Viestinnän ja markkinoinnin palvelumuotoilun ostajan opas – mistä tunnistaa hyvän palvelumuotoilun?

”Palvelumuotoilun ostaminen on tavallaan aika vaikeaa”, totesi Teija Hakaoja, Service Design Networkin Suomen jaostovastaava Palvelumuotoilu viestinnässä ja markkinoinnissa - ajatuksia ja periaatteita 1.0.  -julkaisutilaisuudessa. 

Totta, sillä monesti asiakas on ostamassa projektia, jonka tekotapa saattaa olla omalle organisaatiolle vieras ja lisäksi projekti vie sekä aikaa että resursseja. ”Ja sitten tämä kaikki on vielä perusteltava”, summaa Teija ostajan ongelmia.   

Eli onnea matkaan vain? Kiinnostus palvelumuotoilun käyttöön markkinoinnin ja viestinnän kentillä on viime aikoina kasvanut huimaa vauhtia. Samaan aikaan sekä toimistot että asiakkaat ovat ryhtyneet keskustelemaan siitä, mitä hyvä palvelumuotoilu on, kuka oikeastaan voi tarjota palvelumuotoilupalveluita ja mitä ostajan kannattaisi huomioida.   

Huhtikuun lopussa julkaistut Palvelumuotoilu viestinnässä ja markkinoinnissa -periaatteet pyrkivät vastaamaan juuri näihin kysymyksiin. Niiden ei ole tarkoitus tyhjentää pajatsoa, vaan ennen kaikkea toimia keskustelun avauksena hyvän palvelumuotoilun pelisäännöistä. 

Palvelumuotoilu auttaa löytämään oikean ongelman ja kertoo mihin kannattaa panostaa 

Syksyllä 2018 käynnistetty kaikille avoin yhteiskehittämisprojekti kokosi mukaan halukkaat palvelumuotoilun sekä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaiset. Periaatteet kiteyttävät alan toimijoiden näkemyksiä hyvän palvelumuotoilun tunnusmerkeistä kymmenen kohdan tiiviiksi listaukseksi. Meiltä Kaiku Helsingistä mukana olimme me, palvelumuotoilujohtaja Elina Piskonen ja allekirjoittanut. Yhteisponnistuksen lopputulos on kaikkien hyödynnettävissä CC-lisenssillä.  

Tuoreita periaatteita voi ajatella myös eräänlaisena ostajan oppaana. Mitä asioita tulee siis vähintään täyttyä, että voidaan puhua palvelumuotoilusta?  

Teija Hakaoja tiivisti sen kaikkein tärkeimmän asian hyvin: ”Yksinkertainen vastaus on, että projektissa olisi hyvä olla mukana niitä asiakkaita”.

Kokonaisuudessaan julkistamistilaisuuden paneeli katsottavissa täältä:

https://www.youtube.com/watch?v=8CZj26PGMHs

Kuulostaako yksinkertaiselle? Ehkä, mutta lähes jokainen palvelumuotoilija on joskus törmännyt kysymykseen siitä, voiko asiakasymmärryksen yli hypätä. Toki, mutta silloin ei ole kyse palvelumuotoilusta.  

Asiakkaiden mukaan ottaminen on asiakaskeskeiseen kehittämiseen perustuvaan palvelumuotoilun kivijalka. Tai kuten periaatteissa tiivistetään: ”Asiakasymmärrys on avain vaikuttavampaan viestintään.” Palvelumuotoilu auttaa löytämään asiakkaan näkökulmasta keskeisimmät kysymykset ja huolenaiheet, jolloin niiden ratkomiseen uskaltaa panostaa.  

Milloin kannattaa palvelumuotoilla?

Vaikka kaikkea voi kehittää palvelumuotoilun avulla, ei se kuitenkaan ole taikasauva. Aina ei kannata palvelumuotoilla. Joissain tilanteissa – hui sentään – jokin muu menetelmä saattaa olla osuvampi. Palvelumuotoilu on kehittyvä ala. Onkin meidän palvelumuotoilijoiden vastuulla toteuttaa kaikki projektit ammattitaidolla. Joskus tämä tarkoittaa rohkeutta sanoa ei.   

Liian tiukka aikataulu tai budjetti, suuri sisäinen myllerrys tai valmiiksi lukittu lopputulos ovat esimerkkejä tilanteista, joissa organisaatio ei välttämättä saa täyttä hyötyä viestinnän tai markkinoinnin palvelumuotoiluprosessin läpi viemisestä. Paremmin voisi toimia vaikkapa yksittäisen muotoilutyökalun soveltaminen.  

Palvelumuotoilu on kuitenkin enemmän kuin kokoelma työkaluja. Palvelumuotoilijalla on oltava hyppysissään monipuolinen ja erilaisiin tilanteisiin taipuva metodipakki. Yhtä tärkeää on kokemuksen myötä karttuva ymmärrys siitä, mikä menetelmä sopii mihinkin ainutlaatuiseen tapaukseen. 

Palvelumuotoilu on ennen kaikkea prosessi ja ammattitaito, jossa vaaditaan teknisen osaamisen lisäksi empatiaa, luovuutta ja jatkuvaa uteliaisuutta. Palvelumuotoilijan tärkeimpiä ominaisuuksia onkin innostaa eri sidosryhmiä heittäytymään mukaan muotoiluprosessiin. Kun ideoidaan, testataan ja kehitetään yhdessä, on projektin lopputulos monesti parempi kuin alussa olisi osattu kuvitella.  

Niina Mäki on Kaiun palvelumuotoilija, joka soveltaa muotoilun menetelmiä kaikkeen viestinnän kehittämisestä maailman visaisimpien ongelmien ratkomiseen. Hän innostuu tulevaisuuksien ennakoinnista, tahtoo oppia lisää tekoälyn etiikasta ja pitää empatiaa ihmisten supervoimana.    


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestinnan-palvelumuotoilu-ota-ensimmaiset-askeleet-asiakaskeskeiseen-viestintaan/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/mika-on-palvelumuotoilua-mika-ei/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/palvelumuotoilu-viestijan-ja-markkinoijan-paras-ystava/


Kolme uutta kaikulaista haastettiin palloleikkiin – kuka keksi kiperimmän kysymyksen?

Kevään aikana Kaiku on voimistunut kolmella uudella upealla ammattilaisella: Asiakasvastaavat Elisa Ylinen ja Susan Mykrä hyppäsivät mukaan varmistamaan, että tarjoamme asiakkaillemme entistä parempaa projektinhallintaa ja tuloksellisempaa yhteistyötä. Kansainvälistä kokemustakin kartuttanut palvelumuotoilija Niina Mäki puolestaan vahvistaa palvelumuotoilutiimin osaamista – ja auttaa vastaamaan koko ajan kasvavaan viestinnän palvelumuotoilun kysyntään.

Haastoimme kolmikon mukaan perinteiseen virtuaaliseen pallonheittohaasteeseemme. Säännöt menevät näin: Heitä uudelle kollegalle kiperä viestintään liittyvä kysymys. Ota koppi saamastasi kysymyksestä ja vastaa mahdollisimman napakasti.

Näin siinä kävi:

Susan kysyy Elisalta: Joskus vaikuttaa siltä, etteivät yritys ja sen viestintä ole oikein sopusuhdassa keskenään. Taustalta löytyy usein ihan looginen syy: yritys ei itsekään tiedä, kuka tai mikä se on, ja kenelle sen pitäisi viestiä ja millä tavalla. Miten viestinnän ammattilainen lähtee purkamaan tällaista tilannetta?

Elisa vastaa: Ah, lempiaiheeni! Yrityksellä on identiteettikriisi. Viestintä ei pysty sirkustemppuihin, jos yrityksen suunta on sumussa, perustehtävä unohtunut, tavoitteet ristiriitaisia, ja paremman puutteessa tempoillaan kuka minnekin.

Tällaisessa tilanteessa kääntäisin katseen ensin sisään päin. Miksi me olemme? Miksi se, että olemme, on tärkeää? Mikä on meille tärkeää, mikä ei? Mihin uskomme? Mikä meitä innostaa? Mistä emme luovu? Millaista tarinaa me kerromme itsellemme – entä itsestämme? Sitten altistaisin nämä mahdollisimman avoimelle (mutta tavoitteelliselle) keskustelulle yrityksen sisällä – ja antaisin sille riittävästi aikaa.

Kun keskustelun, ehkä kipeänkin, kautta on muodostunut yhteisesti jaettu näkemys siitä, keitä ja miksi olemme, siirtäisin katseen ulos. Kenelle meidän olemassaolomme on tärkeää ja miksi? Minkä ongelman ratkaisemme? Kenen ongelmaa ratkaisemme – ja keiden ongelmia haluamme ratkaista? Ymmärrämmekö todella, miten he toimivat ja miksi? Mitä konkreettista hyötyä meistä on? Mihin meidän avullamme voidaan vaikuttaa?

Vaikka tällainen arvomylläys vie aikaa, olen varma, että se kannattaa: olemassaolon tarkoitus kirkastuu, yrityksen ryhti oikenee – ja tuloksena syntyy strategia, jota kaikki voivat elää todeksi. Tällöin myös viestintä on vaikuttavaa.

Elisa kysyy Niinalta: Palvelumuotoilusta puhutaan nyt paljon. Onko se yksi trendisana muiden joukossa, vai saavutetaanko palvelumuotoilulla jotakin aidosti uutta viestinnän saralla?

Niina vastaa: On totta, että palvelumuotoilu on nyt muotisana. Esimerkiksi digitaalisten palvelujen tai vaikkapa asiakaskokemuksen kehittämisessä se on jo arkipäivää. Paraskaan palvelu tai tuote ei kuitenkaan menesty, jos asiakas ei löydä sitä tai se ei puhu asiakkaan kieltä. Iso osa asiakaskokemuksesta on viestintää. Siksi myös viestintää voi ja kannattaa kehittää palvelumuotoilun keinoin.

Moni meistä on saattanut kokeilla palvelumuotoilua tietämättään. Trendien tunnistaminen, viestien räätälöinti ja kohderyhmäajattelu ovat viestinnän ammattilaisille tuttuja. Ne ovat osa palvelumuotoilun työkalupakkia, josta löytyvät myös asiakaspersoonat, palvelupolut ja ruutupaperiprototyypit.

Palvelumuotoilu on ennen kaikkea prosessi, joka perustuu asiakkaan arjen ymmärtämiseen, empatiaan, luovuuteen ja ketteriin kokeiluihin. Asiakkaan näkökulmasta oikean ongelman, kanavan ja sisältöjen tunnistaminen auttaa samalla yrityksiä tekemään kustannustehokkaita päätöksiä siitä, mihin markkinoinnissa ja viestinnässä kannattaa panostaa. Palvelumuotoillen voidaan tehdä viestintää, joka ylittää sekä asiakkaan että viestijän odotukset.

Niina kysyy Susanilta: Viestintätoimistolta kysytään usein apua brändäykseen ja brändin kirkastamiseen. Mitkä ovat brändityössä ne kaikkein tärkeimmät asiat?

Susan vastaa: Brändityö tulee aina aloittaa tarkastelemalla brändättävää henkilöä, yritystä, tuotetta tai palvelua tarkalla, kriittisellä ja rehellisellä silmällä. Brändin lento nimittäin loppuu lyhyeen, ellei sen tarina perustu totuuteen.

Vaikka brändäyksessä luodaan abstraktia mielikuvaa, on mielikuvan takaa löydyttävä todellinen ja arvoiltaan kestävä perusta. Muutoin tarinasta tulee valhetta ja tarinan kertojasta valehtelija. Jos perusta on pelkkää höttöä, ei sille voi rakentaa mitään kestävää.

Brändäyksen alussa onkin hyvä pitää kunnon siivouspäivä ja heittää ulos kaikki vanha ja tarpeeton, vahvistaa olemassa olevaa hyvää ja rakentaa uutta vahvaa ja toimivaa.

Lue lisää Elisasta, Susanista, Niinasta ja muista kaikulaisista täältä! 


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/linkedin-profiili-huippukuntoon-nailla-6-niksilla/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestinnan-palvelumuotoilu-ota-ensimmaiset-askeleet-asiakaskeskeiseen-viestintaan/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/toimittaja-pilasi-haastattelun/


LinkedIn-profiili huippukuntoon näillä 6 niksillä

Millainen on hyvä LinkedIn-profiili? Tätä kysytään minulta ja valmentajakollegaltani Laura Vuorio-Kuokalta joka viikko. Eikä meillä ole antaa yksiselitteistä vastausta. Kaikki riippuu siitä, mitä juuri Sinä tavoittelet LinkedInin käytöllä. Etsitkö uusia urapolkuja? Rakennatko asiantuntijabrändiäsi? Verkostoidutko globaalisti? Vai kotimaassa? Muuttujia on monia.

Kaikki kuitenkin lähtee siitä, että profiilisi perusasiat ovat kunnossa. Tästä blogitekstistä saat kuusi Lauran ja minun kokoamaa niksiä, joita voit soveltaa juuri omiin LinkedIn-tavoitteisiisi ja -käyttötapoihisi. Näillä vinkeillä teet LinkedIn-profiilistasi paremman kuin 90 prosentilla muista käyttäjistä.

1 – Selkeä ja tunnistettava profiilikuva

Profiilikuva kuntoon!

Parhaiten profiilikuvana toimii selkeä kasvokuva, josta muiden on helppo tunnistaa sinut. Jos tapaat uusia ihmisiä esimerkiksi seminaareissa tai asiakaskäynneillä, heidän on helpompi löytää sinut LinkedIn-kaimojesi joukosta, jos näytät kuvassasi omalta, tunnistettavalta itseltäsi.

(Yllättävän yleinen sekaannuksen aihe on, että työarjessaan silmälaseja käyttävä henkilö poseeraakin profiilikuvassaan ilman kakkuloita!)

Profiilikuvan koko on 400 x 400 pikseliä. Voit ladata suuremmankin kuvan, ja LinkedIn pienentää sen automaattisesti. Jos alkuperäinen kuvasi ei ole täysin neliskanttinen, pystyt zoomaamaan ja vierittämään sitä haluamaasi kohtaan. Tallennettuasi profiilikuvan, LinkedIn muokkaa siitä automaattisesti pyöreän muotoisen.

2 – Linkitä varmasti oikean työnantaja

Varmista, että LinkedIn-profiilisi näyttää työpaikkasi oikein. Tämä voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta ei ole sitä. Yllättävän moni on jättänyt työnantajansa merkitsemättä– tai merkinnyt sen väärin.

Linkitä oikea työnantaja!

Kun olet lisäämässä työnantajaa, sinun on hyvä varmistaa, että oma profiilisi linkittyy työnantajasi LinkedIn-sivuun oikein. Ei riitä, että pelkästään kirjoitat Company-tekstikenttään työnantajaksesi "Lafka", vaan sinun tulee valita LinkedInin ehdottamista yrityssivuista oikea ja klikata sen kohdalta.

Monilla yrityksillä on arkisessa puheenparressa hieman eri nimi kuin mikä heidän virallisen LinkedIn-sivunsa nimi on. Usein törmää tapauksiin, joissa yrityksen virallinen nimi on vaikkapa "XYZ Software Finland", mutta LinkedInistä löytyy siellä työskenteleviä ihmisiä, jotka ovat profiileissaan merkinneet työnantajakseen "XYZ Software" tai "XYZ Oy". Niinpä he näyttävät LinkedInin silmissä työskentelevän eri yrityksissä, vaikka todellisuudessa he istuisivat vierekkäin samassa konttorissa.

Voit varmistua onnistuneesi, kun profiilisi näyttää työnantajasi oikean logon:

Näkyyhän logo oikein?

3 – Otsikko tiivistää pihvin

Otsikossa (Headline) sinulla on 100 merkkiä tilaa kertoa, mitä haluat. Voit laittaa otsikkoon tittelisi, mutta vielä parempi on, jos tiivistät siinä:

  • Miksi teet sitä, mitä teet – MIKÄ ON TYÖSI PIHVI?

tai/ja

  • Missä asioissa olet taitava – MIKÄ ON OSAAMISESI PIHVI?

Headline tiivistää pihvin

Yritä kuvata työtäsi sen laajemman merkityksen kautta. Ole mahdollisimman selväsanainen. Kenelle on iloa siitä, että teet työtäsi? Missä työsi tulokset näkyvät? Mitä konkreettista haluat saada aikaan työlläsi?

Tai kerro, mitkä ovat vahvuuksiasi. Minkä alan osaaja olet? Mihin kysymyksiin sinä osaat kertoa vastaukset?

Pelkkä titteli kertoo harvoin yhtään mitään. Esimerkiksi "Controller" voisi avata työnkuvaansa kertomalla olevansa "Datan visualisoija, talousohjauksen asiantuntija ja johdon päätöksenteon selkeyttäjä".

Kuvan esimerkissä olen kirjoittanut otsikkoon sekä työnkuvan pihvistä että lisännyt tittelin. Erotin pihvin ja tittelin käyttämällä |-välimerkkiä. Tämä on vain visuaalinen kikka – pelkkä pistekin riittäisi hyvin.

Otsikkosi näkyy muille käyttäjille LinkedInissä monissa eri yhteyksissä: kun he tekevät haun nimelläsi, kun he näkevät työnantajasi sivulta keitä yrityksessä on töissä, kun he törmäävät päivityksiisi tai kommentteihisi uutisvirrassa, ja kun LinkedIn ehdottaa heille uusia kontakteja.

Lisäksi LinkedIn-profiilit nousevat Googlen hakutuloksissa kärkijoukkoon, joten LinkedIn-profiilisi otsikko on monissa tapauksissa se, mitä kerrot itsestäsi muille Googlessa.

4 – Selkeytä summary, valitse kielet, lisää yhteystiedot

Summary avaa osaamista ja tavoitteita

Summary-kohdassa sinulla on enemmän tilaa kertoa itsestäsi, osaamisestasi ja tavoitteistasi. Yritä silti pitää teksti mahdollisimman tiiviinä ja selkeänä. Tämänkään kohdan ei tarvitse olle mikään täysimittainen CV. Älä lähde liikkeelle "Jo muinaiset roomalaiset..." -taktiikalla, vaan aloita mieluummin kertomalla, minkä teemojen parissa työskentelet juuri nyt. Sen jälkeen voit avata tiiviisti taustojasi ja kokemustasi.

Toimiva niksi on käydä vakoilemassa "LinkedIn-julkkisten" profiileja ja katsoa, mitä he kertovat itsestään! Esimerkiksi Jari Sarasvuon Summary on vetävä, selkeä ja informatiivinen. Vaikka et voisikaan kopioida Sarasvuon tyyliä suoraan, saat siitä varmasti inspiraatiota, jota voit soveltaa omaan LinkedIn-profiiliisi sopivaksi.

Kannattaako LinkedIn-profiili sitten kirjoittaa suomeksi vai englanniksi? Parasta on valita molemmat. Ota pääkieleksi se, jolla viestit työssäsi useiten. Keskusteletko kontaktiesi, kollegojesi ja asiakkaittesi kanssa suomeksi vai englanniksi?

Vaikka valitsisit suomen, on silti fiksua liittää profiiliin jonkinlainen tiivistelmä myös englanniksi. LinkedInin käyttöliittymä ei toimi suomen kielellä, joten englannin käyttäminen auttaa löytymistäsi hauissa.

Summary-kohtaan kannattaa lisätä myös omat yhteystiedot. Yhä harvemmat etsivät yhteystietoja yritysten verkkosivujen tai puhelinvaihteiden kautta, vaan ihmiset tavoittelevat toisiaan Googlen välityksellä. Kun LinkedIn-profiilisi löytyy Googlen kautta ja yhteystietosi ovat siinä helposti esillä, olet paremmin tavoitettavissa. Ainakin työpuhelinnumero ja sähköpostiosoite on hyvä kertoa, mutta voit mainita myös Twitter-tunnuksesi tai muita sosiaalisen median yhteystietoja, jos käytät somea työmielessä.

5 – Aiempi kokemus avarrettuna

Kerro muutakin kuin titteli ja vuosiluku

Aiemmista työ- ja opiskelupaikoista kannattaa kertoa muutakin kuin pelkät tittelit ja päivämäärät. Avarra tarinaasi: kerro tiiviisti, mitä työnkuvaasi kuului – ja mitä sait aikaan!

Jälleen kerran: pelkkä titteli ei välttämättä paljasta, mitä kaikkea hienoa osaat ja minkälaisiin onnistumisiin olet pystynyt.

Varmista myös vanhojen työ- ja opiskelupaikkojen suhteen tämän niksilistan kohta #2: merkitse työnantaja/oppilaitos oikealla nimellä, jotta profiilisi linkittyy oikein kyseisen organisaation LinkedIn-sivuun. Tuttu nyrkkisääntö: jos logo näkyy oikein, homma toimii.

Jos olet urallasi jo pidemmällä, vanhojen työpaikkojen listasta kannattaa poistaa vuosikymmenten takaiset kesätyöt ja muut epäolennaisuudet.

6 – Kansikuva kohdilleen!

Viimeinen silaus: kansikuva

Tyylikäs kansikuva antaa profiilillesi viimeisen silauksen. Tarkista työnantajaltasi, onko organisaatiossasi luotu valmiita brändin mukaisia LinkedIn-kansikuvia työntekijöiden käyttöön. Jos ei ole, valitse vapaasti jokin oma kuva, joka sopii tyyliisi ja tavoitteisiisi. (Muistathan tekijänoikeusasiat!)

LinkedIn-kansikuvan suositeltu koko on 1584 x 396 pikseliä. Jos kuvasi on eri kokoinen, pääset asettelemaan ja rajaamaan sitä haluamallasi tavalla.

Lopuksi

Edellä olevat kuusi tuunausvinkkiä toteuttamalla olet nostanut LinkedIn-profiilisi eliittitasolle.

Nyt kun profiilisivusi on kunnossa, on aika aktivoitua! Kerro rohkeasti omia näkemyksiäsi (myös niitä ei-täysin-valmiita), osallistu keskusteluihin ja jaa vaikka median artikkeleita, jotka kiinnostavat sinua.

Kuten mihin tahansa somekanavaan, myös LinkedIniin pätee, että siitä saa ulos juuri sitä, mitä sinne itse laittaa sisään. Menestystä matkaan!

Voit tutustua Esmeralda Esimerkin LinkedIn-profiiliin täällä

Petteri Puustinen on Kaiun somevalmentaja, konseptisuunnittelija ja sisällöntuottaja. Petteri on enemmän kotonaan Twitterissä kuin LinkedInissä, mutta viime aikoina hän on ilahtunut siitä, että myös LinkedInissä on alkanut tulla vastaan aiempaa monipuolisempaa ja kiinnostavampaa sisältöä.


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:


Maailman parhaat vaalit eivät synny itsestään

Aprillipäivä voi olla joka päivä, jos et pidä varaasi.

Minulla oli kunnia tavata viime viikolla Israelin entinen Suomen suurlähettiläs Avi Granot Jerusalemissa. Israel valmistautuu parlamenttivaaleihin tiistaina 9. huhtikuuta, vain muutama päivä ennen omia eduskuntavaalejamme. Keskustelussa kysyimme Granotilta mistä Israelin nuoremmat sukupolvet ammentavat uskoa tulevaisuuteen. Vastaus tiivisti taitavasti koko israelilaisen yhteiskunnan keskeisen ajatuksen: heprean kielessä eilinen (temol) tarkoittaa asioita, jotka ovat edessä ja tunnetaan. Maa, joka ei tunne ja kunnioita menneisyyttään, ei voi rakentaa tulevaisuutta.

Israelin vaaleja leimaavat samat haasteet, populismi ja puolitotuudet, kuten kaikkia viime vuosien länsimaisia demokraattisia vaaleja. Hallitsevaa pääministeriä Benjamin Netanjahua on syytetty populistisesta politiikasta, jossa värittyneillä faktoilla ajetaan omaa etua. Lisäksi valtion ulkopuolinen vaikuttaminen ja vaalihäirintä on israelilaisille tuttua alueen kireän turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi.

Vaalihäirinnän monet kasvot

Suomessa vaalihäirintään on valmistauduttu ensi kertaa laajassa mittakaavassa huhtikuun eduskuntavaaleissa. Viranomaiset ovat viime vuodesta lähtien varautuneet mahdolliseen vaalihäirintään oikeusministeriön johdolla. Suomessa vaalikentiltä otsikoihin ovat nousseet fyysisellä väkivallalla uhkailut, mutta häirintää tapahtuu myös monessa muussa muodossa. Aikaisempaa yleisempää on puolueiden mukaan ehdokkaiden häiriköinti kuvaamalla ja huutelemalla tai kysymällä heiltä aggressiiviseen sävyyn kysymyksiä. Somen kärjistynyt viestinnän sävy heijastuu myös reaalimaailmaan.

Mihin nykyään enää voi luottaa?

Kärjistetyt mielipiteet perustuvat useimmiten väärään tietoon tai puolitotuuksiin. Olemme mukana toteuttamassa kampanjaa, jonka tarkoituksena on lisätä yleisön tietoisuutta siitä, mistä luotettavaa viranomaistietoa vaaleihin liittyen löytyy sekä mistä vaalihäirinnässä on kysymys, miten sen voi tunnistaa ja miten siihen voi varautua. Kampanja pyrkii tukemaan demokratiakasvatusta lisäämällä tietoisuutta informaatioympäristön muutoksista ja yleisestikin informaatiovaikuttamisesta.

Meille jokaisella äänestäjällä on velvollisuus tutkia vaaliviestejä kriittisesti ja tarkistaa, että esitetyillä tiedoilla on luotettavat asialähteet. Meidän tulee myös toimia vastuullisesti, ei jaeta puolitotuuksia, huhuja ja suoranaisia valheita.

Suomessa vaaleja on järjestetty luotettavasti jo yli 110 vuotta. Menneisyyteemme kuuluu vahvasti myös yhteiseen päämäärään tähtääminen hyvinkin erilaisista taustoista huolimatta. Tästä perinteestä kannattaa pitää kiinni.

Ollaan siis ihmisiksi ja äänestetään! Shalom!

https://www.youtube.com/watch?v=JmK4b11GOWs


Piditkö lukemastasi? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/tieteen-viestija-muista-nama-kun-kirjoitat-tutkimuksesta-uutista/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/toimittaja-pilasi-haastattelun/


Tieteen viestijä – muista nämä, kun kirjoitat tutkimuksesta uutista

Yleistajuinen tiede on sisältöä, joka pohjautuu tutkimustietoon. Se pyrkii välittämään tutkimustietoa muille kuin alan tutkijoille, ja sen vuoksi se vaatii yleistajuistamista. Mutta mitä tehdä silloin, kun tieteestä tulisi viestiä yleistajuisesti suurelle, heterogeeniselle yleisölle? Tässä seitsemän vinkkiä siihen, miten muotoilet tutkimuksesta selkeän uutisen.

Yleistajuistaminen on tarkkuudesta tinkimistä. Se sattuu, kun yksityiskohtia täytyy karsia. Virkkeitä täytyy lyhentää. Yhteen lauseeseen saisi mahtua vain yksi ajatus, lähteistäkin vain tärkeimmät kirjataan ylös.

Mutta se on sen väärti. Nykylukijat ovat verkossa usein silmäilijöitä, ja moni viettää tekstin parissa vain hetken. Vaikka tiedejournalismin lukijan voidaan olettaa olevan sivistynyt maallikko – heidänkin joukkoonsa mahtuu monenlaisia lukijoita. Minkä asian jätät lukijan selvitettäväksi? Entä minkä kerrot ja avaat kunnolla tekstissä?

Tässä seitsemän vinkkiä tieteen yleistajuistamiseen:

1. Mikä on tekstin kohderyhmä? Selvitä, kenelle kirjoitat

Yleistajuistamisessa on tärkeää tietää, kenelle kohderyhmälle kirjoitat. Tarkastele kohderyhmääsi ja selvitä se, jos et tiedä kohderyhmää. Mitä juuri nämä ihmiset tietävät aiheesta, joille kirjoitat? Mitkä ovat kohderyhmän oletukset aiheesta? Entä mikä on yhteinen oletettu tietopohja? Kun tiedät, kenelle kirjoitat, osaat myös hahmottaa, minkälaista kieltä käytät ja kuinka paljon sinun tulee yleistajuistaa kirjoitustasi.

2. Muista uutiskaava – tärkeimmät tulokset heti kärkeen

Koukuta lukija uutiskärjellä. Vaikka tutkimus on kirjoitettu perinteisellä IMRD-rakenteella (Introduction, Methods, Results, Discussion), käännä sinä rakenne toisinpäin uutisjutussa. Sen sijaan, että lähtisit taustoittamaan juttua, aloitakin tuloksilla ja johtopäätöksillä. Siten lukijan huomio kiinnittyy heti alussa kaikkein tärkeimpiin tuloksiin, eivätkä tulokset jää vahingossa tekstin hännäksi, jossa ne saavat kaikkein vähiten huomiota.

3. Terminologia tekee kielestä yleistajuisen

Muista selventää tutkimuksen terminologia yleistajuisessa tekstissä. Mieti, millaiset asiat ovat sellaisia, että ne pitää nimetä tekstissä. Entä mitä voidaan kertoa tieteellisiä termejä käyttämättä? Muodosta vaikeille termeille synonyymejä, mutta muista tarkistaa, vastaako synonyymi sen alkuperäistä tarkoitusta. Mieti kaksi kertaa, mitä sinun kannattaa selittää auki vielä esimerkein, jotta termi avautuu?

4. Hyödynnä kielikuvia, tee tekstistä elävää

Yleistajuiset metaforat, eli kielikuvat tuovat tieteelliseen sisältöön ymmärrettävyyttä. Tekstissä saa olla väriä – kielikuvat, niin metaforat kuin vertaukset myös tuovat tekstiin koukuttavia hetkiä, joiden avulla ihminen voi tunnistaa asian liittyvän hänen elämäänsä. Kielikuvat tuovat tuttuutta muuten ehkä kaukaisiin ja vaikeasti hahmotettaviin aiheisiin. Pidä ideointihetki ja testaa, millaisia kielikuvia keksit tekstiisi. Kokeile niitä ulkopuolisella henkilöllä ennen tekstin julkaisua. Miten hyvin vertaukset ja metaforat aukeavat? Millaisia mielikuvia niistä lukijalle herää?

5. Tuo lukija lähelle: puhuttele häntä, säätele kirjoituksen henkilökohtaisuutta

Pohdi, miten kirjoittamasi uutinen vaikuttaa tekstisi lukijaan. Voit käyttää sinä-muotoa tai jopa käskyttää lukijaa. Voit myös säädellä yleistajuisen tekstin henkilökohtaisuutta ja kokeilla, miten kuvailu ja pohdinta taipuvat dramaattiseksi kertomukseksi. Entä toimisiko tekstityypissä tarinallinen, minä-muotoinen kerronta?

6. Tieteestä on vaikeaa saada otetta, jos mikään ei ole varmaa

Tieteessä usein mikään ei ole varmaa, jollei siitä ole aivan täyttä, 100-prosenttista varmuutta. Tämän vuoksi tiedeteksti sisältää varmuuden epämääräisiä muotoja, kuten ”ehkä”, ”todennäköisesti”, ”ilmeisesti”. Ne eivät kuitenkaan helpota tekstin ymmärtämistä, ja siksi media esittää usein todennäköisyydet totuuksina. Selkeytä siis tekstisi niin, ettet jätä lukijaasi hämmentyneeksi.

7. Suhteuta numerot, tieteen ja yleiskielisen tekstin tarkkuudessa on eroja

Muista muuttaa tarkat arvot ja osuudet sellaisiksi, että lukijan on helppo sisäistää ne. Tieteen ja yleistajuisen tekstin tarkkuudessa on eroja. Muista, että tutkija pyrkii tarkkuuteen, mutta yleistajuinen kirjoittaja helppolukuisuuteen. Vähennä siis tekstistä lukuja. Pyöristä ne luvut, joita käytät. Suurille luvuille voit pohtia esimerkkejä kuvaamaan niiden laajuutta, jolloin lukijan on helpompi suhteuttaa mittakaava.

Elina Kirvesniemi on Kaiun viestinnän suunnittelija ja kirjoittaja, joka on opiskellut kuluneen lukuvuoden ajan tiedeviestintää työn ohella Tampereen yliopistossa. Tiedeviestinnässä Elinaa kiinnostaa erityisesti se, miten tieteellistä tekstiä yleistajuistetaan ja millä keinoilla tiede tuodaan suuren yleisön tietoon. Erityisen ilahduttavia tiedeviestintähetkiä ovat ne, jolloin törmää mediassa tiedejuttuun, joka on ymmärrettävä ja selkeä.

Lähteet:

Raevaara, Tiina (2016) Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle. Tampere: Vastapaino.

Rahtu, Toini (2013) Tieteellisestä yleistajuiseen kielenkäyttöön. Teoksessa Urpu Strellman & Johanna Vaattovaara (toim.) Tieteen yleistajuistaminen. Helsinki: Gaudeamus, 99–116


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/toimittaja-pilasi-haastattelun/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestijan-tulevaisuus-tasapainoilua-jomoilun-ja-fomoilun-valilla/


Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 3: Töissä viestintätoimistossa - hullun hektistä vai hurjan hauskaa? Tällainen on työn tahti!

Siiri ja Eliisa: Yli puolet harkastamme on takana, ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän – jos joulukuu kävi kahden litran moottorilla, on alkuvuoteen asennettu lisäksi turbo. Tässä osassa peilaamme viestintäkonsultin työtä aikaisempiin kokemuksiimme uutistoimituksista ja yrityksen markkinointiviestinnästä. Millaisia eroja olemme harkan aikana havainneet? Millainen on viestintäkonsultin työn tahti?

Siiri ja Eliisa lopettelemassa etätyöaamua Clarionin aulassa ennen Kaikupäivän alkua

E: Kun vertaan viestintätoimiston työn tahtia aiempiin työpaikkoihini sanomalehtien uutistoimituksissa, teen ristiriitaisen huomion: työ on yhtä aikaa sekä vähemmän että enemmän hektistä. Toimittajan arki on kiireistä ja usein lyhytjänteistä, sillä lehti menee painoon joka päivä. Ajatus on yleensä huomisessa tai ylihuomisessa, eikä yhden aiheen parissa vietetä järin kauaa: juttu valmiiksi ja painokoneesta paperille, seuraava!

Välillä eteen tulee kuitenkin hetkiä, jolloin hommat eivät tunnu etenevän millään. Työn alla voi olla neljä juttua, mutta kukaan haastateltavista ei vastaa puheluun tai kuittaa valmista juttua. Tällaisia tyhjiä hetkiä Kaiussa on huomattavasti vähemmän, sillä jos ensimmäinen ja toinen projekti seisovat, aina löytyy kolmas, neljäs ja niin edelleen. Suuntaa antava kalenteri on suunniteltu usein viikoksi eteenpäin. Harkkarin työnkuvaan sisältyy myös pienenpientä tilketyötä, jota voi tehdä muutoin täysin tyhjinä hetkinä.

Tehokasta, kyllä. Ennustettavaa? Ehei! Kalenteri ei koskaan ole täysin valmis, koska kiireisiä avunpyyntöjä työkaverilta tai yllättäviä muokkausehdotuksia asiakkaalta tulee harva se päivä.

Lempipäiviäni töissä ovatkin ne päivät, jolloin yllätyksiä ilmaantuu ja monta asiaa täytyy saada valmiiksi. Liekö fiksaatio peräisin toimitusarjesta, mutta mikään ei ole paineen alla paahtamista parempaa – kohtuullisen mittaisissa pätkissä tietysti. Kaiun harkkariaika on ollut siitä mieluisaa ja tasapainoista, että kiivaampaa ajanjaksoa seuraa aina rauhallisempi hetki.

S: On ollut erittäin antoisaa jakaa harkkarikokemus yhdessä Eliisan kanssa juuri siksi, että meillä on niin erilaiset taustat. Olemme läpi harjoittelun keskustelleet ja vertailleet lähtökohtiamme ja kokemuksiamme. Itse olin ennen Kaikua työskennellyt vakuutusalalla asiakaspalvelutehtävissä sekä vuoden markkinointi- ja viestintätehtävissä. On ollut kiinnostavaa vertailla työpaikkoja keskenään.

Aluksi ero tuntui aika isolta. Siinä missä aikaisemmin yrityksen puolella tiesin melko hyvin, mitä työpäivä ja työviikko pitävät sisällään, viestintätoimistossa tulee paljon enemmän odottamattomia juttuja. Työ on hektisempää. Jos toimitusten arki on paikoin lyhytjänteistä, yrityksen markkinointiviestintää suunnitellaan pitkällä tähtäimellä – suunnitelmia tehdään seuraavalle viikolle, kuulle, kvartaalille ja vuodelle. Asioita kehitetään jatkuvasti eteenpäin ja taaksepäin katsoessa huomaa työnsä tulokset.

Viestintätoimistossa nautin eniten vaihtelevuudesta ja projektiluonteisuudesta. Jos jokin joskus tökkii, voi välipalaksi tehdä hetken toista asiakasta tai projektia. Täällä pääsee haastamaan itseään niin luovana kuin asiakirjoittajana sekä välillä lepuuttamaan aivojaan jonkin manuaalisemman homman parissa. Pidän siitä, että saan olla niin erilaisten toimialojen ja aihepiirien kanssa tekemisissä – siinä oppii ihan hirveästi. Yrityksessä työ on pitkäjänteisempää, mutta työtä tehdään joka päivä saman toimialan ja aihepiirin parissa.

Olen myös huomannut, että tämäkin työ sisältää paljon asiakaspalvelua. Olemme päivittäin yhteydessä asiakkaisiimme ja kuuntelemme toiveita, ehdotamme parannuksia ja toteutamme asiakkaiden viestintää. Työ on oikeasti ihmiskeskeistä, sillä asioita tehdään yhdessä. Monesti tieto ja sisältö tulevat asiakkaalta, ja me rakennamme siitä kiinnostavaa viestintää.

Kaiussa on yhdessä tekemisen meininki

E: Toimittajana työskentely on itsenäistä: uutistoimituksessa aamupalaverin jälkeen työstät tekstin yleensä itse. Kaiussa tekstejä hiotaan pidempään ja yhteisöllisemmin, ja teksti luetutetaan aina kertaalleen työkaverilla ennen sen lähettämistä asiakkaalle. Toisen silmäparin (välillä kolmannenkin) tekemä oikoluku poikkeuksetta parantaa tekstin laatua ja siten tehdyn työn jälkeä. Kaiussa koen oppivani jatkuvasti yhteistyötaitoja. Lisäksi asiakkaiden toiveiden peilaaminen teksteihin ja niiden tavoitteisiin vaatii jo mainittua asiakaspalveluosaamista.

S: Kaikki täällä pyörii viestinnän ympärillä. Näin ei ole kaikissa yrityksissä, sillä yleensä viestintä on vain pieni osa toiminnasta. Kaiussa meitä yhdistää sama tavoite, kun taas yrityksissä työntekijät jakautuvat osastoihin ja tiimeihin, jolloin esimerkiksi myynnillä, asiakaspalvelulla ja viestinnällä on omat tehtävänsä ja tavoitteensa. Toki täälläkin ihmisillä on eri työnkuvia ja tavoitteita, mutta kaikki lopulta kiteytyy yhteiseen ydinasiaan, viestintään.

E ja S: Mikä on sitten hauskinta? Viestinnällä on puolensa niin yrityksen, uutistoimituksen kuin viestintätoimiston vinkkelistä. Viestintäkonsultin työ on usein kiireistä, mutta väliin mahtuu sopiva määrä rauhallisia rakoja. Nautimme nyt monipuolisesta työstä, jossa pääsee toteuttamaan, haastamaan ja kehittämään itseään.

Seuraa Siirin ja Eliisan harjoittelua Kaiun blogissa kevään aikana! Millaista viestintäharjoittelu on käytännössä? Millaisiin projekteihin harkkarit pääsevät mukaan? Mitkä opit ovat tärkeimpiä? Järjestämme Kaiku Helsingin harjoittelijaohjelman tavallisesti kaksi kertaa vuodessa, puolen vuoden välein. Kerromme uuden harjoittelijaohjelman hakuajan alkamisesta Kaiun somekanavissa ja blogissa.


Lue myös Viestintäharjoittelijan päiväkirja -saagan muut osat:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viisi-neuvoa-tulevaisuuden-harjoittelijalle/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestintaharjoittelijan-paivakirja-osa-2-kolmannes-takana-tata-harkkarin-arki-oikeasti/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestintaharjoittelijan-paivakirja-osa-1/


kun toimittaja soittaa

”Toimittaja pilasi haastattelun”

Oletpa yritysjohtaja tai poliitikko, niin jossain vaiheessa päädyt median eteen haastateltavaksi. Tästä saat muutaman vinkin, joilla voit välttää pahimmat mokat. Epäonnistunut haastattelu on harvoin toimittajan vika, vaikka heitä usein syytetään haastattelun pilaamisesta.

Haastattelut ovat olennainen osa yritysten ja organisaatioiden viestintää. Erityisesti poliitikot ovat näin vaalien alla kompastelleet omassa viestinnässään. Äänestäjille on jäänyt epäselväksi, millaista uudistusta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon lopulta haluttiin, kun asiasisällön sijaan toisteltiin iskusanoja maakuntamalli, markkinamalli ja valinnanvapaus.

Kokoomus kaatui suoraan naamalleen vanhustenhoidon hoitajamitoitusta koskeneessa kohussa. Ben Zyskowicz yritti ja epäonnistui tilanteen paikkaamisessa eduskunnan välikysymyskeskustelussa.

”Hoitoisuusperusteiden perusteella ja näiden perusteiden perusteella ne luokitukset... Onko tämä vaikea ymmärtää?” Zyskowicz selitti.

Oli se, ja kokoomuksen kannatus romahti seuraavassa mielipidekyselyssä. Toimittajaa ei tarvittu pilaamaan viestiä.

Haastatteluissa ja julkisissa puheissa epäonnistuu, kun viesti ei ole kirkas, eikä sitä ole harjoiteltu.

Oma viesti pitää muotoilla niin, että tyhmäkin sen ymmärtää. Äänestäjät ovat sekalainen joukko, jolle asiat pitää esittää yksinkertaisesti, havainnollisesti ja käytännön esimerkeillä vahvistaen.

Näsäviisaat heitot eivät auta edes Twitterissä, jossa SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vasen käsi Dimitri Qvintus kommentoi hallituksen kaatumiseen johtaneita sote-selityksiä kirjoittamalla ”Höpö höpö ja löyhyn löyhyn”.

Haastatteluissa, julkisissa puheissa ja sosiaalisessa mediassa onnistut, kun

  1. Et yritä esittää roolia, vaan olet oma itsesi
  2. Ymmärrät itse, mitä puhut ja olet perehtynyt asiaan
  3. Kiteytät viestit selkeälle kielelle
  4. Kytket sanomasi esimerkeillä elävään elämään
  5. Valmistaudut ja harjoittelet etukäteen

Jouko Marttila on toiminut vuodesta 1979 lähtien toimittajana ja kolumnistina eri medioissa kuten Savon Sanomissa, Helsingin Sanomissa, BBC:llä, Ylellä ja Arvopaperissa. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana. Jouko väitteli 2016 työn ohessa valtiotieteen tohtoriksi. Hän on mustan vyön judoka, joka harrastaa hiihtoa, triathlonia ja maratonjuoksua. Teräväkynäisen talouden ja politiikan asiantuntijamme käsialaa on myös talousblogi www.taloudentulkki.com.


Kun toimittaja soittaa, älä vaivu paniikkiin, vaan kertaa ydinasiat tästä huoneentaulusta, joka kannattaa pitää aina helposti saatavilla.


Viestijän tulevaisuus – tasapainoilua JOMOilun ja FOMOilun välillä?

Digitaalisuus, teknologia, virtuaalinen todellisuus, uudenlainen ihmisyys, epävarmuus, toivo, valinnat, kestävä kehitys, ilmastonmuutos, kasvu, ympäristö, vihreys ja uteliaisuus. 

Näin vastasivat tulevaisuusinnostuneet viestinnän ammattilaiset viime perjantaina, kun kysyimme heiltä aamuravistelumme alkajaisiksi, mitä sana tulevaisuus toi ensimmäisenä mieleen 

Kaiku Helsinki oli mukana tekemässä Tulevaisuuspäivää, jonka tavoitteena oli järjestää jopa 10 000 tulevaisuuskeskustelua kouluissa, yrityksissä, kunnissa ja kotien olohuoneissa ympäri Suomea. Meidän tilaisuus oli yksi näistä keskusteluista aiheella viestijän tulevaisuus. Päivän suojelijoina toimivat muun muassa Presidentti Tarja Halonen, tulevaisuusorientoitunut vuorineuvos Reijo Karhinen ja kirjailija ja elokuvantekijä Elina Hirvonen. 

Uhkakuvia ja ongelmia vilisevän tulevaisuuspuheen sijaan Tulevaisuuspäivän tarkoituksena oli pysähtyä hetkeksi visioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kysymään, minkälaista tulevaisuutta me rakennamme.  

Mitä trendejä on näkyvissä viestinnän kentällä? 

Aamuravistelussa ennakoimme yhdessä tulevaisuuden trendejä ja mietimme niiden vaikutuksia viestintäänRyhmätyöt täyttivät toimiston iloisella puheensorinalla. Tunnistimme signaaleja, visioimme vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja mietimme kuinka parempaa tulevaisuustietoisuutta voi hyödyntää viestinnän kehittämisessä. 

Työn digitalisoituminen näkyy vahvasti myös viestinnän ammattilaisten arjessa. Trollauspolarisoituminen, populismi ja tahallinen väärinymmärtäminen ovat lisääntyneet. Samaan aikaan osallistujat nostivat megatrendien joukkoon myös eettisyyden, vastuullisuuden, ilmastokysymykset ja maailman talouden jatkuvan epävarmuuden. Samoja teemoja heijastelivat jakamistalousalustojen lisääntymisen, vihreiden arvojen, organisaatioiden madaltumisen ja eettisen johtamisen trendit 

Viestintää värittää ihmisten kärsimättömyys lukea tai seurata pitkiä sisältöjä. Data-analytiikka, tekoäly ja visuaalisuus ovatkin jo osa arkipäivää. Trendeiksi tunnistettiin myös yhteisöllisyydenempatian, kuuntelun taitojen sekä kohtaamisen voiman arvostuksen nousu, jota teknologian kehitys voi tukea.  

Osallistujat tunnistivat myös mahdollisten muutosten ensioireita, eli heikkoja signaaleja. Kuinka esimerkiksi robottiavusteinen sisällön tuotanto, erilaiset mikrovaikuttamisen tavat tai hyperlokaali kansalaisvaikuttaminen tulevat näkymään tulevaisuuden viestinnässä? Mustia joutsenia, eli yllättävästi ilmaantuvia epätodennäköisiä muutostekijöitäkin pohdittiin. Mitä tapahtuisi, jos internet menisi rikki? Entä jos Facebook tai sosiaalinen media loppuisivat kokonaan?  

viestijän tulevaisuus

Toivottavia ja epätoivottavia tulevaisuuksia  

Trendien tunnistamisen jälkeen pyysimme aamuravistelumme osallistujia tulkitsemaan niitä ja maalaamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Mille näyttäisivät erilaiset toivottavat, epätoivottavat ja todennäköiset tulevaisuudet viestinnässä?  

Sosiaalisen median kuplien heikentyminen, vuorovaikutuksen lisääntyminen ja aidon ymmärtämisen sekä kuuntelemisen kyvykkyyksien kasvu nähtiin toivottavana tulevaisuutenaEntä jos uudetkin teknologiat tulisivat kaikille saavutettaviksi ja olisivat jopa ilmaisia? Voisiko se edistää kuplat ylittävää yhteistyötä vaikkapa ympäristön hyväksi? Organisaatioiden viestinnällä nähtiinkin olevan entistä suurempi tehtävä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisessä.  

Informaatioähkyn vastapainona tulevaisuudessa saattaa osallistujiemme mukaan syntyä entistä enemmän eettisiä sosiaalisen median alustojaSamalla povattiin yritysten vastuullisen ja läpinäkyvän liiketoiminnan kasvua ja luovuuden lisääntyvää arvostusta. Yritysten jakautumista edelläkävijöihin ja perässähiihtäjiin pidettiin suorastaan todennäköisenä. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta on kasvanut ja viestinnällä voidaan sekä lisätä ympäristötietoisuutta että valaa uskoa ratkaisuihin. Viestintä ei voi toimia ”viherpesuna” vaan sen tehtävänä on kannustaa ihmisiä ja yrityksiä muuttamaan puheet teoiksi.  

Teknologian vaikutuksia viestinnalle pohdittiin pitkään. Olemmeko menossa kohti hyvinvoinnin ja osaamisen keskittymistä entistä harvempiin käsiin? Vai voiko teknologia vahvistaa tasa-arvoa, tavoitettavuutta ja sitä kautta hyvinvointia? Entä jos kaupallistamisen sijaan tulevaisuudessa yleistyisikin henkilökohtaisen datamme eettinen ja läpinäkyvä käsittely?   

Uhkakuvina pidettiin asiantuntijakriittisen populismin lisääntymistä, faktat kieltävien kuplien vahvistumista, lisääntyvää eriytymistä sekä omien totuuksien ja valeuutisten määrän kasvua. Entä jos eläisimme kaoottisen viestinnän maailmassa, jossa vain vahvat persoonat saisivat viestinsä läpi 

Teknologiasta moniäänisiin kohtaamisiin - viestijän tulevaisuus on täynnä vaihtoehtoja  

Tulevaisuuspäivän aamuravistelu päättyi vaihtoehtoisten tulevaisuuksien yltäkylläisyyteen. Viestintää tarvitaan enemmän kuin koskaanNopeasti muuttuva toimintaympäristö asettaa sekä mahdollisuuksia että haasteita myös viestijille. Olimme kuitenkin samaa mieltä siitä, että negatiivinen viestintä tai ei-viestintää ei kuitenkaan voi olla uusi normi.  

Lopuksi pyysimme osallistujia luotaamaan tuntojaan uudemman kerran ja kertomaan mitä ajatuksia sana tulevaisuus nyt heissä herätti. Sanalista oli erilainen kuin aamulla: 

täynnä vaihtoehtoja, vuorovaikutus, uusi yhteisöllisyys, lupaava, mahdollisuus, ei yhtä totuutta, moniäänisyys, kohtaamiset, rakkaus, toivo ja valta 

Onkohan tulevaisuudessa entistä enemmän kyse siitä, kuinka löytää tasapaino eri asioiden välillä: ihmisen ja koneen, mahdollisuuksien ja uhkakuvien, JOMOn (joy of missing out) ja FOMOn (fear of missing out)?  

Varmaa on, että me kaikki voimme vaikuttaa tulevaisuuksiin. Ja siihen, kuinka niistä viestimme.

Niina Mäki on Kaiun palvelumuotoilijajoka soveltaa muotoilun menetelmiä kaikkeen viestinnän kehittämisestä maailman visaisimpien ongelmien ratkomiseen. Hän innostuu tulevaisuuksien ennakoinnistatahtoo oppia lisää tekoälyn etiikasta ja pitää empatiaa ihmisten supervoimana.   

Kiehtooko tulevaisuuden työelämän viestintä?

Tervetuloa pohtimaan sitä kanssamme uuteen Aamu vuonna 2025 -webinaarisarjaamme. 


Verohallinto ymmärsi ihmisten merkityksen digiloikassa – asiantuntijoita on rohkaistava miettimään tulevaisuuden asiantuntijuutta itse

Jotta tuhansia ihmisiä työllistävän viranomaisen siirtymä digiaikaan onnistuu, tarvitaan järjestelmien päivittämisen ja työvälineiden digitalisoinnin lisäksi myös valtava sisäinen panostus. Verohallinnon UAH-koulutuksessa satsattiin henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Kaiku Helsinki oli mukana kouluttamassa asiantuntijoista vuorovaikuttavia, asiakaslähtöisesti viestiviä valmentajia. Kaiku kokosi Verohallinnon neljä tärkeintä oppia myös muille muutoksen kynnyksellä oleville organisaatioille.

Voiko 5000 henkeä työllistävä valtion viranomainen toimia suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä niin tietojärjestelmien kuin asiantuntijatyön luonteen uudistamisessa? Kyllä voi, osoittaa Verohallinto. Vuonna 2016 käynnistetty, viimeisten ryhmien osalta tänä keväänä päättyvä Uudistuva asiantuntijatyö hallinnossa (UAH) -koulutusohjelma huipensi Verohallinnon digiloikan uudistamalla asiantuntijoiden roolin vastausautomaateista valmentajiksi.

Aiemmin liian suuri osa asiantuntijoiden työajasta kului valmiiden vastauksien välittämiseen ulkoisia asiakkuuksia hoitaville Verohallinnon virkailijoille. Tämä haluttiin muuttaa: asiantuntijoista haluttiin opastavia ja ohjaavia valmentajia.

”Tavoitteena oli kohdentaa asiantuntijoiden työaikaa jatkossa entistä enemmän valmentamiseen ja sparraamiseen. Jotta muutoksessa onnistutaan, asiantuntijoille on annettava tukea uuteen rooliin kasvamiseen. UAH-koulutus on kehitetty tähän tarpeeseen: tarkoitus on, että asiantuntijat jakavat osaamistaan koko organisaatioon entistä tehokkaammin”, henkilöverotusyksikön henkilöstöpäällikkö Niko Rautio kuvaa.

Yhteensä peräti 550 Verohallinnon asiantuntijaa eri yksiköistä otti osaa noin vuoden mittaiseen koulutusohjelmaan, joka sisälsi kuuden työpäivän edestä koulutuspäiviä, itsenäisten ennakko- ja lopputehtävien tekoa ja referointitehtäviä.

Koulutuksessa asiantuntijoille esiteltiin työkaluja aiempaa valmentavampaan otteeseen ja asiakaslähtöisempään viestintään. Kaiku Helsinki toimi kouluttajana asiakaslähtöisen viestinnän osiossa. Kaiun osuus sisälsi vuorovaikutustaitoja ja -tyylejä käsittelevän lähipäivän ja asiakaslähtöisen viestinnän syventävän virtuaalikoulutuksen, jossa tarkasteltiin eri viestintäkanavia. Kaiku kokosi neljä UAH:n tärkeintä oppia muille muutoksen kynnyksellä oleville organisaatioille.

1) Perusasiat kunniaan: valmentavan otteen kulmakiviin kuuluvat kuuntelutaidot

Kaiun osiossa merkitykselliseen rooliin nousivat viestinnän ja vuorovaikutuksen perusasiat. Asiantuntijat antoivat kiitosta erityisesti koulutuksen käytännönläheisyydestä ja tärkeiden perusasioiden asiantuntevasta käsittelystä.

”Mitä valmentava ote todellisuudessa tarkoittaa, kun puhutaan asiakaslähtöisyydestä? Lopulta tärkeimpiin rooleihin nousi moni viestinnän perusasia, jotka periaatteessa tiedettiin, mutta joiden merkityksellisyyttä ei aina ymmärretty. Erityisesti kysymysten ja kuuntelutaitojen merkitys korostuivat”, Verohallinnon HR-erityisasiantuntija Merja Kujala sanoo.

”Meillä kaikilla on olemassa kuuntelun taito, mutta miten sen saa herätettyä? Kuuntelu on asia, joka toistuu viestinnän koulutuksissa kerta toisensa jälkeen”, Kaiun kouluttaja Sanna Franck sanoo.

Verohallinnolla oltiin erityisen tyytyväisiä siihen, että koulutuksen käytännönläheisyys kannusti asiantuntijoita soveltamaan oppimaansa omassa työssään aktiivisesti jo koulutuksen aikana.

Koulutuksen käyneet asiantuntijat huomasivat työssään, että äänensävyllä, käytetyllä tyylillä ja kuuntelun taidolla on valtava vaikutus valmentavaan otteeseen ja asiantuntijan lähestyttävyyteen.

”Oivallus siitä, että oma tapa ja tyyli viestiä vaikuttavat ryhmän toimintaan, näkyi asiantuntijoilla kautta linjan. Koulutukseen osallistuneiden palautteissa esille nousi myös se, että asiakaslähtöisyydessä on tärkeää mukauttaa oma tyyli kuhunkin tilanteeseen ja kunkin asiakkaan tyyliin”, Kujala kuvaa.

2) Kouluttajien on tärkeää ymmärtää se, mitä organisaatiossa halutaan sanoa

Yhteensä 26 ryhmää käsittänyt koulutus vaati kouluttajataholta vahvaa motivaatiota ja taitoa tehdä laadukasta työtä alusta loppuun saakka.

"Vaikka meneillään oli koulutuskerta numero 26, kouluttaja oli yhä innostunut aiheesta. Tämä on Kaiun vahvuus: tuottaa laatua loppuun asti”, Merja Kujala sanoo.

