Viestijä – älä vaivu radiohiljaisuuteen! Audiomedia vaikuttaa, tavoittaa ja puhuttelee

13.04.2021

Podcastit kasvattavat suosiotaan – ja hyvä niin! Uusia viestinnän välineitä tarvitaan. Kannattaa kuitenkin pitää vanhat hyvät keinot mielessä: radio tavoittaa jopa yhdeksän suomalaista kymmenestä. Fiksu viestijä voi hyödyntää radiota muuhunkin kuin mainontaan.

Radio – monelle tulee ensimmäisenä mieleen vanhan FM-radion kohina, merisää ja toivelaulut. Ehkä myös kaipuu menneeseen. Ei kai kukaan enää kuuntele radiota, saattaa joku miettiä. Mitä silläkin tekee, onhan meillä suoratoistopalvelut. Väitän, että radion valtavaa potentiaalia voisi hyödyntää viestinnän alalla enemmänkin.

Vuonna 2020 kaikesta audion kuuntelusta Spotifyn osuus oli 11 % ja podcastien osuus 3 %. Kuinka ollakaan, radio kahmaisi osuudekseen huimat 77 %. Radiovastaanottimien ääressä oli viikoittain noin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Koronavuosi toi mukanaan monia trendejä, mutta radion tavoittavuuteen se ei juurikaan vaikuttanut.

Luvut ovat ehkä yllättävän korkeat, mutta toisaalta perusteltavissa. Radio on erinomainen median muoto, koska sen kautta on mahdollista välittää aivan ainutlaatuisia sävyjä ja tunnetiloja. Radio on itse asiassa hyvin intiimi media – se on läsnä, ajankohtainen, mukautumiskykyinen ja usein jopa vuorovaikutteinen.

Tähän menestysreseptiin pohjautuu usein myös somen valtava suosio. Toki radio on vapaa myös algoritmeista ja viraaliudesta, joiden armoille sosiaalisen median käyttäjä väkisinkin joutuu. Radiota voi kuunnella myös ilman, että tarvitsee tuijottaa herkeämättä puhelimensa ruutua.

Onko oikeasti olemassa hienompaa mediaa?

Arjen pelastaja, lenkkiseura, maailman avartaja

Audiomedia vaikuttaa, tavoittaa ja puhuttelee – kaiken järjen mukaan ei ole edes ihme, kuinka ikivanha radio on voimissaan vielä tänäkin päivänä. Sen puolesta puhuvat myös syyt, joiden takia radiota kuunnellaan.

“Itselleni radio on jo vuosia tarjonnut seuraa lenkkeilyyn, kahvinkeittoon ja tiskaamiseen, mutta myös uutta musiikkia, osuvaa huumoria ja kiinnostavia näkökulmia.”

RadioMedia tuotti huhtikuussa 2020 kyselyn, jonka mukaan radio toi kuulijoiden elämään lohtua poikkeuksellisena aikana. Kyselyn avoimissa vastauksissa mainittiin radion rooli arjen rytmittäjänä, ystävänä ja ajankohtaisen tiedon tarjoajana. Radio pitää kiinni arjessa, tarjoaa pysyvyyttä ja tunnetta normaaliudesta, sekä tuo kuulijoilleen iloa ja informaatiota.

Korona-aika on taatusti korostanut radion merkitystä monen elämässä, myös allekirjoittaneen. Ei kuitenkaan sovi kiistää, etteivätkö yllä mainitut piirteet päteneet radioon mediana silloinkin, kun vielä elimme normaalia arkea ilman pandemiaa.

Itselleni radio on jo vuosia tarjonnut seuraa lenkkeilyyn, kahvinkeittoon ja tiskaamiseen, mutta myös uutta musiikkia, osuvaa huumoria ja kiinnostavia näkökulmia. Ennen kaikkea olen löytänyt uuden tavan rentoutua: kuulokkeet korviin, suosikkiradio-ohjelma pyörimään, ja kaikki arjen suuret sekä pienet harmit unohtuvat taatusti.

4,4 miljoonaa kuulijaa viikossa

Oma polkuni radion pariin liittyy toki myös siihen, että minulla on loputon mielenkiinto audiovälitteistä viestintää kohtaan. Musiikin rooli, puheääni ja -tyyli, ääniefektit, äänilogot ja jopa äänellä brändäys – nämä kaikki ovat elementtejä, joihin törmää jatkuvasti paitsi radion, mutta myös muiden medioiden yhteydessä. Relevantti viestijä viestii omalla äänensävyllään, mutta miksei myös äänellään.

Entäs sitten podcastit? No toki! Podcastien suosio on viime vuosina noussut raketin lailla ja hyvä niin, sillä onhan niissäkin kaikki audion monipuoliset mahdollisuudet välittää sisältöä välittömällä otteella.

Toisaalta audioviestinnästä kiinnostuneiden kannattaa muistaa, että podcastien todellinen kuuntelumäärä ei toistaiseksi yllä lähellekään radion vastaavia lukemia. Kun tehdään markkinointiviestintää audion muodossa, radion mahdollisuudet usein unohtuvat, vaikka kuulijoita on viikoittain 4,4 miljoonaa.

Myös mediasuhteista kiinnostuneen kannattaa pitää radion huima tavoittavuus mielessä. Pelkästään kaupallisia radiokanavia Suomesta löytyy 60. Lisäksi epäkaupallinen tarjonta ja yksittäisten radio-ohjelmien suuri määrä mahdollistavat sen, että ihan jokainen löytää itselleen pääsyn audion mahtavaan maailmaan. Niin, ja onhan radio radiota, vaikka se kuunneltaisiin suoratoistopalvelusta silloin, kun itselle sopii.

Radio tavoittaa, vaikuttaa, luo yhteisöjä, kulkee mukana missä vaan, ja toimii sekä ajankohtaisesti että pitkällä hännällä. Viestijä – ethän siis unohda radiota, maailman hienointa mediaa?

Psst..! Meillä Kaiussa löytyy osaaminen radiojuttujen tuottamiseen, joita tarjoamme kanaville sellaisenaan lähetyksissä soitettavaksi. Tuottamamme radiojutut ovat kuin puhuttuja tiedotteita, jotka olemme kohdentaneet radioformaattiin sopiviksi. Radiojutut eivät ole mainoksia eikä niitä myydä kanaville – teemme niitä aidosti kiinnostavista sisällöistä ja laatu edellä. Olisiko sinulla aihe, jolle haluaisit näkyvyyttä radiojutun muodossa? Ole yhteydessä!

 

Kirjoittaja

Rosa Lehtokari on viestinnän opiskelija ja Kaiun viestintäharjoittelija. Radionsa hän kuuntelee hauskojen juttujen ja päräyttävän musiikin toivossa. Rosa uskoo, että laadukkaalla ja saavutettavalla viestinnällä voi saada aikaan suuria.

Lähteet:

Finnpanel: Kansallinen Radiotutkimus, vuosiyhteenveto 2020

RadioMedia: Radio koronakaranteenin aikana

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä sisällöistä:

Viestintää äänellä  kuinka suunnittelet toimivia podcasteja ja radiotiedotteita 

Hyppytunti-pikawebinaarien tallenteet

Viisi teesiä viestinnän johtamiseen  mitä kannattaa huomioida vuonna 2021?

Viisi teesiä viestinnän johtamiseen – mitä kannattaa huomioida vuonna 2021?

 

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje