Kaiku saa parikseen Vastakaiun – viestintätoimisto vahvistuu strategisella tutkimustoimistolla 

Tiedolla johtaminen on tärkeämpää kuin koskaan, kun työ ja asiakaskäyttäytyminen muuttuvat. Siksi viestintätoimisto Kaiku Helsinki on perustanut yhdessä tutkimuskonkari Katariina Tenhusen kanssa strategisen tutkimustoimisto Vastakaiun.

“Vain kiinnostava viesti vaikuttaa”, kuuluu viestintätoimisto Kaiku Helsingin keskeinen ajatus. Jotta yritykset erottuvat viesteillään tietotulvasta, niiden pitää ymmärtää, mikä sidosryhmiä aidosti kiinnostaa. Kaiun ydinpalvelut ovat kiinnostava digitaalinen viestintä ja markkinointi, mediaviestintä, viestinnän palvelumuotoilu sekä viestinnän valmennukset. Jatkossa kaikki palvelut saavat uuden vankan tukipilarin tutkimuksesta.

“Kovat ajat ovat pakottaneet yritykset keskittymään siihen, mikä on tärkeää. Turhan, epäkiinnostavan hälyn aika on ohi. Jotta viestintä kiinnostaa ja vaikuttaa, tarvitaan luotettavaa tietoa asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien tarpeista. Kaiku haluaa olla parhaiten uuteen normaaliin valmistautunut, entistä strategisempi viestintätoimisto”, kertoo Kaiku Helsingin toimitusjohtaja Pete Saarnivaara.

Vastakaiun vetureina liikkeenjohdon konsultoinnin ja tutkimuksen konkarit

Kaiun rinnalle perustetun tutkimustoimisto Vastakaiun tehtävänä on löytää strategian ja muutoksen kannalta merkityksellinen tieto. Uuden yrityksen avainhenkilöillä, toimitusjohtaja ja pääomistaja Katariina Tenhusella ja strateginen tutkimuskonsultti Panu Erolalla, on yhteensä yli 30 vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnista, tutkimuksesta, valmennuksesta ja muutoshankkeista.

“Tieto ilman vastakaikua on arvotonta. Yrityksissä tutkitaan paljon, mutta liian usein tieto jää pöytälaatikkoon pölyttymään. Tiedon tulee herättää tunnetta ja tunteen johtaa toimintaan. Tähän ongelmaan Vastakaiku ja Kaiku tarttuvat. Yhdessä meillä on kaikki tarvittavat elementit kasassa: rautainen tutkimuskokemus, palvelumuotoiluun pohjautuva asiakasymmärrys- ja kehittämisosaaminen, valmennustaidot – ja viestinnän vahva asiantuntijuus”, Katariina Tenhunen kertoo.

Entistä kilpailukykyisemmät viestinnän, palvelumuotoilun, valmennuksen ja asiakaskokemuksen kehittämisen palvelut

Kaiku ja Vastakaiku aloittavat yhteiselonsa aluksi projektin, jossa kehitetään sekä uutta liiketoimintaa että Kaiun nykyisten palvelujen kilpailukykyä. Kaiulla on projektin jälkeen tutkimukseen perustuvaa konsultointiliiketoimintaa viestinnän, palvelumuotoilun, valmennuksen ja asiakaskokemuksen alueilla.

Kehitettävistä palvelualueista Kaiussa vastaavat Katariina Ahonen (viestintä), Elina Piskonen (palvelumuotoilu) ja Laura Vuorio-Kuokka (valmennus).

Kaiku Helsinki Oy

  • Syntyi vuonna 2013 viestintätoimistojen Conexio ja Aleksin Kaiku yhdistymisestä
  • Omistus: Markku Vänskä, Pete Saarnivaara, Ville Lehtovirta, Jouko Marttila, Salla Syrman, Kimmo Kuokka
  • Palvelut: viestintä ja PR, markkinointiviestintä, viestinnän palvelumuotoilu, viestinnän valmennus
  • Henkilöstömäärä 28, vuonna 2019 liikevaihto 2,7 miljoonaa euroa

Vastakaiku Oy

  • Perustettu elokuussa 2020
  • Omistus: pääomistaja Katariina Tenhunen, Kaiku Helsinki
  • Palvelut: Tutkimukset, selvitykset, konsultointi, nykytilan analysointi ja kehittäminen

kollaasi, jossa vihreä lintu, silmä, suu ja abstrakteja muotoja

Syksy tuo mukanaan rajun infomyrskyn – muistuta mieleesi selkeän viestinnän periaatteet

Elämme aikoja, jolloin kaikki viestikanavat niin työelämässä ja yksityiselämässä pursuavat tärkeitä tiedotteita ja ohjeistuksia. Kuinka viestinnästä voi tehdä mahdollisimman toimivaa? Salla Syrman kertaa selkeän viestinnän periaatteet.

Syksy näyttää siltä, että saamme niskaamme kaikkien aikojen infomyrskyn. Henkilökuntaa pitänee tiedottaa useampaan otteeseen poikkeuskäytännöistä. Harrastusyhteisöt meilaavat kilometripitkiä ohjeita. Lehdet pursuavat tilannekatsauksia. Wilma laulaa, perhe-WhatsApp käy kuumana. Jokin uusi sovelluskin piippaa taskussa…

Emme ole viestien vastaanottajina skarpeimmillamme juuri nyt. Tulevaisuuden epävarmuus ja pitkittynyt stressi murjovat kognitiivisia kykyjämme. Mitä voimme tehdä silloin, kun itse viestimme?

Infotulvaa emme voi kokonaan estää, mutta voimme yrittää tehdä tarpeellisesta tiedottamisesta mahdollisimman selkeää. Siksi nyt on hyvä hetki kerrata selkeän viestinnän pääperiaatteet.

