Kymmenen oppia brändin äänensävystä: ”Myös vaikeneminen on bränditeko”

Tuntuu, että yrityksissä ja organisaatioissa eletään nyt äänensävybuumia – ja hyvä niin! Kun “kaikki viestivät” -periaate yleistyy, on herätty siihen, että äänensävy ei ole enää ainoastaan markkinointiviestintää koskettava kysymys.

Millaiseen sävyyn vastaamme asiakkaiden kysymyksiin somessa? Millainen sävy on asiantuntijoidemme blogipostauksissa, entä nettisivuesittelyissämme? Millaista tunnelmaa rekryilmoituksemme henkivät? Entäpä sisäinen viestintä?

Meillä Kaiku Helsingin valmentajilla on ollut ilo saada olla mukana monissa opettavaisissa brändiin ja äänensävyyn liittyvissä hankkeissa. Tässä kymmenen keskeistä oppiamme matkan varrelta.

1.     Brändi on mykkä ilman ihmistä.
Brändi elää mielikuvina kohderyhmien päässä, ja ihmiset herättävät sen viestinnällään henkiin. Hienoinkaan brändidokumentti ei viesti itseään eloon intran uumenista. Tarvitaan siis harjoittelua ja kärsivällisyyttä, jotta brändi oppii puhumaan ihmisten kautta tarkoituksenmukaisella sävyllä.

2.     Älä oleta, millainen äänensävy puhuttelee asiakastasi tai kohderyhmiäsi.
Voi olla houkuttelevaa määritellä sopiva sävy omista lähtökohdista käsin. Toki tavoitteet ja oma organisaatiokulttuuri pitää huomioida, mutta ei saa unohtaa niitä, jotka sävyn on tarkoitus hurmata. Erästä mainiota asiakastamme lainataksemme: Mistä baarimestari tietää, onko drinkki asiakkaalle liian kirpeä vai makea? Ei hän tiedäkään – muuten kuin maistattamalla. Viestinnän palvelumuotoilu ja sävyluotaustutkimukset tarjoavat erinomaisia apukeinoja päästä kohderyhmän makuun kiinni.

3.     Myös vaikeneminen on bränditeko.
Mielikuvat eivät synny vain siitä, mitä sanotaan. Ne syntyvät myös siitä, mitä jätetään sanomatta. Millainen viestintä- ja bränditeko on se, jos työpaikkaa hakevalle ihmiselle ei vastata? Entä se, jos yritys ei ota lainkaan kantaa omaa toimialaa polttavasti koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

4.     Kyllä, johdon pitää näyttää esimerkkiä.
Johtaminen on sataprosenttisesti viestintää, ja siksi myös johto tarvitsee viestinnällistä sparrausta sekä valmennusta. Täydellinen ei tarvitse olla, oppimishaluinen kyllä. Ammattitaitoinen viestijä-sparraaja organisaatiossa on johtajan uusi paras kaveri yltyvien informaatiomyrskyjen aikana.

5.     Konkretia puree ohjeistuksissa.
“Äänensävymme on rento ja iloinen. ” Mitä ihmettä se tarkoittaa käytännössä? Aika monessa brändioppaassa sävy on sivuutettu muutamalla yleisluontoisella adjektiivilla, jotka voivat tarkoittaa eri ihmisille täysin eri asioita eri yhteyksissä. “Moikka moi, kas tässä sulle maksumuistutus!” – no kun käskettiin olla rento! Konkreettiset esimerkit oman organisaation elämästä ovat enemmän kuin tarpeen. Miten sävy näkyy eri tilanteissa ja millä kielellisillä keinoilla se rakennetaan?

6.     Sävy voi vaihdella eri viestintätilanteissa.
Äänensävyn määrittely ja jalkauttaminen eivät tarkoita sitä, että samalla kaavalla mennään kaikessa. Totta kai huomioidaan tilanteet ja tavoitteet! Silti voi pohtia, miten suuret linjat näkyvät eri yhteyksissä. Miten vaikkapa someasiakaspalvelu tuo esiin sitä, jos yritys haluaa luoda itsestään helposti lähestyttävän kuvan? Miten sama mielikuva välittyy johdon mediahaastatteluissa? Entä reklamaatiovastauksissa?

7.     Sävy on tärkeä asia myös sisäisessä viestinnässä.
Myös sisäisen viestinnän merkitykseen on alettu herätä viime vuosina, eikä vähiten pandemian poikiman digipotkun tähden. Tämä on kerrassaan erinomainen asia – ja toivomme koko sydämestä, että viestijät saavat selkääntaputtelujen lisäksi myös resursseja. Parhaimmillaan sisäinen viestintä voi olla kuin kielikylpyä, joka innostaa viestimään brändille sopivalla äänensävyllä myös ulkoisesti. Jos taas sisäinen viestintä ja ulkoinen viestintä ovat sävyllisesti täysin eri maailmaa ja henkilöstö pudistelee päätään tavoitteille, millainen todennäköisyys on onnistua?

8.     Ihmiset eivät ole robotteja, jotka voi ohjelmoida viestimään tarkan linjan mukaan.
Kun haluat innostaa ihmiset viestimään, höllää henkistä brändipoliisiasi. On hyväksyttävä se, ettei täydellistä ole ja yhteinen suunta on tärkein. Priorisointi auttaa: Mitkä ovat näkyvimmät ja kriittisimmät viestinnän paikat? Kenen viestintätaitojen kehittämiseen pitää ensimmäisenä satsata? Ja: jos organisaatiossasi on jo robottejakin – vaikkapa chatbot-automaatiota asiakaspalvelussa – siellä voi ja pitää laittaa sanoja suuhun tarkemmin.

9.     Tee brändistä ja äänensävystä arkinen asia – ei markkinointihöttöä
Brändi on termi, joka lietsoo välillä tulisia keskusteluja markkinoinnin foorumeilla. Määrittelyväännöt jääkööt niille. Omalle henkilöstölle brändiin liittyvät tavoitteet kannattaa esittää selkeällä kielellä, ilman turhaan viisastelua, kaikkien työhön liittyvänä asiana. Hyvää viestintää voi tehdä monella tavalla, ja niin usein viisaus ja erinomaiset esimerkit löytyvät jo valmiiksi omasta henkilöstöstä. Ne pitää vain rohkaista esiin!

10.  Sävyä pitää huoltaa.
Maailma muuttuu, ihmisten kielenkäyttö muuttuu. Hyvä äänensävy ei ole kiveen kirjoitettu, vaan vaatii jatkuvaa uteliasta tarkkailua, testausta ja huoltoa. Millainen sävy puhuttelee kohderyhmiämme juuri tässä ajassa? Miten varmistamme, että henkilöstömme viestintätaidot pysyvät yllä? Miten saamme uudet työntekijämme omaksumaan sävymme? Äänensävy on koko organisaation ja sen kohderyhmien innostava, vuorovaikutteinen matka.

 

Teksti julkaistu ensimmäisen kerran Marketing Finlandin blogissa 18.5.2021.

 

Kirjoittajat

Salla Syrman on Kaiku Helsingin valmentaja, viestintäkonsultti ja osakas. Hän rakastaa käsien työntämistä sävysaveen ja innostuu toimeksiannoista, joissa kykenee tuottamaan asiakkaille konkreettista hyötyä. Salla luotsaa Kaiun omaa markkinointia ja on viestintätyön ohessa opiskellut markkinointiviestinnän johtamisen tutkinnon.

Laura Vuorio-Kuokka on Kaiku Helsingin valmentaja ja valmennusliiketoiminnan johtaja. Virkamiestaustainen viestijä innostuu kapulakielisyyden keventämisestä ja viranomaisviestinnän ketteröittämisestä. Lauran valmentajan sydän sykkii viestintätaitojen tavoitteellisen kehittämisen puolesta: pitkäjänteisellä ja konkreettisella valmennuksella viestintä voi hyvin!


Someen työroolissa? Miksi ihmeessä? – Mitä iloa asiantuntijatyötä tekevälle voi olla sosiaalisesta mediasta

Monissa yrityksissä ja organisaatioissa HR-väki, markkinointiosasto ja ylin johto patistelevat oman talon asiantuntijoita hyppäämään someen. He toivovat, että asiantuntijoiden aktivoituminen somessa toisi esiin organisaatiossa asuvaa osaamista, rakentaisi positiivista työnantajakuvaa ja auttaisi jopa tuomaan kauppaa kassaan.  

Erinomaisia tavoitteita, ehdottomasti. Ja aivan realistisiakin.  

Asiassa on vain yksi ‘mutta’. Asiantuntijatyötä tekevien itsensä on monesti vaikea löytää motivaatiota somen käyttöön työroolissa.  

Syitä asiantuntijoiden arkuuteen tai suoranaiseen haluttomuuteen aktivoitua sosiaalisessa mediassa ammattimielessä on useita. Moni tuskailee, ettei somelle ole aikaa muun työn keskellä. Toiset taas pelkäävät somekohuja, trollausta tai maalittamista.  

Joitain ahdistaa se, ettei keksi, mitä somessa voisi sanoa. Ja monia tympäisee se, että työsomelle tuntuu olevan vain yksi hyväksytty malli: pinnallisia kliseitä ja äklöpositiivisia mainoslatteuksia LinkedInissä suoltava “työntekijälähettiläs”. 

Kun me Kaiku Helsingin somevalmentajat valmennamme erilaisten organisaatioiden asiantuntijoita sosiaalisen median mielekkäämpään hyödyntämiseen, lähdemme aina liikkeelle siitä, että ei ole yhtä oikeaa tapaa olla somessa työmoodissa. Mahdollisia rooleja on useita erilaisia ja jokainen voi löytää itselleen sopivan.

Pelaajakortilla” oma sometaktiikka selkeäksi

Somepolullaan pidemmälle päässeiltä kysymme usein, mitä hyötyjä he ovat havainneet somen käytön tuoneen omaan työhönsä. Tyypillisesti saamme valmennustemme 12–20 hengen vahvuisilta osallistujajoukoilta tämän suuntaisia vastauksia: 

  • Some auttaa minua jäsentelemään omia ajatuksiani. Kun joudun miettimään, mitä ja miten kerron työstäni somessa, se auttaa minua itseänikin ymmärtämään paremmin.
  • Somen kautta pystyn tuomaan omaa asiaosaamistani esiin. Asiakkaani, kollegani ja muut verkostoni pääsevät näkemään asiantuntemukseni ja hyötymään siitä. Tämä hyödyttää myös minua urallani. 
  • Verkostoidun ja tapaan somessa kiinnostavia ihmisiä, joita en muuten tapaisi. Pääsen osaksi keskusteluja, jollaisiin en muuta kautta päätyisi. 
  • Törmään somen kautta informaatioon, esimerkiksi artikkeleihin, tapahtumiin tai uutisiin, joista on hyötyä työssäni. 
  • Saan paremman kuvan siitä, mitä kaikkea omassa talossa tehdään, kun seuraan kollegoja somessa. 
  • Saan yhteydenottoja potentiaalisilta asiakkailta sekä joskus jopa median edustajilta. 

Kun asiantuntijatyötä tekevä ihminen kokee sosiaalisen median käyttämisen itselleen hyödylliseksi ja mielekkääksi, kaikki aiemmin listatut HR:n, markkinoinnin tai pomoportaan toiveet toteutuvat paremmin kuin pakottamalla. 

Motivaation löytämisen avuksi olemme kehittäneet erityisen työkalun asiantuntijoiden somevalmennuksiin. “Pelaajakorttien” avulla kukin asiantuntija pystyy kevyellä työskentelyllä rakentamaan itselleen oman somepelitaktiikan. Kortille listataan selkeällä tavalla muun muassa omat aiheet, kanavat, ajankäyttö ja tavoitellut hyödyt. Kun nämä ovat selkeinä esillä, some työkäytössä ei enää tunnu sekavalta, aikaa vievältä suolta. 

Pelaajakortin avulla asiantuntijan on myös helppo tuunata someprofiilinsa huippukuntoon. Esimerkiksi Twitterin tai LinkedInin työkäytössä on fiksua ottaa huomioon muutama seikka, jotka poikkeavat samojen kanavien käyttämisestä henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Olemme koonneet tiiviit profiilivinkit asiantuntijasomeen: 

Yli some-esteiden! Miten selätän aikapulan ja nitistän trollit? 

Kun pelitaktiikka on selvillä ja profiili tip top -kunnossa, on aika alkaa kaapia somen hyötyjä omaan työhön. Mutta entäs ne aiemmin mainitsemamme esteet ja pelot: ajankäyttö, trollit ja sanottavan puute? Käsittelemme kaksi ensin mainittua tässä blogitekstissä – ja kolmanteen palaamme blogin seuraavassa osassa.  

Trollien, konfliktien ja somekohujen pelko ei suinkaan ole turhaa. Kanavien algoritmit suosivat provosoivia sisältöjä ja negatiivisia reaktioita – ja korona-aika on korostanut somen synkkiä piirteitä entisestään. Nälviminen, trollaaminen ja suoranainen maalittaminen ovat valitettavia sometotuuksia. Niiden ei kuitenkaan kannata antaa muodostua esteeksi omalle somen työkäytölle. Tässä jokaiselle asiantuntijatyöläiselle muutama toimivaksi todettu apukeino trollien ja kohujen kukistamiseen:

  1.  Muista suhteellisuus: vain ani harva asiantuntija joutuu työhön liittyvissä asioissa maalittamisen tai muun vakavan somehäirinnän kohteeksi. Suhteellisuuden hahmottamisessa auttaa 1–10–100 -sääntö. 
  2. Huolehdi yksityisyydestä ja rajaa somen työkäyttö selkeästi. Oman somepelitaktiikan selkeyttäminen parantaa usein kokemusta somesta: oma syöte selkeytyy ja sisällön ja kontaktien laatu paranevat. 
  3. Ota selvää, miten organisaatiosi tukee henkilöstöään haastavissa tilanteissa. Yksin ei pidä jäädä. Tiiminvetäjältä tai viestinnästä täytyy löytyä valmiit askelmerkit reagoimiseen. 

Jokainen asiantuntijatyötä tekevä tuskailee ainakin ajoittain ajankäytön kanssa. Työtä ja tekemistä piisaa jo ilman someakin aivan tarpeeksi. Oman somerytmin, sisällöt ja kontaktit löytämällä somen käyttäminen saattaa kuitenkin osoittautua jopa ajansäästäjäksi!  

Ajankäyttövinkkimme tiivistyvät näihin pointteihin: 

  1. Sinun ei tarvitse päivystää somessa 24/7, koska kontaktisikaan eivät tee niin. Tilastojen mukaan suomalaisista Twitter-käyttäjistä vain 11 prosenttia käyttää Twitteriä päivittäin. Linkedinin osalla vastaava luku on 5 prosenttia. Jos siis käytät työsomea edes pari kertaa viikossa, olet jo keskiarvoa aktiivisempi! 
  2. Oman rytmin löytäminen helpottaa. Esimerkiksi 5 minuuttia LinkedInin selailua tiistaisin ja torstaisin tai yhden kiinnostavan twiitin löytäminen ja uudelleentwiittaaminen pari kertaa viikossa – tai mikä ikinä onkaan sinulle luontainen rytmi. Kun somelle on varattu tietty aika, päivä ja rajat, se ei tunnu mahdottomalta möhkäleeltä. 
  3. Päivän “tyhjät hetket” voi hyödyntää someen. Tunnemme aluepäällikön, joka käyttää aamuisen junamatkan Twitterin lukemiseen, ja tutkijan, jonka somehetki on hampaidenpesu aamuin illoin. Vastaavia hetkiä piisaa pitkin päivää: kun odottelee kahvin tippumista, kokouksen alkamista, hissin saapumista... 
  4. Uskalla olla nirso! Kaikkeen someen pätee sääntö: Sitä saat, mitä seuraat. Jos keskityt seuraamaan ainoastaan sinua aidosti kiinnostavia ihmisiä ja aiheita, rajattu someaika ei katoa tuhkana tuuleen, vaan tarjoaa sinulle aitoa hyötyä. Älä seuraa Enbuskea, #digitalisaatiota ja Kauppalehteä ainoastaan siksi, että muutkin seuraavat tai siksi että somekanavan ikkuna suosittelee näitä sinulle, vaan ainoastaan jos olet aidosti kiinnostunut näistä. Muutakin löytyy. 

Ensi kerralla: Mistä keksin asiaa sanottavaksi someen? Entä mistä löydän kiinnostavia ihmisiä ja keskusteluja?

Tämä oli ensimmäinen puolisko blogikirjoituksesta, jolla haluamme tasoittaa asiantuntijatyötä tekevien ihmisten tietä somen hyödyntämiseen omassa työssään. Seuraavassa osassa mennään askeleen verran syvemmälle: miten jokainen voi olla kiinnostava somessa, ja mistä löytää somekeskusteluja ja –kontakteja, jotka ovat itselle kiinnostavia.

 

Petteri Puustinen on viestinnän valmentaja, sisällöntuottaja ja kiinnostavuusmuotoilu-ajattelun äänitorvi. Somen parissa Petteri on työskennellyt jo vuodesta 2008 ja hänen poliittisen historian gradunsakin liippaa someaihetta. Löydät Petterin Twitteristä nimellä @petteripuu. 

Laura Vuorio-Kuokka on Kaiun viestintävalmentaja ja valmennusliiketoiminnan johtaja. Laura ei ole somenatiivi, mutta ehkä somepioneeri organisaatioiden viestinnän näkökulmasta, sillä some on ollut osa Lauran viestijän työpalettia jo jotain apua 17 vuotta! Lauran tavoitat Twitteristä nimimerkillä @lauravuok.

 

Kaipaatko sinä tai organisaatiosi asiantuntijat somevalmennusta? Laita viestiä meille osoitteeseen sales@kaikuhelsinki.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä sisällöistä:

Someviestintää poikkeuksellisina aikoina

Miksi viestinnän kiinnostavuusmuotoilu on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

 


Kaija ja Pete

Viestintätoimistot Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistyvät – ”Kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän”

Suomalainen viestintätoimistokenttä saa uuden haastajan, kun Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistävät voimansa. Tavoitteena on nousta Suomen ykköstoimistoksi, joka tekee asiakkaistaan kiinnostavia sekä vaikuttavia ja luotsaa heidät läpi muutosten. Uusi toimisto työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2021 reilusti yli viiden miljoonan euron.

Mitä tapahtuu, kun kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän tai palvelumuotoilu yritysviestinnän? Kaiku Helsinki ja Cocomms päättivät katsoa ja luoda jotakin uutta markkinoille. Yhdistymisestä syntyy ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima.

Kaiku Helsingin ydinosaamista ovat kiinnostava viestintä, palvelumuotoilu ja valmennukset. Syksyllä 2020 Kaiku sai vahvistusta tutkimuspalveluihin rinnalle perustetusta sisaryrityksestä, strategisesta tutkimustoimisto Vastakaiusta. Cocomms puolestaan tunnetaan yritysviestinnästä, muutos- ja kriisiviestinnästä, vastuullisuusviestinnästä, vaikuttajaviestinnästä, luovasta ja digitaalisesta viestinnästä sekä vahvasta kansainvälisestä liiketoiminnasta.

Kaiku Helsingin Pete Saarnivaara jatkaa toimitusjohtajana ja osakkaana uudessa yrityksessä.

”Uskon, että juuri Cocommsin kanssa pystymme rakentamaan viestintätoimistokenttään haastajan, joka yhdistää ison ja pienen viestintätoimiston parhaat puolet: palvelemme asiakkaita kaikissa viestintätarpeissa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin ja säilytämme silti yrittäjävetoisen toimiston nopeuden, joustavuuden ja mutkattomuuden”, Saarnivaara sanoo. ”Ja sitä tarvitaan juuri nyt. Nopeat muutokset asiakkaiden päässä eivät pääty koronaan.”

Kaija ja Pete

Kaija Pohjala ja Pete Saarnivaara.

Kaija Pohjalasta uuden yrityksen osakas

Kaiku Helsinki ostaa Cocommsin koko osakekannan. Kaija Pohjalasta, Cocommsin omistajasta ja toimitusjohtajasta, tulee uuden yrityksen osakas ja hallituksen sekä johtoryhmän jäsen. Yrityksen muut omistajat Saarnivaaran ja Pohjalan lisäksi ovat Kimmo Kuokka, Ville Lehtovirta, Jouko Marttila, Salla Syrman ja Markku Vänskä.

”Kaiku on suomalaisessa omistuksessa oleva, asiantunteva ja arvostettu toimisto, jonka arvomaailma on hyvin samankaltainen Cocommsin kanssa. Yhteinen sävel ja luottamus löytyivät heti neuvottelujen alkumetreillä. Kaiken huipuksi meidän osaamisemme täydentävät toisiaan eikä päällekkäisyyksiä ole nimeksikään”, Pohjala sanoo.

”Kolme vuosikymmentä viestintätoimiston liiketoiminnan kokonaisvaltaisessa vetovastuussa on ollut aivan uskomaton matka, mutta samalla myös kuluttavaa, raskasta ja riskialtista. Koin, että nyt oli aika vaihtaa roolia ja avata uusi ovi uralla. Uudessa roolissani Kaiussa pääsen keskittymään rakastamaani asiakas- ja myyntityöhön sekä johtamaan kansainvälisiä verkostojamme”, hän jatkaa.

Toistaiseksi molemmat yritykset jatkavat omilla brändeillään, ja yritysten integroimista yhteen ryhdytään suunnittelemaan osallistamalla henkilöstöjä.

”Haluamme luoda henkilöstön toiveiden pohjalta rohkean, inhimillisen, aidon ja luovan viestinnän työyhteisön, jossa pääsee kehittymään ja kehittämään. Toimiston, jossa työskentely on meriitti alalla”, Pete Saarnivaara kertoo.

Lisätiedot:

Pete Saarnivaara, puh. 050 568 8635, pete.saarnivaara@kaikuhelsinki.fi

Kaija Pohjala, puh. 0400 502 183, kaija.pohjala@cocomms.com

 


Miksi viestinnän kiinnostavuusmuotoilu on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

Seuraavaksi näet muutaman viestin. Ne ovat aitoja, eri yritysten julkaisemia viestejä, joista olen vain poistanut oikeiden firmojen nimet. Tämän kaltaisiin viesteihin voi törmätä yritysten lähettämissä mediatiedotteissa, asiakasuutiskirjeissä, somepostauksissa, johdon Teams-puheenvuoroissa tai muissa päivittäin toistuvissa tilanteissa.

Mitä yhteistä näillä sinun mielestäsi on?

– Kirkastettu strategiamme saa nyt rinnalleen uudistetun brändin
– Palvelujohtajamme Sirpa oli tänään Turun Sanomien haastattelussa
– Katso uusi videomme!
– SökötinPLUS palkittiin Random Awards -gaalassa Vuoden tuotemerkki -palkinnolla – Korostaa innovatiivista lähestymistämme liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen

Oikeassa olet: nämä kaikki ovat pahuksen tylsiä ja epäkiinnostavia.

Mutta mikä niistä tekee epäkiinnostavia?

Ennen kaikkea se, että ne ovat viesteinä itsekkäitä. Niissä viestijä lähtee liikkeelle omasta itsestään ja julistaa sormi pystyssä ylpeänä, miten hieno hän on ja mitä kaikkea hän on tehnyt. Ihan kuin ketään lähtökohtaisesti kiinnostaisi.

Markkinoinnin monitaituri Sanna Kärsämänoja tiivistää ongelman osuvasti: Yritykset ovat kuin taaperoikäisiä lapsia. Ne olettavat, että kaikkia kiinnostaa, keitä ne ovat ja mitä niille on tapahtunut. Ne paukuttelevat henkseleitään onnistumisista, jotka eivät yleisön kannalta tunnu kovin merkityksellisiltä. Ja ne suoltavat loputtomasti asiaa, jossa ei tunnu olevan punaista lankaa nimeksikään.

Viestiahdistus pahenee pandemiassa

Me kaikki elämme valtavan viestitulvan keskellä. Tilastot kertovat, että:

  • asiantuntijatyötä tekevä ihminen vastaanottaa päivässä noin 120 sähköpostiviestiä
  • mediatalojen toimituksiin tulee joka päivä jopa 400 tiedotetta
  • valtakunnantason päättäjää lähestyy päivittäin ainakin 80 lobbaajaa
  • joka kerta, kun sinä tai minä kirjaudumme Facebookiin, meitä odottaa jonossa 1500 postausta, joista Facebookin algoritmi yrittää valikoida meille ne relevanteimmat

Kaiken lisäksi korona-aika tekee tilanteesta entistäkin hankalamman. Warwickin yliopiston professorin Thomas Hillsin mukaan pandemiaelämä on heikentänyt ihmisten keskittymiskykyä, koska poikkeustilanteessa varuillaan oleminen kuluttaa energiaa ja ajattelukapasiteettia.

Miksi sitten yritykset ja organisaatiot viestivät yllä kuvatulla minäminäminä-tyylillä, vaikka sellainen on epäkiinnostavaa ja hukkuu takuuvarmasti viestitulvaan?

Syynä on, että organisaation ihmiset johtoryhmästä tiedottajaan eivät hyödynnä viestinnän kiinnostavuusmuotoilun ohjenuoraa.

Hyödyllinen = kiinnostavaa

Jyväskylän yliopiston professori Vilma Luoma-Aho on todennut, että viestin yleisön kannalta ei ole oleellista, kuka viestin on lähettänyt. Merkitystä on ainoastaan sillä, kokeeko yleisö saavansa viestistä hyötyä. Kovin yksinkertaista: viesti on kiinnostava, jos se on hyödyllinen!

Hieman yksinkertaistettua sosiaalipsykologiaa käyttäen voimme jaotella viestin tarjoamat mahdolliset hyödyt kolmeen luokkaan. Jos viestijöinä pystymme paketoimaan kerrottavamme niin, että se tuottaa yleisöillemme jotain näistä hyödyistä, viestimme kiinnostaa:

  • Informatiivinen hyöty: viesti on hyödyllinen, koska se auttaa ratkaisemaan jonkin yleisöllä olevan ongelman tai tuo vastauksen johonkin tärkeäksi koettuun kysymykseen.
  • Hedonistinen mielihyvähyöty: viesti on hyödyllinen, koska se nostaa yleisön hetkeksi arjen yläpuolelle, ehkä viihdyttää tai yllättää tai antaa vaikka mahdollisuuden kummaksua tai paheksua.
  • Sosiaalinen hyöty: viesti on hyödyllinen, koska se auttaa vastaanottajaa korottamaan omaa statustaan ja näyttämään ”hyvältä tyypiltä” jossain hänelle tärkeässä sosiaalisessa joukossa, esimerkiksi ammatissa tai harrastuksen parissa.

Kiinnostavuusmuotoilu ja… Bryan Adams!?

Viestinnän kiinnostavuusmuotoilu on siis pohjimmiltaan sitä, että viestijöinä kysymme itseltämme: ”Mitä hyötyä tästä viestistä on minun yleisölleni?”

Eihän tässä ole mitään vallankumouksellista tai uutta. Mutta arjen vilskeessä meillä on monesti niin kiire päästä kertomaan oman organisaatiomme tarinaa, että tämä yksinkertainen ajatus unohtuu. (Tai sitten organisaatiomme viestinnän linjoista päättää johto, jolle tekisi eetvarttia virittää ajattelumallinsa kiinnostavuusmuotoilun taajuudelle!)

Onneksi on olemassa yksi mieleenpainuva muistisääntö – tai oikeammin muistihenkilö – jonka avulla kuka tahansa voi tarkistaa, toteutuuko kiinnostavuusmuotoilu. Outoa kyllä, kyseessä on Kanadan platinakurkku Bryan Adams.

Jos malttaisimme joka kerta ennen tiedotteen kirjoittamista, puhelimeen tarttumista, tai twiitin lähettämistä pysähtyä minuutiksi ja lausua itsellemme Bryanin kuolemattomat sanat: Everything I do, I do it for you, muistaisimme, että viestissä tärkeää ei ole meidän organisaatiomme, vaan meidän yleisömme.

Tunne yleisösi, viestit paremmin

Loppuun vielä sana viestinnän yleisöistä. Jotta pystyisimme aidosti arvioimaan, mikä yleisömme mielestä on hyödyllistä eli kiinnostavaa, meidän täytyy tuntea yleisömme.

Keinoja oman yleisön parempaan tuntemiseen löytyy tietysti monia: erilaiset tutkimukset, verkkopalveluidesi käyttäjäanalytiikka, somekanaviesi data, mediassa käytävä keskustelu – tai ihan arjen kokemusten ja vuorovaikutuksen kautta kertyvä ymmärrys.

On myös fiksua muistaa, että monella meistä yritysviestijöistä on itse asiassa useita erilaisia yleisöjä. Kun haluamme kertoa esimerkiksi yrityksemme voittamasta palkinnosta, siinä voi olla eri hyötyjä asiakkaille, potentiaalisille työnhakijoille, sijoittajille, omalle henkilökunnalle, tai mille tahansa viestintästrategiassa määrittelemällemme yleisölle.

Silloin alun esimerkkiviesti ”Kirkastettu strategiamme saa nyt rinnalleen uudistetun brändin” avautuisi Bryan Adamsin hengessä eri yleisöille tällaisten kiinnostavuusmuotoilukysymysten kautta:

  • Mitä hyötyä uudesta strategiastamme ja brändistämme on asiakkaillemme?
  • Mikä uudessa strategiassamme tai brändissämme on sellaista, mikä voisi kiinnostaa talousmedian toimittajaa ja lukijoita? Entä yleismedian? Entä alueellisen median?
  • Avaako uusi strategiamme tai uusi brändimme jotain uusia mahdollisuuksia tuleville työntekijöille? Entä nykyisille?

 

Kirjoittaja

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Marketing Finlandin blogissa 30.3.2021.

Kirjoittaja Petteri Puustinen on Kaiun  viestintävalmentaja, sisällöntuottaja ja konsultti. Bryan Adams -fani hän on ainoastaan työn puolesta. Tavoitat Petterin Twitteristä nimimerkillä @petteripuu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä sisällöistä:

Viisi teesiä viestinnän johtamiseen  mitä kannattaa huomioida vuonna 2021?

Virtuaalitilaisuuden kiinnostavuusmuotoilu

 


Viestijä – älä vaivu radiohiljaisuuteen! Audiomedia vaikuttaa, tavoittaa ja puhuttelee

Podcastit kasvattavat suosiotaan – ja hyvä niin! Uusia viestinnän välineitä tarvitaan. Kannattaa kuitenkin pitää vanhat hyvät keinot mielessä: radio tavoittaa jopa yhdeksän suomalaista kymmenestä. Fiksu viestijä voi hyödyntää radiota muuhunkin kuin mainontaan.

Radio – monelle tulee ensimmäisenä mieleen vanhan FM-radion kohina, merisää ja toivelaulut. Ehkä myös kaipuu menneeseen. Ei kai kukaan enää kuuntele radiota, saattaa joku miettiä. Mitä silläkin tekee, onhan meillä suoratoistopalvelut. Väitän, että radion valtavaa potentiaalia voisi hyödyntää viestinnän alalla enemmänkin.

Vuonna 2020 kaikesta audion kuuntelusta Spotifyn osuus oli 11 % ja podcastien osuus 3 %. Kuinka ollakaan, radio kahmaisi osuudekseen huimat 77 %. Radiovastaanottimien ääressä oli viikoittain noin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Koronavuosi toi mukanaan monia trendejä, mutta radion tavoittavuuteen se ei juurikaan vaikuttanut.

Luvut ovat ehkä yllättävän korkeat, mutta toisaalta perusteltavissa. Radio on erinomainen median muoto, koska sen kautta on mahdollista välittää aivan ainutlaatuisia sävyjä ja tunnetiloja. Radio on itse asiassa hyvin intiimi media – se on läsnä, ajankohtainen, mukautumiskykyinen ja usein jopa vuorovaikutteinen.

Tähän menestysreseptiin pohjautuu usein myös somen valtava suosio. Toki radio on vapaa myös algoritmeista ja viraaliudesta, joiden armoille sosiaalisen median käyttäjä väkisinkin joutuu. Radiota voi kuunnella myös ilman, että tarvitsee tuijottaa herkeämättä puhelimensa ruutua.

Onko oikeasti olemassa hienompaa mediaa?

Arjen pelastaja, lenkkiseura, maailman avartaja

Audiomedia vaikuttaa, tavoittaa ja puhuttelee – kaiken järjen mukaan ei ole edes ihme, kuinka ikivanha radio on voimissaan vielä tänäkin päivänä. Sen puolesta puhuvat myös syyt, joiden takia radiota kuunnellaan.

“Itselleni radio on jo vuosia tarjonnut seuraa lenkkeilyyn, kahvinkeittoon ja tiskaamiseen, mutta myös uutta musiikkia, osuvaa huumoria ja kiinnostavia näkökulmia.”

RadioMedia tuotti huhtikuussa 2020 kyselyn, jonka mukaan radio toi kuulijoiden elämään lohtua poikkeuksellisena aikana. Kyselyn avoimissa vastauksissa mainittiin radion rooli arjen rytmittäjänä, ystävänä ja ajankohtaisen tiedon tarjoajana. Radio pitää kiinni arjessa, tarjoaa pysyvyyttä ja tunnetta normaaliudesta, sekä tuo kuulijoilleen iloa ja informaatiota.

Korona-aika on taatusti korostanut radion merkitystä monen elämässä, myös allekirjoittaneen. Ei kuitenkaan sovi kiistää, etteivätkö yllä mainitut piirteet päteneet radioon mediana silloinkin, kun vielä elimme normaalia arkea ilman pandemiaa.

Itselleni radio on jo vuosia tarjonnut seuraa lenkkeilyyn, kahvinkeittoon ja tiskaamiseen, mutta myös uutta musiikkia, osuvaa huumoria ja kiinnostavia näkökulmia. Ennen kaikkea olen löytänyt uuden tavan rentoutua: kuulokkeet korviin, suosikkiradio-ohjelma pyörimään, ja kaikki arjen suuret sekä pienet harmit unohtuvat taatusti.

4,4 miljoonaa kuulijaa viikossa

Oma polkuni radion pariin liittyy toki myös siihen, että minulla on loputon mielenkiinto audiovälitteistä viestintää kohtaan. Musiikin rooli, puheääni ja -tyyli, ääniefektit, äänilogot ja jopa äänellä brändäys – nämä kaikki ovat elementtejä, joihin törmää jatkuvasti paitsi radion, mutta myös muiden medioiden yhteydessä. Relevantti viestijä viestii omalla äänensävyllään, mutta miksei myös äänellään.

Entäs sitten podcastit? No toki! Podcastien suosio on viime vuosina noussut raketin lailla ja hyvä niin, sillä onhan niissäkin kaikki audion monipuoliset mahdollisuudet välittää sisältöä välittömällä otteella.

Toisaalta audioviestinnästä kiinnostuneiden kannattaa muistaa, että podcastien todellinen kuuntelumäärä ei toistaiseksi yllä lähellekään radion vastaavia lukemia. Kun tehdään markkinointiviestintää audion muodossa, radion mahdollisuudet usein unohtuvat, vaikka kuulijoita on viikoittain 4,4 miljoonaa.

Myös mediasuhteista kiinnostuneen kannattaa pitää radion huima tavoittavuus mielessä. Pelkästään kaupallisia radiokanavia Suomesta löytyy 60. Lisäksi epäkaupallinen tarjonta ja yksittäisten radio-ohjelmien suuri määrä mahdollistavat sen, että ihan jokainen löytää itselleen pääsyn audion mahtavaan maailmaan. Niin, ja onhan radio radiota, vaikka se kuunneltaisiin suoratoistopalvelusta silloin, kun itselle sopii.

Radio tavoittaa, vaikuttaa, luo yhteisöjä, kulkee mukana missä vaan, ja toimii sekä ajankohtaisesti että pitkällä hännällä. Viestijä – ethän siis unohda radiota, maailman hienointa mediaa?

Psst..! Meillä Kaiussa löytyy osaaminen radiojuttujen tuottamiseen, joita tarjoamme kanaville sellaisenaan lähetyksissä soitettavaksi. Tuottamamme radiojutut ovat kuin puhuttuja tiedotteita, jotka olemme kohdentaneet radioformaattiin sopiviksi. Radiojutut eivät ole mainoksia eikä niitä myydä kanaville – teemme niitä aidosti kiinnostavista sisällöistä ja laatu edellä. Olisiko sinulla aihe, jolle haluaisit näkyvyyttä radiojutun muodossa? Ole yhteydessä!

 

Kirjoittaja

Rosa Lehtokari on viestinnän opiskelija ja Kaiun viestintäharjoittelija. Radionsa hän kuuntelee hauskojen juttujen ja päräyttävän musiikin toivossa. Rosa uskoo, että laadukkaalla ja saavutettavalla viestinnällä voi saada aikaan suuria.

Lähteet:

Finnpanel: Kansallinen Radiotutkimus, vuosiyhteenveto 2020

RadioMedia: Radio koronakaranteenin aikana

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä sisällöistä:

Viestintää äänellä  kuinka suunnittelet toimivia podcasteja ja radiotiedotteita 

https://kaikuhelsinki.fi/hyppytunti-webinaari-tallenteet/#aaniviestinta

Viisi teesiä viestinnän johtamiseen  mitä kannattaa huomioida vuonna 2021?

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viisi-teesia-viestinnan-johtamiseen/

 


Muista – numeroiden takana on ihminen

Maailman tunnetuimman talouslehden Forbesin kansikuvaan valitaan aina ihminen. Tiedän, koska olin muutama vuosi sitten käynnistämässä Forbesin suomenkielistä julkaisua. Mutta ei siitä enempää. Vaikka numerot ovat tärkeitä, Forbes nostaa pääosaan ihmiset ja heidän tarinansa. Ihmistä kiinnostavat enemmän ihmiset, vähemmän numerot ja organisaatiot. Talousviestinnän ongelma on, että liian usein puhutaan pelkistä numeroista.

Tuloslaskelma ja tase kuuluvat talousviestinnän ytimeen, mutta tärkeämpää on ymmärtää, miten luvut syntyvät ja mitä niistä seuraa. Numeroiden vaikutus pitää kertoa heti otsikossa, ei tilinpäätöstiedotteen alaviitteessä.

Tilinpäätöstä ei ole ilman luottamusta yhteiseen järjestelmään – ja luottamus syntyy ihmisyydestä

Yrityksistä puhutaan kuin ihmisistä. Yhtiö X teki viime vuonna voittoa, yhtiö Y valahti tappiolle, yhtiö Z investoi. Todellisuudessa osakeyhtiö on mielikuvituksen tuotetta. Kirjailija Yuval Noah Harari kuvaa osakeyhtiöitä rakennelmaksi, joka muistuttaa uskontoa. Tilinpäätös näyttäytyy osana yhteistä ennalta sovittua rituaalia tilintarkastajineen ja yhtiökokouksineen.

Yhtiörakenteen pitäminen uskonnollisena kuvitelmana on hiukan kaukaa haettu, mutta voidaan sanoa, että yhtiöitä on olemassa, koska ihmiset ovat niin sopineet. Samalla on luotu yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan. Rakennelma toimii, jos kaikki luottavat siihen. Se mahdollistaa riskin ottamisen, voittojen jakamisen ja tappioiden kirjaamisen. Mutta sopimuksen takana päätöksiä tekee ja seurauksista vastaa ihminen.

Sama pätee rahan arvoon. Rahaa ei olisi ilman ihmisiä, heidän mielikuvitustaan ja luottamustaan. Bitcoin kertoo kuinka luottamus nostaa ja laskee sopimuksen arvoa. Samalla tavalla euron tai dollarin arvo voi romahtaa, jos luottamus katoaa.

”Päätösten takana ei ole yritys vaan ihmiset. Astukaa rohkeasti esiin.”

Tilinpäätös on tapa ansaita luottamusta. Mitä avoimemmin ja seikkaperäisemmin numerot avataan, sitä enemmän yhtiöön luotetaan. Tässä viestinnän merkitys korostuu. Luottamus ei katoa siksi, että yrityksen johto on rehellinen, vaan siksi, että se on tehnyt virheitä tai peittelee virheitään.

Myös talousviestinnässä tarinoiden voima on ihmeellinen

Yritys pistetään usein vastuuseen asioista, joista se ei voi vastata. Vai voisiko mielikuvituksen tuottama sopimusrakennelma vastata jostain? Päätösten takana ei ole yritys vaan toimitusjohtaja, liiketoimintajohtaja, johtoryhmän jäsenet, hallituksen jäsenet ja monet muut. Astukaa rohkeasti esiin.

Tilinpäätöstiedotteissa toimitusjohtajat kertovat, kuinka koronavuodesta selvittiin kohtuullisesti, eikä tulevaisuudesta osaa oikein sanoa. Kiinnostavampaa olisi kuulla, mikä liiketoiminnassa on muuttunut, kuka tai ketkä ovat onnistuneet hyvin, miten johtaminen ja vuorovaikutus henkilöstön kanssa on kehittynyt etätyöaikana, ja miten asiakkaat ovat muuttaneet käyttäytymistään. Toimitusjohtaja saisi tuoda ihmisen esiin itsestään ja muista.

Pelkään, että Teams-maailma tekee meistä entistä enemmän robotteja ja numeroniiloja, kun aito kohtaaminen ja vuorovaikutus vähenevät. Siksi on entistä tärkeämpää nostaa ihmiset esiin numeroiden takaa. Kertoa heidän tarinansa, olivatpa he työntekijöitä, asiakkaita, kumppaneita, kilpailijoita, viranomaisia tai mitä tahansa.

Ja kaikki tämä pitää tehdä raadollisen rehellisesti. Se lisää luottamusta ja pitää sopimusrakennelman pystyssä. Tarinoiden voima on ihmeellinen.

 

Kirjoittaja

Jouko Marttila on Kaiku Helsingin hallituksen puheenjohtaja sekä kokenut talousviestijä ja luotettu johdon sparraaja.

 

Teksti perustuu Viesti ry:n Viestinnän johtamisen valmennusohjelmaan, jossa kirjoittaja on kouluttajana.

Lue valmennusohjelmaan perustuvan blogisarjan ensimmäinen osa:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viisi-teesia-viestinnan-johtamiseen/


Laura Vuorio-Kuokasta Kaiku Helsingin valmennusliiketoiminnan johtaja: “Vahva viestintäosaaminen on kilpailuetu, joka näkyy viivan alla”

Viestintätoimisto Kaiku Helsinki on nimittänyt valmennusliiketoiminnasta vastaavaksi johtajakseen Laura Vuorio-Kuokan, joka on valmentanut Kaiussa viisi vuotta lukuisia yrityksiä ja organisaatioita. Kaiku pitää vahvoja viestintätaitoja tärkeänä kilpailuetuna yrityksille ja rakentaa uudenlaisia, tutkimukseen nojaavia valmennuspalveluja.

Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkitys on noussut kuluneen vuoden aikana valokeilaan. Kun viestittävää on paljon ja työympäristöt ovat nopeasti digitalisoituneet, tarvitaan vahvaa viestintäosaamista. Ei riitä, että vain viestinnän ammattilaiset osaavat viestiä – viestintä ja vuorovaikutus ovat organisaatioissa kaikkien työtä rooliin katsomatta.

Viestintätoimisto Kaiku Helsinki vastaa haasteeseen kehittämällä uudenlaisia valmennusohjelmia, jotka pohjautuvat luotettavaan tietoon siitä, millaista viestintäosaamista kukin organisaatio tarvitsee. Kaiku aikoo nostaa myös valmennusten vaikuttavuuden mittaamisen uudelle tasolle yhdessä elokuussa 2020 perustetun sisaryrityksensä tutkimustoimisto Vastakaiun kanssa.

Valmennusliiketoiminta-aluetta ryhtyy nyt luotsaamaan Laura Vuorio-Kuokka, jolla on itsellään vahva tuntuma valmentamiseen ja Kaiun valmennusfilosofiaan. Hän on toiminut pitkään valmentajana ja erikoistunut some- ja äänensävyvalmennuksiin, asiakaspalvelijoista ylimpään johtoon.

“Työelämän haasteet muuttuvat koko ajan kimuranteimmiksi eivätkä ratkea ilman viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Viestintä vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin, asiakaskokemukseen ja koko organisaation toimintakykyyn. Vahva viestintäosaaminen on kilpailuetu, joka näkyy viivan alla. Nyt jos koskaan johdon kannattaa tunnustaa viestinnän merkitys ja sitoa osaamisen kehittäminen strategisiin tavoitteisiin”, Vuorio-Kuokka sanoo.

Laura Vuorio-Kuokka liittyy samalla vahvistamaan Kaiun johtoryhmää, johon kuuluvat myös Katariina Ahonen, Inari Anttila, Ville Lehtovirta, Elina Piskonen, Pete Saarnivaara, Salla Syrman ja Markku Vänskä.

Kaiku on tarjonnut yli kymmenen vuoden ajan suomalaisen viestintätoimistokentän laajimman valmennusvalikoiman:

“Meillä on jo ennestään pitkälle hiottuja valmennuksia ja erittäin kokeneita, työhönsä intohimoisesti suhtautuvia valmentajia. Mediaesiintymisen, kirjoittamisen, somen ja kriisiviestinnän lisäksi meillä on paljon erilaisia vuorovaikutustaitoihin liittyviä valmennuksia. Nyt haluamme panostaa yksittäisten valmennusten lisäksi entistä enemmän pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, joissa systemaattisesti seuraamme viestintäosaamisen kehittymistä ja valmennusten vaikuttavuutta.”

Millaisten viestintätaitojen kehittäminen on nyt pinnalla?

Laura Vuorio-Kuokka nostaa esiin viisi viestinnän valmennusten teemaa, joita Kaiun valmentajilta kysytään nyt paljon.

  1. Kiinnostava viestintä
    “Datan määrä on valtava. Organisaatiot ovat havahtumassa siihen, että viestintä vaikuttaa vain silloin, kun ymmärtää, mikä on yleisölle olennaista ja merkityksellistä. Tämä vaatii harjoittelua ja koskee niin sisäistä kuin ulkoistakin viestintää. 
  2. Asiantuntijuus somessa ja digitaalisissa ympäristöissä
    “Asiantuntijasta on tullut asianviestijä. On osattava rakentaa itselleen luotettava profiili, viestiä ymmärrettävästi ja myös tunnistaa uhkia digitaalisissa viestintäympäristöissä. Asiantuntijuus on 100-prosenttisesti viestintää – ja digitaalista.” 
  3. Kirjoittaminen ja tekstipohjainen viestintä
    “Vauhti on kova, ja digitaalisissa ympäristöissä tekstipohjaisen viestinnän määrä on räjähtänyt. Hyvät kirjoitustaidot ovat välttämättömät työelämässä, jotta viestintä on tehokasta ja väärinymmärryksiltä sekä virheiltä vältytään. Kirjoittamisen valmentamisessa olennaista on käytännönläheinen harjoittelu oman työn teksteillä.” 
  4. Vuorovaikutustaidot muuttuvissa tilanteissa
    “Kun muutos on jatkuvaa, erilaisiin tilanteisiin on kyettävä varautumaan. Miten rakennetaan luottamusta digitaalisissa ympäristöissä, kun työyhteisö elää murrosta? Miten tuodaan yrityksen ääni kuuluviin kriiseissä? Vuorovaikutustaidot  myös kuunteleminen – ovat ratkaisevan tärkeät.” 
  5. Äänensävyä ja brändiä vahvistava viestintä
    “Brändi on mykkä ilman ihmistä, joka antaa sille äänen. Ei riitä, että brändin äänensävy on määritelty oppaisiin. Työntekijöiden on myös opittava viestimään ja olemaan vuorovaikutuksessa vaikkapa asiakkaiden kanssa tavalla, joka vahvistaa brändimielikuvaa. Tämä vaatii käytännönläheistä ja oivalluttavaa valmennusta.” 

Valmennusten kehitys on osa Business Finlandin rahoittamaa suurempaa hanketta, jossa Kaiku luo uutta liiketoimintaa ja parantaa nykyisten palvelujensa kilpailukykyä.


sukat

Kirje tulevalle markkinointiviestinnän suunnittelijallemme

*Päivitys 12.3.: Haku on päättynyt, ja olemme löytäneet sopivan henkilön tehtävään. Lämmin kiitos kaikille hakeneille ja meitä työpaikkana suositelleille. Vaikka tällä hetkellä meillä ei ole muita hakuja käynnissä, otamme aina avoimia hakemuksia vastaan osoitteessa rekry@kaikuhelsinki.fi.

Hei tuleva kaikulainen,

sinä innokas markkinointiviestijä, sujuvakynäinen someosaaja, analytiikan arvostaja, haluamme sinut työkaveriksemme viestintätoimisto Kaiku Helsinkiin.

Meidän kaikulaisten tehtävä on tehdä asiakkaistamme kiinnostavia. Tarjoamamme työ markkinointiviestinnän suunnittelijana sopii sinulle, jos laillamme uskot, että vain kiinnostava viesti vaikuttaa. Tavoitteenasi on jatkuvasti syventää someosaamistasi ja kehittyä yhä paremmaksi sisältöjen tuottajaksi, eri kanavien osaajaksi, markkinoinnin kohdentajaksi sekä analytiikan tulkitsijaksi.

Tehtäväsi kuvaus

  • Pyörität sosiaalisen median tilejä sekä suunnittelet ja tuotat sisältöjä asiakkaillemme sekä Kaiun omaan markkinointiin. Teet töitä yhdessä asiakastiimien ja Kaiun oman markkinointitiimin kanssa.
  • Pääkanaviasi ovat Facebook, Instagram, Twitter ja LinkedIn, joihin suunnittelet ja teet kiinnostavaa sisältöä ja joissa pyörität mainontaa. Lisäksi suunnittelet ja koostat kohderyhmiä kiinnostavia uutiskirjeitä, päivität verkkosivuja ja otat tarvittaessa haltuun asiakkaiden julkaisujärjestelmät.
  • Markkinointiviestinnän suunnittelijana perehdyt myös Google Analyticsin saloihin. Osaat kertoa muille, millaiset sisällöt toimivat eri kanavista saatavan datan perusteella.
  • Suunnittelet ja kirjoitat sisältöjä itse sekä koordinoit sisällöntuotantoa. Varmistat, että kaikki tapahtuu aikataulussa.

Lupauksia uusilta kollegoiltasi

Näinä poikkeuksellisina aikoina uuteen työyhteisöön hyppääminen ei ole ihan helppoa. Siksi lupaamme tehdä parhaamme, että tunnet itsesi ensimmäisestä päivästä lähtien lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme.

Katariina Ahonen

Katariina: Olen Kata, tuleva esihenkilösi. Lupaan perehdyttää sinut kaikulaiseksi parhaan taitoni mukaan ja auttaa sinua kasvamaan sekä kehittymään työssäsi tulevina vuosina. Toivottavasti voin viedä sinut mahdollisimman pian tervetulolounaalle lempipaikkaani Huvilaan, Töölönlahden kupeeseen.

 

Salla: Johdan Kaiun omaa markkinointia ja lupaan olla sinulle hyvä mentori. Markkinointimme tulokset ovat olleet viime aikoina erinomaiset: Hyppytunti-webinaarimme vetävät ja blogimme kiinnostaa. Tästä on hyvä aloittaa yhteinen kaikuminen – odotan innolla sinua tiimiimme! PS. Koska poden vakavaa neuloosia, saat minulta tervetulolahjaksi historian ensimmäiset käsintehdyt Kaiku-villasukat lämmittämään työpäiviäsi.

 

Päivi: Minä olen Kaiun toimistojustiina. Minulle on sydämen asia, että sinulla ja muilla kaikulaisilla on töissä hyvä olla. Pidätkö erikoiskahveista tai ehkäpä teestä? Mikäpä mahtaa olla lempiherkkusi? Lupaan kutsua sinut viettämään kanssani kahvihetkeä toimistollemme leppoisan rupattelun lomassa. Esittelen sinulle Kaiun kaunista toimistoa ja kerron, mistä mikäkin löytyy. Infoan sinua eduistamme ja muista tärkeistä henkilöstöasioista.

 

Pete: Olen tämän laivan kapteeni eli toimitusjohtaja. Tervetuloa porukkaan! Haluan, että Kaiussa koet voivasi olla oma itsesi. Lupaan kuunnella sinua. Lupaan myös perehdyttää sinut mahdollisimman hyvin viestintätoimiston liiketoimintaan ja alamme eettisiin kysymyksiin.

 

Muut mukavat kaikulaiset tapaat pian torstailounailla, kuukausipalavereissa ja yhteisissä jutuissa. Tällä hetkellä suurin osa meistä työskentelee etänä. Toimistolla Helsingin Etu-Töölössä voi käydä töissä pieni porukka kerrallaan, kun huolehtii turvallisuudesta.

Toiveemme sinulle

Toivomme, että olet innokas ideoimaan ja kokeilemaan uutta, selvittämään oma-aloitteisesti alati muuttuvia somen algoritmeja ja etsimään analytiikasta vastauksia parempien sisältöjen tekemiseen. Et arastele ottaa käyttöön uusia järjestelmiä tai hypätä tekemään markkinointiviestintää uusille asiakkaille. Viet itsenäisesti hommia eteenpäin, ehdotat muille uutta ja tehtävälista sekä deadlinet pysyvät hallussasi.

Täytäthän vähintään nämä:

  • Aiempaa kokemusta tehtävistä, joissa sisältöjen tuottaminen ja sosiaalisen median kanavien pyörittäminen on kuulunut olennaisena osana työhösi.
  • Sinulla on kokemusta sisältöjen buustaamisesta ja ylipäätään somemainonnasta.
  • Sinulla on kokemusta kuvankäsittelystä, esim. Canvassa.

Kerro meille hakemuksessasi, jos sinulla on muuta tehtävän kannalta kiinnostavaa osaamista. Maininnan arvoisia voivat olla vaikkapa SEM ja SEO, videot, Pinterest, Hubspot, Adobe XD, asiakaspolut ja ostajapersoonat.

 

sukat
Tervetulosukkasi ovat jo puikoilla! Tule pian – ja muista ilmoittaa sukkakokosi hakemuksessasi. 

Näin haet meille

Kuulostaako tämä työpaikalta ja työtehtävältä, jossa viihtyisit ja inspiroituisit pistämään parastasi? Hyvä, laita meille hakemuksesi tulemaan ja kerro, miksi sinä olet etsimämme uusi kaikulainen.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja palkkatoiveesi osoitteella rekry@kaikuhelsinki.fi. Lisätietoja saat soittamalla Inari Anttilalle torstaina 4.3.2021 klo 14–15, puh. 043 824 0090

Tarjoamme vakituisen työn ja hyvät edut. Täytämme paikan heti, kun löydämme etsimämme henkilön, joten laitathan hakemuksesi meille heti. Odotamme sitä jo malttamattomina!

 

 

 

 

 

Tällaisissa tunnelmissa nautimme lounasta syksyllä 2019 Villa Banyerisissa. Espanjan-reissusta meillä on kuvien ja tarinoiden lisäksi muistona pläntti suota, jonka suojelulla kompensoimme lentojen päästöjä. 

Tiedämme, ettei Microsoft Teams ole Espanja, mutta teemme yhteisistä virtuaalitapaamisista myös näinä aikoina mahdollisimman mukavia. Kun kevät koittaa, pääsee taas piknikille toimiston eteen kalliolle tai SUP-palaveriin Töölönlahdelle. Kaikki Kaiussa saavat ehdottaa ideoita työarjen piristämiseksi! Meillä on tapana osallistaa porukkaamme päätöksentekoon. Millainen uusi ääni sinä olisit tähän joukkoon?

 

 


Viisi teesiä viestinnän johtamiseen – mitä kannattaa huomioida vuonna 2021?

Kulunut poikkeuksellinen vuosi on nostanut viestinnän arvostusta selvästi – ja samalla tehnyt jo ennestään ennustamattomasta alasta vielä arvaamattomamman. Eikä maailma ihan heti ole palaamassa ennustettavammaksi. Tälläkin uhalla katsoin kristallipalloon ja yritin nähdä, mihin viiteen seikkaan viestinnän johtamisessa kannattaa tänä vuonna panostaa.

1. Yhteisöllisyyden johtaminen (ja uudelleen keksiminen)

Työyhteisöni on kadonnut, tuntuu moni ajattelevan. Työkaverit ovat monessa organisaatiossa muuttuneet virtuaalisiksi. Niissäkin, joissa eivät ole, fyysistä kohtaamista on jouduttu selvästi rajoittamaan. Lisäksi valtava osa yrityksistä on samaan aikaan joutunut kustannuskuurille, kun pandemia on runnellut taloutta.

Viestintä on osa ratkaisua, kun työyhteisöissä mietitään, miten yhteisöllisyyttä ylläpidetään tai keksitään uudelleen. Yhteisöllisyyden, toisten huomioimisen ja auttamisen on oltava läsnä johdon puheessa, samoin kuin tunteiden – vaikeidenkin – tunnustaminen ja niiden käsittely. Epämuodollisia kohtaamisia on paradoksaalisesti erikseen järjestettävä ja tunteita on käsiteltävä myös yhdessä.

2. Varautuminen

Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman kuvaavat Paranoidi optimisti -teoksessaan työskentelytapaa, joka käsitetään helposti pessimistiseksi. Mutta kun on varautunut erilaisiin vaihtoehtoihin, voi suhtautua tulevaisuuteen optimistisesti: selviämme pahimmastakin vaihtoehdosta, koska olemme varautuneet siihen.

Viestinnässä erilaisia käsikirjoitettuja skenaarioita käytetään paljon esimerkiksi kriisiviestintään varautumisessa ja sen harjoittelussa. Nyt on aika ottaa tuo työkalu laajempaan käyttöön ja miettiä esimerkiksi pandemiaskenaarioita: miten missäkin tilanteessa viestitään ja miten ihmisiä valmistetaan mahdollisiin tuleviin kehityskulkuihin.

3. Yhteiskunnallisuus

Henkilökohtainen on poliittista, sanottiin 1960-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin peruskoulua käyneet muistavat, että tätä seurasi poliittisen allergian aikakausi, jolloin piti teeskennellä, ettei mikään ole poliittista.

Yleinen ilmapiiri on jo pitkään kulkenut kohti poliittisuuden uutta tulemista. Identiteettiä määritellään ja identiteettipolitiikkaa tehdään somessa ja perinteisessä mediassa samalla, kun ilmastonmuutos ja vastuullisuusvaatimukset haastavat organisaatioita entistä voimakkaammin perustelemaan olemassaolonsa ja hyödyllisyytensä.

Kulunut vuosi poikkeustiloineen on lisännyt kierroksia. Etenkin viestit tai kampanjat, joissa korona on jotenkin läsnä, saavat takuuvarmasti liikkeelle myös ne, jotka pitävät rajoituksia ja varoituksia lähinnä hysteriana.

Myös tänä vuonna viestijöiden on oltava entistä paremmin perillä yhteiskunnallisesta keskustelusta ja siitä, miltä organisaation ja sen johdon viestintä ja toiminta sidosryhmien mielestä näyttää. Ja pystyttävä pitämään johto entistä paremmin siitä perillä.

4. Kiinnostavuus

Kiinnostavuuden voidaan ajatella olevan uusvanha viestinnän suunnittelun trendi. Ihmisiä ei kiinnosta organisaatioiden ydinviesti. Viestijän on selvitettävä, mitkä asiat juuri minun kohderyhmääni kiinnostavat ja missä niissä on yhtymäkohta organisaation tavoitteisiin.

Viestintää silti suunnitellaan edelleen liian usein organisaatiolle tärkeistä asioista ja viesteistä lähtien, eikä siitä, mikä kohderyhmää kiinnostaa.

5. Mittaaminen ja arviointi

Mittaaminen ja arviointi ovat viestinnän ikuisuuskysymyksiä, jotka ovat tänä vuonna yhtä ajankohtaisia, kuin aina ennenkin. Jos viestintää aiotaan tehdä tavoitteellisesti, sitä on myös mitattava ja arvioitava.

Maineen tai brändimielikuvien kehityksen vaikutusta vaikkapa myyntiin emme ehkä pysty koskaan aukottomasti ja eksaktisti osoittamaan ja erottamaan muista vaikuttaneista tekijöistä. Yhtä selvää on, että pystymme mittaamaan ja arvioimaan vaikkapa konversiota, tavoittavuutta, reaktioita, mielikuvia ja preferenssejä analytiikan, tutkimuksen ja osallistamisen avulla.

Törmään aina silloin tällöin siihen, ettei viestintää voida ensin mainitusta syystä mitata ollenkaan. Vaikka emme pysty mittaamaan kaikkea aukottomasti, se ei tarkoita, etteikö meidän kannattaisi arvioida viestintää lainkaan.

 

Kirjoittaja

Pete Saarnivaara on Kaiku Helsingin toimitusjohtaja sekä lehmänhermoinen viestinnän neuvonantaja ja organisaattori, joka pääsee toden teolla vauhtiin kriisitilanteissa.

Teksti perustuu Viesti ry:n Viestinnän johtamisen valmennusohjelmaan, jossa kirjoittaja on kouluttajana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/poikkeustila-maineen-nollapiste/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/johtaja-ala-jaa-vaatimusten-vangiksi/


Luppoaikaa välipäivinä? Valista itseäsi viestinnällisillä vinkeillä ja webinaareilla – Tässä Kaiun kärkilista vuodelta 2020

Miten esiinnyt vakuuttavasti virtuaaliympäristössä? Millaista on toimiva mediaviestintä? Mitä tehdä, jos joudut keskelle somekonfliktia? Näihin – ja moneen muuhun kiperään viestintäkysymykseen – saat vastauksia vuoden suosituimmista Kaiku-sisällöistä.

Vuosi 2020 oli viestinnällisesti haastava, mutta erittäin inspiroiva. Niinpä me kaikulaiset olemme tänä vuonna enemmän kuin koskaan käyneet vuoropuhelua kiinnostavan, selkeän ja hyvin johdetun viestinnän merkityksestä.

Maaliskuussa käynnistimme Hyppytunti-pikawebinaarit, joissa pohdimme tärkeitä viestinnän teemoja yhteensä 14 kertaa. Myös blogiin kirjoitimme juttuja ahkerasti kultaisella periaatteellamme: se, mikä on hyödyllistä, on kiinnostavaa. Nyt on aika katsoa, mikä sitten kiinnosti.

Suosituimmat webinaarimme vuonna 2020

  • Vakuuttava esiintyminen virtuaaliympäristössä
  • Viestinnän mittaamisen ja arvioinnin kulmakivet – käytännön oppeja
  • Selkeän viestinnän syystreenit
  • Kiinnostavan mediaviestinnän kulmakivet
  • Näin rakennat viestintästrategian muuttuneeseen maailmaan

Kaikki neljätoista Hyppytunti-tallennetta löydät täältä

Suosituimmat blogikirjoituksemme vuonna 2020

  1. LinkedIn-profiili huippukuntoon näillä kuudella niksillä
  2. Lapset kotona ja töitä pitäisi tehdä – tällä vinkillä selviät
  3. Twitter-profiili – millainen on hyvä?
  4. Mitä jokaisen pitäisi ymmärtää vuorovaikutuksesta?
  5. Vaikuttavan somepostauksen kaava
  6. Johtajien viestintäteot: Kuinka kääntää negatiivinen julkisuus positiiviseksi?
  7. Muistuta mieleesi selkeän viestinnän periaatteet
  8. Selviä somekonfliktista 1-10-100-säännöllä
  9. Poikkeustila on maineen nollapiste
  10. Tätä tarkoittaa saavutettavuus sosiaalisessa mediassa

Suosituimmat jutut vahvistavat näkemystämme siitä, että konkreettiset vinkit ja käytännön opit kiinnostavat eniten yleisöjämme. Sillä linjalla jatkamme myös vuonna 2021 – ja otamme mielellämme toiveaiheita vastaan!