että Still D.R.E on julkaistu vuonna 1999 – ennen kuin suurin osa tuben suurkuluttajista oli edes syntynyt.

10. Tulevaisuuden potentiaali on kahdenvälisessä somessa.

Z-sukupolvi käyttää selvästi muita enemmän somekanavia, jotka on tarkoitettu lähtökohtaisesti kahdenväliseen viestintään. Suosituimpia ovat Snapchat ja WhatsApp. Kanavien toimintalogiikka ja niissä käytetty kieli kannattaakin opetella jo nyt – aloita vaikka perehtymällä chat-fiktioon.

Kirjoituksen lähteinä on käytetty Dagmarin, Mainostajien Liiton ja Ping Helsingin huhtikuussa 2018 toteuttamaa vaikuttajamarkkinoinnin tutkimusta ja Tubecon Industry Afternoon -tapahtumassa vierailleiden asiantuntijoiden puheenvuoroja.

Jos viestintä olisi kymmenottelu, kirjoittaja Sanna Puutonen hallitsisi suvereenisti sen kaikkia lajeja. Kielestä ja sen käytöstä loputtoman kiinnostunut konsultti tunnetaan toimistolla rautaisena projektijohtajana, täyden palvelun sisällöntuottajana ja ehtymättömänä yhden naisen ideahautomona. Jotain viestintäkonsultin rautaisesta kirjoitustaidosta kertoo se, että Sanna kruunattiin toukokuussa J. H. Erkon lyhytproosakilpailun voittajaksi. 


tyhjän ruudun kammo

Tyhjän ruudun kammo? Näillä nikseillä saat näppäimistön laulamaan

Irvistääkö yritysblogin deadline seuraavana aamuna ja sanaakaan ei synny? Möllöttääkö myyntiteksti Wordissa puolivalmiina? Olisiko asiantuntijakirjoitus pitänyt palauttaa jo, mutta kasassa on kokonaiset kolme riviä jargonia?

Tyhjän ruudun kammo on viheliäinen vaiva, mutta onneksi konstit ovat monet. Kokeile sanaummetukseen seuraavia lääkkeitä!

1. Kirjoita vartti tajunnanvirtaa ilman minkäänlaista itsekritiikkiä.

Laita ajastin päälle, tee olosi mukavaksi ja kirjoita viisitoista minuuttia. Charles Bukowski sen jo tiesi: Writing about writer’s block is better than not writing at all. Vartin jälkeen hanat saattavat aueta, ja ehkäpä ruudulta löytyy muutama säästämisen arvoinen virkekin.

2. Vastaa kysymyksiin.

Mieti kysymyksiä, jotka auttavat hahmottamaan aihettasi. Näin saat tekstiä syntymään ja samalla hiot näkökulmaa terävämmäksi. Esimerkiksi:

Millaisia faktoja aiheeseen liittyy? Millaisia positiivisia näkökulmia? Millaisia negatiivisia näkökulmia tai uhkia? Mitä tunteita aihe herättää? Mitä uutta kerrottavaa minulla on? Mitä kaikki jo tietävät?

3. Siirrä huomio tekstin vastaanottajaan. 

Onko mahdollista, että keskityt liikaa itseesi ja paineen riivaamana yrität tuottaa tekstiä, joka luo vaikutelman vakuuttavasta asiantuntijasta? Hengitä syvään ja muista miksi tekstiä tuotat. Kenen pitäisi kiinnostua sanomastasi? Mikä hänelle olisi hyödyllistä tietoa aihepiiristä? Mitä vaikutusta tavoittelet? Kun keskityt vastaanottajan hyötyyn, todennäköisesti silloin vasta vakuuttava oletkin.

4. Aloita helpommasta. 

Tökkiikö erityisesti tekstin aloitus? Älä yritä kylmiltäsi kirjoittaa täydellistä otsikkoa ja ingressiä, vaan jätä niille paikkansa ja siirry suosiolla helpompaan kohtaan. Kun olet saanut jonkun osan tekstiä soljumaan, vaikeammatkin osat saattavat tulla kuin itsestään. Koska tehokas aloitus on tärkeä huomionherättäjä, aina on joka tapauksessa hyvä idea tarkastella otsikkoa ja ingressiä uudelleen tekstin viimeistelyvaiheessa. 

5. Lue jotakin inspiroivaa. 

Onko sinulla kirjoittajaidoleja, joiden sanojen sointi ja tekstin rytmi ikään kuin tarttuvat korvamadon lailla? Etsi sellaisia − myös ammatillisista kirjoittajista ja sillä kielellä, jolla tekstiä työssäsi tuotat. Kyse ei ole kopioimisesta, vaan oikeanlaiseen tunnelmaan pääsemisestä. Voit myös inspiroitua omasta itsestäsi! Lue jokin vanha, onnistunut tekstisi, joka herättää muistikuvan hyvästä flow’sta.

6. Tee sisällysluettelo tai miellekartta. 

Tiedätkö, mistä asioista suurin piirtein aiot kirjoittaa? Silloin olet jo voiton puolella. Listaa ranskalaisin viivoin tekstisi asiasisältö ja ryhdy vapaasti kirjoittelemaan työotsikoiden alle. Jos hahmotat asioita paremmin visuaalisesti, saman homman voit tietenkin tehdä myös miellekarttana, joko paperille tai sovelluksen avulla. 

7. Tee jotakin muuta luovaa. 

Anna jonkun muun luovan toiminnan vauhdittaa luovan kirjoitusfiiliksen löytymistä. Toimisto-olosuhteissa voi olla haasteellista maalata akvarellia, mutta mitäpä jos tuhertelisit paperille tai taittelisit origamin?

8. Puhu aiheesta. 

Etsi luottotyökaverisi ja innosta hänet keskusteluun tekstisi aiheesta. Jos hän istuu peltorit korvilla ja koko kahvihuone ja vahtimestarikin pakenevat keskusteluyrityksiäsi, puhu edes itseksesi. Usein monimutkaisesta asiasta tulee yksinkertaisempi ääneen lausuttuna.

9. Unohda tyhjän ruudun kammo. Pidä tauko ja kokeile uudestaan. 

Kun ei tule, niin ei tule. Jos deadline sallii, tartu muihin töihin välillä. Tee jotakin niin puisevaa (itseeni tepsii toiminnanohjausjärjestelmämme päivittäminen), että kirjoittaminen tuntuu suorastaan nautinnolta ja palkinnolta sen jälkeen. Tai lähde liikkumaan, edes lenkille keittiösaarekkeen ympäri, jos SUP-lautailu ei onnistu.

10. Opettele tunnistamaan suotuisat hetket ja olosuhteet. 

Tässäpä tärkein vinkki kaikista, jos haluat taltuttaa kirjoituskammon kunnolla. Tarkkaile mihin vuorokauden aikaan ja millaisessa paikassa kirjoittaminen sujuu sinulta parhaiten. Koetko olevasi aamulla luovempi kuin iltapäivällä? Tarvitsetko hiljaisuutta vai saatko lisävirtaa ihmisten läsnäolosta? Rennosti verkkareissa kotitoimistolla vai selkä suorassa konttorilla? Litra kahvia vai lasi vettä? Kun opit tunnistamaan omat tapasi, jatkossa voit suunnitella kirjoitushetket sopivaan aikaan ja paikaan. 

Salla Syrman on Kaiku Helsingin partneri, viestintäkonsultti ja valmentaja. Kun Sallaan iskee tyhjän ruudun kammo, hän saa parhaat ideansa yleensä joogatunnin jälkeen suihkussa ja kiertämällä toimiston keittiössä kahvikuppi kädessä kehää. Kun hän oikein innostuu kirjoittamisesta, hän naputtelee äänekkäästi, mikä Sorbonnen kirjastossa vuonna 2001 johti huomautukseen: ”Mademoiselle, vous tapez trop fort!” Kirjoitusvalmentajana Salla on ymmärtäväinen, kannustava ja käytännönläheinen.


Töihinpalaaja, vie taukojumppa nextille levelille!

On taas se aika vuodesta, kun suomalaiset palaavat kesälomiltaan takaisin sorvin ääreen. Samalla mieleen muistuu uhkakuvat siitä, kuinka vaarallista istumatyön tekeminen onkaan.

Me kaikulaiset päätimme sanoa ei kasvavalle ennenaikaisen kuoleman riskille, kakkostyypin diabetekselle ja hiipien kehittyville syöpäkasvaimille.

Haluamme muistuttaa kaikkia muitakin töihinpalaajia kuinka tärkeää taukojumppa on, joten tässä viisi helppoa liikuntamuotoa, joiden parissa uudet ja terveellisemmät elämäntavat solahtavat istumatyöläisen kalenteriin kuin chia-siemenet terveyspetterin raakapuuroon.

1. Kerävoltti puolella kierteellä

Tiesitkö, että suuri osa toimistotyölaisille tyypillisistä alaselän kivuista johtuu kireistä lonkankoukistajista? Voimisteluliikkeet parantavat lihasten elastisuutta ja sopivat hyvin suoritettavaksi työnteon lomassa. Esimerkiksi koordinaatiota ja ponnistusvoimaa kehittävä kerävoltti on teknisesti todella helppo liike, joka soveltuu loistavasti toimistotyöläisen taukojumpaksi.

Tee näin: Kerävoltti puolella kierteellä toimii ihan samalla tavalla kuin kerävoltti: asento pyörii selkä hieman pyöreänä, jalat vartalon läheisyydessä sekä kädet tiukasti jalkojen vierellä. Pään pitää pysyä koko ajan leuassa kiinni, mutta sitä ei laiteta jalkojen väliin. Kun näet maan, laske toista olkapäätäsi alemmaksi ja käännä lantiotasi samaan suuntaan. Muista tulla alas aina lantio suorassa ja hartiat takana. Lopeta liike joustavaan polvikoukkuasentoon.

2. Office-parkour

Office-parkourissa tarkoituksena on liikkua mahdollisimman sulavasti, nopeasti ja tehokkaasti palaverista toiseen ja takaisin avokonttoriin ympäristön esineitä ja rakenteita innovatiivisesti hyödyntäen.

Tee näin: Office-parkouraajan haasteena on nähdä tuttu ympäristö uusin silmin. Ylitä mappihylly Cat Leapilla, alita vastakkain pakotetut työpöydät vauhdikkaalla Rollilla ja siirry kahvihuoneeseen ottamalla seinää pitkin Wall Run. Käytävän keskelle unohtunutta jukkapalmua tai talousjohtajaa väistät ketterästi Tic Tacilla. Kokeile myös sohvan alitusta tetsaamalla.

3. Parijooga

Milloin olet viimeksi koskettanut kollegaasi? Et ole ongelmasi kanssa yksin. Etääntyminen työkavereista lomakuukausien aikana on useita työyhteisöjä raastava yleinen pulma, johon voi onneksi hakea ratkaisua liikunnan avulla. Parijoogan asanoiden tekeminen yhdessä voi tuoda työtoveruuteen uutta vitaalisuutta ja vahvistaa tiimin jäsenten välistä yhteyttä.

Tee näin: Lähesty vastapäätä istuvaa Raimoa. Taipukaa yhdessä terapeuttiseen Folded Leaf -asanaan, kokeilkaa käsilihaksia ja keskivartaloa kehittävää Front Birdiä tai kallistukaa niskajumit vapauttavaan High Flying Whale -taaksetaivutukseen.

4. Skeittaus

Skeittaus sopii vauhdikkaana ja työtuolissa herkästi surkastuvia pohje- ja reisilihaksia kehittävänä lajina mainiosti myös toimistoon. Skeittauksessa ideana on liukua skeittilaudan päällä ja tehdä erilaisia temppuja.

Kokeile esimerkiksi näitä:

FS Shove-it – Pop Shove-It mutta lauta pyöräytetään frontside-tyylillä 180°.
Grindaus – Liu’utaan vaikkapa kaidetta tai curbia pitkin trukeilla.
Impossible – Lauta skoopataan pituussuunnassa.
Laserflip – Frontside 360 Shove-It ja Heelflip samaan aikaan.
Hardflip – 180° Frontside Pop Shove-It ja Kickflip samaan aikaan.
Cab – Hypätään fakie-asennosta 360 Ollie.
BigSpin – 180° 360 Pop Shove It.

5. Konttorikätköily

Geokätköilystä alkunsa saanut Konttorikätköily on hauska ja seikkailullinen aarteenetsintäpeli, johon syttyy koko toimisto. Ensimmäiseen lomanjälkeiseen työpäivään tulee ihan uudenlaista jännitystä, kun läppärit, lounarit, luottokortit ja järjestelmien salasananoja sisältävät muistilaput ovat kadonneet tavanomaisilta paikoiltaan työpöydille jätettyjen koordinaattiyhdistelmien taakse.

Jos kätköily on työpaikallanne jo tuttu harrastus, kokeilkaa näitä erikoiskätköjä:

Multikätkö – Koostuu nimensä mukaisesti useista kätköistä. Jokaiselta etapilta löytyy vihje, joka johtaa seuraavalle etapille ja lopulta itse kätkölle.

Laskumulti – Niin sanotun laskumultin koordinaatit paljastuvat etapilta löytyvän ja tiettyyn laskukaavaan liitettävän luvun tai tiedon avulla. Laskumulti tuo ammatillista lisäjännitystä etenkin insinööri- ja tilintarkastustoimistojen kätköilyhauskanpitoon!

