Brändipiikittelyn taito ja somen 1–10–100 -sääntö

Kaikki brändit saavat joskus kuraa niskaansa sosiaalisessa mediassa. Välillä ansaitusti ja välillä turhaan. Trolleja, öykkäreitä ja muita riidanhaastajia löytyy aina – aiheesta kuin aiheesta. Viime aikoina monet brändit ovat havainneet, että pikkunokkela piikittely ja humoristinen näsäviisaus ovat tehokkaita aseita trolleja vastaan.

Somessa trollaajat yrittävät usein tehdä kärpäsestä härkäsen ja nostattaa kohua tai kärhämää. Kun brändi ei vastaakaan riidanhaastoon byrokraattisen asiallisesti tai hätääntyneenä vastakkaisia todisteita etsiskellen, vaan tekee trollin naurunalaiseksi kepeällä piikittelyllä, riita kuihtuu kasaan heti alkuunsa.

Sosiaalisen median "kohuissa" pätee usein niin sanottu 1–10–100 -sääntö:

  • 1 trolli aloittaa huutelun
  • 10 muuta osallistuu huuteluun (joko trollin puolella tai tätä vastaan)
  • 100 seuraa hiljaa vierestä: he näkevät keskustelun ja tekevät siitä omat johtopäätöksensä, mutta eivät vaivaudu osallistumaan siihen

Se, että brändi vastaa trollille pienellä hassuttelevalla nenäkkyydellä, ei rauhoita trollia. Se ei myöskään auta kääntämään kourallista trollin puolustajia brändin puolelle. Mutta se vahvistaa 100:n ympärillä hiljaa seuraavan ihmisen mielipidettä siitä, että koko kohun kaivaminen on turhaa. Ja ainakin osan näistä sadasta mielikuva brändistä kehittyy todennäköisesti positiivisempaan suuntaan.

Vegaanipasteijaesimerkki

Brändipiikittelystä on juuri nyt käynnissä erinomainen esimerkkitapaus Englannissa. Kansallisesti erittäin legendaarinen, suorastaan peribrittiläinen Gregg's-pasteijaketju astui tänään 2000-luvulle julkistamalla uuden "vegaanisen nakkipasteijansa". Uutuustuote herätti heti intohimoja somessa, etenkin Twitterissä.

Yleisönsä ja oman kulttuurisen asemansa tunteva Gregg's oli selkeästi valmistautunut kohuun ja valinnut taktiikakseen humoristisen piikittelyn. Tässä muutamia esimerkkejä Gregg'sin vastauksista vegaanipasteijan olemassaolosta mukapöyristyneille vastarannankiiskille:

 

Osa vastauksista on vähän röyhkeitä ja ylimielisiä, mutta yksikään ei kuitenkaan henkilöön menevä eikä loukkaava.

Ikonisen brändin uusi tuote olisi varmasti saanut huomiota muutenkin, mutta näppärät some-vastaukset toivat sille vielä lisänäkyvyyttä ja samalla ehkä myös uudistivat ja freesasivat kuvaa Gregg'sin perinteisestä brändistä. On tietysti riski, että Gregg's vieraannuttaa kaikista konservatiivisimmat lihapasteijafanaatikot, mutta ketju saa varmasti tällä myös uutta yleisöä vegaaneista – ja etenkin käännytettyä "hiljaista enemmistöä" puolelleen.

Tietenkään brändikettuilu ei sovi kaikille brändeille, kaikkiin tilanteisiin eikä kaikkiin kanaviin. Kyse on totta kai brändin oman äänensävyn ja oman yleisön tuntemisesta sekä tilannetajusta. Mutta sopivassa tilanteessa brändin harrastama piikikäs kuittailu on monella tapaa toimivaa markkinointiviestintää, kuten esimerkiksi Gregg's ja vegaanipasteijan tapaus osoittavat.

Petteri Puustinen on valmentaja ja sisällöntuottaja, jonka erityisalueita ovat sosiaalinen media, digitaalinen asiakaspalvelu ja sisältöjen kiinnostavuusmuotoilu. Lontoossa opiskelleen Petterin suosikki brittiläisistä pikaruokaketjuista ei ole Gregg's, vaan Pret a Manger.


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:


Yhdeksän viestinnällistä uudenvuodenlupausta: Miten sinä viestit vuonna 2019 paremmin?

Lupaukset kuuluvat uuteen vuoteen. Mitäpä jos tänä vuonna perinteisen elämäntaparempan lisäksi tekisit viestinnällisen uudenvuodenlupauksen?

Vuonna 2018 kaikulaiset kirjoittivat blogiin monta erilaista viestinnällistä vinkkiä. Jalostimme niiden pohjalta yhdeksän erilaista lupausta:

Lupaus 1: Vuonna 2019 kehitän itseäni vuorovaikuttajana – ja haastan itseni ymmärtämään, mitä vuorovaikutus todella tarkoittaa. Vuorovaikutusta ei saa kiteytettyä toimivaksi vinkkilistaksi ”Näin toimii taitava viestijä”. Niinpä tämä lupaus edellyttää sinulta kärsivällisyyttä kuunnella muita ja itseäsi.

Lue alkuun inspiraatioksi vuorovaikutusvalmentajamme Pauliina Perttulin kirjoitus!

Lupaus 2: Vuonna 2019 opettelen tekemään numeroista tarinan. Tässäpä olisi oiva viestinnällinen lupaus johtajalle, joka tuntee piston siitä, että omat Powerpoint-sulkeiset enemmän eksyttävät kuin viestivät henkilöstölle oikeaa suuntaa.

Talousviestinnän konkarimme Jouko Marttila kehottaa kirjoituksessaan tekemään numeroista tarinan ja tiedostamaan talousviestinnän tavoitteen.

Lupaus 3: Vuonna 2019 mietin aina, millaisella sävyllä viestin toiselle ihmiselle. Sävyn hallinnan merkitys kasvaa, kun viestintäympäristöt digitalisoituvat. Kirjallisessa viestinnässä sävyn luominen ei aina ole helppoa. Lupauksen toteuttamisessa pääset alkuun lukemalla valmentajamme Salla Syrmanin bloggauksen ystävällisen sävyn säätämiseen.

Nappaa vinkit talteen!

Lupaus 4: Kun suunnittelen tapahtumia tai päätän yrityksemme osallistumisesta tapahtumiin, mietin aina ensin tavoitetta.

Jos tapahtumien järjestäminen on olennainen osa työtäsi, tapahtumaeksperttimme Taina Rinta-Kauhajärven kirjoituksesta on apua tehokkaan uudenvuodenlupauksen laatimisessa.

Lupaus 5: Vuonna 2019 viestin somessa entistä vaikuttavammin. Tässäpä hyvä lupaus esimerkiksi yhteisömanagerille tai kenelle tahansa asiantuntijalle, joka haluaa hyödyntää rohkeammin sosiaalista mediaa työssään.

Somevalmentajamme Petteri Puustinen laati kesällä vaikuttavan somepostauksen kaavan avuksesi.

Lupaus 6: Vuonna 2019 kirjoitan selkeitä tiedotteita ja olen toimittajalle avuksi. Tällä lupauksella helpotat varmasti paitsi toimittajan elämää myös omaa arkeasi, jos työsi sisältää mediaviestintää ja tiedottamista. Kuinka laatia toimiva tiedote ja välttyä turhalta työltä?

Lue toimittajataustaisen viestintäkonsulttimme Elina Kirvesniemen vinkit!

Lupaus 7: Vuonna 2019 kuuntelen asiakkaitani entistä paremmin ja ennakoin myös tulevaisuuden tarpeita. Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta ennakoida pystymme, bloggasi valmentajamme Laura Vuorio-Kuokka syksyn kynnyksellä. Mitä kannattaa tehdä jo nyt, jotta varmistat, että tulevaisuuden asiakas saa parasta mahdollista asiakasviestintää?

Inspiroidu Lauran ajatuksista!

Lupaus 8: Vuonna 2019 luovun olettamisesta ja selvitän entistä huolellisemmin, mitä viestintämme kohderyhmät haluavat. Kun viestitulvat moninkertaistuvat, huomiota ei saa sillä, että huutaa MEIDÄN ASIAA entistä lujempaa. On kehitettävä ymmärrystä viestinnän kohderyhmien aidoista tarpeista.

Palvelumuotoilujohtajamme Elina Piskonen kertoo, millaista apua palvelumuotoiluajattelusta on myös viestinnän kehittäjille.

Lupaus 9: Vuonna 2019 hallitsen arkeani ja työpäivääni paremmin – ja siten myös voin paremmin! Tämä lupaus sopii kenelle tahansa, työtehtäviin katsomatta. Tiiminvetäjämme Katariina Ahonen bloggasi huhtikuussa vinkkejä työpäivän hallintaan.

Hae täältä vinkkejä lupaukseesi!

Mitä tahansa lupaatkin, älä lupaa lupaamisen vuoksi, vaan itsesi vuoksi. Mikä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista? Lumelupaukset ne tuppaavat unohtumaan yhtä nopeasti kuin ilman aitoa sitoutumista hankitut kuntosalikortit.

Jotta lupauksesi ei ole mennyttä jo maaliskuussa (tai loppiaisena), siitä kannattaa tehdä mahdollisimman konkreettinen. Anna lupauksen näkyä arjessasi huoneentauluna, kuvana, miellekarttana, päiväkirjana – valitse itsellesi innostavin muistutuskeino!

Huolehdi myös siitä, että lupaus siirtyy suunnitelluksi, säännölliseksi tekemiseksi kalenteriisi. Viestijänä kehittyminen ei onnistu aikomalla, vaan viestimällä.

Hyvää uutta vuotta 2019!

Kaiku Helsingin viestintäväki


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/ihminen-ihmiselle/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/millaista-tyoelaman-viestinta-vuonna-2025-lue-tuoreesta-viestija-2025-tulevaisuusluotauksestamme/


”Viestinnän huippusuoritus? Olla ihminen ihmiselle. Siinäpä sitä. Meille kaikille.”

Otsikkoni on lainattu Anni Revon muutaman viikon takaisesta twiitistä. Kiitos, Anni, osuvasta otsikosta 😊. Mielestäni twiitti kiteyttää hyvin sen, mikä on tärkeää viestinnässä ja elämässä muutenkin.

Twiitti lähti matkaan Työyhteisöviestintä 2018 -tilaisuudessa, jossa kollegani Pauliina Perttuli ja Salla Syrman olivat esittelemässä tuoreen Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksemme tuloksia. Jos luotaus ei ole sinulle vielä tuttu, pääset lataamaan e-lehden täältä.

Selvityksemme päähavainto oli kirkas: ihminen tarvitsee tulevaisuudessakin toista ihmistä ja aitoa vuorovaikutusta.

Läsnäolo ja empatia ovat nousseet meillä Kaiussa paljon esille – ja laajemminkin kuin vain viestintäpalveluihimme liittyvissä asioissa. Joka vuosi lahjoitamme tuloksestamme 10 prosenttia hyväntekeväisyyteen, työntekijöidemme yhdessä päättämään kohteeseen.

Tänä vuonna, jo toisen kerran peräjälkeen, valitsimme kohteeksemme HelsinkiMission ja sen tärkeän työn yksinäisyyden torjumiseksi.

Satojatuhansia yksinäisiä

Arviolta 300 000 yli 70-vuotiasta kärsii yksinäisyyden tunteesta. Se on suuri joukko.

Kun puhuin asiasta Helsinki Mission toiminnanjohtajan Tuula Collianderin kanssa, keskustelussa nousi esiin yksi konkreettinen apu yksinäisyyteen: inhimillinen vuorovaikutus. Meidän pitäisi oppia keskustelemaan lisäämällä kiinnostusta toisistamme, kysyä ja kuunnella. Lainatakseni Tulevaisuusluotaukseen haastateltua puheviestinnän yliopistonlehtori Tuula-Riitta Välikoskea: Meillä kaikilla on tarve tulla huomioiduksi, oli viestintäkanava mikä tahansa.

Huomioimisen vaikutus tuli konkreettisesti ilmi, kun olimme työporukalla marraskuun lopulla Helsinki Mission perustajan mukaan nimetyssä palvelutalo Ceciliassa auttamassa vapaaehtoisina juhlan järjestämisessä Cecilian nimipäivän kunniaksi. Paikalla oli runsaat sata senioria nauttimassa kahvista, kakusta ja lauluesityksistä. Mikä oli parasta vanhusten mielestä? Se, että sai keskustella.

Kiinnostu toisen ihmisen tarinasta

Sama fiilis jäi Cecilian nimipäivistä itsellenikin: keskustelu oli parasta. Keskustelulla tässä yhteydessä en tarkoita sitä, että miettii toisen puhuessa, mitä nasevaa voisi seuraavaksi itse sanoa. Tarkoitan sitä, että kiinnostuu toisen ihmisen tarinasta olemalla läsnä kuuntelemalla ja kyselemällä.

Tulevaisuusluotauksessamme 400 vastaajaa korostivat pitkälti näitä samoja asioita: Kuinka kuunnella toista entistä keskittyneemmin? Kuinka osoittaa empatiaa? Mistä syntyy luottamus toisiin ihmisiin? Vaikka työelämän edellyttämiä viestintätaitoja voi ladella pitkiksi listoiksi, tärkeintä on olla ihminen ihmiselle. Muutokset työympäristössä tekevät ihmisten kohtaamisista entistä tärkeämpiä. Uusia ulottuvuuksia kuuntelu-, kysely- ja kiinnostumiskulttuurille luovat yhä virtuaalisemmaksi muuttuva työ ja vuorovaikutuksen siirtyminen digitaalisiin kanaviin, joissa perinteinen ihmisen kohtaaminen jää vähemmälle.

