Luottamus on liimaa verkostoissa

Timo Järvensivu, yrittäjä, kouluttaja, tutkija, KTT

Maailma on täynnä ennakoimattomuutta, uteliaisuutta kutkuttavia haasteita ja pirullisia ongelmia. Kun selkeitä ratkaisuja ei ole näköpiirissä, me ihmiset kytkeydymme verkostoiksi ja käärimme hihat.

Haastateltavamme Timo Järvensivu tutkii ja kouluttaa verkostotyötä ja kiteyttää verkostojen olevan olemukseltaan epämääräisiä ja jatkuvasti uudistuvia.

”Jos hommat alkavat tuntua liian selviltä, verkostosta on todennäköisesti muotoutunut hierarkia. Ja tämä on täysin OK. Tarvitsemme myös hyviä hierarkioita.”

Verkostojen epämääräisyys vaatii epävarmuuden sietokykyä, ja yhteisen ymmärryksen hakeminen voi tuntua hitaalta. Tehokkaan työn vaiheeseen tekisi mieli kiirehtiä.

”Verkostot tarvitsevat alkuvaiheessa aikaa. Me kohkaamme ja ohitamme paljon tärkeää. Ensiksi pitäisi jarrutella ja hidastaa.”

Tässä tärkeässä alkuvaiheessa rakennetaan perustaa luottamukselle, joka on verkoston koossa pitävä voima. Järvensivu liittää luottamuksen rinnalle tuntemisen ja sitoutumisen. Tämä kolmikko on edellytys onnistuneelle verkostotyölle.

Tunteminen:
”Missä sinä olet parhaimmillasi?”

Jonkinasteinen tutustuminen on edellytys kaikelle pitkäjänteiselle yhteistyölle. Opimme toistemme nimet, taustaorganisaatiot ja muistamme kasvot. Tiedämme toisistamme ehkä jotain yhteisten tuttujen kautta tai seuraamme toisiamme sosiaalisessa mediassa.

Koska verkosto saa elinvoimansa jäsentensä osaamisesta ja kyvyistä, on tutustumisen syvennyttävä tuntemiseen. Kun tunnemme toistemme osaamisen ja tarpeet, hahmotamme paremmin, mihin yhdessä verkostona pystymme. Verkostoissa avoimuus on hunajaa ja tiedon panttaaminen myrkkyä.

Luottamus:
”Haluat hyvää minulle.”

Luotettava ihminen toimii johdonmukaisesti ja ennustettavasti. Jos on ensitapaamisella seurallinen hössöttäjä, seuraavalla kerralla vetäytyvä tosikko ja kolmannella taas jotain muuta, epäilykset heräävät. Luottamus edellyttää rehellisyyttä ja sitä, että voimme näyttää haavoittuvuutemme. Meidän ei tarvitse esittää olevamme kaikkivoipia.

Luottamusta rakentaa myös asennoituminen toisiin hyväntahtoisesti: usko siihen, että ihmiset viime kädessä haluavat toisilleen hyvää. Jos taas syntyy tarve kytätä toisen tekemisiä, luottamuksessa on todennäköisesti jotain pielessä. Tämän jälkeen on mietinnän paikka. Mitä voisin tehdä, jotta ei olisi tarvetta tarkistella? Olisiko nyt aika istua alas ja varmistaa yhteinen ymmärrys suunnasta ja toimintatavoista?

Todennäköisesti luottamus ottaa kolhuja matkalla. Luottamusta koetteleviin hankaluuksiin kannattaakin varautua jo ennakkoon ja sopia verkoston kanssa tavoista, joilla vaikeita asioita käsitellään. Hankaluuksia kohdatessa on hyvä istua alas ja pyrkiä dialogiin.

Sitoutuminen:
”Haluan, pystyn ja osaan toimia tässä verkostossa.”

Verkostotyö edellyttää sisäistä motivaatiota ja riittävää vapautta toimia verkostossa. Lisäksi meillä tarvitsee olla resursseja ja osaamista toimia verkostossa, kuten riittävästi aikaa vuorovaikutukselle ja kykyä hoitaa lupaamamme hommat kunnialla. Tähän taas liittyy läheisesti tukirakenteet, jotka voivat mahdollistaa – tai estää – verkostotyön. Tuki voi olla vaikkapa ulkopuolista rahoitusta tai pomo, joka antaa luvan lohkaista työajasta verkostoille aikaa.

Miten näitä onnistumisen edellytyksiä voisi sitten toteuttaa omassa verkostotyön arjessa? Järvensivu vinkkaa, että kannattaa ottaa tosissaan totuus ”luottamus kasvattaa luottamusta”. Jonkun täytyy aloittaa luottamuksen positiivinen kierre. Entä jos se olisit sinä, joka ensimmäisenä päättää luottaa toiseen ihmiseen ja verkoston voimaan?

Kirjoitus on osa joulukuussa 2018 julkaisemaamme Viestijä 2025 -Tulevaisuusluotausta. Lue millaista työelämän viestintä on vuonna 2025 ja lataa:

Lataa Viestijä 2025 -tulevaisuusluotaus tästä!


Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 2: kolmannes takana – tätä harkkarin arki oikeasti on

Siiri ja Eliisa: Harjoitteluamme Kaiun riveissä on nyt takana kaksi kuukautta. Kumpikin meistä on ollut mukana jo lähes parissakymmenessä eri projektissa, toisissa tunnin tai pari, toisissa taas useiden työpäivien edestä. Olemme sopeutuneet Kaiun porukkaan hyvin ja huomanneet, että työpaikkailmoitus piti paikkansa – porukka on täällä aivan mahtava. Töitä on päässyt tekemään monipuolisesti, ja olemme myös päässeet haastamaan itseämme!

Tavalliseen päivään mahtuu paljon: ideointia, haastatteluja, kirjoittamista

S: Välillä sirpaleisilta tuntuvien työtehtävien lisäksi olen viimeisen kuukauden aikana päässyt mukaan myös juuri käynnistyneisiin projekteihin. Juuri tätä toivoin jo etukäteen, sillä tällöin  pääsen pitkäjänteisemmin näkemään, mitä asiakas tilaa ja lopulta saa meiltä. Tällaisissa pidemmissä projekteissa minulle hahmottuu paremmin kokonaiskuva viestintätoimistosta ja viestintäkonsultin työnkuvasta.

Asiakkaiden toimialat ovat paikoitellen olleet haastavia: joukossa on muun muassa metsäteollisuutta, rakennusalaa ja teknologiaa. Asiakkaina on niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia yrityksiä. Osa työtehtävistä on siis tehty englanniksi ja käännöstöitäkin on päässyt harjoittelemaan.

Muutenkin työtehtäviä on ollut laidasta laitaan. Osa on ollut helpompia viimeistely- tai tarkistustehtäviä, kuten oikolukemista. Osa on ollut taas vaativampia ajatus- tai ideointitöitä, esimerkiksi markkinointiviestinnän suunnitelmien laatimista tai palvelumuotoilijan apuvalmentajana toimimista.

Arki täällä on ollut aika ennustamatonta, sillä työmäärä vaihtelee ympäri viikkoa. Tämän takia on hieman vaikeaa kuvailla tavallista päivää toimistollamme. Tyypillistä kuitenkin on, että minulla voi olla meneillään esimerkiksi tiedotteen käännöstyö, medialistan päivittäminen ja haastatteluiden tekemistä ja purkamista. Itse olen haastatellut ihmisiä asiakkaidemme projekteissa asiakasymmärryksen saamista varten. Asiakasymmärryksen pohjalta voimme sitten jatkaa esimerkiksi viestintästrategian päivittämistä. Olen myös useammalla viikolla päässyt osallistumaan asiakkaidemme valmennuksiin, joissa on käsitelty esimerkiksi kirjallisen viestinnän äänensävyä ja palvelumuotoilua.

E: Valtaosa tekemästäni työstä on ollut itsenäistä kirjoitustyötä. Tähän mennessä olen päässyt tekemään muun muassa mediakartoituksia, käännöstöitä, tiedotteita, uutisjuttuja ja koosteita. Kaiun asiakkaiden kirjo on laaja: kynä on sauhunnut toden teolla muun muassa niin kaavoitusta, kiinteistökauppoja, kyberturvallisuutta kuin elokuvateollisuuttakin koskevissa tiedotteissa.

Helpompien, manuaalista työtä vaativien ja haastavampien luovien hommien suhde on ollut sopiva: välillä on mukava lepuuttaa aivojaan valmennusmateriaalien puhtaaksikirjoittamisessa, välillä taas on ollut suorastaan koukuttavan ihanaa pakertaa kasaan blogitekstejä kimuranteista liike-elämän aiheista tiukalla aikataululla.

Mitä tavallinen päivä Bottan kolmannessa kerroksessa sitten minun kohdallani pitää sisällään?

Tyypilliseen päivään kuuluu vaikkapa muutaman tunnin verran tiedotteen puurtamista, jonka aikana teen haastatteluja ja kirjoitan juttua. Kun ensimmäinen luonnos on valmis, teksti jää odottamaan pöytälaatikkoon seuraavan aamun tuoreita aivoja. Parin tunnin verran kirjoitan koostetta valmiista materiaalista – tiivistämisen taito on havaittu tässä työpaikassa tärkeäksi. Yhteensä puolisen tuntia päivästä kuluu edellisviikolla kirjoitetun tekstin tarkistamiseen, kommenttien pyytämiseen ja ihmisten tavoittelemiseen. Kun jokin teksti tökkii tai haastateltava ei vastaa puhelimeen, saatan käyttää vartin tai pari medialistan päivittämiseen. Tekemistä löytyy aina.

Asiakkuuksien lisäksi teemme Siirin kanssa sisäistä työtä toimistolla. Kunnianhimoisin toimistohomma onkin ollut iki-ihanan toimistojustiinamme Päivin avustaminen Suuressa Joulukorttiurakassa, jossa kirjoitimme osoitteet yli kolmeensataan joulukorttikuoreen käsin.

Uutta ja yllättävää – oppeja palvelumuotoilusta ja asiakastyöstä

S: Uusin asia minulle on ollut palvelumuotoilu. Muistan törmänneeni siihen jo opintojen aikana, mutta Kaiussa olen päässyt auttamaan palvelumuotoiluprojekteissa käytännössä. Näin minulle on hahmottunut paremmin se, mitä asiakas oikeasti saa. Palvelumuotoilulla ratkaistaan esimerkiksi sisäisen viestinnän haasteita tai rakennetaan uusia, toimivia verkkosivuja – siistiä!

E: Jännittävintä nuorelle toimittajalle on ollut astua kuuluisalle pimeälle puolelle. Vaikka niin uutisjutussa kuin asiakkaankin tilaamassa artikkelissa melko samaan tapaan haistellaan kärki, hoidetaan haastattelut ja kirjoitetaan juttu, on viestinnän suunnittelijan mielessä aina tietty maali, joka kullakin jutulla yritetään saavuttaa. Lisäksi päätösvalta valmiista jutusta ja siihen tehtävistä muutoksista on luonnollisesti asiakkaalla. Kirjoittaminen onkin todellisuudessa jutunteon nopein osa, kun tekstejä hiotaan ja hiotaan.

Viestintä ei vielä tähän mennessä ole kuitenkaan näyttäytynyt yhtä sysimustana kuin journalistien jutuista joskus voisi päätellä. Jo tähän mennessä voin varmuudella sanoa, että kenen tahansa viestintätoimistossa työtä tekevän arkea helpottaisi toimituksen arjen ymmärtäminen ja toisin päin.

E ja S: Kuten huomata saattaa, polkumme Kaiussa ovat käynnistyneet eri tavoin. Viestintäkonsultin arki voikin yllättää harkkarin varsin erilaisista syistä! Tästä kerromme lisää seuraavassa osassa – stay tuned.

Seuraa Siirin ja Eliisan harjoittelua Kaiun blogissa kevään aikana! Millaista viestintäharjoittelu on käytännössä? Millaisiin projekteihin harkkarit pääsevät mukaan? Mitkä opit ovat tärkeimpiä? Järjestämme Kaiku Helsingin harjoittelijaohjelman tavallisesti kaksi kertaa vuodessa, puolen vuoden välein. Kerromme uuden harjoittelijaohjelman hakuajan alkamisesta Kaiun somekanavissa ja blogissa.


Lue myös Viestintäharjoittelijan päiväkirja -saagan muut osat:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viisi-neuvoa-tulevaisuuden-harjoittelijalle/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/toissa-viestintatoimistossa-hullun-hektista-vai-hurjan-hauskaa/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestintaharjoittelijan-paivakirja-osa-1/


Brändipiikittelyn taito ja somen 1–10–100 -sääntö

Kaikki brändit saavat joskus kuraa niskaansa sosiaalisessa mediassa. Välillä ansaitusti ja välillä turhaan. Trolleja, öykkäreitä ja muita riidanhaastajia löytyy aina – aiheesta kuin aiheesta. Viime aikoina monet brändit ovat havainneet, että pikkunokkela piikittely ja humoristinen näsäviisaus ovat tehokkaita aseita trolleja vastaan.

Somessa trollaajat yrittävät usein tehdä kärpäsestä härkäsen ja nostattaa kohua tai kärhämää. Kun brändi ei vastaakaan riidanhaastoon byrokraattisen asiallisesti tai hätääntyneenä vastakkaisia todisteita etsiskellen, vaan tekee trollin naurunalaiseksi kepeällä piikittelyllä, riita kuihtuu kasaan heti alkuunsa.

Sosiaalisen median "kohuissa" pätee usein niin sanottu 1–10–100 -sääntö:

  • 1 trolli aloittaa huutelun
  • 10 muuta osallistuu huuteluun (joko trollin puolella tai tätä vastaan)
  • 100 seuraa hiljaa vierestä: he näkevät keskustelun ja tekevät siitä omat johtopäätöksensä, mutta eivät vaivaudu osallistumaan siihen

Se, että brändi vastaa trollille pienellä hassuttelevalla nenäkkyydellä, ei rauhoita trollia. Se ei myöskään auta kääntämään kourallista trollin puolustajia brändin puolelle. Mutta se vahvistaa 100:n ympärillä hiljaa seuraavan ihmisen mielipidettä siitä, että koko kohun kaivaminen on turhaa. Ja ainakin osan näistä sadasta mielikuva brändistä kehittyy todennäköisesti positiivisempaan suuntaan.

Vegaanipasteijaesimerkki

Brändipiikittelystä on juuri nyt käynnissä erinomainen esimerkkitapaus Englannissa. Kansallisesti erittäin legendaarinen, suorastaan peribrittiläinen Gregg's-pasteijaketju astui tänään 2000-luvulle julkistamalla uuden "vegaanisen nakkipasteijansa". Uutuustuote herätti heti intohimoja somessa, etenkin Twitterissä.

Yleisönsä ja oman kulttuurisen asemansa tunteva Gregg's oli selkeästi valmistautunut kohuun ja valinnut taktiikakseen humoristisen piikittelyn. Tässä muutamia esimerkkejä Gregg'sin vastauksista vegaanipasteijan olemassaolosta mukapöyristyneille vastarannankiiskille:

 

Osa vastauksista on vähän röyhkeitä ja ylimielisiä, mutta yksikään ei kuitenkaan henkilöön menevä eikä loukkaava.

Ikonisen brändin uusi tuote olisi varmasti saanut huomiota muutenkin, mutta näppärät some-vastaukset toivat sille vielä lisänäkyvyyttä ja samalla ehkä myös uudistivat ja freesasivat kuvaa Gregg'sin perinteisestä brändistä. On tietysti riski, että Gregg's vieraannuttaa kaikista konservatiivisimmat lihapasteijafanaatikot, mutta ketju saa varmasti tällä myös uutta yleisöä vegaaneista – ja etenkin käännytettyä "hiljaista enemmistöä" puolelleen.

Tietenkään brändikettuilu ei sovi kaikille brändeille, kaikkiin tilanteisiin eikä kaikkiin kanaviin. Kyse on totta kai brändin oman äänensävyn ja oman yleisön tuntemisesta sekä tilannetajusta. Mutta sopivassa tilanteessa brändin harrastama piikikäs kuittailu on monella tapaa toimivaa markkinointiviestintää, kuten esimerkiksi Gregg's ja vegaanipasteijan tapaus osoittavat.

Petteri Puustinen on valmentaja ja sisällöntuottaja, jonka erityisalueita ovat sosiaalinen media, digitaalinen asiakaspalvelu ja sisältöjen kiinnostavuusmuotoilu. Lontoossa opiskelleen Petterin suosikki brittiläisistä pikaruokaketjuista ei ole Gregg's, vaan Pret a Manger.


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:


Yhdeksän viestinnällistä uudenvuodenlupausta: Miten sinä viestit vuonna 2019 paremmin?

Lupaukset kuuluvat uuteen vuoteen. Mitäpä jos tänä vuonna perinteisen elämäntaparempan lisäksi tekisit viestinnällisen uudenvuodenlupauksen?

Vuonna 2018 kaikulaiset kirjoittivat blogiin monta erilaista viestinnällistä vinkkiä. Jalostimme niiden pohjalta yhdeksän erilaista lupausta:

Lupaus 1: Vuonna 2019 kehitän itseäni vuorovaikuttajana – ja haastan itseni ymmärtämään, mitä vuorovaikutus todella tarkoittaa. Vuorovaikutusta ei saa kiteytettyä toimivaksi vinkkilistaksi ”Näin toimii taitava viestijä”. Niinpä tämä lupaus edellyttää sinulta kärsivällisyyttä kuunnella muita ja itseäsi.

Lue alkuun inspiraatioksi vuorovaikutusvalmentajamme Pauliina Perttulin kirjoitus!

Lupaus 2: Vuonna 2019 opettelen tekemään numeroista tarinan. Tässäpä olisi oiva viestinnällinen lupaus johtajalle, joka tuntee piston siitä, että omat Powerpoint-sulkeiset enemmän eksyttävät kuin viestivät henkilöstölle oikeaa suuntaa.

Talousviestinnän konkarimme Jouko Marttila kehottaa kirjoituksessaan tekemään numeroista tarinan ja tiedostamaan talousviestinnän tavoitteen.

Lupaus 3: Vuonna 2019 mietin aina, millaisella sävyllä viestin toiselle ihmiselle. Sävyn hallinnan merkitys kasvaa, kun viestintäympäristöt digitalisoituvat. Kirjallisessa viestinnässä sävyn luominen ei aina ole helppoa. Lupauksen toteuttamisessa pääset alkuun lukemalla valmentajamme Salla Syrmanin bloggauksen ystävällisen sävyn säätämiseen.

Nappaa vinkit talteen!

Lupaus 4: Kun suunnittelen tapahtumia tai päätän yrityksemme osallistumisesta tapahtumiin, mietin aina ensin tavoitetta.

Jos tapahtumien järjestäminen on olennainen osa työtäsi, tapahtumaeksperttimme Taina Rinta-Kauhajärven kirjoituksesta on apua tehokkaan uudenvuodenlupauksen laatimisessa.

Lupaus 5: Vuonna 2019 viestin somessa entistä vaikuttavammin. Tässäpä hyvä lupaus esimerkiksi yhteisömanagerille tai kenelle tahansa asiantuntijalle, joka haluaa hyödyntää rohkeammin sosiaalista mediaa työssään.

Somevalmentajamme Petteri Puustinen laati kesällä vaikuttavan somepostauksen kaavan avuksesi.

Lupaus 6: Vuonna 2019 kirjoitan selkeitä tiedotteita ja olen toimittajalle avuksi. Tällä lupauksella helpotat varmasti paitsi toimittajan elämää myös omaa arkeasi, jos työsi sisältää mediaviestintää ja tiedottamista. Kuinka laatia toimiva tiedote ja välttyä turhalta työltä?

Lue toimittajataustaisen viestintäkonsulttimme Elina Kirvesniemen vinkit!

Lupaus 7: Vuonna 2019 kuuntelen asiakkaitani entistä paremmin ja ennakoin myös tulevaisuuden tarpeita. Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta ennakoida pystymme, bloggasi valmentajamme Laura Vuorio-Kuokka syksyn kynnyksellä. Mitä kannattaa tehdä jo nyt, jotta varmistat, että tulevaisuuden asiakas saa parasta mahdollista asiakasviestintää?

Inspiroidu Lauran ajatuksista!

Lupaus 8: Vuonna 2019 luovun olettamisesta ja selvitän entistä huolellisemmin, mitä viestintämme kohderyhmät haluavat. Kun viestitulvat moninkertaistuvat, huomiota ei saa sillä, että huutaa MEIDÄN ASIAA entistä lujempaa. On kehitettävä ymmärrystä viestinnän kohderyhmien aidoista tarpeista.

Palvelumuotoilujohtajamme Elina Piskonen kertoo, millaista apua palvelumuotoiluajattelusta on myös viestinnän kehittäjille.

Lupaus 9: Vuonna 2019 hallitsen arkeani ja työpäivääni paremmin – ja siten myös voin paremmin! Tämä lupaus sopii kenelle tahansa, työtehtäviin katsomatta. Tiiminvetäjämme Katariina Ahonen bloggasi huhtikuussa vinkkejä työpäivän hallintaan.

Hae täältä vinkkejä lupaukseesi!

Mitä tahansa lupaatkin, älä lupaa lupaamisen vuoksi, vaan itsesi vuoksi. Mikä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista? Lumelupaukset ne tuppaavat unohtumaan yhtä nopeasti kuin ilman aitoa sitoutumista hankitut kuntosalikortit.

Jotta lupauksesi ei ole mennyttä jo maaliskuussa (tai loppiaisena), siitä kannattaa tehdä mahdollisimman konkreettinen. Anna lupauksen näkyä arjessasi huoneentauluna, kuvana, miellekarttana, päiväkirjana – valitse itsellesi innostavin muistutuskeino!

Huolehdi myös siitä, että lupaus siirtyy suunnitelluksi, säännölliseksi tekemiseksi kalenteriisi. Viestijänä kehittyminen ei onnistu aikomalla, vaan viestimällä.

Hyvää uutta vuotta 2019!

Kaiku Helsingin viestintäväki


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/ihminen-ihmiselle/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/millaista-tyoelaman-viestinta-vuonna-2025-lue-tuoreesta-viestija-2025-tulevaisuusluotauksestamme/


”Viestinnän huippusuoritus? Olla ihminen ihmiselle. Siinäpä sitä. Meille kaikille.”

Otsikkoni on lainattu Anni Revon muutaman viikon takaisesta twiitistä. Kiitos, Anni, osuvasta otsikosta 😊. Mielestäni twiitti kiteyttää hyvin sen, mikä on tärkeää viestinnässä ja elämässä muutenkin.

Twiitti lähti matkaan Työyhteisöviestintä 2018 -tilaisuudessa, jossa kollegani Pauliina Perttuli ja Salla Syrman olivat esittelemässä tuoreen Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksemme tuloksia. Jos luotaus ei ole sinulle vielä tuttu, pääset lataamaan e-lehden täältä.

Selvityksemme päähavainto oli kirkas: ihminen tarvitsee tulevaisuudessakin toista ihmistä ja aitoa vuorovaikutusta.

Läsnäolo ja empatia ovat nousseet meillä Kaiussa paljon esille – ja laajemminkin kuin vain viestintäpalveluihimme liittyvissä asioissa. Joka vuosi lahjoitamme tuloksestamme 10 prosenttia hyväntekeväisyyteen, työntekijöidemme yhdessä päättämään kohteeseen.

Tänä vuonna, jo toisen kerran peräjälkeen, valitsimme kohteeksemme HelsinkiMission ja sen tärkeän työn yksinäisyyden torjumiseksi.

Satojatuhansia yksinäisiä

Arviolta 300 000 yli 70-vuotiasta kärsii yksinäisyyden tunteesta. Se on suuri joukko.

Kun puhuin asiasta Helsinki Mission toiminnanjohtajan Tuula Collianderin kanssa, keskustelussa nousi esiin yksi konkreettinen apu yksinäisyyteen: inhimillinen vuorovaikutus. Meidän pitäisi oppia keskustelemaan lisäämällä kiinnostusta toisistamme, kysyä ja kuunnella. Lainatakseni Tulevaisuusluotaukseen haastateltua puheviestinnän yliopistonlehtori Tuula-Riitta Välikoskea: Meillä kaikilla on tarve tulla huomioiduksi, oli viestintäkanava mikä tahansa.

Huomioimisen vaikutus tuli konkreettisesti ilmi, kun olimme työporukalla marraskuun lopulla Helsinki Mission perustajan mukaan nimetyssä palvelutalo Ceciliassa auttamassa vapaaehtoisina juhlan järjestämisessä Cecilian nimipäivän kunniaksi. Paikalla oli runsaat sata senioria nauttimassa kahvista, kakusta ja lauluesityksistä. Mikä oli parasta vanhusten mielestä? Se, että sai keskustella.

Kiinnostu toisen ihmisen tarinasta

Sama fiilis jäi Cecilian nimipäivistä itsellenikin: keskustelu oli parasta. Keskustelulla tässä yhteydessä en tarkoita sitä, että miettii toisen puhuessa, mitä nasevaa voisi seuraavaksi itse sanoa. Tarkoitan sitä, että kiinnostuu toisen ihmisen tarinasta olemalla läsnä kuuntelemalla ja kyselemällä.

Tulevaisuusluotauksessamme 400 vastaajaa korostivat pitkälti näitä samoja asioita: Kuinka kuunnella toista entistä keskittyneemmin? Kuinka osoittaa empatiaa? Mistä syntyy luottamus toisiin ihmisiin? Vaikka työelämän edellyttämiä viestintätaitoja voi ladella pitkiksi listoiksi, tärkeintä on olla ihminen ihmiselle. Muutokset työympäristössä tekevät ihmisten kohtaamisista entistä tärkeämpiä. Uusia ulottuvuuksia kuuntelu-, kysely- ja kiinnostumiskulttuurille luovat yhä virtuaalisemmaksi muuttuva työ ja vuorovaikutuksen siirtyminen digitaalisiin kanaviin, joissa perinteinen ihmisen kohtaaminen jää vähemmälle.

Ajattelin ottaa henkilökohtaiseksi haasteeksini tässä asiassa kehittymisen. Jouluna on hyvä aika panostaa toisten ihmisten (ja oman perheeni tapauksessa myös eläinten) aitoon kohtaamiseen. Kysy, kuuntele, kiinnostu ja koita ymmärtää – kanavasta riippumatta.

Koko Kaiun porukka toivottaa sinulle tämän videon myötä rauhallista joulua ja läsnäolon lämpöä vuodelle 2019!

PS. Jos katselet HelsinkiMission kynttiläkonserttia Neloselta 22., 23. tai 25.12. , pidä silmät auki. Saatat bongata sieltä myös iloisia kaikulaisia!

 

Juho Toivonen aloitti viestimään vuonna 1980. Viimeisten kymmenien vuosien aikana hänen työminänsä viestinnän taitojen kehittymistä voisi kuvata suunnitelmalliseksi – jopa viestintähenkilön kasvutarinaksi. Suomen kieliopin Juho otti suvereenisti haltuun opiskelemalla saksan kielioppia. Viestinnän perusteet hän sisäisti pänttäämällä kansainvälistä liiketoimintaa Slovenian yliopistossa. Pisteenä iin päällä kasvutarinassa on rekrytointi Kaiku Helsinkiin sillä ehdolla, että hän aloittaisi vahvistuksena nykyisten työkavereiden koripallojoukkueessa. Tällaisen kakkupohjan päälle Juho on pursottanut iloisia asiakaskokemuksia, digiviestinnän kehitysprojekteja, työsuojelua ja tiimin vetämistä viimeiset kymmenen vuotta. LinkedIn / Twitter


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/millaista-tyoelaman-viestinta-vuonna-2025-lue-tuoreesta-viestija-2025-tulevaisuusluotauksestamme/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/inhimillisyys-viestinnassa/


Työkaverin paikka vapaana asiakkuuksista vastaavalle viestintäkonsultille

Onko sinulla jo muutama vuosi kokemusta työstä viestinnän parissa ja olet nyt valmis ottamaan lisää vastuuta? Oletko Kaiun uusi asiakkuuksista vastaava viestintäkonsultti?

Asiakastyytyväisyys on sinulle sydämenasia, ja samalla olet valmis huolehtimaan tekemisen kannattavuudesta. Pidät useita lankoja sotkeentumatta käsissäsi. Tärkeää on myös, että haluat innostaa muut asiakastiimiläiset parhaimpaansa. Välillä väläytät kynsiäsi esimerkiksi tekstien parissa.

Etsimme juuri sinua, jos jaat intohimomme tehdä asiakkaistamme kiinnostavimpia. Tule kanssamme kehittämään hyviä ideoita ja oivaltavia tapoja kertoa asiakkaistamme. Tietenkin niin, että meillä on samalla kivaa töissä. Työkalujamme ovat media- ja someviestintä, palvelumuotoilu, sisältömarkkinointi, vaikuttajaviestintä, koulutus ja valmennus sekä konsultointi.

Tehtäviäsi olemme valmiita kehittämään vahvuuksiesi suuntaan – kerro siis meille, mihin olet matkalla ja mikä on sinun viestinnällinen intohimosi. Me tarjoamme sinulle paikan kehittyä eteenpäin yhä paremmaksi ja viedä osaamisesi uudelle tasolle.

Noin kolmenkymmenen hengen porukkamme tekee kunnianhimoisesti viestintää, mutta osaa samaan aikaan pitää hauskaa. Meillä kouluttautuminen on osa työtä, jaamme lisäksi osaamista koko työpaikan yhteisillä torstailounailla ja järjestämme useamman kerran vuodessa yhteisen kehittymispäivän. Välillä käymme alakerran Urkissa ”yksillä”, suuntaamme joogaan tai luikautamme lauluja karaokessa. Jos järjestämme työtapoja uusiksi, otamme koko porukan mukaan ja teemme sen yhdessä.

Kaikulaiset illassa italialaisessa villassa

Kuulostaako sinun paikaltasi? Kysy lisätietoa asiakkuusjohtajaltamme Inari Anttilalta ke 19.12. klo 9-11 tai pe 21.12. klo 11-13 puhelimitse tai WhatsAppissa numerossa 043 824 0090 ja kerro kiinnostuksestasi ja osaamisestasi palkkatoiveineen viimeistään su 6.1.2019 osoitteeseen rekry@kaikuhelsinki.fi.

Meiltä on viiden minuutin matka suppaamaan!

Psst! Meistä voit urkkia lisätietoja mm. näistä kanavista:

Kaiku Helsingin blogi

Instagram

LinkedIn

Twitter


Tutustu myös muutamiin asiakas-caseihimme:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/mika-jeesaa-kun-kaksi-yrityskulttuuria-sulautetaan-yhteen-arvot-ja-lapinakyvyys-nostettiin-kulmakiviksi-scandicin-integraatioviestinnassa/

https://kaikuhelsinki.fi/yleinen/suunterveydesta-kansallinen-ilmio/

https://kaikuhelsinki.fi/yleinen/someohje-kannustaa-askel-kerrallaan/


Millaista työelämän viestintä on vuonna 2025? Lue tuoreesta Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksestamme

Työelämä on murroksessa. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, tekoäly tulee osaksi arkeamme, viestintäympäristöt muuttuvat virtuaalisiksi. Ammatinkuvat vaihtuvat, työskentely pirstaloituu. Mitä tapahtuu inhimillisille viestintätaidoille?

viestijä 2025

Lataa Viestijä 2025 -tulevaisuusluotaus tästä!

Mikä tulevaisuusluotaus?

Meitä Kaiku Helsingin viestintä- ja vuorovaikutusvalmentajia kiinnosti kovasti kuulla mielipiteitä siitä, millaiseksi inhimillinen viestintä muotoutuu työelämässä teknologisen kehityksen rinnalla. Siksi suunnittelimme chatbotin, jonka tehtävä oli houkutella ihmisiä mielikuvituksen aikakoneella vuoteen 2025.

Bottimme esitteli keskustelussa viisi tulevaisuuden työelämän tilannetta ja kyseli niissä tarvittavista viestintätaidoista. Aikamatkailijat pohtivat virtuaalipalavereja, tekoälyn ja ihmisen työnjakoa, asiakasviestintää, verkostomaista työskentelyä sekä johtamista.

Chatbottimme keräsi noin 400 ammattilaisen vastaukset – yhteensä 100 sivua pohdiskelua. Niiden perusteella muodostimme seuraavat teesit:

TEESI 1 Osaatko kuunnella, osaatko kiteyttää?

Kun viestintäympäristöt digitalisoituvat, palaamme entistä vahvemmin inhimillisen viestinnän peruskysymysten äärelle.

TEESI 2 Mitä empatia tarkoittaa käytännössä?

Digitaaliset ympäristöt ja viestinnän kiihtyvä nopeus aiheuttavat empatiavajetta – siksi empatiataitojen tietoinen kehittäminen on entistä tärkeämpää.

TEESI 3 Asiakaspalvelija, merkityksellisten kohtaamisten ammattilainen?

Kun tekoäly hoitaa rutiinit, ihmisen rooli asiakaskokemuksessa on lujittaa luottamusta ja käyttää luovuutta.

TEESI 4 Kuinka kytkeytyä muihin?

Yhteistyö verkostoissa vaatii erilaisuuden arvostamista ja jatkuvaa yhteisen ymmärryksen rakentamista.

TEESI 5 Liian suuret saappaat?

Tulevaisuuden johtajalta odotetaan viestinnällisiä huippusuorituksia, mutta tärkeintä on olla ihminen ihmiselle.

Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksessa pureskelemme teesejä ja selvityksen tuloksia artikkelein ja haastatteluin. Tarjoilemme sokerina pohjalla myös annoksen Mirva Haltia-Holmbergin kirjoittamaa tulevaisuusfiktiota, jossa pääset Echo Communicationsin retriittiin tekoälykollegoiden ja ihmisten kanssa.

Toivottavasti aikamatka on sinulle yhtä antoisa kuin meille!

Pauliina Perttuli ja Salla Syrman


startup

Moni startup kompastelee taikapölyvaiheessa - voisiko viestinnästä olla apua?

Olen jo vuosien ajan jutellut erilaisissa tapahtumissa ja illanvietoissa startup-yrittäjien kanssa muun muassa viestinnästä. Usein viestintä on ”ihan kiva juttu”, mutta siihen ei riitä budjettia, kun kaikki paukut on laitettu tuotekehitykseen.

Näen tässä yhtymäkohtia South Parkin lanseeraamaan tonttujen menetelmään: 1) kerää alushousuja 2) ??? 3) tee voittoa. Suomeksi sanottuna: tuotekehityksen ja menestyksen välissä on mystinen taikapölyvaihe, jonka jälkeen kylvetään rahassa.

Valitettavasti menestys ja raha eivät tule pelkän bisnesidean tai tuotteen turvin, ellei se ole täysin ylivertainen verrattuna kilpailijoihin. Ja näin asian laita ei yleensä ole. Käyttäjän kannalta aivan riittävän hyvän tuotteen tekijöitä on joka puolella.

En väitä, että viestintä on suora polku vaurauteen. Se on yksi osatekijä monitahoisessa palapelissä, jossa myös sattumalla ja tuurilla on iso merkitys. Kassavirran kasvattaminen voi olla motiivi viestinnän tekemiselle, mutta sen ei tarvitse olla ainoa motiivi.

Viestintää kannattaa tehdä jo startup-vaiheessa muun muassa seuraavista syistä (ei tärkeysjärjestyksessä):

1. On mukavaa, jos läheiset ymmärtävät, mitä teet – ja ovat ylpeitä siitä

Moni perustaa startupin verrattain nuorena. Tässä vaiheessa vanhemmat ja muut läheiset ovat usein skeptisiä ja toivovat, että ”menisit oikeisiin töihin”. Viestinnän kautta saatava medianäkyvyys – tekee sen itse tai jonkun muun avustuksella – voi saada firman kuulostamaan suuremmalta ja kiinnostavammalta kuin se ennen bisneksen todellista käynnistymistä onkaan.

Lisähuomiona todettakoon, että 3F-rahoitusmalli – friends, family & fools – on monille se ensimmäinen. Tämä rahoittajajoukko ei koe tulleensa petetyksi, jos startup näkyy mediassa.

2. On mukavaa, jos tiimisi tuntee ylpeyttä tekemisistänne

Jos kyseessä ei ole yhden ihmisen startup, ei ole haitaksi saada myös muut tiimiläiset kokemaan ylpeyttä siitä, mitä he tekevät. Erityisesti, jos tiimissä on mukana jo rekrytoinnin kautta firmaan tulleita työntekijöitä. Heilläkin on läheisiä, jotka saattavat toivoa, että ”olisipa hän mennyt johonkin isoon firmaan eikä pian nurin menevään startupiin”.

3. Tunnet itse ylpeyttä

Jokainen meistä on ensisijaisesti tilivelvollinen itselleen. Jos usko omaan tekemiseen pettää, on alamäki varma. Median kiinnostus vahvistaa yrittäjän uskoa, että hänen visionsa ei ole vain humalainen illuusio, vaan konkreettinen bisnesidea.

4. Ensimmäiset asiakkaasi tuntevat tehneensä oikean valinnan

On enemmän kuin mahdollista, että osa ensimmäisistä asiakkaista on liikkeellä kokeilumielellä ja livistää toisen toimittajan pariin heti, kun näyttää siltä, ettei yrityksen tulevaisuus vakuuta. Näkyvyys mediassa – erityisesti jos asiakas pääsee itsekin sitä kautta näkyville – nostaa asiakkaan rimaa vaihtaa toimittajaa.

5. Rekrytointi helpottuu

Tuntematon, rahattomalta näyttävä firma ei kiinnosta uusia työntekijöitä samalla tavalla kuin tunnettu, positiivisessa julkisuudessa paistatteleva rahaton firma. Jos tavoitteena on kasvattaa päälukua, on julkisuus oiva keino erottautua muista saman kasvuvaiheen startupeista.

6. Opit kertomaan, mitä teet

Jotta median saa kiinnostumaan, pitää startupin osata esittää asiansa toimittajalle helppotajuisessa muodossa. Jos viestintää tehdään ammattilaisten tukemana, on varmaa, että he opettavat pukemaan bisnesidean helppotajuisiksi sanoiksi. Tästä jumpasta on iloa monissa muissakin tilanteissa: esimerkiksi rahoittajien pitchaaminen on varmasti helpompaa, kun tarina on taputeltu ymmärrettävään muotoon.

7. Kiinnostat rahoittajia tai ostajaehdokkaita

Onnistunut viestintä vie sanoman myös rahoittajien ja – mikäli tavoitteena on nopea exit – mahdollisten ostajien korviin. Jos rahoittajien kirstuilla käy useita käsiä, joilla on samantasoinen tuote, on selvää, että tunnetuin kysyjä on vahvoilla rahoitusta jaettaessa.

8. Saat lisää liidejä. Ehkä.

Rahastahan työnteossa on loppujen lopuksi kyse. Potentiaalisten asiakkaiden tavoittelu helpottuu, kun he ovat kuulleet yrityksestä jo ennen ensimmäistä tapaamista. Positiivinen julkisuus voi johtaa myös siihen, että kauppaan johtavia soittoja tulee ilman erillisiä myyntiponnistuksia. Kansainvälisille markkinoille tähtäävien suomalaisyritysten kannattaa huomioida, että medianäkyvyys kasvattaa hakukone- ja some-näkyvyyttä ja voi näin vähentää sijainnin tuomia haasteita.

Väitän, että raha ja menestys tulee aikanaan, jos tuote on riittävän hyvä, sen takana on työstään ylpeä tiimi, ja yritys tuotteineen erottuu kilpailijoistaan – esimerkiksi viestinnän keinoin.

Kirjoittaja Kimmo Kuokka on Kaiun osakas, jonka sisuksissa puhisee startup-henki. Hän perusti teknologiastartupin jo 20 vuotta sitten opiskelutovereidensa kanssa ja vierailee yhä säännöllisesti ICT-alalle suunnatuissa meetup-illoissa, joissa hän tapaa paljon startup-yrittäjiä.


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/morkkista-tekoalya-ja-rohkeusviestintaa-3-tuliaista-websummitista/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viisi-myyttia-mediasta/


Tule työkaveriksemme viestinnän palvelumuotoilijaksi

Palatko halusta päästä soveltamaan palvelumuotoilua viestinnän kehittämiseen? Haluatko viedä läpi projekteja, joissa kehitetään kekseliästä ja kohderyhmiä palvelevaa viestintää palvelumuotoilun keinoin?

Palvelumuotoilutoimintomme on kasvussa, ja etsimme joukkoomme sinua, joka jaat intohimomme palvelumuotoiluun ja viestintään. Tule kanssamme rakentamaan uutta asiakaskeskeistä tapaa kehittää viestintää. Meillä pääset soveltamaan palvelumuotoilua laajasti esimerkiksi strategisen viestinnän, sisäisen viestinnän sekä verkkopalveluiden suunnitteluun ja konseptointiin.

Sinä: asiakastyöstä nauttiva palvelumuotoilun ammattilainen

Toivomme sinulta kokemusta ja koulutusta palvelumuotoilusta ja markkinointiviestinnästä sekä näkemystä siitä, miten palvelumuotoilua sovelletaan vaihteleviin projekteihin. Asiakastyytyväisyys on sinulle sydämenasia ja projektin hyppysissä pitäminen luontaista. Fasilitointi ja kirjoittaminen ovat sinulla hallussa, visuaaliset taidot ovat plussaa vaan eivät välttämättömiä.

Me: Suomen mukavin viestinnällinen työyhteisö

Kaikulaiset illassa italialaisessa villassa

Noin kolmenkymmenen hengen porukkamme tekee kunnianhimoisesti viestintää, mutta osaa samaan aikaan pitää hauskaa. Meillä kouluttautuminen on osa työtä, jaamme lisäksi osaamista koko työpaikan yhteisillä torstailounailla ja järjestämme useamman kerran vuodessa yhteisen kehittymispäivän. Välillä käymme alakerran Urkissa ”yksillä”, joogaamme toimistolla tai luikautamme lauluja karaokessa. Jos järjestämme työtapoja uusiksi, otamme koko porukan mukaan ja teemme sen yhdessä.

Haluamme olla Suomen mukavin viestinnällinen työyhteisö – ja jokainen kaikulainen, myös sinä uutena työkaverinamme, on mukana sen toteuttamisessa.

 

Meiltä on viiden minuutin matka Töölönlahdelle suppaamaan!

Kuulostaako sinun paikaltasi? Voit kysyä palvelumuotoilujohtajaltamme Elinalta lisätietoja puhelimitse ke 5.12. klo 10-12 tai to 13.12. klo 9-11. Lisäksi Elina on WhatsAppissa valmiina vastaamaan mihin tahansa tehtävään liittyviin kysymyksiin pe 14.12. klo 13-15 välisenä aikana. Elinan tavoitat numerosta 040 5955 271.

Jos paikka kiinnostaa, lähetä meille hakemus, ansioluettelo ja/tai portfolio, joka kertoo meille mahdollisimman hyvin osaamisestasi. Toimita hakemuksesi palkkatoiveen kera osoitteeseen rekry@kaikuhelsinki.fi viimeistään su 16.12.

 

 

 

 

Psst! Meistä voit urkkia lisätietoja mm. näistä kanavista:

Kaiku Helsingin blogi

Instagram

LinkedIn

Twitter


Piditkö tästä? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/mika-on-palvelumuotoilua-mika-ei/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/palvelumuotoilu-viestijan-ja-markkinoijan-paras-ystava/

 


Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 1: Kuka olen, mihin hain?

Kuka oikein olen?

Olen Siiri, toinen Kaiun uusista harkkareista. Elämässäni kääntyi juuri uusi sivu, kun valmistuin lokakuussa kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Pääaineeni oli markkinointi, jonka lisäksi opiskelin vakuutustiedettä ja johtamista. Opintojen päätyttyä (ainakin hetkellisesti) olo on samaan aikaan sekä huojentunut että haikea. Onneksi tämä harkkapaikka on loistava startti työelämälle: opettelen tuttuja ja uusia asioita käytännössä saaden samalla hyvää työkokemusta. Töiden ohella rentoudun harrastamalla monipuolisesti erilaista liikuntaa, esimerkiksi lenkkeilyä, uintia, luistelua, vaellusta, laskettelua, hiihtämistä, seinäkiipeilyä…

Olen Eliisa, Kaiun harkkari numero kaksi. Olen journalistiikan kandidaatti, nuori toimittaja ja nykyinen politiikan ja viestinnän maisteriopiskelija. Jyväskylässä suoritettujen kandiopintojen ja yhden ulkomailla vietetyn välivuoden jälkeen päädyin jatkamaan opintojani Helsinkiin. Tänä syksynä edessä oli siis uusi kaupunki ja uudet kujeet: opintojen ohella nautin Helsingin kirpputoritarjonnasta ja yliopiston joogatunneista.

Eliisa Aikkila ja Siiri Ruikka – parhaat palaverit pidetään keittiössä

Miten päädyin Kaiku Helsingille?

S: Kuten moni muu, minäkään en vielä tiedä, mitä minusta isona tulee. Ennen Kaikua työskentelin vakuutusalalla markkinointiviestinnän tehtävissä. Silloin nautin kiinnostavien ja hyödyllisten vakuutusaiheiden tuottamisesta tiedotteiden, uutiskirjeiden ja blogisisältöjen muodossa. Viestinnästä innostuneena päätin hakea Kaiku Helsingille, sillä haluan edelleen kehittyä viestijänä.

Mikä olisikaan parempi oppimispaikka kuin viestintätoimisto, jossa pääsee työskentelemään yhdessä viestinnästä innostuvien ammattilaisten kanssa? Täällä viestintä on yrityksen ydinosaamista, ei pakollinen kuluerä.

E: Mitäpä muutakaan tuoreet viestinnän opiskelijat voisivat syksyllä tehdä kuin kuhista harkkapaikoista? Mahdollisuudet ovat monet, ja syksyllä olikin meneillään oikea viestintätoimistoekskujen ja muihin potentiaalisiin harjoittelupaikkoihin tutustumisen suma.

Henkilökohtaisesti tiesin, minkä tyyliseen harjoitteluun halusin mieluiten: tahdoin ennen kaikkea päästä tekemään monenlaista hommaa, sillä minulla ei vielä ole kokemusta viestinnän puolelta. Toivoin myös löytäväni hieman pidemmän harjoittelupätkän, jotta viestintätoimiston arkeen pääsee kunnolla sisään ja rutiinia ehtisi kertyä mahdollisimman paljon.

Kaiun kohdalla sain rastin kumpaankin ruutuun: harjoittelu kestää puoli vuotta (siinä ajassa ehtii jo oppia, siitä olen varma), ja kaikulaisen viestintäharjoittelijan työnkuvasta löytyy hommia ja asiakkuuksia laidasta laitaan.

Mitä odotan tältä harjoittelulta?

S: Alkuinnostuksen lisäksi pitää myöntää, että ensimmäiset päivät jännittivät. Uuteen työpaikkaan siirtyminen jännittää aina väkisinkin. Itselläni mielessä pyörivät kysymykset: Millaisia tulevat työkaverit ovat? Miten sopeudun porukkaan? Opinko uudet asiat nopeasti? Millainen työtahti viestintätoimistossa on? Entä osaanko minä tarpeeksi? Tällaiset kysymykset ovat luonnollisia aina silloin tällöin, mutta erityisesti ne nousevat mieleen muutostilanteissa, kun kaikki on epävarmaa. Perhoset vatsanpohjassa kuuluvat kuitenkin asiaan.

Tulevalta harjoitteluajalta toivon paljon uusia haasteita. Olen jo tehnyt monipuolisesti erilaisia markkinoinnin ja viestinnän tehtäviä, mutta toivon saavani osaavilta kollegoiltani sparrausta läpi harjoittelun. Kaiussa riittää vaikka mitä mielenkiintoista mediatiedottamisesta palvelumuotoiluun. Haluan päästä kokeilemaan mahdollisimman erilaisia juttuja ja oppia uusia taitoja. Haluan kehittyä kirjoittamisessa ja esiintymisessä sekä esimerkiksi projektiluontoisessa työskentelytavassa.

Kaikista eniten odotan omaa kehittymistä. Toivon, että puolen vuoden päästä huomaan oikeasti kehittyneeni paitsi viestijänä, myös ihmisenä. Toivon, että puolen vuoden päästä olen taas varmempi osaamisestani ja tulevaisuudensuunnitelmani olisivat kirkastuneet.

E: Odotukseni seuraavalle puolelle vuodelle ovat korkealla: tahdon saada harjoittelusta mahdollisimman paljon irti ja antaa Kaiulle parhaan mahdollisen työpanoksen, johon kykenen. Uskon, että Kaiku Helsingissä opin viestinnästä erittäin paljon ja huomaan, missä asioissa olen erityisen hyvä ja mistä nautin eniten.

On jännittävää olla jonkin täysin uudenlaisen tekemisen ääressä. Takana on viisi kesää kesätöitä ynnä muita pätkiä eri toimituksissa, joten toimitusarki on minulle jo varsin tuttua ja uutiskärjen metsästäminen selkäytimessä. Pitkästä aikaa joudunkin opettelemaan paljon uutta ja painimaan epävarmuuden kanssa. On myös erittäin mielenkiintoista päästä näkemään kolikon kääntöpuoli: uskon, että sekä toimittajien että viestinnän alalla työskentelevien olisi erittäin tärkeää ymmärtää toistensa arkea. Sillä päästäisiin parempiin lopputuloksiin molempien näkökulmasta.

On myös huippua, että meitä harjoittelijoita on kaksi! Tulevan puolen vuoden jakaminen samassa veneessä olevan kanssa tuntuu mukavalta. Se, että tulemme Siirin kanssa hyvin eri taustoista, on varmasti lisäksi niin meille harjoittelijoille kuin Kaiullekin antoisaa.

Seuraa Siirin ja Eliisan harjoittelua Kaiun blogissa kevään aikana! Millaista viestintäharjoittelu on käytännössä? Millaisiin projekteihin harkkarit pääsevät mukaan? Mitkä opit ovat tärkeimpiä? Järjestämme Kaiku Helsingin harjoittelijaohjelman tavallisesti kaksi kertaa vuodessa, puolen vuoden välein. Kerromme uuden harjoittelijaohjelman hakuajan alkamisesta Kaiun somekanavissa ja blogissa.


Lue myös Viestintäharjoittelijan päiväkirja -saagan muut osat:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestintaharjoittelijan-paivakirja-osa-2-kolmannes-takana-tata-harkkarin-arki-oikeasti/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/toissa-viestintatoimistossa-hullun-hektista-vai-hurjan-hauskaa/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viisi-neuvoa-tulevaisuuden-harjoittelijalle/