Koska koulutusohjelmien läpikäyvien asiantuntijoiden määrä oli suuri ja kesto pitkä, Verohallinnon oli äärimmäisen tärkeää pystyä luottamaan kouluttaviin tahoihin.

”Yhteistyö Kaiun kanssa perustuu luottamukseen. Kaiussa ymmärretään, mikä on meidän strategiamme: mitä me haluamme kertoa tilanteissa, joihin ei voi ennakkoon varautua. Tiesimme, että Sanna hoitaa homman ja kertoo, jos jokin asia vaatii vielä enemmän tarkentamista”, Kujala sanoo.

3) Oikeaa aikaa muutokselle ei koskaan tule

Mitä enemmän muutoksen vauhti ympäröivässä maailmassa kiihtyy, sitä vähemmän oikeaa hetkeä suurten muutosten rauhassa tekemiseen tulee. Verohallinnolla tiedetään, että oikeaa aikaa on turha odottamaan.

”UAH-koulutus vietiin läpi yhtenä Verohallinnon historian kiireisimmistä ja haastavimmista ajanjaksoista. Kalenterissa ei ikinä tule olemaan riittävän tyhjää aikaa isolle koulutukselle”, Kujala sanoo.

Koulutusohjelman tulokset on havaittu Verohallinnossa jo nyt: asiantuntijat hyödyntävät koulutuksesta saamiaan käytännön oppeja työssään. Koulutusohjelman tavoitteen toteutumista ohjataan myös asiantuntijatehtävien sisällön uudelleen määrittelyllä ja asiantuntijoiden työajan resursoimisella, jolloin uuden roolin mukaisia työtehtäviä mahtuu työpäiviin aiempaa enemmän.

”Asiakkaiden huomioonotto, tilannelukutaito ja erilaisiin tilanteisiin reagointi ovat parantuneet, ja tämä näkyy sisäisten asiakkuuksien lisäksi myös ulkoisissa asiakkuuksissa”, henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikön johtava veroasiantuntija Tero Määttä iloitsee.

4) Muutoksessa tärkeintä on ihminen

Verohallinnon viimeisin ja tärkein viesti muille digiaikaan siirtymistä suunnitteleville organisaatioille on selkeä. Tärkeintä on tarjota asiantuntijakaartille mahdollisuus pohtia organisaatiossa ja sen ympärillä tapahtuvaa muutosta. Muuten hukataan valtava määrä potentiaalia.

”Me kaikki tiedämme, että maailma muuttuu, mutta kenellä on mahdollisuus pohtia muutosta ja omaa rooliaan siinä? Ei monella. Koulutuksessa oleellista oli, että asiantuntijamme itse miettivät muuttuvaa asemaansa. Mitä tekeminen on nyt ja mitä se on tulevaisuudessa?” Tero Määttä sanoo.

”Asiantuntijan työn tuntee parhaiten itse asiantuntija. Koulutusohjelma tarjosikin asiantuntijoille vertaistukea. Vertaistuki tuo rohkeutta muuttaa asioita, jotka on jo tiedostanut”, Merja Kujala muistuttaa.

Koulutuksen perusrunkoa aiotaan käyttää tulevaisuudessa taloon tulevien asiantuntijoiden koulutuksessa. Tarkoitus on, että valmentavasta asiantuntijuudesta tulee normaali Verohallinnon asiantuntijoiden toimintatapa.

”Valmentavasta otteesta ja asiakaslähtöisestä viestintätyylistä tulee normaali osa Verohallinnon asiantuntijoiden roolia”, Määttä summaa.


Lue myös case-kuvaus Verohallinnon UAH-koulutuksesta ja muita menestystarinoitamme:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/mika-jeesaa-kun-kaksi-yrityskulttuuria-sulautetaan-yhteen-arvot-ja-lapinakyvyys-nostettiin-kulmakiviksi-scandicin-integraatioviestinnassa/

https://kaikuhelsinki.fi/yleinen/suunterveydesta-kansallinen-ilmio/


Fonecta ja Kaiku Helsinki käynnistävät viestintäyhteistyön – yhdessä markkinoinnista kerrotaan käytännönläheisesti

Fonecta ja Kaiku Helsinki ovat aloittaneet viestintäyhteistyön. Yhteistyön tavoitteena on selkeyttää Fonectan profiilia markkinoilla ja nostaa yhtiön tunnettuutta Suomen kattavimpana digitaalisen markkinoinnin palvelutalona. Fonecta valitsi Kaiku Helsingin kumppanikseen viestintätoimistokilpailutuksessa.

”Fonectalla on Pohjoismaiden parasta osaamista usealla markkinoinnin osa-alueella ja ainutlaatuisen tarkkaa kohdennustietoa yrityskentästä. Tämä osaaminen antaa erinomaisen pohjan viestinnälle. Meidän tehtävämme on avata markkinoinnin mahdollisuuksia suomalaisyrityksille ja rakentaa Fonectalle positiota markkinoinnin selkiyttäjänä”, Kaiku Helsingin asiakkuusjohtaja Ville Lehtovirta sanoo.

Fonecta on digitaalisen markkinoinnin palvelutalo, joka tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille Suomen laajimman valikoiman markkinoinnin työkaluja. Fonecta tarjoaa asiakkailleen tietoa markkinoista ja asiakkaiden kiinnostuksista ja käytännön apua tekemiseen aina asiakasrekisterin analysoinnista kotisivuihin.

”Me Fonectalla haluamme kirkastaa monimutkaista markkinoinnin kenttää ja auttaa suomalaisia yrityksiä tekemään markkinointiaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Kaiun kanssa tekemämme yhteistyön tärkein tavoite on hälventää markkinointiin liittyvää epävarmuutta kertomalla markkinoinnista käytännönläheisesti”, Fonectan markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kirsi Leminen kertoo.

Fonectan profiilia vahvistetaan kiinnostavuusmuotoilulla

Fonectan ja Kaiku Helsingin viestintäyhteistyön tavoitteena on vahvistaa entisestään mielikuvaa Fonectasta suomalaisten yritysten markkinointikumppanina ja markkinoinnin selkiyttäjänä. Työkaluna käytetään ennen kaikkea kiinnostavuusmuotoilua eli asiakaslähtöistä lähestymistä siihen, millainen viesti sidosryhmiä kiinnostaa.

”Halusimme intohimoisesti viestintään suhtautuvan, proaktiivisen kumppanin, joka kykenee tuomaan pöytään raikkaita ideoita. Kaiun esittämät ajatukset istuivat erittäin hyvin Fonectan tarpeisiin ja yhteinen sävel ja näkemys etenemisestä löytyivät nopeasti”, Leminen jatkaa.

Yhteistyö sisältää viestinnän strategisen suunnittelun ja kiinnostavuusmuotoilun lisäksi viestinnän käytännön toteutusta, valmennuksia ja mediaviestintää.

Lisätietoja:

Kirsi Leminen
markkinointi- ja viestintäpäällikkö
p. 050 466 4410
kirsi.leminen@fonecta.com

Ville Lehtovirta
Asiakkuusjohtaja
p. 050 3466 946
ville.lehtovirta@kaikuhelsinki.fi

Lisää tietoa Fonectan markkinointipalveluista: www.fonecta.fi/yrityksille

Fonecta tarjoaa yrityksille tehokkaat digitaaliset ratkaisut verkosta löytymiseen, markkinointiin sekä parempaan asiakasymmärrykseen. Palveluvalikoima kattaa kaikki ostoprosessin eri vaiheet aina mielenkiinnon herättämisestä ostoon ja sitouttamiseen. Fonectan missio on auttaa suomalaisia yrityksiä parantamaan digitaalista kilpailukykyään. Fonecta työllistää viidellä paikkakunnalla yhteensä n. 350 asiantuntijaa, jotka palvelevat 36 000 yritysasiakasta ympäri Suomen.

Kaiku Helsinki on valmentava viestintätoimisto. Tavoitteenamme on tehdä asiakkaistamme kiinnostavimpia omassa kategoriassaan. Teemme sen palvelumuotoilulla, valmentamalla, vaikuttavalla suhdetyöllä ja kiinnostavilla sisällöillä. Haluamme kaikessa toiminnassamme vahvistaa asiakkaittemme osaamista. Liikevaihtomme vuonna 2018 oli noin 2,9 miljoonaa euroa. www.kaikuhelsinki.fi