Ajattelin ottaa henkilökohtaiseksi haasteeksini tässä asiassa kehittymisen. Jouluna on hyvä aika panostaa toisten ihmisten (ja oman perheeni tapauksessa myös eläinten) aitoon kohtaamiseen. Kysy, kuuntele, kiinnostu ja koita ymmärtää – kanavasta riippumatta.

Koko Kaiun porukka toivottaa sinulle tämän videon myötä rauhallista joulua ja läsnäolon lämpöä vuodelle 2019!

PS. Jos katselet HelsinkiMission kynttiläkonserttia Neloselta 22., 23. tai 25.12. , pidä silmät auki. Saatat bongata sieltä myös iloisia kaikulaisia!

 

Juho Toivonen aloitti viestimään vuonna 1980. Viimeisten kymmenien vuosien aikana hänen työminänsä viestinnän taitojen kehittymistä voisi kuvata suunnitelmalliseksi – jopa viestintähenkilön kasvutarinaksi. Suomen kieliopin Juho otti suvereenisti haltuun opiskelemalla saksan kielioppia. Viestinnän perusteet hän sisäisti pänttäämällä kansainvälistä liiketoimintaa Slovenian yliopistossa. Pisteenä iin päällä kasvutarinassa on rekrytointi Kaiku Helsinkiin sillä ehdolla, että hän aloittaisi vahvistuksena nykyisten työkavereiden koripallojoukkueessa. Tällaisen kakkupohjan päälle Juho on pursottanut iloisia asiakaskokemuksia, digiviestinnän kehitysprojekteja, työsuojelua ja tiimin vetämistä viimeiset kymmenen vuotta. LinkedIn / Twitter


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/millaista-tyoelaman-viestinta-vuonna-2025-lue-tuoreesta-viestija-2025-tulevaisuusluotauksestamme/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/inhimillisyys-viestinnassa/


Työkaverin paikka vapaana asiakkuuksista vastaavalle viestintäkonsultille

Onko sinulla jo muutama vuosi kokemusta työstä viestinnän parissa ja olet nyt valmis ottamaan lisää vastuuta? Oletko Kaiun uusi asiakkuuksista vastaava viestintäkonsultti?

Asiakastyytyväisyys on sinulle sydämenasia, ja samalla olet valmis huolehtimaan tekemisen kannattavuudesta. Pidät useita lankoja sotkeentumatta käsissäsi. Tärkeää on myös, että haluat innostaa muut asiakastiimiläiset parhaimpaansa. Välillä väläytät kynsiäsi esimerkiksi tekstien parissa.

Etsimme juuri sinua, jos jaat intohimomme tehdä asiakkaistamme kiinnostavimpia. Tule kanssamme kehittämään hyviä ideoita ja oivaltavia tapoja kertoa asiakkaistamme. Tietenkin niin, että meillä on samalla kivaa töissä. Työkalujamme ovat media- ja someviestintä, palvelumuotoilu, sisältömarkkinointi, vaikuttajaviestintä, koulutus ja valmennus sekä konsultointi.

Tehtäviäsi olemme valmiita kehittämään vahvuuksiesi suuntaan – kerro siis meille, mihin olet matkalla ja mikä on sinun viestinnällinen intohimosi. Me tarjoamme sinulle paikan kehittyä eteenpäin yhä paremmaksi ja viedä osaamisesi uudelle tasolle.

Noin kolmenkymmenen hengen porukkamme tekee kunnianhimoisesti viestintää, mutta osaa samaan aikaan pitää hauskaa. Meillä kouluttautuminen on osa työtä, jaamme lisäksi osaamista koko työpaikan yhteisillä torstailounailla ja järjestämme useamman kerran vuodessa yhteisen kehittymispäivän. Välillä käymme alakerran Urkissa ”yksillä”, suuntaamme joogaan tai luikautamme lauluja karaokessa. Jos järjestämme työtapoja uusiksi, otamme koko porukan mukaan ja teemme sen yhdessä.

Kaikulaiset illassa italialaisessa villassa

Kuulostaako sinun paikaltasi? Kysy lisätietoa asiakkuusjohtajaltamme Inari Anttilalta ke 19.12. klo 9-11 tai pe 21.12. klo 11-13 puhelimitse tai WhatsAppissa numerossa 043 824 0090 ja kerro kiinnostuksestasi ja osaamisestasi palkkatoiveineen viimeistään su 6.1.2019 osoitteeseen rekry@kaikuhelsinki.fi.

Meiltä on viiden minuutin matka suppaamaan!

Psst! Meistä voit urkkia lisätietoja mm. näistä kanavista:

Kaiku Helsingin blogi

Instagram

LinkedIn

Twitter


Tutustu myös muutamiin asiakas-caseihimme:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/mika-jeesaa-kun-kaksi-yrityskulttuuria-sulautetaan-yhteen-arvot-ja-lapinakyvyys-nostettiin-kulmakiviksi-scandicin-integraatioviestinnassa/

https://kaikuhelsinki.fi/yleinen/suunterveydesta-kansallinen-ilmio/

https://kaikuhelsinki.fi/yleinen/someohje-kannustaa-askel-kerrallaan/


Millaista työelämän viestintä on vuonna 2025? Lue tuoreesta Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksestamme

Työelämä on murroksessa. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, tekoäly tulee osaksi arkeamme, viestintäympäristöt muuttuvat virtuaalisiksi. Ammatinkuvat vaihtuvat, työskentely pirstaloituu. Mitä tapahtuu inhimillisille viestintätaidoille?

viestijä 2025

Lataa Viestijä 2025 -tulevaisuusluotaus tästä!

Mikä tulevaisuusluotaus?

Meitä Kaiku Helsingin viestintä- ja vuorovaikutusvalmentajia kiinnosti kovasti kuulla mielipiteitä siitä, millaiseksi inhimillinen viestintä muotoutuu työelämässä teknologisen kehityksen rinnalla. Siksi suunnittelimme chatbotin, jonka tehtävä oli houkutella ihmisiä mielikuvituksen aikakoneella vuoteen 2025.

Bottimme esitteli keskustelussa viisi tulevaisuuden työelämän tilannetta ja kyseli niissä tarvittavista viestintätaidoista. Aikamatkailijat pohtivat virtuaalipalavereja, tekoälyn ja ihmisen työnjakoa, asiakasviestintää, verkostomaista työskentelyä sekä johtamista.

