Vaihtoehtoista kriisinhallintaa

15.03.2017

Markku Vänskä

Viime viikkojen uutisia ovat hallinneet erilaiset inhimilliset erehdykset. Osa julmiakin mittasuhteita saaneita väärinymmärryksiä, osa kommelluksia juhlavissa puitteissa. Puhumattakaan poliittisella kentällä kasvavasta ajattelemattomuudesta.

Selitettävää on riittänyt, niin julkisuuden henkilöillä kuin PR-ammattilaisilla. Kriisien määrä ei varmasti ole merkittävästi kasvanut, mutta viestinnän näkökulmasta mielenkiintoista on vaihtoehtoisten selitysmallien esiinmarssi. Perinteisesti kriisiviestinnän sääntöihin on kuulunut empatia, vastuun kantaminen ja johtajuuden osoittaminen: teemme kaikkemme, ettei tapahtunut toistu. Väitän, että organisaation ja yksilönkin maineenhallinnan kannalta nämä perusasiat toimivat edelleen parhaiten.

Vaihtoehtoisten totuuksien maailmassa näyttää nousevan myös toisenlaisia keinoja. Kykyä tähän on osoitettu jopa vahvasti demokraattiseen perinteeseen nojautuvassa eurooppalaisessa perheessä. Suoranaiseksi taiteeksi vaihtoehtoinen kriisiviestintä on hiottu viime kuukausina Amerikan Yhdysvalloissa. Asioita kyseenalaistavalle medialle kerrotaan, että kokonaisuus ja hyvät aikomukset ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset virheet. Pahoittelusta tai anteeksipyynnöistä ei ole tietoakaan.

Pirstaloituneen todellisuuden keskellä valtaapitävät ilmeisesti uskovat, että vaihtoehtoinen kriisinhallinta voi onnistua, jos pystyssä pidettävä kulissi on riittävän suuri. ”Mitä suurempi valhe, sitä suurempi on mahdollisuus, että siihen uskotaan”, opetettiin jo kolmannessa valtakunnassa. Itse suosittelen kaikille perinteisempää, hieman nöyrempää lähestymistapaa. Mitä korkeammalta putoaa, sitä pahempia jälkiä joutuu lopuksi siivoamaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kriisiviisastelijan viisi ohjetta –  “Kokosimme kriisiviestinnän huoneentaulun kriisiviestinnän asiantuntijoiden ja päivystävien dosenttien avuksi.”

Tuorein Trump-Twitter -ilmiö: kapinallistilit – “Twitterin kapinallistilit ovat osaltaan muistutus yhdestä kiinnostavuusmuotoilun lähtökohdasta: ajattele aina ensimmäisenä yleisöäsi.”

Delfiinien siirron ajankohta ei kuulu sinulle –  “Somenärkästyjien ei tarvitse närkästymistään selitellä. He eivät joudu perustelemaan, miksi heidän olisi pitänyt tietää ajankohta, jolloin Särkänniemestä siirretään delfiinejä. Vakavasti otettava media sen sijaan joutuu jälkikäteen keksimään perusteluja sille, miksi siirron ajankohta on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, josta pitää repiä otsikoita.”

 

Kuva: iStock Photo

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA