Kuinka teet tekstistäsi selkeän ja lukijallesi hyödyllisen? Ota avuksi neljän jalan muistisääntö

Jotta viestintä vaikuttaa, sen täytyy olla kiinnostavaa. Nerokas aihe tai hemmetin tärkeä viesti ei yksinään riitä. Tekstistä ei ole lukijalle hyötyä, jos hän ei ymmärrä sitä. Valmentajamme Salla Syrman jakaa kansainvälisen selkeän kielen päivän kunniaksi oman muistisääntönsä selkeän tekstin kirjoittajalle. Tervetuloa kiinnostavan tekstin juhlapöytään!

Hyvää kansainvälistä selkeän kielen päivää! Toivoisin, että tämä tärkeä päivä uisi arkeen kaikilla niillä, jotka työkseen erilaisia tekstejä takovat. Asiantuntijan täytyy nykyisin olla asianviestijä, ei asiantunkija. Johtaminen on vähintään sataprosenttisesti viestintää. Asiakaspalvelija säästää kaikkien aikaa, jos viesti menee asiakkaalle kerralla perille. Keksitkö jonkun, jonka työssä selkeästä viestinnästä ei olisi apua? 

Olen saanut viidentoista vuoden ajan valmentaa viestintää monenlaisille ammattilaisille eri toimialoilla: finanssialasta julkishallintoon ja autokaupasta B2B-palveluihin. Usein valmennettavat ajattelevat tekstin selkeyttä erityisesti kielen kautta. Moni sanoo, että selkeä teksti tarkoittaa sitä, ettei käytetä ammattitermejä tai vaikeita lauseita. 

Tottahan tuo – vaan miten selkeää tekstiä voisi vieläkin monipuolisemmin konkretisoida? Tässä oma tapani, josta kuulen mielelläni palautetta.

Kutsu lukijasi tukevan juhlapöydän ääreen 

Kuvittele nelijalkainen tukeva pöytä, jonka ääreen kutsut kohderyhmäsi nauttimaan houkuttelevaa ateriaa. Tuo ateria olkoon hyöty, jota tekstisi lukijalleen tuottaa. Näetkö jo säkenöinnin hänen silmissään? 

Vinkki! Kuvittele pöydän ääreen joku oikea ihminen, jonka tiedät edustavan kohderyhmää. Näin et viesti hakuammuntana laajalle kasvottomalle massalle – vaikkapa koko Suomen bisnespäättäjille. 

Koska lukijasi on sinulle tärkeä kunniavieras, älä istuta häntä minkä tahansa huteran parvekepöydän ääreen. Haluat varmistaa, että pöydälläsi on neljä vakaata tukijalkaa. 

Tukijalka 1. Selkeä sisältö 

Jotta pystyt rakentamaan ensimmäisen tukijalan, vastaa kolmeen kysymykseen: 

  • Kenelle? 
    Kuka on lukijani? Mitä hän tietää aiheesta? Mikä on uutta tietoa? Mistä hänelle on hyötyä?
  • Miksi?
    Mitä haluan saada tällä tekstillä aikaan? Mitä toivon lukijani tekevän? 
  • Mitä?
    Mikä on tässä tekstissä tärkein asia? Mitä ainakin pitää jäädä mieleen? Mitä voin jättää pois? 

Tekstisi ei voi olla selkeää, jos sen sisältö itsessään on liian vaikeaa. Tiedosta, että kun tiedät itse asiasta paljon, olet jo tiedon kiroama. Se tarkoittaa sitä, että sinun on enää mahdotonta arvioida, miten toinen ihminen – vähemmän asiaa tunteva – ymmärtää sinulle tutun asian.  

Tukijalka 2. Selkeä rakenne 

Ensimmäinen jalka pystyssä, mainiota! Seuraavaksi haluamme varmistaa, että esitämme asiat lukijalle loogisessa järjestyksessä. 

Tämän tukijalan rakentamisessa meitä auttaa se, että teimme huolellista pohjatyötä edellisen jalan kanssa. Nyt kun tiedämme lukijamme ja tavoitteemme, meidän on helpompi suunnitella, millainen rakenne tilannetta helpottaa. 

Vinkki! Kun olet kirjoittanut tekstin kerran, tarkista, missä kohdassa tulee tekstisi pihvi – eli lukijan kannalta kiinnostavin asia. Saattaa olla, että olet lähtenyt lämmitellen liikkeelle ja päässyt pihviin vasta puolivälissä. Tämä on täysin OK kirjoittamistekniikkana, mutta editoi pihvi esiin. Lukija on erityisesti verkossa kärsimätön ja karkaa helposti, jos ei heti löydä pihviä. 

Tukijalka 3. Selkeä ulkoasu

Tässä tulee tukijalkojemme matalalla roikkuva hedelmä! Huolehdithan siitä, että tekstisi näyttää lukijalle silmäiltävältä ja kevyeltä? Jos tekstisi on loputonta pitkää puuroa – uuuh. Silloin ei auta sekään, että sanoma on fiksusti mietitty ja etenee loogisessa järjestyksessä. 

Ota kaikki visuaalisen selkeyttämisen peruskeinot käyttöön: kevyet kappaleet, väliotsikot, nostot ja ranskalaisten viivojen listaukset. 

Vinkki! Onko todennäköistä, että lukija silmäilee tekstiäsi mobiililaitteelta? Kokeile, miltä tekstisi näyttää, jos muutat vaikkapa Wordissa sivun leveydeksi 6,5 senttiä. 

Tukijalka 4. Selkeä kieli 

Nyt pääsemme kieleen kiinni! Tätä tukijalkaa voisimme hioa ja kiillotella loputtomiin, mutta ole itsellesi armollinen. Viestisi ei kaadu siihen, jos ihan jokainen välimerkki ei ole täydellisesti paikallaan. Hyvässä lykyssä organisaatiosi taitava viestintäosasto viilaa viimeiset kuprut. 

Treenaa selkeän kielen periaatteet. Netti on pullollaan hyviä neuvoja, mutta tässä alkuun muutama perusvinkki:

  • Pitkät virkkeet kannattaa pilkkoa pienempiin osiin. 
  • Poista valjut verbit ja sekavat substantiivi-ilmaukset: mieluummin kehittää kuin mahdollistaa kehittyminen. 
  • Kerro kuka tekee ja mitä. Vältä liiallista passiivia: mieluummin johtoryhmä päättää kuin päätös tehdään johtoryhmän toimesta. 
  • Kirjoita lauseenvastikkeet auki sivulauseiksi: mieluummin kun alkaa sataa kuin sateen alkaessa. 
  • Siivoa pois kapulakieliset ilmaisut: toimesta, tiimoilta, taholta, suhteen, puitteissa, osalta, johtuen. 
  • Käytä lukijalle tuttua, yleiskielistä sanastoa. 

 Jos kirjoittaminen tuntuu vaikealta, mieti ensin, miten kertoisit asian vieressä istuvalle kaverille. Todennäköisesti et sanoisi hänelle sateen alkaessa sateensuojan aukaiseminen mahdollistaa kastumisen välttämisen. 

Vinkki! Tutki omaa tekstiäsi ja pohdi, missä selkeyteen liittyvissä asioissa sinulla on eniten voitettavaa. Valitse joka kuukausi yksi asia, johon erityisesti keskityt. Marraskuussa treenaat lauserakenteita, pikkujoulufiiliksissä poistelet passiivia. Ja niin edelleen. 

Miten kävi: saitko pöytäsi pysymään pystyssä? Nauttiko lukijasi aterian hyvällä ruokahalulla loppuun saakka? Kertoiko kenties, että tähän pöytään hän palaa mielellään uudestaankin?

Kirjoittamisen ja onnistumisen iloa!

Kirjoittaja

Salla Syrman on Kaiku Helsingin osakas. Hän on intohimoinen viestinnän valmentaja ja kehittäjä. Häntä inspiroi valmennuksissa ajatus palautteesta edisteenä: Kuinka innostaa valmennettavat – lähtötasosta riippumatta – kokeilemaan uusia viestinnän tapoja sen sijaan, että huomio keskittyy vain omiin virheisiin? 

 

Sallan ja muiden kirjoitusvalmentajiemme käytännönläheistä sparrausta voit tiedustella meiltä vaikkapa sähköpostitse: sales@kaikuhelsinki.fi 

 


Vastuullisuudessa siirrytään sanoista tekoihin ja tuottoihin

"Ilmastokompensoimme toimitustemme aiheuttamat päästöt.” ”Toimimme vastuullisesti ja kestävästi.” Tuttuja iskulauseita, mutta harva yritys pystyy vakuuttamaan pelkillä vastuullisuuspuheilla. Koronapandemia ja ilmastonmuutos vauhdittavat siirtymistä sanoista tekoihin.

 

Konsulttiyhtiö FTI:n tuore barometri  kertoo, että vastuullisuuden ohella digitalisaatio ja tietoturva ovat alueita, joissa yrityksillä on eniten parannettavaa koronan jälkeen. Barometria varten on haastateltu 430 yrityspäättäjää Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa.

Vastuullisuuteen liittyvät käytännön teot korostuvat myös ranskalaispankki PNB Paribasin yli 350 sijoittajalle ja varainhoitajalle maailmanlaajuisesti teettämässä kyselyssä. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyvät ESG-kriteerit saavat ilmastonmuutoksen seurauksena yhä enemmän painoa sijoitustoiminnassa. Markkinoilla ratkotaan ongelmia, joihin poliitikot etsivät vielä vastauksia.

Maine on jopa tuottoa tärkeämpi syy sijoittaa

Sijoittajien mielestä vastuullisuuteen liittyy isoja riskejä, koska viherpesu on yleistä ja vaarantaa usein yritysten maineen. Pohjoismaisista sijoittajista peräti 68 prosenttia pitää maineriskiä tärkeimpänä syynä välttää sijoittamista johonkin yhtiöön.

Joka neljäs PNB Paribasin haastattelema sijoittaja ja varainhoitaja kertoo seuraavansa tarkasti yritysten hiilineutraalisuuden kehittymistä ja perustavansa sijoituspäätökset julistusten sijasta tekoihin. Pohjoismaissa reilusti yli puolet sijoittajista uskoo, että ESG-kriteerejä noudattavista yhtiöstä saa pitkällä aikavälillä muita yhtiöitä parempaa tuottoa, mutta mainetta pidetään jopa tuottoa tärkeämpänä syynä ESG-sijoittamiseen.

FTI:n barometrin mukaan enemmän kuin joka kolmas yritys kokee kovia paineita parantaa ESG-toimintaansa ja joka neljäs myöntää jääneensä tavoitteistaan. Matkaa sanoista tekoihin on paljon jäljellä, etenkin kun maineen kannalta tärkeimpinä sidosryhminä mainitaan asiakkaat, osakkeenomistajat ja sijoittajat.

Yritysten tietoturvassa on parantamisen varaa

Hyvään hallintotapaan liittyvä tietoturva on liiketoimintakriittinen ja yhä heikosti ymmärretty asia. FTI:n barometrin perusteella 79 prosenttia yrityksistä kertoo liiketoimintansa häiriintyneen kyberiskujen seurauksena, ja samaan aikaan 64 prosenttia yrityspäättäjistä myöntää, ettei täysin ymmärrä kaikkia tietoturvariskejä.

Asiakkaat, osakkeenomistajat, sijoittajat ja muut sidosryhmät katsovat yrityksiä yhä tarkemman luupin läpi, eikä vastuullisuusviestinnässä ole varaa horjahteluun. Siitä voi joutua maksamaan kalliisti niin maineessa kuin rahassa.

 

Kirjoittaja

Jouko Marttila on Kaiku Helsingin hallituksen puheenjohtaja sekä kokenut talousviestijä ja luotettu johdon sparraaja.


”Kauimmainen ekana” ja kaksi muuta käytännön neuvoa – Näin vedät parempia hybridipalavereja

Hybridiarki ja uudet vuorovaikutuksen tavat ovat kulman takana. Muutos on mahdollisuus pysähtyä ja tarkastella yhteistyön käytänteitä ja palaverikulttuuria: Kuinka voisimme tehdä töitä yhdessä entistä paremmin? Millaisia ovat hybridipalaverit, jotka tuntuvat tarkoituksellisilta ja ovat hyödyllisiä?

Hybriditilaisuuksien teknologia- ja tilaratkaisut ovat monessa työpaikassa mietinnässä ja testissä. Parhaimmillaan ratkaisut ovat hyvin mietittyjä ja rakentavat tasavertaista osallistumiskokemusta lähi- ja etäosallistujille.

Hyvä lähtökohta hybrideihin on se, että kaikki osallistujat sekä näkevät että kuulevat pitkälti samat asiat. Lisäksi on syytä miettiä ainakin rytmitystä, toimivia yhteistyön työkaluja ja apufasilitaattoreiden tarvetta.

Mutta palataanpa taaksepäin, sillä onnistuneen hybriditilaisuuden järjestämiseksi on syytä muistutella mieleen perusasiat: mitä tilaisuudessa oikein tavoitellaan, millaisilla työskentelytavoilla tähän tavoitteeseen päästään ja keiden on tärkeää olla mukana? Ja iso kysymys: onko pakko ylipäätään palaveerata vai olisiko joku muu vuorovaikutuksen tapa parempi?

Hybridityö muuttaa totuttuja tapoja olla vuorovaikutuksessa. Muutokset voivat olla isojakin. Samaan aikaan inhimillisissä kohtaamisissa myös pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus. Seuraavia helposti toteutettavia käytäntöjä aion itse pyrkiä noudattamaan hybriditilaisuuksien vetäjänä – toivottavasti niistä on iloa myös sinulle:

1. Katse kaikkiin.

Katsekontaktilla luomme yhteyksiä ja kutsumme osallistumaan. Hybridipalaverissa katse hakeutuu helposti samassa tilassa oleviin ja kamera sekä etäosallistujat unohtuvat.

Pahimmillaan etäosallistujat jäävät haluamattaan tarkkailijoiden rooliin aktiivisen osallistumisen sijaan. Katseen suuntaaminen kameraan ja etäosallistujiin vaatii tietoista päätöstä ja keskittymistä. Tämä pieni ele kuitenkin kannattaa, sillä katseen viesti on suuri: sinä olet tärkeä.

2. Kaikki osallistujat esille.

Sujuvan yhteistyön lähtökohtana on tutustuminen. Vähimmäisvaatimuksena voisi pitää sitä, että palaveriosallistujat tietävät, ketkä kaikki yhteiseen kokoontumisen osallistuvat.

Tämän voi toteuttaa monella tapaa: Palaveritilan näytölle voi heijastaa etäosallistujien videokuvat samalla kun videoidaan lähiosallistujien kuvaa etänä oleville. Yksinkertaisimmillaan vetäjä voi kertoa, ketkä kaikki ovat mukana.

Usein on hyvä käyttää tähän vaiheeseen alussa riittävästi aikaa ja jos osallistujamäärä mahdollistaa, käydä läpi esimerkiksi kommenttikierros, jossa jokaisen osallistujan on mahdollista kertoa siitä, mitä yhteiseltä kokoontumiselta odottaa.

3. Kauimmainen osallistuja ekana.

Etäosallistujat jäävät helposti sivuun, kun keskustelu lähtee rullaamaan paikalla olevien kesken. Tähän auttaa palaverikäytännöt, jotka suosivat etäosallistujia.  Kun on palautteen ja kysymysten aika, niin etäosallistujat aloittavat – ehkäpä jopa se tyyppi, jolla ei ole edes kameraa käytössä.

Aluksi voi tuntua haastavalta vastustaa lihaa ja verta olevien ihmisten vetovoimaa ja antaa riittävästi tilaa etäosallistujille. Tarvitaan hiljaisia hetkiä, jolloin odotellaan mikkien availua tai kommentteja keskustelualueelle.

 

Kirjoittaja

Pauliina Perttuli on vuorovaikutuksen valmentaja ja kehittäjä, joka haistelee herkällä nenällä työelämän uusia tuulia, mutta huomaa palaavansa usein vanhoihin viisauksiin. Pauliinan tavoitat Twitterissä @pperttuli.

 

 

Millaista on Kaiku Helsingin oma, uudelleen muotoutuva toimistoarki? Lue Katariina Ahosen ja Juho Toivosen haastattelu Helsingin Sanomista:

Lue tästä HS juttu

 


Kekseliäs sisällöntuottaja

Oletko kirjoittamisen ammattilainen? Pystytkö taustoittamaan itsellesi vieraan aiheen ja luomaan siitä kiinnostavan artikkelin? Onko sinulla uutisnenää? Uskallatko editoida muiden tekstejä rohkeastikin ja innostatko kollegoita etsimään terävää kulmaa vielä yhden kiven alta?

Tervetuloa uudeksi sisällöntuottajaksemme!

Etsimme juuri sinua, jos mielestäsi vain kiinnostava viesti vaikuttaa. Tule kanssamme kehittämään hyviä ideoita ja oivaltavia tapoja kertoa asiakkaidemme tarinoita. Meillä pääset lennättämään sormiasi näppäimistöllä eri toimialojen monipuolisten sisältöjen parissa.

Liityt joukkoon varsin mielenkiintoisella hetkellä, kun viestintätoimistomme Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistyvät, tavoitteenamme nousta Suomen ykköstoimistoksi. Sinulla – kuten kaikilla muillakin työkavereillasi – on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista työyhteisöä rakennamme.

Hommia paiskit mukavassa työporukassa – joko etänä tai viihtyisällä toimistollamme Helsingin Lönnrotinkadulla. Yhdistät voimasi monenlaisten ammattilaisten kanssa, palvelumuotoilijoista markkinointitaitureihin ja strategisen viestinnän osaajista muutosviestinnän konkareihin. Yhteensä 50 uutta kollegaa odottavat sinua, valmiina opettamaan sinua ja oppimaan sinulta.

Kuulostaako hyvältä? Laita ihmeessä hakemus tulemaan, jos tunnistat itsesi seuraavista asioista! Olet etsimämme henkilö, jos sinulla on:

  • kokemusta kirjoittamisesta eri tarkoituksiin ja ympäristöihin
  • uskallusta tarttua uusiin aiheisiin tiukallakin aikataululla
  • itsenäinen työote, johon tiimi voi luottaa
  • halu kehittää omaa osaamistaan ja hän sparraa myös muita nostamaan rimaa
  • erinomainen suomen kielen taito ja osaamista erilaisista äänensävyistä; kyky tuottaa ammattimaisia sisältöjä englanniksi ja ruotsiksi on plussaa

Haluatko kuulla enemmän? Kysy lisätietoja johtavalta konsultiltamme Inari Anttilalta torstaina 16.9. klo 1314 ja keskiviikkona 22.9. klo 1415, puh, 043 824 0090.

Näin haet meille:
- Laita hakemuksesi palkkatoiveineen viimeistään 26.9. osoitteeseen rekry@kaikuhelsinki.fi.
- Kerro itsestäsi ja kiinnostuksestasi! Miksi me olisimme oikea työpaikka sinulle ja sinä oikea työkaveri meille?

 


Kaiun ja Cocommsin yhteinen harjoittelijahaku käynnistyy!

Etsimme joukkoomme erinomaisella asenteella varustettuja harjoittelijoita, joilta löytyy jo kokemusta sisällöntuotannosta tai yhteiskunnallisesta viestinnästä.

Hei sinä tuleva viestinnän asiantuntija – haluaisitko monipuolista kokemusta viestinnän tekemisestä ja vahvistaa näkemystäsi suunnastasi? Haemme viestinnän harjoittelijoita mukaan osaavaan tiimiimme: sinua odottaa paitsi mahtava työyhteisö myös mahdollisuus kehittyä viestinnän ammattilaisena.

Tervetuloa mukaan mielenkiintoisella hetkellä, kun viestintätoimistomme Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistyvät, tavoitteenamme nousta Suomen ykköstoimistoksi. Viestinnän harjoittelijana olet tärkeä osa työyhteisöämme ja tiimejämme. Meillä pääset näyttämään osaamisesi sekä oppimaan uutta laaja-alaisesti esimerkiksi viestinnän suunnittelun, yritys- ja brändiviestinnän, sisällöntuotannon ja sosiaalisen median parissa. Osallistut monipuolisesti viestintätoimiston eri tehtäviin ja asiakasprojekteihin. Harjoittelun edetessä pääset myös itse vaikuttamaan työnkuvaasi oman kiinnostuksesi mukaan.

Saatat olla etsimämme harjoittelija, jos

  • opiskelet esimerkiksi viestintää, markkinointia, kauppatieteitä tai yhteiskuntatieteitä.
  • sinulla on takana jo useampi vuosi korkeakouluopintoja.
  • sinulla on aiempaa kokemusta viestinnästä esimerkiksi töistä, järjestömaailmasta, opiskeluprojekteista tai vapaaehtoishommista.
  • heittäydyt uteliaasti uusiin haasteisiin ja vaikeampienkin aihepiirien pariin.
  • tuot rohkeasti esille omia ajatuksia ja ideoita.
  • olet vuorovaikutteinen ja hyvä tiimipelaaja.

Sisällöntuottajaharjoittelijana pääset sukeltamaan yritysten ja organisaatioiden sisällöntuotannon kirjoon syvälle – sisältömarkkinoinnista tiedotteisiin, kampanjateksteihin ja somesisältöihin.

Sinulla on:

  • erityisen notkea kynä,
  • kokemusta erilaisten sisältöjen tuottamisesta esimerkiksi kesätyö uutisdeskissä,
  • erinomainen suomen kielen taito ja
  • kova halu kehittyä harjoittelun kautta entistä taitavammaksi viestijäksi!

Kerrothan, jos sinulla on kokemusta esimerkiksi teknologia-aiheista. Erinomainen englannin kielen taito on plussaa. Jos olet aktiivinen somessa, siitäkin kannattaa mainita!

Yhteiskunnallisen viestinnän (public affairs) harjoittelijana menestyt, jos olet jo ehkä ollut aktiivinen poliittisessa puolueessa tai järjestössä. Sinulla on hyvä ymmärrys viestinnän virtauksista ja seuraat aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua.

Odotamme sinulta

  • kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
  • oma-aloitteisuutta ja uteliasta asennetta
  • erinomaista suomen ja englannin kielen taitoa

Kiinnostaako sinua:

  • Kokopäiväinen harjoittelu viestintätoimistossa
  • Vauhdikas 6 kk harjoittelijaohjelma, jonka aikana koulutamme sinut konsultinaluksi
  • 1 500 euron kuukausipalkka + aika tosi hyvät työsuhde-edut
  • Mahdollisuus oppia ammattilaisilta ja tehdä loistavaa viestintää?

Jos vastaus on kyllä, meitä kiinnostaa kuulla sinusta enemmän! Hienoa, jos pystyisit aloittamaan harjoittelun mahdollisimman pian. Perehdytykset järjestämme toimistollamme Lönnrotinkadulla, mutta ison osan töistä voit hoitaa etänäkin.

Ai ketkä me?

Vain kiinnostava viesti vaikuttaa. Kasvatamme asiakkaidemme tunnettuutta ja muutamme brändimielikuvaa tekemällä heistä ja heidän asiastaan kiinnostavan.

Kaiku Helsinki ja Cocomms on myös ja ennen kaikkea joukko kovan luokan osaajia, joille töissä viihtyminen on töissä käymisen ehto. Meidät pitää vauhdissa palo tehdä hurjan kiinnostavaa viestintää.

Lähetä CV:si ja vapaamuotoinen hakemuksesi viimeistään 26.9. osoitteeseen rekry@kaikuhelsinki.fi. Mainitse otsikossa, kumpaa paikkaa haet. Kerro hakemuksessasi, mikä pitää sinut vauhdissa – mistä sytyt, mille palat ja mitä tavoittelet töissä ja töiden ulkopuolella?

Lisätietoja harjoittelusta antaa johtava konsultti, tiiminvetäjä Inari keskiviikkona 15.9. klo 12–13 ja keskiviikkona 22.9. klo 15–16, p. 043 824 0090.

Psst! Mietitkö kenties, mitä kaikkea viestintäharjoittelijan työ käytännössä on? Tutustu alta blogisarjaan, jossa vuosina 20182019 Kaiussa viestintäharjoittelijoina olleet Siiri ja Eliisa kertovat kokemuksistaan! Elias puolestaan kertoo harjoittelun aloittamisesta Cocommsissa poikkeustilan aikana.

Viestintäharjoittelijan päiväkirja

Kun uusi työ alkaa etänä


Palvelumuotoilija, tule muotoilemaan itsellesi unelmiesi ura!

Innostaisiko sinua työskennellä pioneerien joukossa viestinnän palvelumuotoilussa? Haluatko vaikuttaa oman työroolisi ja työyhteisösi tulevaisuuden muotoiluun? Rakastatko uuden luomista?

Kaiku Helsingissä elämme mielenkiintoisia aikoja, kun yhdistymme viestintätoimisto Cocommsin kanssa, tavoitteenamme nousta Suomen ykköstoimistoksi. Empatia, palvelumuotoilu ja asiakaskeskeinen viestintä sykkivät identiteetissämme ja tekemisessämme jo nyt vahvasti.

Tervetuloa työpaikkaan, jossa sinua ei odota tiukat raamit! Pääset ratkomaan palvelumuotoilun keinoin monenlaisia asiakkaidemme haasteita. Joskus saatat olla soveltamassa palvelumuotoilua sisäisen viestinnän tarpeisiin – kuten case XAMKissa. Joskus kenties yhdessä brändiasiantuntijoiden ja juristien kanssa muotoilet vakuutusyhtiön asiakaskokemusta − kuten case Fenniassa.

Työtehtäväsi pähkinänkuoressa

• Suunnittelet, vedät ja toteutat palvelumuotoiluprojekteja.
• Vastaat asiakassuhteista.
• Kehität yhdessä muun tiimin kanssa Kaiun palvelumuotoilutoimintaa ja työtapoja sekä sisäistä muotoiluosaamistamme.

Et ole haasteiden edessä yksin, vaan palvelumuotoilutiimin lisäksi yhdistät voimasi monenlaisten viestinnän ja markkinoinnin huippuasiantuntijoiden kanssa. Pian saatat olla Peten kanssa ratkomassa viestinnän johtamisen kysymyksiä. Tai Lauran ja Sallan kanssa muotoilemassa brändin äänensävyä. Tai ehkä yhdistät palvelumuotoilun näkemyksiäsi Katariinan ja Panun rautaiseen tutkimusosaamiseen.

Meillä saat olla oma itsesi ja sinuun luotetaan. Lue lisää työtavoistamme Hesarin tuoreesta artikkelista!

Nämä ominaisuudet ja taidot ovat tärkeitä tehtävässä:

  • Kokemusta palvelumuotoiluprojekteista, joka voi olla vaikkapa asiakaskokemuksesta, työntekijäkokemuksesta, palvelujen innovoinnista, konseptoinnista tai digitaalisten palvelujen kehittämisestä
  • Tutkinto tai muun koulutuksen kautta hankittu vahva osaaminen muotoiluajattelusta ja palvelumuotoilusta
  • Varmuutta viedä läpi palvelumuotoiluprosessi ja soveltaa palvelumuotoilun työkaluja erilaisissa projekteissa
  • Osaamista fasilitoinnista ja yhteiskehittämisestä, myös virtuaalisissa ympäristöissä
  • Ymmärryksen keräämisen ja analysoinnin taito, laadullisten ja määrällisten menetelmien tuntemus
  • Halu olla osa tiimiä ja kehittää tiimityön tapoja

Seuraavat toiveiden tynnyrin asiat ovat plussaa. Kerrohan hakemuksessasi, jos tunnistat itsessäsi niistä jotakin:

  • Halu soveltaa palvelumuotoilua viestinnän ja markkinoinnin kentällä
  • Kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja nähdä olennaiset asiat. Tunnistat käyttäjien tarpeet ja osaat yhdistää ne liiketoiminnan tavoitteisiin.
  • Kokemus digitaalisten palvelujen kehittämisestä, käyttöliittymäsuunnittelusta tai UX-työkalujen käytöstä (esimerkiksi kokemusta käyttäjätutkimuksen tai -testauksen menetelmistä, Figma-, Sketch-, InVision- tai Adobe-osaamista)
  • Kokemus palvelumuotoilun kouluttamisesta
  • Sujuva kynä: osaat tuottaa sisältöjä suomeksi ja englanniksi
  • Graafisen suunnittelun taidot
  • Kokemus myynnistä ja markkinoinnista

Tuleva läheinen kollegasi, vanhempi palvelumuotoilija Niina Mäki kertoo mielellään lisää työstä ja Kaiusta työpaikkana. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä! Haluamme löytää ihmisen, joka todella kokee työyhteisömme omakseen.

Niinan tavoitat numerosta +358 44 526 5454 perjantaina 17.9. klo 1011.30 ja torstaina 23.9. klo 12–13.30. Niinalle voit myös laittaa kysymyksiä osoitteeseen niina.maki@kaikuhelsinki.fi.

Hakuohjeet

Lähetä hakemuksesi, CV:si ja portfoliosi osoitteeseen rekry@kaikuhelsinki.fi. Kerrothan hakemuksessa myös palkkatoiveesi. Täytämme paikan, kun sopiva henkilö löytyy.


Kymmenen oppia brändin äänensävystä: ”Myös vaikeneminen on bränditeko”

Tuntuu, että yrityksissä ja organisaatioissa eletään nyt äänensävybuumia – ja hyvä niin! Kun “kaikki viestivät” -periaate yleistyy, on herätty siihen, että äänensävy ei ole enää ainoastaan markkinointiviestintää koskettava kysymys.

Millaiseen sävyyn vastaamme asiakkaiden kysymyksiin somessa? Millainen sävy on asiantuntijoidemme blogipostauksissa, entä nettisivuesittelyissämme? Millaista tunnelmaa rekryilmoituksemme henkivät? Entäpä sisäinen viestintä?

Meillä Kaiku Helsingin valmentajilla on ollut ilo saada olla mukana monissa opettavaisissa brändiin ja äänensävyyn liittyvissä hankkeissa. Tässä kymmenen keskeistä oppiamme matkan varrelta.

1.     Brändi on mykkä ilman ihmistä.
Brändi elää mielikuvina kohderyhmien päässä, ja ihmiset herättävät sen viestinnällään henkiin. Hienoinkaan brändidokumentti ei viesti itseään eloon intran uumenista. Tarvitaan siis harjoittelua ja kärsivällisyyttä, jotta brändi oppii puhumaan ihmisten kautta tarkoituksenmukaisella sävyllä.

2.     Älä oleta, millainen äänensävy puhuttelee asiakastasi tai kohderyhmiäsi.
Voi olla houkuttelevaa määritellä sopiva sävy omista lähtökohdista käsin. Toki tavoitteet ja oma organisaatiokulttuuri pitää huomioida, mutta ei saa unohtaa niitä, jotka sävyn on tarkoitus hurmata. Erästä mainiota asiakastamme lainataksemme: Mistä baarimestari tietää, onko drinkki asiakkaalle liian kirpeä vai makea? Ei hän tiedäkään – muuten kuin maistattamalla. Viestinnän palvelumuotoilu ja sävyluotaustutkimukset tarjoavat erinomaisia apukeinoja päästä kohderyhmän makuun kiinni.

3.     Myös vaikeneminen on bränditeko.
Mielikuvat eivät synny vain siitä, mitä sanotaan. Ne syntyvät myös siitä, mitä jätetään sanomatta. Millainen viestintä- ja bränditeko on se, jos työpaikkaa hakevalle ihmiselle ei vastata? Entä se, jos yritys ei ota lainkaan kantaa omaa toimialaa polttavasti koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

4.     Kyllä, johdon pitää näyttää esimerkkiä.
Johtaminen on sataprosenttisesti viestintää, ja siksi myös johto tarvitsee viestinnällistä sparrausta sekä valmennusta. Täydellinen ei tarvitse olla, oppimishaluinen kyllä. Ammattitaitoinen viestijä-sparraaja organisaatiossa on johtajan uusi paras kaveri yltyvien informaatiomyrskyjen aikana.

5.     Konkretia puree ohjeistuksissa.
“Äänensävymme on rento ja iloinen. ” Mitä ihmettä se tarkoittaa käytännössä? Aika monessa brändioppaassa sävy on sivuutettu muutamalla yleisluontoisella adjektiivilla, jotka voivat tarkoittaa eri ihmisille täysin eri asioita eri yhteyksissä. “Moikka moi, kas tässä sulle maksumuistutus!” – no kun käskettiin olla rento! Konkreettiset esimerkit oman organisaation elämästä ovat enemmän kuin tarpeen. Miten sävy näkyy eri tilanteissa ja millä kielellisillä keinoilla se rakennetaan?

6.     Sävy voi vaihdella eri viestintätilanteissa.
Äänensävyn määrittely ja jalkauttaminen eivät tarkoita sitä, että samalla kaavalla mennään kaikessa. Totta kai huomioidaan tilanteet ja tavoitteet! Silti voi pohtia, miten suuret linjat näkyvät eri yhteyksissä. Miten vaikkapa someasiakaspalvelu tuo esiin sitä, jos yritys haluaa luoda itsestään helposti lähestyttävän kuvan? Miten sama mielikuva välittyy johdon mediahaastatteluissa? Entä reklamaatiovastauksissa?

7.     Sävy on tärkeä asia myös sisäisessä viestinnässä.
Myös sisäisen viestinnän merkitykseen on alettu herätä viime vuosina, eikä vähiten pandemian poikiman digipotkun tähden. Tämä on kerrassaan erinomainen asia – ja toivomme koko sydämestä, että viestijät saavat selkääntaputtelujen lisäksi myös resursseja. Parhaimmillaan sisäinen viestintä voi olla kuin kielikylpyä, joka innostaa viestimään brändille sopivalla äänensävyllä myös ulkoisesti. Jos taas sisäinen viestintä ja ulkoinen viestintä ovat sävyllisesti täysin eri maailmaa ja henkilöstö pudistelee päätään tavoitteille, millainen todennäköisyys on onnistua?

8.     Ihmiset eivät ole robotteja, jotka voi ohjelmoida viestimään tarkan linjan mukaan.
Kun haluat innostaa ihmiset viestimään, höllää henkistä brändipoliisiasi. On hyväksyttävä se, ettei täydellistä ole ja yhteinen suunta on tärkein. Priorisointi auttaa: Mitkä ovat näkyvimmät ja kriittisimmät viestinnän paikat? Kenen viestintätaitojen kehittämiseen pitää ensimmäisenä satsata? Ja: jos organisaatiossasi on jo robottejakin – vaikkapa chatbot-automaatiota asiakaspalvelussa – siellä voi ja pitää laittaa sanoja suuhun tarkemmin.

9.     Tee brändistä ja äänensävystä arkinen asia – ei markkinointihöttöä
Brändi on termi, joka lietsoo välillä tulisia keskusteluja markkinoinnin foorumeilla. Määrittelyväännöt jääkööt niille. Omalle henkilöstölle brändiin liittyvät tavoitteet kannattaa esittää selkeällä kielellä, ilman turhaan viisastelua, kaikkien työhön liittyvänä asiana. Hyvää viestintää voi tehdä monella tavalla, ja niin usein viisaus ja erinomaiset esimerkit löytyvät jo valmiiksi omasta henkilöstöstä. Ne pitää vain rohkaista esiin!

10.  Sävyä pitää huoltaa.
Maailma muuttuu, ihmisten kielenkäyttö muuttuu. Hyvä äänensävy ei ole kiveen kirjoitettu, vaan vaatii jatkuvaa uteliasta tarkkailua, testausta ja huoltoa. Millainen sävy puhuttelee kohderyhmiämme juuri tässä ajassa? Miten varmistamme, että henkilöstömme viestintätaidot pysyvät yllä? Miten saamme uudet työntekijämme omaksumaan sävymme? Äänensävy on koko organisaation ja sen kohderyhmien innostava, vuorovaikutteinen matka.

 

Teksti julkaistu ensimmäisen kerran Marketing Finlandin blogissa 18.5.2021.

 

Kirjoittajat

Salla Syrman on Kaiku Helsingin valmentaja, viestintäkonsultti ja osakas. Hän rakastaa käsien työntämistä sävysaveen ja innostuu toimeksiannoista, joissa kykenee tuottamaan asiakkaille konkreettista hyötyä. Salla luotsaa Kaiun omaa markkinointia ja on viestintätyön ohessa opiskellut markkinointiviestinnän johtamisen tutkinnon.

Laura Vuorio-Kuokka on Kaiku Helsingin valmentaja ja valmennusliiketoiminnan johtaja. Virkamiestaustainen viestijä innostuu kapulakielisyyden keventämisestä ja viranomaisviestinnän ketteröittämisestä. Lauran valmentajan sydän sykkii viestintätaitojen tavoitteellisen kehittämisen puolesta: pitkäjänteisellä ja konkreettisella valmennuksella viestintä voi hyvin!


Someen työroolissa? Miksi ihmeessä? – Mitä iloa asiantuntijatyötä tekevälle voi olla sosiaalisesta mediasta

Monissa yrityksissä ja organisaatioissa HR-väki, markkinointiosasto ja ylin johto patistelevat oman talon asiantuntijoita hyppäämään someen. He toivovat, että asiantuntijoiden aktivoituminen somessa toisi esiin organisaatiossa asuvaa osaamista, rakentaisi positiivista työnantajakuvaa ja auttaisi jopa tuomaan kauppaa kassaan.  

Erinomaisia tavoitteita, ehdottomasti. Ja aivan realistisiakin.  

Asiassa on vain yksi ‘mutta’. Asiantuntijatyötä tekevien itsensä on monesti vaikea löytää motivaatiota somen käyttöön työroolissa.  

Syitä asiantuntijoiden arkuuteen tai suoranaiseen haluttomuuteen aktivoitua sosiaalisessa mediassa ammattimielessä on useita. Moni tuskailee, ettei somelle ole aikaa muun työn keskellä. Toiset taas pelkäävät somekohuja, trollausta tai maalittamista.  

Joitain ahdistaa se, ettei keksi, mitä somessa voisi sanoa. Ja monia tympäisee se, että työsomelle tuntuu olevan vain yksi hyväksytty malli: pinnallisia kliseitä ja äklöpositiivisia mainoslatteuksia LinkedInissä suoltava “työntekijälähettiläs”. 

Kun me Kaiku Helsingin somevalmentajat valmennamme erilaisten organisaatioiden asiantuntijoita sosiaalisen median mielekkäämpään hyödyntämiseen, lähdemme aina liikkeelle siitä, että ei ole yhtä oikeaa tapaa olla somessa työmoodissa. Mahdollisia rooleja on useita erilaisia ja jokainen voi löytää itselleen sopivan.

Pelaajakortilla” oma sometaktiikka selkeäksi

Somepolullaan pidemmälle päässeiltä kysymme usein, mitä hyötyjä he ovat havainneet somen käytön tuoneen omaan työhönsä. Tyypillisesti saamme valmennustemme 12–20 hengen vahvuisilta osallistujajoukoilta tämän suuntaisia vastauksia: 

  • Some auttaa minua jäsentelemään omia ajatuksiani. Kun joudun miettimään, mitä ja miten kerron työstäni somessa, se auttaa minua itseänikin ymmärtämään paremmin.
  • Somen kautta pystyn tuomaan omaa asiaosaamistani esiin. Asiakkaani, kollegani ja muut verkostoni pääsevät näkemään asiantuntemukseni ja hyötymään siitä. Tämä hyödyttää myös minua urallani. 
  • Verkostoidun ja tapaan somessa kiinnostavia ihmisiä, joita en muuten tapaisi. Pääsen osaksi keskusteluja, jollaisiin en muuta kautta päätyisi. 
  • Törmään somen kautta informaatioon, esimerkiksi artikkeleihin, tapahtumiin tai uutisiin, joista on hyötyä työssäni. 
  • Saan paremman kuvan siitä, mitä kaikkea omassa talossa tehdään, kun seuraan kollegoja somessa. 
  • Saan yhteydenottoja potentiaalisilta asiakkailta sekä joskus jopa median edustajilta. 

Kun asiantuntijatyötä tekevä ihminen kokee sosiaalisen median käyttämisen itselleen hyödylliseksi ja mielekkääksi, kaikki aiemmin listatut HR:n, markkinoinnin tai pomoportaan toiveet toteutuvat paremmin kuin pakottamalla. 

Motivaation löytämisen avuksi olemme kehittäneet erityisen työkalun asiantuntijoiden somevalmennuksiin. “Pelaajakorttien” avulla kukin asiantuntija pystyy kevyellä työskentelyllä rakentamaan itselleen oman somepelitaktiikan. Kortille listataan selkeällä tavalla muun muassa omat aiheet, kanavat, ajankäyttö ja tavoitellut hyödyt. Kun nämä ovat selkeinä esillä, some työkäytössä ei enää tunnu sekavalta, aikaa vievältä suolta. 

Pelaajakortin avulla asiantuntijan on myös helppo tuunata someprofiilinsa huippukuntoon. Esimerkiksi Twitterin tai LinkedInin työkäytössä on fiksua ottaa huomioon muutama seikka, jotka poikkeavat samojen kanavien käyttämisestä henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Olemme koonneet tiiviit profiilivinkit asiantuntijasomeen: 

Yli some-esteiden! Miten selätän aikapulan ja nitistän trollit? 

Kun pelitaktiikka on selvillä ja profiili tip top -kunnossa, on aika alkaa kaapia somen hyötyjä omaan työhön. Mutta entäs ne aiemmin mainitsemamme esteet ja pelot: ajankäyttö, trollit ja sanottavan puute? Käsittelemme kaksi ensin mainittua tässä blogitekstissä – ja kolmanteen palaamme blogin seuraavassa osassa.  

Trollien, konfliktien ja somekohujen pelko ei suinkaan ole turhaa. Kanavien algoritmit suosivat provosoivia sisältöjä ja negatiivisia reaktioita – ja korona-aika on korostanut somen synkkiä piirteitä entisestään. Nälviminen, trollaaminen ja suoranainen maalittaminen ovat valitettavia sometotuuksia. Niiden ei kuitenkaan kannata antaa muodostua esteeksi omalle somen työkäytölle. Tässä jokaiselle asiantuntijatyöläiselle muutama toimivaksi todettu apukeino trollien ja kohujen kukistamiseen:

  1.  Muista suhteellisuus: vain ani harva asiantuntija joutuu työhön liittyvissä asioissa maalittamisen tai muun vakavan somehäirinnän kohteeksi. Suhteellisuuden hahmottamisessa auttaa 1–10–100 -sääntö. 
  2. Huolehdi yksityisyydestä ja rajaa somen työkäyttö selkeästi. Oman somepelitaktiikan selkeyttäminen parantaa usein kokemusta somesta: oma syöte selkeytyy ja sisällön ja kontaktien laatu paranevat. 
  3. Ota selvää, miten organisaatiosi tukee henkilöstöään haastavissa tilanteissa. Yksin ei pidä jäädä. Tiiminvetäjältä tai viestinnästä täytyy löytyä valmiit askelmerkit reagoimiseen. 

Jokainen asiantuntijatyötä tekevä tuskailee ainakin ajoittain ajankäytön kanssa. Työtä ja tekemistä piisaa jo ilman someakin aivan tarpeeksi. Oman somerytmin, sisällöt ja kontaktit löytämällä somen käyttäminen saattaa kuitenkin osoittautua jopa ajansäästäjäksi!  

Ajankäyttövinkkimme tiivistyvät näihin pointteihin: 

  1. Sinun ei tarvitse päivystää somessa 24/7, koska kontaktisikaan eivät tee niin. Tilastojen mukaan suomalaisista Twitter-käyttäjistä vain 11 prosenttia käyttää Twitteriä päivittäin. Linkedinin osalla vastaava luku on 5 prosenttia. Jos siis käytät työsomea edes pari kertaa viikossa, olet jo keskiarvoa aktiivisempi! 
  2. Oman rytmin löytäminen helpottaa. Esimerkiksi 5 minuuttia LinkedInin selailua tiistaisin ja torstaisin tai yhden kiinnostavan twiitin löytäminen ja uudelleentwiittaaminen pari kertaa viikossa – tai mikä ikinä onkaan sinulle luontainen rytmi. Kun somelle on varattu tietty aika, päivä ja rajat, se ei tunnu mahdottomalta möhkäleeltä. 
  3. Päivän “tyhjät hetket” voi hyödyntää someen. Tunnemme aluepäällikön, joka käyttää aamuisen junamatkan Twitterin lukemiseen, ja tutkijan, jonka somehetki on hampaidenpesu aamuin illoin. Vastaavia hetkiä piisaa pitkin päivää: kun odottelee kahvin tippumista, kokouksen alkamista, hissin saapumista... 
  4. Uskalla olla nirso! Kaikkeen someen pätee sääntö: Sitä saat, mitä seuraat. Jos keskityt seuraamaan ainoastaan sinua aidosti kiinnostavia ihmisiä ja aiheita, rajattu someaika ei katoa tuhkana tuuleen, vaan tarjoaa sinulle aitoa hyötyä. Älä seuraa Enbuskea, #digitalisaatiota ja Kauppalehteä ainoastaan siksi, että muutkin seuraavat tai siksi että somekanavan ikkuna suosittelee näitä sinulle, vaan ainoastaan jos olet aidosti kiinnostunut näistä. Muutakin löytyy. 

Ensi kerralla: Mistä keksin asiaa sanottavaksi someen? Entä mistä löydän kiinnostavia ihmisiä ja keskusteluja?

Tämä oli ensimmäinen puolisko blogikirjoituksesta, jolla haluamme tasoittaa asiantuntijatyötä tekevien ihmisten tietä somen hyödyntämiseen omassa työssään. Seuraavassa osassa mennään askeleen verran syvemmälle: miten jokainen voi olla kiinnostava somessa, ja mistä löytää somekeskusteluja ja –kontakteja, jotka ovat itselle kiinnostavia.

 

Petteri Puustinen on viestinnän valmentaja, sisällöntuottaja ja kiinnostavuusmuotoilu-ajattelun äänitorvi. Somen parissa Petteri on työskennellyt jo vuodesta 2008 ja hänen poliittisen historian gradunsakin liippaa someaihetta. Löydät Petterin Twitteristä nimellä @petteripuu. 

Laura Vuorio-Kuokka on Kaiun viestintävalmentaja ja valmennusliiketoiminnan johtaja. Laura ei ole somenatiivi, mutta ehkä somepioneeri organisaatioiden viestinnän näkökulmasta, sillä some on ollut osa Lauran viestijän työpalettia jo jotain apua 17 vuotta! Lauran tavoitat Twitteristä nimimerkillä @lauravuok.

 

Kaipaatko sinä tai organisaatiosi asiantuntijat somevalmennusta? Laita viestiä meille osoitteeseen sales@kaikuhelsinki.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä sisällöistä:

Someviestintää poikkeuksellisina aikoina

Miksi viestinnän kiinnostavuusmuotoilu on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

 


Kaija ja Pete

Viestintätoimistot Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistyvät – ”Kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän”

Suomalainen viestintätoimistokenttä saa uuden haastajan, kun Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistävät voimansa. Tavoitteena on nousta Suomen ykköstoimistoksi, joka tekee asiakkaistaan kiinnostavia sekä vaikuttavia ja luotsaa heidät läpi muutosten. Uusi toimisto työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2021 reilusti yli viiden miljoonan euron.

Mitä tapahtuu, kun kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän tai palvelumuotoilu yritysviestinnän? Kaiku Helsinki ja Cocomms päättivät katsoa ja luoda jotakin uutta markkinoille. Yhdistymisestä syntyy ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima.

Kaiku Helsingin ydinosaamista ovat kiinnostava viestintä, palvelumuotoilu ja valmennukset. Syksyllä 2020 Kaiku sai vahvistusta tutkimuspalveluihin rinnalle perustetusta sisaryrityksestä, strategisesta tutkimustoimisto Vastakaiusta. Cocomms puolestaan tunnetaan yritysviestinnästä, muutos- ja kriisiviestinnästä, vastuullisuusviestinnästä, vaikuttajaviestinnästä, luovasta ja digitaalisesta viestinnästä sekä vahvasta kansainvälisestä liiketoiminnasta.

Kaiku Helsingin Pete Saarnivaara jatkaa toimitusjohtajana ja osakkaana uudessa yrityksessä.

”Uskon, että juuri Cocommsin kanssa pystymme rakentamaan viestintätoimistokenttään haastajan, joka yhdistää ison ja pienen viestintätoimiston parhaat puolet: palvelemme asiakkaita kaikissa viestintätarpeissa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin ja säilytämme silti yrittäjävetoisen toimiston nopeuden, joustavuuden ja mutkattomuuden”, Saarnivaara sanoo. ”Ja sitä tarvitaan juuri nyt. Nopeat muutokset asiakkaiden päässä eivät pääty koronaan.”

Kaija ja Pete

Kaija Pohjala ja Pete Saarnivaara.

Kaija Pohjalasta uuden yrityksen osakas

Kaiku Helsinki ostaa Cocommsin koko osakekannan. Kaija Pohjalasta, Cocommsin omistajasta ja toimitusjohtajasta, tulee uuden yrityksen osakas ja hallituksen sekä johtoryhmän jäsen. Yrityksen muut omistajat Saarnivaaran ja Pohjalan lisäksi ovat Kimmo Kuokka, Ville Lehtovirta, Jouko Marttila, Salla Syrman ja Markku Vänskä.

”Kaiku on suomalaisessa omistuksessa oleva, asiantunteva ja arvostettu toimisto, jonka arvomaailma on hyvin samankaltainen Cocommsin kanssa. Yhteinen sävel ja luottamus löytyivät heti neuvottelujen alkumetreillä. Kaiken huipuksi meidän osaamisemme täydentävät toisiaan eikä päällekkäisyyksiä ole nimeksikään”, Pohjala sanoo.

”Kolme vuosikymmentä viestintätoimiston liiketoiminnan kokonaisvaltaisessa vetovastuussa on ollut aivan uskomaton matka, mutta samalla myös kuluttavaa, raskasta ja riskialtista. Koin, että nyt oli aika vaihtaa roolia ja avata uusi ovi uralla. Uudessa roolissani Kaiussa pääsen keskittymään rakastamaani asiakas- ja myyntityöhön sekä johtamaan kansainvälisiä verkostojamme”, hän jatkaa.

Toistaiseksi molemmat yritykset jatkavat omilla brändeillään, ja yritysten integroimista yhteen ryhdytään suunnittelemaan osallistamalla henkilöstöjä.

”Haluamme luoda henkilöstön toiveiden pohjalta rohkean, inhimillisen, aidon ja luovan viestinnän työyhteisön, jossa pääsee kehittymään ja kehittämään. Toimiston, jossa työskentely on meriitti alalla”, Pete Saarnivaara kertoo.

Lisätiedot:

Pete Saarnivaara, puh. 050 568 8635, pete.saarnivaara@kaikuhelsinki.fi

Kaija Pohjala, puh. 0400 502 183, kaija.pohjala@cocomms.com

 


Miksi viestinnän kiinnostavuusmuotoilu on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

Seuraavaksi näet muutaman viestin. Ne ovat aitoja, eri yritysten julkaisemia viestejä, joista olen vain poistanut oikeiden firmojen nimet. Tämän kaltaisiin viesteihin voi törmätä yritysten lähettämissä mediatiedotteissa, asiakasuutiskirjeissä, somepostauksissa, johdon Teams-puheenvuoroissa tai muissa päivittäin toistuvissa tilanteissa.

Mitä yhteistä näillä sinun mielestäsi on?

– Kirkastettu strategiamme saa nyt rinnalleen uudistetun brändin
– Palvelujohtajamme Sirpa oli tänään Turun Sanomien haastattelussa
– Katso uusi videomme!
– SökötinPLUS palkittiin Random Awards -gaalassa Vuoden tuotemerkki -palkinnolla – Korostaa innovatiivista lähestymistämme liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen

Oikeassa olet: nämä kaikki ovat pahuksen tylsiä ja epäkiinnostavia.

Mutta mikä niistä tekee epäkiinnostavia?

Ennen kaikkea se, että ne ovat viesteinä itsekkäitä. Niissä viestijä lähtee liikkeelle omasta itsestään ja julistaa sormi pystyssä ylpeänä, miten hieno hän on ja mitä kaikkea hän on tehnyt. Ihan kuin ketään lähtökohtaisesti kiinnostaisi.

Markkinoinnin monitaituri Sanna Kärsämänoja tiivistää ongelman osuvasti: Yritykset ovat kuin taaperoikäisiä lapsia. Ne olettavat, että kaikkia kiinnostaa, keitä ne ovat ja mitä niille on tapahtunut. Ne paukuttelevat henkseleitään onnistumisista, jotka eivät yleisön kannalta tunnu kovin merkityksellisiltä. Ja ne suoltavat loputtomasti asiaa, jossa ei tunnu olevan punaista lankaa nimeksikään.

Viestiahdistus pahenee pandemiassa

Me kaikki elämme valtavan viestitulvan keskellä. Tilastot kertovat, että:

  • asiantuntijatyötä tekevä ihminen vastaanottaa päivässä noin 120 sähköpostiviestiä
  • mediatalojen toimituksiin tulee joka päivä jopa 400 tiedotetta
  • valtakunnantason päättäjää lähestyy päivittäin ainakin 80 lobbaajaa
  • joka kerta, kun sinä tai minä kirjaudumme Facebookiin, meitä odottaa jonossa 1500 postausta, joista Facebookin algoritmi yrittää valikoida meille ne relevanteimmat

Kaiken lisäksi korona-aika tekee tilanteesta entistäkin hankalamman. Warwickin yliopiston professorin Thomas Hillsin mukaan pandemiaelämä on heikentänyt ihmisten keskittymiskykyä, koska poikkeustilanteessa varuillaan oleminen kuluttaa energiaa ja ajattelukapasiteettia.

Miksi sitten yritykset ja organisaatiot viestivät yllä kuvatulla minäminäminä-tyylillä, vaikka sellainen on epäkiinnostavaa ja hukkuu takuuvarmasti viestitulvaan?

Syynä on, että organisaation ihmiset johtoryhmästä tiedottajaan eivät hyödynnä viestinnän kiinnostavuusmuotoilun ohjenuoraa.

Hyödyllinen = kiinnostavaa

Jyväskylän yliopiston professori Vilma Luoma-Aho on todennut, että viestin yleisön kannalta ei ole oleellista, kuka viestin on lähettänyt. Merkitystä on ainoastaan sillä, kokeeko yleisö saavansa viestistä hyötyä. Kovin yksinkertaista: viesti on kiinnostava, jos se on hyödyllinen!

Hieman yksinkertaistettua sosiaalipsykologiaa käyttäen voimme jaotella viestin tarjoamat mahdolliset hyödyt kolmeen luokkaan. Jos viestijöinä pystymme paketoimaan kerrottavamme niin, että se tuottaa yleisöillemme jotain näistä hyödyistä, viestimme kiinnostaa:

  • Informatiivinen hyöty: viesti on hyödyllinen, koska se auttaa ratkaisemaan jonkin yleisöllä olevan ongelman tai tuo vastauksen johonkin tärkeäksi koettuun kysymykseen.
  • Hedonistinen mielihyvähyöty: viesti on hyödyllinen, koska se nostaa yleisön hetkeksi arjen yläpuolelle, ehkä viihdyttää tai yllättää tai antaa vaikka mahdollisuuden kummaksua tai paheksua.
  • Sosiaalinen hyöty: viesti on hyödyllinen, koska se auttaa vastaanottajaa korottamaan omaa statustaan ja näyttämään ”hyvältä tyypiltä” jossain hänelle tärkeässä sosiaalisessa joukossa, esimerkiksi ammatissa tai harrastuksen parissa.

Kiinnostavuusmuotoilu ja… Bryan Adams!?

Viestinnän kiinnostavuusmuotoilu on siis pohjimmiltaan sitä, että viestijöinä kysymme itseltämme: ”Mitä hyötyä tästä viestistä on minun yleisölleni?”

Eihän tässä ole mitään vallankumouksellista tai uutta. Mutta arjen vilskeessä meillä on monesti niin kiire päästä kertomaan oman organisaatiomme tarinaa, että tämä yksinkertainen ajatus unohtuu. (Tai sitten organisaatiomme viestinnän linjoista päättää johto, jolle tekisi eetvarttia virittää ajattelumallinsa kiinnostavuusmuotoilun taajuudelle!)

Onneksi on olemassa yksi mieleenpainuva muistisääntö – tai oikeammin muistihenkilö – jonka avulla kuka tahansa voi tarkistaa, toteutuuko kiinnostavuusmuotoilu. Outoa kyllä, kyseessä on Kanadan platinakurkku Bryan Adams.

Jos malttaisimme joka kerta ennen tiedotteen kirjoittamista, puhelimeen tarttumista, tai twiitin lähettämistä pysähtyä minuutiksi ja lausua itsellemme Bryanin kuolemattomat sanat: Everything I do, I do it for you, muistaisimme, että viestissä tärkeää ei ole meidän organisaatiomme, vaan meidän yleisömme.

Tunne yleisösi, viestit paremmin

Loppuun vielä sana viestinnän yleisöistä. Jotta pystyisimme aidosti arvioimaan, mikä yleisömme mielestä on hyödyllistä eli kiinnostavaa, meidän täytyy tuntea yleisömme.

Keinoja oman yleisön parempaan tuntemiseen löytyy tietysti monia: erilaiset tutkimukset, verkkopalveluidesi käyttäjäanalytiikka, somekanaviesi data, mediassa käytävä keskustelu – tai ihan arjen kokemusten ja vuorovaikutuksen kautta kertyvä ymmärrys.

On myös fiksua muistaa, että monella meistä yritysviestijöistä on itse asiassa useita erilaisia yleisöjä. Kun haluamme kertoa esimerkiksi yrityksemme voittamasta palkinnosta, siinä voi olla eri hyötyjä asiakkaille, potentiaalisille työnhakijoille, sijoittajille, omalle henkilökunnalle, tai mille tahansa viestintästrategiassa määrittelemällemme yleisölle.

Silloin alun esimerkkiviesti ”Kirkastettu strategiamme saa nyt rinnalleen uudistetun brändin” avautuisi Bryan Adamsin hengessä eri yleisöille tällaisten kiinnostavuusmuotoilukysymysten kautta:

  • Mitä hyötyä uudesta strategiastamme ja brändistämme on asiakkaillemme?
  • Mikä uudessa strategiassamme tai brändissämme on sellaista, mikä voisi kiinnostaa talousmedian toimittajaa ja lukijoita? Entä yleismedian? Entä alueellisen median?
  • Avaako uusi strategiamme tai uusi brändimme jotain uusia mahdollisuuksia tuleville työntekijöille? Entä nykyisille?

 

Kirjoittaja

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Marketing Finlandin blogissa 30.3.2021.

Kirjoittaja Petteri Puustinen on Kaiun  viestintävalmentaja, sisällöntuottaja ja konsultti. Bryan Adams -fani hän on ainoastaan työn puolesta. Tavoitat Petterin Twitteristä nimimerkillä @petteripuu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä sisällöistä:

Viisi teesiä viestinnän johtamiseen  mitä kannattaa huomioida vuonna 2021?

Virtuaalitilaisuuden kiinnostavuusmuotoilu