Suunnittelu on selkeän viestinnän lähtökohta

Moni hyppää suunnitteluvaiheen yli kiireessä, koska kohderyhmä ja tavoitteet tuntuvat selviltä. Edes muutaman minuutin tietoinen suunnitteluvaihe auttaa kuitenkin tekemään viestistä vaikuttavamman. Pakottaudu siis vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

  • Kenelle? Pohdi, kuka on HÄN eli viestisi kohderyhmä. Mieti, mitä hän tietää aiheesta entuudestaan ja mikä taas on uutta tietoa. Mistä tiedosta hänelle on hyötyä? Ihminen kiinnostuu yleensä asioista, joista hyötyy jollain tavalla. Jos konkretisointi tuntuu vaikealta, kuvittele edes yksi aito ihminen, jonka tiedät edustavan kohderyhmää. Jos kertoisit aiheesta Penalle tai Pirkolle, mitä hän kysyisi ensimmäisenä?
  • Miksi? Viestintä on hakuammuntaa, jos et tiedä, mitä tavoittelet. Mikä on tekstisi tarkoitus? Mitä toivot, että kohderyhmä tekee luettuaan viestisi?
  • Mitä? Mikä on yhdellä lauseella kiteytettynä ydinviestisi – tekstisi tärkein sanoma? Mitä ainakin lukijan mieleen pitää jäädä?

Selkeys on monen asian summa

Selkeä teksti on muutakin kuin selkeää kieltä. Tarkastele tekstin selkeyttä kokonaisuutena:

  • Sisällöllinen selkeys
    Vastaako tekstin sisältö lukijan tarpeisiin? Onko tietoa riittävästi – ei liikaa eikä toisaalta liian niukastikaan?
  • Rakenteellinen selkeys
    Eteneekö teksti johdonmukaisesti? Onko informaatiorakenne looginen?
  • Visuaalinen selkeys
    Parantaako tekstin ulkoasu luettavuutta? Onko yleisilme raskas vai silmäiltävä? Kiinnitä huomioita kappalejakoon ja kevennä tekstiä väliotsikoilla. Muista mobiilikäyttäjät! Tekstin lukeminen on huomattavasti raskaampaa pieneltä ruudulta.
  • Kielellinen selkeys
    Onko teksti ymmärrettävää yleiskieltä? Älä yritä kuulostaa viralliselta tai hienolta, vaan etsi yksinkertaisin tapa ilmaista asia. Muistuta mieleesi alla olevat selkeän kielen kulmakivet.

Tarkista ainakin nämä tekstistäsi

  • Pitkät virkkeet kannattaa pilkkoa pienempiin osiin.
  • Poista valjut verbit ja sekavat substantiivi-ilmaukset: mieluummin kehittää kuin mahdollistaa kehittyminen.
  • Kerro kuka tekee ja mitä. Vältä liiallista passiivia: mieluummin johtoryhmä päättää kuin päätös tehdään johtoryhmän toimesta.
  • Kirjoita lauseenvastikkeet auki sivulauseiksi: mieluummin kun alkaa sataa kuin sateen alkaessa.
  • Siivoa pois kapulakieliset ilmaisut: toimesta, tiimoilta, taholta, suhteen, puitteissa, osalta, johtuen.
  • Käytä lukijalle tuttua, yleiskielistä sanastoa.
  •  Jos kirjoittaminen tuntuu vaikealta, mieti ensin, miten kertoisit asian vieressä istuvalle kaverille. Todenäköisesti et sanoisi hänelle sateen alkaessa sateensuojan aukaiseminen mahdollistaa kastumisen välttämisen.

Eroon oletuksista: millaista viestintää ihmiset todella tarvitsevat?

Epävarmoina aikoina on houkuttelevaa viestiä varmuuden vuoksi. Hyvääkin tarkoittavat ylimääräiset ohjeistukset kasvattavat kuitenkin viestintäkuormaa. Turhan viestinnän takana on yleensä oletus, että tiedetään kyllä, mitä kohderyhmä tarvitsee. Toinen tyypillinen syy on kiire: viestittävää on niin paljon, ettei tarpeiden pohtimiseen tunnu olevan aikaa.

Tarpeiden selvittämiseen käytetty aika maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Pääset eroon oletuksista ja kiinni siihen, mikä todella palvelee kohderyhmien arkea. Tästä on kyse viestinnän palvelumuotoilussa.

Viestinnän palvelumuotoilu on tehokas viestinnällinen myrskylyhty syksyn infopuhureista selviytymiseen. Miten voimme palvella kohderyhmiämme viestinnällämme? Millainen viestintä helpottaisi heidän arkeaan poikkeuksellisina aikoina? Missä olemme onnistuneet hyvin, minkä he ovat kokeneet turhauttavaksi?

Jos viestinnän palvelumuotoilu on uusi asia, suosittelen lämpimästi tutustumaan palvelumuotoilujohtajamme Elina Piskosen laatimaan oppaaseen. Löydät siitä palvelumuotoiluajattelun perusteet viestintään sovellettuna sekä hyviä työkaluja.

Kirjoittaja

Salla Syrman on Kaiku Helsingin viestintäkonsultti ja osakas, joka ihailee selkeää, hyvin suunniteltua viestintää. Hän nauttii työssään eniten siitä, että pystyy helpottamaan asiakkaidensa arkea ja auttamaan heitä viestimään omaa asiantuntijuuttaan vaikuttavasti. Tähän tekstiin Salla sai inspiraation työkaveriltaan Sannalta, joka oli tuskastunut koronakevään sekavaan viestitulvaan.

Kuva:  Mr TT  / Unsplash


Vinkkivihta, osa 4: mediaviestintä

Onko romaaneja ja mökkikunnan paikallissanomia luettu jo tarpeeksi? Jos kesällä tulee huurteisen himon lisäksi tiedonjano, tartu vinkkivihtaan! Olemme niputtaneet sinulle valmiiksi viestinnällisiä vinkkejä, joilla saat aikaan kunnon idealöylyn. Vinkkivihdan neljännessä osassa: mediaviestintä

Lue tämä vinkkipaketti

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/nain-voit-nousta-alasi-asiantuntijaksi-mediassa/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/toimittaja-pilasi-haastattelun/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viisi-myyttia-mediasta/

Näin kirjoitat toimivia tiedotteita (Meltwater-webinaaritallenne)


Vinkkivihta, osa 3: kirjoittaminen

Onko romaaneja ja mökkikunnan paikallissanomia luettu jo tarpeeksi? Jos kesällä tulee huurteisen himon lisäksi tiedonjano, tartu vinkkivihtaan! Olemme niputtaneet sinulle valmiiksi viestinnällisiä vinkkejä, joilla saat aikaan kunnon idealöylyn. Vinkkivihdan kolmannessa osassa: kirjoittaminen

Lue tämä vinkkipaketti:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/konkaiku-tekstinsiivousmenetelma/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/7-vinkkia-henkilokohtaisen-savyn-kohentamiseen/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/tyoelaman-kirjoitustaito/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/siakas-laitetaanko-verkkokuppaan-kilapilu/


Vinkkivihta, osa 2: viestinnän palvelumuotoilu

Onko romaaneja ja mökkikunnan paikallissanomia luettu jo tarpeeksi? Jos kesällä tulee huurteisen himon lisäksi tiedonjano, tartu vinkkivihtaan! Olemme niputtaneet sinulle valmiiksi viestinnällisiä vinkkejä, joilla saat aikaan kunnon idealöylyn. Vinkkivihdan toisessa osassa: viestinnän palvelumuotoilu

Lue tämä vinkkipaketti:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestinnan-palvelumuotoilu-ota-ensimmaiset-askeleet-asiakaskeskeiseen-viestintaan/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/kaikuja-podcast/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/kaikuja-podcast-2/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/post-lappuja-fasilitointia-ja-ideaseinia/


Vinkkivihta, osa 1: sosiaalinen media

Onko romaaneja ja mökkikunnan paikallissanomia luettu jo tarpeeksi? Jos kesällä tulee huurteisen himon lisäksi tiedonjano, tartu vinkkivihtaan! Olemme niputtaneet sinulle valmiiksi viestinnällisiä vinkkejä, joilla saat aikaan kunnon idealöylyn.

Vinkkivihdan ensimmäisessä osassa: sosiaalinen media.

Lue sosiaalisen median vinkkipaketti:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/vaikuttavan-somepostauksen-kaava/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/linkedin-profiili-huippukuntoon-nailla-6-niksilla/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/twitter-profiili-millainen-on-hyva/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/vinkit-twitter-sosiaalinen-media/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/miten-voin-tehda-videon-kun-en-osaa

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/saavutettavuus-sosiaalisessa-mediassa/

 

 


Sisältöhiilestä timantteja – näin onnistut sisällön optimoinnissa

Viestijällä on nykyisin käytettävissään valtavat määrät dataa, jolla hioa sisältöjä toimivimmiksi. Usein tuo runsaudensarvi lamaannuttaa: sisällöistä ei tulekaan timantteja, kun ei ole oikein varma, miten analytiikkaa kannattaisi hyödyntää. Sisällöntuotantoon saatetaan laittaa yrityksissä valtavasti paukkuja, mutta matalalla roikkuva hedelmä – jo julkaistun sisällön parantaminen analytiikan avulla – jää nappaamatta.

Kuinka analytiikkaa kannattaa käyttää – sekä sisällön suunnittelussa että julkaisun jälkeen? Nappaa tästä Kaiun yhdeksän vinkkiä analytiikan (ja luovuuden) hyödyntämiseen sisällön optimoinnissa:

  1. Kirkasta sisällön tavoite ja kohderyhmä

Ennen kuin edes puhutaan muista mittareista, täytyisi jokaisen viestijän pysähtyä ydinkysymysten äärelle: KENELLE haluamme puhua ja MITÄ haluamme, että kohderyhmässämme tapahtuu? Vasta kun kohderyhmä ja tavoite (sisältäen mittarit tavoitteiden analysointiin) ovat kirkkaana mielessä, kannattaa sisältöä lähteä luomaan.

  1. Käy läpi organisaation olemassa oleva sisältö

Onko tästä aiheesta puhuttu jo aiemmin? Millä sävyllä? Miten se on toiminut eri kanavissa?

Älä unohda käydä läpi omia kanavia (esim. blogia) ennen uuden sisällön aloittamista. Vanha ja hyvä sisältö voi siivittää uuden luomista, ja toisaalta sitä voi myös optimoida (=päivittää) vastaamaan kohderyhmän muuttuvia tarpeita. Google Analytics on hyvä perustyökalu sisällön toimivuuden analysointiin.

  1. Määrittele ydinviestisi

Mitä ihmiset haluavat tietää, kun he haluavat lisää tietoa aiheestani?

Tätä vaihetta voisi kutsua sukulaiseksi avainsana-analyysille, jossa selvitetään, millä avainsanoilla (kuten ”yritysauto”, ”ruohonleikkuri” tai ”ulko-ovi”) organisaatiota haetaan ja toisaalta millä avainsanoilla organisaatio haluaa erottautua edukseen hakukoneissa.

Jokaisella markkinointinörtillä on omat suosikkinsa työkaluiksi tähän vaiheeseen. Matalan kynnyksen alkuun pääsee Google Analyticsilla, Google Trendsillä, Keyword Plannerilla, Keyword Toolilla tai esimerkiksi Answer the Publicilla. Voit myös yksinkertaisesti kirjoittaa Googlen hakukenttään tutkimasi avainsanan ja opiskella, mitä täydennyksiä Google haulle ehdottaa ja minkälaisia tuloksia se kärkeen tarjoaa.

  1. Kirjoita sisältösi ihmiselle, älä hakukoneelle

Älä yritä sumuttaa Googlea, voisi tämän vinkin tiivistää. Moni saattaa muotoilla etenkin sisällön väliotsikoita hakukoneystävällisemmiksi turhilla väleillä ja kirjoitusvirheillä. Teksti saattaa helposti täyttyä saman sanan toistosta epäluonnollisissa väleissä.

Tästä Google yleensä rankaisee. Älä kikkaile hakutulospaikat silmissä, vaan kirjoita sisältösi kohderyhmäsi äänellä, kohderyhmääsi varten. Menestys ja hyvät rankingit seuraavat silloin, kun osaat vastata kohderyhmääsi koskettavaan kysymykseen aidosti ja syvällisesti.

  1. Aktivoi yleisöäsi oikeaan aikaan

Kun sisältö on optimoitu ja julkaisuvalmis, analysoi, milloin sisältö on hedelmällisintä julkaisuun. Tästä on saatavilla keskenään ristiriitaisia Google-ohjeita. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että alkuviikko on yleensä parempi kuin loppuviikko ja aamupäivä on yleensä parempi kuin iltapäivä.

Sosiaalisen median kanavien analytiikasta pystyt havainnoimaan, milloin yleisösi on aktiivisimmillaan. Tämä riippuu luomasi someyhteisön luonteesta. Some elääkin monesti omaa elämäänsä, ja postausten teko kannattaa yrittää ajoittaa sen mukaisesti – silloin kun resursointi sallii.

  1. Paijaa sisältöä eri kanavissa

Kun olet päästänyt sisältösi maailmaan kuin linnun häkistä, ei suinkaan ole aika lyödä hanskoja tiskiin. Seuraa aktiivisesti, miten sisältösi lähtee tavoittamaan toivottuja yleisöjä ja missä kanavissa.

  • Näyttääkö Analytics, että sivulla ei käy lukijoita? Muotoile otsikkoa tai nosta sisältöä somessa uudella kärjellä.
  • Näyttääkö, että tietyt somekanavat vetävät yleisöä enemmän kuin toiset? Älä tunge väkisin viestiä sellaisiin kanaviin, joissa se ei toimi. Sen sijaan keskity nostamaan sisältöä niissä kanavissa, joissa se saa suotuisan vastaanoton. Käytä myös euroja sisällön nostamiseen, kun se on mahdollista. Jo pienellä budjetilla voi saada lisätuloksia aikaan!
  • Näyttääkö, että ihmiset eivät viihdy sisällön parissa kovin kauan? Tarkastele tekstiäsi kriittisesti ja kiinnitä huomiota sen luettavuuteen. Voisiko tekstiä lyhentää, voisiko väliotsikoita tai kappalejakoa muuttaa? Onko sisällön ydin kunnossa?
  1. Analysoi ja kehitä

Seuraavaksi on tärkeää kysyä, miten onnistuimme. Jatkuva tavoitteiden toteutumisen seuraaminen tekee sisällöntuotannosta mielekkäämpää.

Kysy (ja kirjaa ylös!) esimerkiksi:

  • Herätimmekö haluamamme kohderyhmän huomion? Synnytimmekö keskustelua?
  • Jaettiinko sisältöämme? Kuka sitä jakoi?
  • Ajoimmeko liikennettä verkkosivuillemme? Kuinka paljon?
  • Tarttuiko kohderyhmämme toivottuihin toimenpiteisiin (”CTA”:t)? Toteutuivatko asettamamme maalipisteet eli konversiot?
  • Miten sisältömme tuki liiketoiminnallisten tai muiden tavoitteidemme toteutumista?
  • Mitä hyötyä voisimme tarjota lukijoillemme seuraavaksi? Miten pidämme huolta siitä, että olemme kohderyhmällemme hyödyksi myös jatkossa?

Analysointivaiheessa avuksi tulevat myös erilaiset raportointipohjat, joiden avulla tulosten ja kehityksen seuraaminen on helpompaa.

  1. Jaa havainnot muiden kanssa

Yhteinen ilo on parempi ilo, vai miten se menikään. Sisällöntuotannossa kehittyminen on kollektiivinen kokemus, johon kannattaa osallistaa organisaatiosta useampi ihminen.

Tulosten jakaminen ja analysointi on myös tärkeää siitä kulmasta, että johtoportaassa ymmärretään usein parhaiten lukuja. Kun osaat viestijänä perustella tarpeesi tai suunnitelmasi numeroilla, sinut otetaan vakavammin.

  1. Tee analysoinnista itsellesi rutiini

Analytiikan seuraaminen on kuin kuntoprojektin aloittaminen: jonain päivänä se vain pitää päättää aloittaa. Aseta itsellesi työkalenteriin viikoittainen muistutus, että käytät hetken sisältöjen tarkasteluun ja analyysiin.

Kun saat analytiikan tutkimisesta itsellesi tavan, huomaat, että kehityt viestijänä vähän kuin itsestään.

Rohkeasti alkuun!

Sisällön optimointi analytiikan avulla oli aiheenamme myös kevään viimeisessä Hyppytunti-pikawebinaarissa 12.6. Voit ladata tallenteen (maksutta) alta – toivomme, että se tuo sinulle lisäinspiraatiota arkeen ja analytiikan taklaamiseen!

Lataa Hyppytunti-tallenne tästä!

 

Kirjoittaja

Jonna Aaja on Kaiun digitaalisen markkinointiviestinnän asiantuntija, joka auttaa asiakkaita ymmärtämään digimaailman kommervenkkejä ja mahdollisuuksia paremmin.

Jonna ei usko brändijargoniin tai ylitekniseen optimointiin vaan siihen, että organisaatioiden tulisi kanavasta riippumatta keskustella kohderyhmiensä kanssa kohderyhmien äänellä, tavalla ja kanavissa ja aina empatia edellä.


Kokenutkin esiintyjä tarvitsee valmennusta

Kukaan ei ole koskaan viestijänä valmis – konkarillakin riittää treenattavaa. Pyysimme mediaesiintymisen valmentajaamme Jouko Marttilaa kertomaan, mihin kokenut esiintyjä tarvitsee valmennusta.

Ammatikseen esiintyvä on kuin urheilija, joka ei yllä parhaimpaansa ilman hyvää valmennusta. Harva johtaja tai poliitikko on syntyessään huippuesiintyjä. Sitä on harjoiteltava. Media- ja esiintymisvalmennus liittyy usein muuhun kuin esiintymisjännitykseen. Tavallisesti yritysjohtaja tai asiantuntija haluaa kiteyttää viestinsä niin, että se varmasti ymmärretään oikein.

Satoja media- ja esiintymisvalmennuksia toteuttaneena olen vakuuttunut, että jokaiselle ammatissaan esiintyvälle on hyötyä valmennuksista. Kaikkein kokeneimmatkin esiintyjät kaipaavat ulkopuolista säännöllistä apua hioakseen sanomansa selväksi, kuten urheilijat pyrkiessään parhaimpaansa. Tai jos urheilijan tulokset junnaavat paikallaan, tarvitaan valmentajaa. Jos kokeneen esiintyjän viestinnässä näkyy leipääntyminen, on esiintymisvalmentajan tehtävä haastaa, inspiroida ja osoittaa uusia kulmia esiintymiseen.

Media- ja esiintymisvalmennus tai sparraus, kuten lyhyitä valmennusistuntoja kutsutaan, on arkipäivää. Hyvät esiintymistaidot auttavat ihmisiä johtamaan organisaatioita, toteuttamaan yhteisiä tavoitteita ja edistämään omaa uraansa sekä luomaan vuorovaikutusta.

Viestintätilanteet muuttuvat

Yleinen harhaluulo on, että yksi valmennuskerta riittää. En ole kuullut, että kukaan olisi sanonut Usain Boltille tai Leo Messille, että teidän ei kannata harjoitella, kun olette niin hyviä.

”Olin kaksi vuotta sitten valmennuksessa, onko jotain uutta”, joku pohtii osallistumistaan mediavalmennukseen. Jokainen valmennuskerta on erilainen. Median pelisäännöt eivät parissa vuodessa välttämättä muutu ja ihminen pysyy omana persoonanaan, mutta teemat vaihtuvat. Koronakriisi on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa uuden tilanteen viestinnästä on selviytyä ilman valmentautumista.

Media- tai esiintymisvalmennukseen hakeutuminen ei kerro heikkoudesta, vaan vahvuudesta ymmärtää omia tarpeita ja halusta pyrkiä selkeään ja ymmärrettävään viestintään. Se on myös yleisön kunnioittamista. Harjoittelu auttaa oman organisaation johtamisessa, median kohtaamisessa ja poliittisessa viestinnässä.

Harjoittelu tuo varmuutta

Omissa valmennuksissani en keskity strategiseen juonitteluun tai salaliittojen rakenteluun, vaan tosiasioihin perustuvaan suoraviivaiseen ja selkeään viestintään, jolla asiakas saa esimerkiksi omassa organisaatiossaan muutoksen toteutettua hallitusti tai pystyy kertomaan yrityksensä tuotekehityksestä mediaa ja yleisöä kiinnostavalla tavalla. Ulkopuolinen haastaja saa asiakkaan nostamaan katseensa omista varpaista ylöspäin.

Kriisiviestinnässä valmennusten tavoitteena ei ole salailu tai virheiden peittely, vaan asioiden kertominen avoimesti ja totuudenmukaisesti. Vaativissa tilanteissa esiintymisjännitys voi nousta pintaan. Asiasisällön hallinta ja valmennuksen kautta tuleva kyky kertoa olennaiset kohdat kiteytetysti auttavat lieventämään jännitystä. Toistojen määrä on suorassa suhteessa jännityksen vähenemiseen. Olennaista on oppia tuntemaan oma jännityksensä, oppia purkamaan liiallista vireytymistä ja ennen kaikkea hyväksyä jännitys osana esiintymistä.

Valmentajana en koskaan pyri muuttamaan ihmisen persoonaa. Paras tulos saavutetaan mielestäni silloin, kun valmennettava ei ole papukaija, joka toistaa valmentajan sanomaa, vaan kykenee olemaan rento oma itsensä ja ilmaisemaan yhdessä pohditut viestit luontevasti omin sanoin. Puhetekniikan opettaja Kaarlo Marjanen muistutti aina, että ”ole oma itsesi, mutta parhaalla mahdollisella tavalla”.

Personaan sidotun ilmaisutavan muuttaminen on pitkä tie, jos se ylipäätään onnistuu. Kannattaa katsoa Margaret Thatcherin ja kuningas Yrjö VI:n elämästä kertovat elokuvat.


Lue myös

”Puhu siten, että lapsikin ymmärtää” – Mitä kuka tahansa esiintyjä voi oppia hallituksen tiedotustilaisuudesta lapsille?
3 surkeinta vinkkiä esiintymisjännitykseen


Kirjoittajasta

Jouko Marttila on Suomen kokeneimpia ja monitaitoisimpia viestinnän ammattilaisia. Hän oli BBC:n, Ylen uutisten ja A-studion jälkeen perustamassa Arvopaperi-lehteä sekä myöhemmin käynnistämässä Forbes Suomea. Siinä välissä Jouko toimi pörssi- ja pankkivalvonnan viranomaisena Helsingissä ja Lontoossa sekä vastasi Suomen Pankin viestinnästä. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana. Jouko väitteli 2016 työn ohessa valtiotieteen tohtoriksi. Hän on mustan vyön judoka, joka harrastaa hiihtoa, triathlonia ja maratonjuoksua. Joukon blogi löytyy osoitteesta taloudentulkki.com.


Minäkö esiin? Näin voit nousta alasi asiantuntijaksi mediassa

Keihin oman alasi asiantuntijoihin olet viimeksi törmännyt mediassa? Kuka asiantuntija on ollut ymmärrettävä ja selkeä, kenen viesti on jäänyt mieleesi? Miten hän sen teki?

Media viestii paljon henkilöiden kautta. Eri alojen asiantuntijoita kaivataan haastateltaviksi jatkuvasti – taustoittamaan, kansantajuistamaan, osoittamaan laajempaa merkitystä ja maalaamaan tulevaisuutta.

Usein kuitenkin tuntuu, että medioissa näkyvät ne samat asiantuntijat. Se on aivan totta: kun tapasimme yhden Suomen ykkösmediatalon toimitusta, he harmittelivat, että moni asiantuntija on piilossa eikä välttämättä halua puhua medialle. Edelleen, vuonna 2020, ääneen kaivataan enemmän naisia ja vähemmistöjen edustajia.

Miten mediaan sitten pääsisi haastateltavaksi? Miten ylipäätään tuoda asiantuntijuutta esille? Oman osaamisen korostaminen ja itsensä brändääminen voi tuntua vieraalta. Se voi – ja saa – myös jännittää. Toisaalta: jos et näy, asiantuntijuudestasi ei tiedä kukaan.

Asiantuntijuuden esille tuominen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii sitoutumista. Palkinnot ovat kuitenkin houkuttelevia: voit oppia uutta, luoda uusia kontakteja, puhua itselle tärkeiden asioiden puolesta ja rakentaa luottamusta. Hyvä sataa myös organisaatiosi laariin.

Näillä vinkeillä pääset liikkeelle:

1. Valitse ja rajaa aihe.

Mistä aiheesta sinulla on paljon asiantuntemusta? Mistä haluat tuoda näkemyksesi esille? Mikä aiheessa kiinnostaa yleisöä, ja mitä uutta kerrottavaa siitä voisi olla?

Kun olet rajannut aiheen, valitse tärkein viestisi. Mitkä 1–3 asiaa haluat kuulijoiden tai lukijoiden muistavan? Mieti, miten esität asiat yleisöä kiinnostavalla tavalla. Seuraa aiheen ympärillä käytävää keskustelua ja pohdi, mikä olisi oikeasti uusi ja kiinnostava tulokulma keskusteluun.

2. Laadi kevyt suunnitelma.

Kirjaa ensin ylös tavoitteesi. Onko tarkoituksena profiloitua tietyn aihealueen asiantuntijaksi, kasvattaa verkostoja, laajentaa osaamista, lisätä kiinnostusta omaa organisaatiota kohtaan vai yksinkertaisesti lisätä myyntiä?

Listaa sitten keinot asiantuntijuutesi esille tuomiseksi. Helpointa on aloittaa oman organisaation kanavista, kuten laatimalla blogikirjoituksia tai antamalla sitaatteja oman aihepiirin uutisiin. Tuo osaamistasi esille säännöllisesti: keskustele somessa, osallistu tilaisuuksiin, kirjoita blogitekstejä. Ole median käytettävissä – pyydä vaikkapa oman organisaatiosi viestintätiimiä opastamaan sinua median toimintatapoihin. (Lupaamme, että viestintäihmiset hyrisevät tyytyväisyyttään!) Varaa kalenteristasi viikoittain aikaa.

3. Omat sometilit kuntoon.

Asiantuntijan on löydyttävä sosiaalisesta mediasta, mutta jokaisessa kanavassa ei ole tarvitse olla. Valitse ne kanavat, joissa tavoitat oikeaa yleisöä. Huolehdi siitä, että profiilisi on kunnossa (Twitter-profiili – Millainen on hyvä?LinkedIn-profiili huippukuntoon näillä 6 niksillä). Seuraa oman alasi näkyviä henkilöitä ja osallistu keskusteluun.

4. Asiantuntijaksi mediaan.

Tuo asiantuntijuuttasi esille myös median suuntaan. Tarjoudu haastateltavaksi, lähetä mielipidekirjoituksia, ole helposti median käytettävissä, vastaa nopeasti. Osallistu keskusteluun somessa, erilaisissa tapahtumissa ja organisaatiosi kanavissa. Mitä enemmän olet omasta aihepiiristäsi esillä, sitä todennäköisemmin mediakin saattaa kiinnostua näkemyksistäsi.

Rohkaistu tarvittaessa vetämään mutkat riittävän suoriksi. Jos olet selkeä ja taidat kiteyttämisen taidon, olet jo pitkällä.

5. Analysoi tulokset.

Ota välillä aikaa ja analysoi tuloksia suhteessa asettamiisi tavoitteisin. Mitkä ovat olleet suurimmat onnistumisesi? Mitkä keinot ovat toimineet ja tuoneet tuloksia? Mitä asioita pitäisi vielä kehittää? Jatka luontevia tapoja olla esillä ja kehitä omaa tekemistäsi.

 

Loppuun rohkaisun sana. Harvassa ovat ne asiantuntijat, jotka pääsevät ääneen mediassa viikoittain, saati kuukausittain. Hekin ovat aloittaneet nollasta, mutta kehittyneet ja kehittäneet vuorovaikutustaan. Ole siis utelias, kokeile, keskustele, analysoi, kehitä eteenpäin. Me autamme!


Kirjoittajista

Elisa Ylinen on Kaiku Helsingin vanhempi viestintäkonsultti ja monissa tiukoissa tilanteissa testattu strateginen viestijä. Hänellä on lyömätön taito oivaltaa olennainen ja siivilöidä sekamelska selkeäksi. Työelämässä hän vie viilipyttymäisesti projektin kuin projektin loppuun. Yksityiselämässä hän treenaa johtamis- ja vuorovaikutustaitojaan tahtoikäisen tyttärensä kanssa.

Taina Rinta-Kauhajärvi on Kaiku Helsingin viestintäkonsultti, jonka osaamisalaa ovat markkinointiviestintä, mediasuhteet ja sisällöntuotanto. Monipuolista kokemusta on ehtinyt karttua myös tapahtumien järjestämisestä ja niiden viestinnästä. Tainan sielu lepää, kun tekstien pilkut ja pisteet ovat kohdillaan, asiat on selkeästi organisoitu ja projektit viedään kunnialla maaliin. Viime aikoina Taina on perehtynyt Kaiulla erityisesti vaikuttajamarkkinoinnin saloihin.

 


Pitääkö giffit tekstittää? Tätä saavutettavuus tarkoittaa sosiaalisessa mediassa

Odotettu ja pelätty saavutettavuusdirektiivi herättää edelleen paljon kysymyksiä. Miten direktiivi vaikuttaa somessa? Pitääkö giffeihin lisätä alt-tekstit? Miten ihmeessä tekstitämme Facebook-liven? Poimin tähän blogiin vastauksia yleisimpiin itselläni vastaan tulleisiin kysymyksiin. Lisäksi kysyin, miten Verohallinnossa on somesaavutettavuus huomioitu.

Saavutettavuusdirektiivistä on kuhistu jo viimeisen parin vuoden ajan ja selkeää ainesta viha-rakkaussuhteeseen siinä onkin! Saavutettavuuden ajatustahan on oikeastaan helppo vain rakastaa: selkeä ja ymmärrettävä sisältö hyödyttää ihan jokaista meistä. Turhatumista ja hiusten halkomista aiheuttavat epäselvät ja tulkinnanvaraiset ohjeistukset. Eniten epäselvyyttä tuntuu olevan erilaisten sisältöjen ja eri julkaisukanavien, kuten sosiaalisen median palvelujen, saavutettavuusvaatimuksissa.

Kysymyksiä ja vastauksia saavutettavuudesta somessa: miten se homma nyt oikeasti menee?

K: Ketä saavutettavuusdirektiivi koskee?

V: Julkishallintoa (kuten kunnat, koulut ja virastot), vesi- ja energiahuoltoa, liikennettä ja postia. Plus sellaisia tahoja, jotka saavat valtiolta tukea verkkopalveluihinsa, kuten suurinta osaa järjestöistä ja korkeakouluista.

K: Ketä varten saavutettavaa sisältöä pitää tehdä?

Juttelin aiheesta saavutettavuusasiantuntija Rauna Nerellin kanssa. Rauna kertoi, että yleinen käsitys on, että saavutettavuus koskee vain jotain marginaaliryhmää, pientä joukkoa. On kuitenkin arvioitu, että saavutettavuutta tavalla tai toisella tarvitsee jopa miljoona suomalaista! Eli tosi isolla osalla meistä on vammaan, sairauteen tai tilapäiseen toimintarajoitteeseen (esim. stressi, etätöissä lapsi huomiota viemässä, valaistus, ympäristön melu) liittyvä tarve saavutettavuudelle. Se koskee myös asiantuntijoita eikä tarvetta näe aina päällepäin.

Rauna mainitsi esimerkkeinä professorin, jolla on lukivaikeus, virkamiehen jolla on näkövamma ja asiantuntijan, joka toipuu aivoverenvuodosta. Aina näistä ei haluta kertoa muille, koska ne ovat yksityistä tietoa ja moni häpeää harmillista kyllä näitä. Monella on siis asenneharhaa usein siinä, että juuri meidän kohderyhmä ei tarvitse tätä. Tietenkin on eri asia, jos kohderyhmä on 10 ihmistä, jotka tunnetaan aivan varmasti. Mutta somessa näin ei tietenkään ole, ei edes silloin, kun kohderyhmänä ovat alan asiantuntijat.

K: Koskeeko saavutettavuusdirektiivi sosiaalista mediaa?

V: Ei.

K: Mutta?

V: Mutta saavutettavuus kannattaa ja pitäisi huomioida myös somekanavissa. Vastuullinen direktiivin piiriin kuuluva viestijä toki tekeekin niin. Hyvä vinkki on pitää aina huoli siitä, että tärkeät päivitykset ja tiedot löytyvät myös organisaation omilta verkkosivuilta saavutettavassa muodossa. Suurin osa ihmisistä saa viestin nykyisin kuitenkin ensin somen eikä organisaation nettisivujen kautta. Jos et tee saavutettavaa somea, viestisi jää saamatta monelta

K: Entä videot somessa− eikö ne nyt pidä kuitenkin tehdä saavutettaviksi?

V: Direktiivin mukaan ei. Mutta somevideot kannattaa tekstittää muistakin syistä, mikä nykyisin onkin jo melko itsestäänselvyys. Moni katselee videoita ilman ääniä.

K: Miten Facebook-live tekstitetään?

V: Lain saavutettavuusvaatimukset eivät koske suoria videolähetyksiä verkkosivuillakaan, eli eivät myöskään somessa. Jos suorasta sessiosta jää tallenne verkkosivuille, se pitää tehdä saavutettavaksi kahden viikon kuluessa.

K: Jos haluan kuitenkin että suora lähetys on jo syntyessään saavutettava, miten ihmeessä se onnistuu?

V: Esimerkiksi virtuaaliset seminaarit voi tehdä saavutettaviksi käyttämällä kirjoitus- ja viittomakielen tulkkeja. (Huom: tulkki kannattaa varata ajoissa! Tulkit ovat erittäin kysyttyjä ja kaikkiin seminaareihin heitä ei riitä.)

✅ Hyvä muistisääntö on, että ei tarjoa vain yhden aistin varassa olevaa tietoa. Esimerkiksi videoon tarvitaan sekä tekstitys että ääniraita, eikä pelkkää hissimusiikkia. (Monet keskittyy saavutettavuudessa tekstitykseen ja sitten tulee näitä hissimusiikkivideoita, joista taas näkövammaiset eivät saa muuta kuin musiikin.)

✅ Ota huomioon riittävän hyvät kontrastit ja värisokeus. Ei vaaleaa tekstiä vaaleassa ja sekavassa kuvassa vaan tekstin pitää erottua hyvin. Pelkkä vihreä väri kertomassa, mikä on oikein ja punainen, mikä on väärin, ei riitä. Tai kartta, jossa osa kunnista on vihreitä ja osa punaisia. Voi käyttää merkkejä, symboleja tai jotain kuviota värin lisäksi.

Vastausten lähde: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi ja saavutettavuuden ja viestinnän asiantuntija Rauna Nerelli.

Direktiiviä tarkastellaan komissiossa seuraavan kerran 23.6.2022. Olettaisin, että sosiaalisen median vaatimuksissa ollaan tuolloin jo viisaampia. Toivottavasti ainakin selkeämpiä! Kannattaa siis mahdollisuuksien mukaan tehdä somesisällöistäkin jo nyt saavutettavia. Voihan se hyvinkin olla, että direktiivi napsahtaa koskemaan tulevaisuudessa myös somekanavia.  Rauna Nerelli totesi mielestäni hyvin, että saavutettavuus on osa modernia viestintää. On siis fiksua ottaa homma haltuun, eikä räpiköidä vastaan.

Kuten direktiivistä selkeästi voi lukea: Facebook-liveä tai Instagram-liveä ei tarvitse tekstittää.

Saavutettavuus on asiakaslähtöisyyttä – myös somessa

Haastattelin Verohallinnon viestintää saavutettavuusasioista.

Verohallinnossa saavutettavuus on osa asiakaslähtöistä kehittämisprosessia, ja se huomioidaan palvelujen suunnittelusta aina elinkaaren loppuun. Saavutettavuustyötä tukemassa on oma saavutettavuuden testauksen asiantuntijapalvelu ja saavutettavuusverkosto. Asiantuntijoita, palvelun kehittäjiä ja viestijöitä koulutetaan huomioimaan saavutettavuusvaatimukset omassa työssään.

Vero.fi:ssä ei ole isoja teknisiä saavutettavuusongelmia korjattavana, vaan työ keskittyy teknisen saavutettavuuden ylläpitoon ja sisällölliseen saavutettavuuteen, ymmärrettävyyteen ja selkeyteen. Saavutettavuuden ja selkeän kielen vaatimukset sisältyvät ohjeisiin, jotka ovat sisällöntuotannon tukena. Tästä artikkelista pääset kurkkaamaan esimerkkejä Vero.fi-näkökulmasta.

Sosiaalisen median kohdalla kyse on myös asiakaslähtöisyydestä. Näyteltyjä videoita tekstitetään,  alt-tekstejä otetaan kokoajan enemmän mukaan ja niiden järjestelmällisempi käyttö on suunnitelmissa.

”Kirjoitamme kaikkiin sosiaalisen median kanaviimme mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi, mikä tukee sisältöjen saavutettavuutta”, kertoo Verohallinnon viestintäsuunnittelija Riikka Kohtamäki.

”Somesisältöjen visuaaliseen saavutettavuuteen emme ole vielä paneutuneet” toteaa Riikka lopuksi. Veropentu-giffien soisi kyllä saavuttavan ihan kaikki mahdolliset kohderyhmät!

Lisälukemista:

✅ Tsekkaa myös täältä Facebook Accessibility:n vinkit saavutettavuuden lisäämiseksi somessa, mukana myös animoidut giffit! Suomeksi Facebookin saavutettavuusvinkkejä löytyy täältä.

✅ Miten lisätä ALT-teksti Twitterissä ja vaihtoehtoinen kuvaus LinkedInissä? Tsekkaa nämä ja monta muuta konkreettista vinkkiä Celian verkkosivuilta täältä.


Kirjoittajasta

Laura Vuorio-Kuokka on monipuolinen viestinnän ammattilainen ja kysytty valmentaja. Virkamiestaustainen viestijä innostuu kapulakielisyyden keventämisestä ja viranomaisviestinnän ketteröittämisestä sekä äänensävyn merkityksestä viestinnässä. Lauran kanssa asiakkaat oivaltavat sosiaalisen median strategisen merkityksen, innostuvat hyödyntämään eri viestintäkanavia tavoitteellisesti omassa työssään ja löytävät kiinnostavimmat kulmat omista aiheista viestimiseen. Kaiussa Laura kehittää erityisesti valmennus- ja analytiikkaosaamista.