Mysteeri – Mysteerikätkön koordinaatit voi saada esimerkiksi ratkaisemalla jonkin arvoituksen tai avaamalla salakirjoituksen. Haastavimpien mysteerien ratkaiseminen voi viedä toisinaan puoletkin työajasta. Turhautuminen ei kuitenkaan kannata: mysteerikätköt kiihdyttävät aivojen verenkiertoa ja tarjoavat ratketessaan suuria onnistumisen elämyksiä.

Riemukasta töihinpaluuta kaikille!


Hissipuhe – myy ajatuksesi hississä

Ei liene sattumaa, että Unikeon päivää ja Juttele hississä -päivää vietetään samaan aikaan. Hississä vaietaan ja tuijotellaan varpaankärkiä unisena. Hissihöpöttäjä erottuu ja jää mieleen, mutta hyvä hissipuhe myy ajatuksesi muuallakin kuin kerrosten välillä.

Kun kymmenen vuotta sitten päätimme perustaa viestintätoimiston, käyntikortteihimme painettiin iskulause ”Viestintä on myymistä. Ostatko ajatuksen?”. Kysymys herätti asiakkaan pohtimaan viestinnän merkitystä ja toimi hissipuheen johdantona.

Hissipuheella voit myydä osaamistasi pomoille, firmasi tarjontaa asiakkaalle tai yrityksesi osakkeita sijoittajille. Kaikissa tapauksissa kuulija pitää saada kiinnostumaan sinusta ja ajatuksistasi niin paljon, että hän haluaa kuulla lisää, eli ostaa ajatuksesi.

Kaikki osaavat sanoa nimensä ja melkein kaikki, mitä he tekevät työkseen. Harva pystyy kertomaan, miksi heidän työnsä on merkityksellistä. Oman hissipuheen valmistelu kannattaa aloittaa pohtimalla, miksi jonkun kannattaisi kiinnostua sinusta ja ajatuksistasi.

Hissipuhe kestää lyhyimmillään muutaman kymmenen sekuntia. Omalla hissipuheellani Kaiku Helsingistä on mittaa minuutti. Se on tässä:

”Terve! Olen Jouko Marttila, yksi viestintätoimisto Kaiku Helsingin perustajaosakkaista.

Mitä luulet, kuinka usein viestintä epäonnistuu?  Professori Osmo A. Wiion lain mukaan viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.

Me Kaiku Helsingissä osoitamme Wiion lain vääräksi ja autamme asiakkaitamme onnistumaan. Teemme heistä kiinnostavia, oli sitten kyse medianäkyvyydestä tai vaikuttavuudesta. Uusimpana oivalluksena käytämme palvelumuotoilua viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Se tuo entistä parempia tuloksia ja auttaa yritysasiakkaitamme kasvamaan.

Valmennamme johtajia, esimiehiä ja asiantuntijoita onnistumaan heidän omassa viestinnässään. Autamme heitä kriisitilanteissa ja niiden ennalta ehkäisemisessä. Monet ovat avullamme välttyneet ikäviltä otsikoilta.

Meillä on Kaiussa yli 30 viestinnän huippuosaajaa. Esimerkiksi Verohallinto, Maa- ja metsätalousministeriö, Aberdeen Standard Investments, BAE Systems, Oral, Scandic Hotels ja Sofigate ovat tärkeitä asiakkaitamme.”

Käytän mielelläni kysymyksiä vuorovaikutuksen synnyttämiseen. Jos kysyt jotain, mieti oma vastauksesi valmiiksi. Jos yrityksesi myy käsinkosketeltavaa tuotetta, joka kulkee helposti mukana, käytä sitä.

Pidä hissipuhe selkeänä ja käytännönläheisenä niin, että se auttaa kuulijaa oivaltamaan, miksi hänen kannattaa kuunnella juuri sinua – ja jatkaa keskustelua vielä hissipuheen jälkeenkin.

Kirjoittaja Jouko Marttila on Suomen kokeneimpia ja monitaitoisimpia viestinnän ammattilaisia. Hän oli BBC:n, Ylen uutisten ja A-studion jälkeen perustamassa Arvopaperi-lehteä sekä myöhemmin käynnistämässä Forbes Suomea. Siinä välissä Jouko toimi pörssi- ja pankkivalvonnan viranomaisena Helsingissä ja Lontoossa sekä vastasi Suomen Pankin viestinnästä. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana. Jouko väitteli 2016 työn ohessa valtiotieteen tohtoriksi. Hän on mustan vyön judoka, joka harrastaa hiihtoa, triathlonia ja maratonjuoksua. Joukon blogi löytyy osoitteesta taloudentulkki.com.