Chatbottimme keräsi noin 400 ammattilaisen vastaukset – yhteensä 100 sivua pohdiskelua. Niiden perusteella muodostimme seuraavat teesit:

TEESI 1 Osaatko kuunnella, osaatko kiteyttää?

Kun viestintäympäristöt digitalisoituvat, palaamme entistä vahvemmin inhimillisen viestinnän peruskysymysten äärelle.

TEESI 2 Mitä empatia tarkoittaa käytännössä?

Digitaaliset ympäristöt ja viestinnän kiihtyvä nopeus aiheuttavat empatiavajetta – siksi empatiataitojen tietoinen kehittäminen on entistä tärkeämpää.

TEESI 3 Asiakaspalvelija, merkityksellisten kohtaamisten ammattilainen?

Kun tekoäly hoitaa rutiinit, ihmisen rooli asiakaskokemuksessa on lujittaa luottamusta ja käyttää luovuutta.

TEESI 4 Kuinka kytkeytyä muihin?

Yhteistyö verkostoissa vaatii erilaisuuden arvostamista ja jatkuvaa yhteisen ymmärryksen rakentamista.

TEESI 5 Liian suuret saappaat?

Tulevaisuuden johtajalta odotetaan viestinnällisiä huippusuorituksia, mutta tärkeintä on olla ihminen ihmiselle.

Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksessa pureskelemme teesejä ja selvityksen tuloksia artikkelein ja haastatteluin. Tarjoilemme sokerina pohjalla myös annoksen Mirva Haltia-Holmbergin kirjoittamaa tulevaisuusfiktiota, jossa pääset Echo Communicationsin retriittiin tekoälykollegoiden ja ihmisten kanssa.

Toivottavasti aikamatka on sinulle yhtä antoisa kuin meille!

Pauliina Perttuli ja Salla Syrman


startup

Moni startup kompastelee taikapölyvaiheessa - voisiko viestinnästä olla apua?

Olen jo vuosien ajan jutellut erilaisissa tapahtumissa ja illanvietoissa startup-yrittäjien kanssa muun muassa viestinnästä. Usein viestintä on ”ihan kiva juttu”, mutta siihen ei riitä budjettia, kun kaikki paukut on laitettu tuotekehitykseen.

Näen tässä yhtymäkohtia South Parkin lanseeraamaan tonttujen menetelmään: 1) kerää alushousuja 2) ??? 3) tee voittoa. Suomeksi sanottuna: tuotekehityksen ja menestyksen välissä on mystinen taikapölyvaihe, jonka jälkeen kylvetään rahassa.

Valitettavasti menestys ja raha eivät tule pelkän bisnesidean tai tuotteen turvin, ellei se ole täysin ylivertainen verrattuna kilpailijoihin. Ja näin asian laita ei yleensä ole. Käyttäjän kannalta aivan riittävän hyvän tuotteen tekijöitä on joka puolella.

En väitä, että viestintä on suora polku vaurauteen. Se on yksi osatekijä monitahoisessa palapelissä, jossa myös sattumalla ja tuurilla on iso merkitys. Kassavirran kasvattaminen voi olla motiivi viestinnän tekemiselle, mutta sen ei tarvitse olla ainoa motiivi.

Viestintää kannattaa tehdä jo startup-vaiheessa muun muassa seuraavista syistä (ei tärkeysjärjestyksessä):

1. On mukavaa, jos läheiset ymmärtävät, mitä teet – ja ovat ylpeitä siitä

Moni perustaa startupin verrattain nuorena. Tässä vaiheessa vanhemmat ja muut läheiset ovat usein skeptisiä ja toivovat, että ”menisit oikeisiin töihin”. Viestinnän kautta saatava medianäkyvyys – tekee sen itse tai jonkun muun avustuksella – voi saada firman kuulostamaan suuremmalta ja kiinnostavammalta kuin se ennen bisneksen todellista käynnistymistä onkaan.

Lisähuomiona todettakoon, että 3F-rahoitusmalli – friends, family & fools – on monille se ensimmäinen. Tämä rahoittajajoukko ei koe tulleensa petetyksi, jos startup näkyy mediassa.

2. On mukavaa, jos tiimisi tuntee ylpeyttä tekemisistänne

Jos kyseessä ei ole yhden ihmisen startup, ei ole haitaksi saada myös muut tiimiläiset kokemaan ylpeyttä siitä, mitä he tekevät. Erityisesti, jos tiimissä on mukana jo rekrytoinnin kautta firmaan tulleita työntekijöitä. Heilläkin on läheisiä, jotka saattavat toivoa, että ”olisipa hän mennyt johonkin isoon firmaan eikä pian nurin menevään startupiin”.

3. Tunnet itse ylpeyttä

Jokainen meistä on ensisijaisesti tilivelvollinen itselleen. Jos usko omaan tekemiseen pettää, on alamäki varma. Median kiinnostus vahvistaa yrittäjän uskoa, että hänen visionsa ei ole vain humalainen illuusio, vaan konkreettinen bisnesidea.

4. Ensimmäiset asiakkaasi tuntevat tehneensä oikean valinnan

On enemmän kuin mahdollista, että osa ensimmäisistä asiakkaista on liikkeellä kokeilumielellä ja livistää toisen toimittajan pariin heti, kun näyttää siltä, ettei yrityksen tulevaisuus vakuuta. Näkyvyys mediassa – erityisesti jos asiakas pääsee itsekin sitä kautta näkyville – nostaa asiakkaan rimaa vaihtaa toimittajaa.

5. Rekrytointi helpottuu

Tuntematon, rahattomalta näyttävä firma ei kiinnosta uusia työntekijöitä samalla tavalla kuin tunnettu, positiivisessa julkisuudessa paistatteleva rahaton firma. Jos tavoitteena on kasvattaa päälukua, on julkisuus oiva keino erottautua muista saman kasvuvaiheen startupeista.

6. Opit kertomaan, mitä teet

Jotta median saa kiinnostumaan, pitää startupin osata esittää asiansa toimittajalle helppotajuisessa muodossa. Jos viestintää tehdään ammattilaisten tukemana, on varmaa, että he opettavat pukemaan bisnesidean helppotajuisiksi sanoiksi. Tästä jumpasta on iloa monissa muissakin tilanteissa: esimerkiksi rahoittajien pitchaaminen on varmasti helpompaa, kun tarina on taputeltu ymmärrettävään muotoon.

7. Kiinnostat rahoittajia tai ostajaehdokkaita

Onnistunut viestintä vie sanoman myös rahoittajien ja – mikäli tavoitteena on nopea exit – mahdollisten ostajien korviin. Jos rahoittajien kirstuilla käy useita käsiä, joilla on samantasoinen tuote, on selvää, että tunnetuin kysyjä on vahvoilla rahoitusta jaettaessa.

8. Saat lisää liidejä. Ehkä.

Rahastahan työnteossa on loppujen lopuksi kyse. Potentiaalisten asiakkaiden tavoittelu helpottuu, kun he ovat kuulleet yrityksestä jo ennen ensimmäistä tapaamista. Positiivinen julkisuus voi johtaa myös siihen, että kauppaan johtavia soittoja tulee ilman erillisiä myyntiponnistuksia. Kansainvälisille markkinoille tähtäävien suomalaisyritysten kannattaa huomioida, että medianäkyvyys kasvattaa hakukone- ja some-näkyvyyttä ja voi näin vähentää sijainnin tuomia haasteita.

Väitän, että raha ja menestys tulee aikanaan, jos tuote on riittävän hyvä, sen takana on työstään ylpeä tiimi, ja yritys tuotteineen erottuu kilpailijoistaan – esimerkiksi viestinnän keinoin.

Kirjoittaja Kimmo Kuokka on Kaiun osakas, jonka sisuksissa puhisee startup-henki. Hän perusti teknologiastartupin jo 20 vuotta sitten opiskelutovereidensa kanssa ja vierailee yhä säännöllisesti ICT-alalle suunnatuissa meetup-illoissa, joissa hän tapaa paljon startup-yrittäjiä.


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/morkkista-tekoalya-ja-rohkeusviestintaa-3-tuliaista-websummitista/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viisi-myyttia-mediasta/


Tule työkaveriksemme viestinnän palvelumuotoilijaksi

Palatko halusta päästä soveltamaan palvelumuotoilua viestinnän kehittämiseen? Haluatko viedä läpi projekteja, joissa kehitetään kekseliästä ja kohderyhmiä palvelevaa viestintää palvelumuotoilun keinoin?

Palvelumuotoilutoimintomme on kasvussa, ja etsimme joukkoomme sinua, joka jaat intohimomme palvelumuotoiluun ja viestintään. Tule kanssamme rakentamaan uutta asiakaskeskeistä tapaa kehittää viestintää. Meillä pääset soveltamaan palvelumuotoilua laajasti esimerkiksi strategisen viestinnän, sisäisen viestinnän sekä verkkopalveluiden suunnitteluun ja konseptointiin.

Sinä: asiakastyöstä nauttiva palvelumuotoilun ammattilainen

Toivomme sinulta kokemusta ja koulutusta palvelumuotoilusta ja markkinointiviestinnästä sekä näkemystä siitä, miten palvelumuotoilua sovelletaan vaihteleviin projekteihin. Asiakastyytyväisyys on sinulle sydämenasia ja projektin hyppysissä pitäminen luontaista. Fasilitointi ja kirjoittaminen ovat sinulla hallussa, visuaaliset taidot ovat plussaa vaan eivät välttämättömiä.

Me: Suomen mukavin viestinnällinen työyhteisö

Kaikulaiset illassa italialaisessa villassa

Noin kolmenkymmenen hengen porukkamme tekee kunnianhimoisesti viestintää, mutta osaa samaan aikaan pitää hauskaa. Meillä kouluttautuminen on osa työtä, jaamme lisäksi osaamista koko työpaikan yhteisillä torstailounailla ja järjestämme useamman kerran vuodessa yhteisen kehittymispäivän. Välillä käymme alakerran Urkissa ”yksillä”, joogaamme toimistolla tai luikautamme lauluja karaokessa. Jos järjestämme työtapoja uusiksi, otamme koko porukan mukaan ja teemme sen yhdessä.

Haluamme olla Suomen mukavin viestinnällinen työyhteisö – ja jokainen kaikulainen, myös sinä uutena työkaverinamme, on mukana sen toteuttamisessa.

 

Meiltä on viiden minuutin matka Töölönlahdelle suppaamaan!

Kuulostaako sinun paikaltasi? Voit kysyä palvelumuotoilujohtajaltamme Elinalta lisätietoja puhelimitse ke 5.12. klo 10-12 tai to 13.12. klo 9-11. Lisäksi Elina on WhatsAppissa valmiina vastaamaan mihin tahansa tehtävään liittyviin kysymyksiin pe 14.12. klo 13-15 välisenä aikana. Elinan tavoitat numerosta 040 5955 271.

Jos paikka kiinnostaa, lähetä meille hakemus, ansioluettelo ja/tai portfolio, joka kertoo meille mahdollisimman hyvin osaamisestasi. Toimita hakemuksesi palkkatoiveen kera osoitteeseen rekry@kaikuhelsinki.fi viimeistään su 16.12.

 

 

 

 

Psst! Meistä voit urkkia lisätietoja mm. näistä kanavista:

Kaiku Helsingin blogi

Instagram

LinkedIn

Twitter


Piditkö tästä? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/mika-on-palvelumuotoilua-mika-ei/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/palvelumuotoilu-viestijan-ja-markkinoijan-paras-ystava/

 


Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 1: Kuka olen, mihin hain?

Kuka oikein olen?

Olen Siiri, toinen Kaiun uusista harkkareista. Elämässäni kääntyi juuri uusi sivu, kun valmistuin lokakuussa kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Pääaineeni oli markkinointi, jonka lisäksi opiskelin vakuutustiedettä ja johtamista. Opintojen päätyttyä (ainakin hetkellisesti) olo on samaan aikaan sekä huojentunut että haikea. Onneksi tämä harkkapaikka on loistava startti työelämälle: opettelen tuttuja ja uusia asioita käytännössä saaden samalla hyvää työkokemusta. Töiden ohella rentoudun harrastamalla monipuolisesti erilaista liikuntaa, esimerkiksi lenkkeilyä, uintia, luistelua, vaellusta, laskettelua, hiihtämistä, seinäkiipeilyä…

Olen Eliisa, Kaiun harkkari numero kaksi. Olen journalistiikan kandidaatti, nuori toimittaja ja nykyinen politiikan ja viestinnän maisteriopiskelija. Jyväskylässä suoritettujen kandiopintojen ja yhden ulkomailla vietetyn välivuoden jälkeen päädyin jatkamaan opintojani Helsinkiin. Tänä syksynä edessä oli siis uusi kaupunki ja uudet kujeet: opintojen ohella nautin Helsingin kirpputoritarjonnasta ja yliopiston joogatunneista.

Eliisa Aikkila ja Siiri Ruikka – parhaat palaverit pidetään keittiössä

Miten päädyin Kaiku Helsingille?

S: Kuten moni muu, minäkään en vielä tiedä, mitä minusta isona tulee. Ennen Kaikua työskentelin vakuutusalalla markkinointiviestinnän tehtävissä. Silloin nautin kiinnostavien ja hyödyllisten vakuutusaiheiden tuottamisesta tiedotteiden, uutiskirjeiden ja blogisisältöjen muodossa. Viestinnästä innostuneena päätin hakea Kaiku Helsingille, sillä haluan edelleen kehittyä viestijänä.

Mikä olisikaan parempi oppimispaikka kuin viestintätoimisto, jossa pääsee työskentelemään yhdessä viestinnästä innostuvien ammattilaisten kanssa? Täällä viestintä on yrityksen ydinosaamista, ei pakollinen kuluerä.

E: Mitäpä muutakaan tuoreet viestinnän opiskelijat voisivat syksyllä tehdä kuin kuhista harkkapaikoista? Mahdollisuudet ovat monet, ja syksyllä olikin meneillään oikea viestintätoimistoekskujen ja muihin potentiaalisiin harjoittelupaikkoihin tutustumisen suma.

Henkilökohtaisesti tiesin, minkä tyyliseen harjoitteluun halusin mieluiten: tahdoin ennen kaikkea päästä tekemään monenlaista hommaa, sillä minulla ei vielä ole kokemusta viestinnän puolelta. Toivoin myös löytäväni hieman pidemmän harjoittelupätkän, jotta viestintätoimiston arkeen pääsee kunnolla sisään ja rutiinia ehtisi kertyä mahdollisimman paljon.

Kaiun kohdalla sain rastin kumpaankin ruutuun: harjoittelu kestää puoli vuotta (siinä ajassa ehtii jo oppia, siitä olen varma), ja kaikulaisen viestintäharjoittelijan työnkuvasta löytyy hommia ja asiakkuuksia laidasta laitaan.

Mitä odotan tältä harjoittelulta?

S: Alkuinnostuksen lisäksi pitää myöntää, että ensimmäiset päivät jännittivät. Uuteen työpaikkaan siirtyminen jännittää aina väkisinkin. Itselläni mielessä pyörivät kysymykset: Millaisia tulevat työkaverit ovat? Miten sopeudun porukkaan? Opinko uudet asiat nopeasti? Millainen työtahti viestintätoimistossa on? Entä osaanko minä tarpeeksi? Tällaiset kysymykset ovat luonnollisia aina silloin tällöin, mutta erityisesti ne nousevat mieleen muutostilanteissa, kun kaikki on epävarmaa. Perhoset vatsanpohjassa kuuluvat kuitenkin asiaan.

Tulevalta harjoitteluajalta toivon paljon uusia haasteita. Olen jo tehnyt monipuolisesti erilaisia markkinoinnin ja viestinnän tehtäviä, mutta toivon saavani osaavilta kollegoiltani sparrausta läpi harjoittelun. Kaiussa riittää vaikka mitä mielenkiintoista mediatiedottamisesta palvelumuotoiluun. Haluan päästä kokeilemaan mahdollisimman erilaisia juttuja ja oppia uusia taitoja. Haluan kehittyä kirjoittamisessa ja esiintymisessä sekä esimerkiksi projektiluontoisessa työskentelytavassa.

Kaikista eniten odotan omaa kehittymistä. Toivon, että puolen vuoden päästä huomaan oikeasti kehittyneeni paitsi viestijänä, myös ihmisenä. Toivon, että puolen vuoden päästä olen taas varmempi osaamisestani ja tulevaisuudensuunnitelmani olisivat kirkastuneet.

E: Odotukseni seuraavalle puolelle vuodelle ovat korkealla: tahdon saada harjoittelusta mahdollisimman paljon irti ja antaa Kaiulle parhaan mahdollisen työpanoksen, johon kykenen. Uskon, että Kaiku Helsingissä opin viestinnästä erittäin paljon ja huomaan, missä asioissa olen erityisen hyvä ja mistä nautin eniten.

On jännittävää olla jonkin täysin uudenlaisen tekemisen ääressä. Takana on viisi kesää kesätöitä ynnä muita pätkiä eri toimituksissa, joten toimitusarki on minulle jo varsin tuttua ja uutiskärjen metsästäminen selkäytimessä. Pitkästä aikaa joudunkin opettelemaan paljon uutta ja painimaan epävarmuuden kanssa. On myös erittäin mielenkiintoista päästä näkemään kolikon kääntöpuoli: uskon, että sekä toimittajien että viestinnän alalla työskentelevien olisi erittäin tärkeää ymmärtää toistensa arkea. Sillä päästäisiin parempiin lopputuloksiin molempien näkökulmasta.

On myös huippua, että meitä harjoittelijoita on kaksi! Tulevan puolen vuoden jakaminen samassa veneessä olevan kanssa tuntuu mukavalta. Se, että tulemme Siirin kanssa hyvin eri taustoista, on varmasti lisäksi niin meille harjoittelijoille kuin Kaiullekin antoisaa.

Seuraa Siirin ja Eliisan harjoittelua Kaiun blogissa kevään aikana! Millaista viestintäharjoittelu on käytännössä? Millaisiin projekteihin harkkarit pääsevät mukaan? Mitkä opit ovat tärkeimpiä? Järjestämme Kaiku Helsingin harjoittelijaohjelman tavallisesti kaksi kertaa vuodessa, puolen vuoden välein. Kerromme uuden harjoittelijaohjelman hakuajan alkamisesta Kaiun somekanavissa ja blogissa.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/miten-tavoittaa-tulevaisuuden-ammattilaiset/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/kaikuja-podcast-tukea-asiakaspalveluun/


mikä on palvelumuotoilua

Mikä on palvelumuotoilua, mikä ei? Ja mitä sillä on väliä?

"Meillä käytettiin eräässä hankkeessa palvelumuotoilua, mutta prosessi oli aika hätäinen, mikä näkyi lopputuloksessa. Hankkeen jälkeen osallistujille jäi varmastikin sellainen fiilis, ettei palvelumuotoilusta ole juurikaan apua. Turhaa hypetystä.”

Olemme viime aikoina puhuneet Kaiussa palvelumuotoilusta paljon. Tällaisia pettyneitä tarinoita osuu korviimme silloin tällöin. Palvelumuotoilu, tuttavallisesti pamu, on nyt kovassa nosteessa viestinnässä ja markkinoinnissa – mielestämme syystäkin. Suosion varjopuoli on kuitenkin se, että palvelumuotoilun nimissä kaupataan nyt monenkirjavia palveluja, joissa lähtökohdat ja menetelmät saattavat vaihdella kovastikin.

Miksi se on huono asia, Kaiun palvelumuotoilijajohtaja Elina Piskonen?

”On monia hyviä tapoja kehittää, mutta kaikki ei ole palvelumuotoilua. Aina palvelumuotoilu ei edes ole paras vaihtoehto, jos esimerkiksi aikataulu on kovin tiukka. Palvelumuotoilu on enemmän kuin termi, jonka alle voi niputtaa melkein mitä vaan – se on oma perusteltu kehittämisprosessinsa. Menetelmissä luistaminen näkyy tuloksissa, mikä taas syö harmillisesti koko alan mainetta”, Piskonen kertoo.

Palvelumuotoilussa ei voi hypätä asiakasymmärryksen yli

Mistä tunnistaa aidon palvelumuotoiluprosessin? Elina Piskosen mukaan palvelumuotoilulle neljä asiaa on ominaista palvelumuotoilulle: Prosessi alkaa asiakasymmärryksen kartuttamisella ja aitojen tarpeiden selvittämisellä. Tyypillistä on myös käyttäjäkeskeisyys eli käyttäjien osallistaminen kehitystyöhön mukaan. Palvelumuotoilu on luonteeltaan usein visuaalista ja monien aistien tuomista mukaan. Olennaista on myös kokeilu: testataan, parannetaan ja testataan uudestaan.

”Joskus asiakkaat kysyvät, voidaanko palvelumuotoilun prosessia nopeuttaa hyppäämällä asiakasymmärryksen kartuttamisen vaiheen yli. Voiko asiakashaastattelut korvata esimerkiksi käyttämällä jotakin aiempaa tutkimusaineistoa? Toki voi, jos tilanne sitä vaatii – mutta teen selväksi, että silloin kehittämisessä ei ole kyse palvelumuotoilusta”, Piskonen sanoo.

Miksi palvelumuotoilu sopii viestinnän kehittämiseen?

Saako teiltä enää perinteistä PR:ää ollenkaan, on muutama asiakkaamme syksyn mittaan kysynyt luettuaan palvelumuotoiluintoilevia viestejämme. Kyllä saa – emmekä ole suinkaan tarjoamassa palvelumuotoilua ihmelääkkeenä kaikkeen viestinnän suunnitteluun tai tekemiseen.

”Palvelumuotoilu on paikallaan erityisesti silloin, kun halutaan kehittää toimintaa ja löytää uusia näkökulmia ja tapoja tehdä asioita. Ehdoton edellytys on, että organisaatiossa ollaan valmiita aidosti kuuntelemaan asiakkaiden ja kohderyhmien tarpeita sekä kehittämään omaa toimintaa niiden pohjalta”, Elina Piskonen kertoo.

Palvelumuotoilu puolustaa paikkaansa silloin, kun viestintä on suunniteltava huolellisesti vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin, joita organisaatiossa ei itse vielä välttämättä tiedosteta. Se auttaa luomaan kekseliäitä keinoja ja konsepteja viestintään. Palvelumuotoilun avulla vältytään turhilta asioilta, joita kohderyhmät eivät tarvitse tai ehdi käyttämään. Samalla säästyy rahaa. Asiakkaat, sidosryhmät ja henkilöstö sitoutuvat viestintään paremmin, kun he itse pääsevät vaikuttamaan.

”Viestinnän kentällä palvelumuotoilua voi soveltaa tosi monipuolisesti: sisäiseen viestintään, rekrytointiviestintään, asiakasviestintään, brändinrakennukseen ja niin edelleen. Vaikka ei tehtäisikään varsinaista palvelumuotoiluprosessia, toki palvelumuotoilun ajattelutapaa ja työkaluja voi soveltaa kevyemminkin – vaikkapa ihan jokapäiväiseen viestintään. Aina on hyvä juttu haastaa itsensä pois olettamisesta ja keskittymään kohderyhmän tarpeisiin”, Piskonen neuvoo.

Palvelumuotoilun ostajan pikaopas

Elina Piskonen kehottaa suhtautumaan palvelumuotoilun mahdollisuuksiin avoimin mielin. Ennen kuin projekteihin ryhtyy, kannattaa kuitenkin selvittää, mistä tarjotussa palvelumuotoilussa on kyse. Muutama vinkki:

- Ole utelias palvelumuotoilijoiden taustasta. Millaista koulutusta ja kokemusta heillä on?
- Kysy, millaisia palvelumuotoilijaprojekteja tarjoaja on aiemmin tehnyt. Millaisia tuloksia on tullut? Onko sinun mahdollista jutella aiempien asiakkaiden kanssa?
- Kysy, miksi palvelumuotoilu on sopivin menetelmä tarpeeseesi.

Haluatko tulla mukaan laatimaan viestinnän ja markkinoinnin palvelumuotoilun periaatteita?

Elina Piskonen on syksyllä 2018 käynnistänyt yhdessä Viestinnän ja markkinoinnin palvelumuotoilijat -ryhmän jäsenten kanssa periaateprojektin, jossa alan toimijat kehittävät yhdessä viestinnän ja markkinoinnin kentillä tehtävälle palvelumuotoilulle periaatteet. Kehitystyöhön pääsee osallistumaan Viestinnän+Markkinoinnin palvelumuotoilijat Facebook-ryhmässä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/palvelumuotoilu-viestijan-ja-markkinoijan-paras-ystava/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/punainen-lanka-viestinta-palvelumuotoilu/


Some-morkkista, tekoälyä ja rohkeusviestintää – 3 tuliaista WebSummitista

Kuvittele Slush. Mutta ei Pasilassa, vaan Lissabonissa. Eikä yhden Messukeskuksen kokoisena, vaan neljän valtavan näyttelyhallin plus yhden jättiareenan laajuisena. Noin 70 000 osallistujaa yli 160 maasta. Neljä täyttä päivää asia-asiaa ja hype-asiaa teknologiasta, markkinointiviestinnästä, bisneksestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Jonoja, tungosta, tapaamisia ja oivalluksia.

Tätä kaikkea oli megakonferenssi WebSummit, joka järjestettiin tänä vuonna kymmenettä kertaa ja johon osallistuin nuuskiakseni trendejä ja puheenaiheita asiakkaidemme iloksi.

Twiittasin livenä paikan päältä peukalonivelet paukkuen, mutta halusin järjestellä kuulemaani ja pohtimaani vielä hieman laajemmaksi blogiksi. Tässä siis tiivistettynä kolme tuliaista WebSummitista:

1.      Morkkis kalvaa some-porukkaa

Viimeistään vuonna 2018 maailma on herännyt siihen, että kaikki teknologinen edistys ei tuokaan autuutta ja että sosiaalisella medialla on myös pimeä puolensa kissavideoiden ja kliktivismin takana.

WebSummitissa oli aistittavissa, että verkon valtiaita kalvaa morkkis. Lähes jokainen tech-firma Googlesta ja Facebookista lähtien tuntuu olevan kauhuissaan siitä, että heidän alun perin hyvää tarkoittaneet keksintönsä onkin nyt valjastettu pahoihin tarkoituksiin. Tai ennen kaikkea nämä yhtiöt ovat kauhuissaan siitä, että kun kansalaiset havaitsevat teknologian negatiiviset vaikutukset, se johtaa mainostulojen laskuun.

Oli motiivi mikä tahansa, teknologiayhtiöt pohtivat nyt sitä, miten ohjata verkon ja somen käyttöä takaisin positiivisemmille laduille. Koko www:n keksijänä pidetty Sir Tim Berners-Lee julkisti WebSummitissa #ForTheWeb-aloitteensa, eräänlaisen ”Internetin perussopimuksen”, johon hän yrittää saada sitoutumaan niin internetin käyttäjät, teknologian tarjoajat kuin valtiotkin.

Toivon Sir Timin aloitteelle menestystä, mutta Summitissa kuulemani perusteella en uskalla olla kovin optimistinen. Tapahtuman yhteiskunnallisissa paneelikeskusteluissa poliitikot, ammattiyhdistysjohtajat ja erilaisten järjestöjen edustajat puivat tuohtuneina teknologian vaikutuksia kansalaisten elämään. Mutta teknologia- ja some-firmojen edustajat puuttuivat useimmista näistä debateista! Nyt näyttää pahasti siltä, että ”poliittinen” puoli yrittää ratkaista netin ongelmia keskenään ja teknologiapuoli keskenään. Huolestuttavaa on myös se, että keskustelujen perusteella poliittisen puolen ymmärrys teknologiasta vaikuttaa olevan vähintään pari vuotta jäljessä siitä, mitä tech-puoli tulevaisuutta varten kehittelee.

2.      Tekoäly vähentää huteja markkinoinnissa

Tekoäly on nyt joka paikassa – myös markkinointiviestinnässä! Kansainvälisten mainos- ja markkinointitoimistojen pomot paasaavat innoissaan siitä, miten AI säästää aikaa ja vähentää hutilyöntejä.

Mainosjätti TBWA:n digipuolta luotsannut Wes Nichols näki tekoälyn muuttavan ennen kaikkea markkinoinnin mittaamista ja analytiikkaa. Kun analytiikka on aiemmin kertonut lähinnä siitä, miten on onnistuttu menneisyydessä, tekoälyllä höystettynä se voi alkaa viitoittamaan sitä, mitä kannattaa tehdä tulevaisuudessa.

Studio71-sisältötalon vetäjän Reza Izadin mukaan tekoälystä on apua myös sisällöntuottajalle. AI analysoi ja nostaa esiin elementtejä parhaiten toimivista sisällöistä, jolloin sisällöntuottajat pystyvät tekemään enemmän paremmin tehoavia sisältöjä. Näin tekoäly auttaa muovaamaan ja kohdentamaan markkinointiviestintää entistä tarkemmaksi.

Muita tekoälyn hyödyntämisalueita markkinointiviestinnässä olivat mm. videoiden editointi AI:n tekemänä sekä some-influenssereiden esikarsinta. Kuulemma AI osaa leikata kahden tunnin raakavideosta lähes samanlaisen parin minuutin pätkän kuin mitä ihminen tekisi.

3.      Brändi liikuttaa rohkeudella… kunnes tulee vastareaktio?

Usean mainos- ja viestintätoimiston puheenvuoroissa korostui rohkeuden merkitys viestinnän menestystekijänä. WebSummitissa esitellyt rohkeusesimerkit voisi jakaa kahteen kategoriaan:

Huumori. Kampanjoissa hulluttelu ja hassuttelu muuttuu vuosi vuodelta räväkämmäksi ja rohkeammaksi, välillä jopa törkeän rajamailla liikkuvaksi. Esimerkiksi Burger King korosti mainoskampanjassaan oman avotuligrillinsä erinomaisuutta salakuvaamalla kilpailijansa McDonald’sin johtoryhmäläisten takapihoja: poikkeuksetta jokaisen Mäkkäri-pomon luksuskodin takapihalta löytyi aito grilli, vaikka McDonald’s-ravintoloiden keittiöistä sellainen puuttuu.

Yhteiskunnallinen kantaaottavuus. Kansainvälisen PR-ketju Ketchumin johtajan Barri Raffertyn mukaan 65 % milleniaalikuluttajista tekee ostopäätöksiä yrityksen maineen ja yhteiskunnallisten arvojen perusteella. Niinpä viestintätoimistojen tehtäväksi tulee yhä vahvemmin olla mukana rakentamassa yrityksen yhteiskunnallisten kannanottojen linjauksia.

Molemmat näistä rohkeuden trendeistä näkyvät markkinointiviestinnässä Suomessakin. Esimerkiksi Saludo-kahvin mainio tuore kampanja puhuu kahvista tavalla, joka vielä kymmenen vuotta sitten olisi ollut aivan liian rohkeaa. Myös yritysten yhteiskunnalliset kannanotot ovat Suomessa yleistyneet viime vuosina, esimerkkeinä vaikkapa Finlaysonin tasa-arvokampanja ja Fazerin tuore sysäys netin vihapuhetta vastaan.

WebSummitissa todettiin myös, että rohkeuteen pyrkiminen aiheuttaa varmasti jossain vaiheessa vastareaktion ja saattaa napsahtaa yrityksen omille näpeille. Huumorirohkeuden tapauksessa se voi näyttäytyä vahinkoina ylilyönteinä – mutta sellaiset ovat kuitenkin yleensä korjattavissa. Yhteiskunnallisten kannanottojen osalta vastareaktio voi olla tylympi: jos yrityksen toiminnan päämäärät ja kulttuuri eivät aidosti liity sen ajamiin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuluttajat kokevat viestinnän päälleliimatuksi ja ontoksi. Tällä hetkellä yrityksillä on valtava into tarttua erilaisiin laajempiin teemoihin, mutta niiden pitäisi aidosti liittyä yrityksen brändiin eikä toimia ainoastaan myynninedistäjinä.

Jatkuu… Twitterissä!

Jos haluat sukeltaa syvemmälle WebSummitin tapahtumiin, klikkaa itsesi Twitterin puolelle: kokosin kattauksen #WebSummit-twiittejäni kätevään moments-muotoon. Yllä mainittujen aiheiden lisäksi luvassa on makupaloja myös asiakaspalvelusta, palvelumuotoilusta, median ansaintalogiikasta ja Fender-kitaroista.

Petteri Puustinen on valmentaja ja sisällöntuottaja, jonka erityisalueita ovat sosiaalinen media, digitaalinen asiakaspalvelu ja sisältöjen kiinnostavuusmuotoilu. Petteri innostuu omaperäisyydestä ja kuvottuu kliseistä. Portugalin WebSummit-matkalla Petteriä kiinnostivat konferenssin ohella myös mustekalat, kaakelit ja pastel del nata -vaniljatortut. 

Kuva: Samuel Santos, lisenssi Creative Commons CC-BY-SA 2.0.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/ai-onko-meilla-oikeasti-lupa-auttaa-asiakasta/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/vaikuttavan-somepostauksen-kaava/