Urheilun ja rakentamisen juhlaa Sotshissa

07.02.2014

Kimmo Kuokka

Sochi 2014 - (c) Artis Rams, Flickr

Olympiamitaleista kilpaillaan seuraavien parin viikon ajan Putinin aavistuksen hätäisesti kasatussa Xanadussa eli Sotshissa. Media on jo muutaman kuukauden ajan raportoinut rakennustöihin liittyvistä epäselvyyksistä ja korruptiosta. Kisojen alla huolta herätti mm. toimittajien journalistinen vapaus sekä ihmisoikeusasiat. Venäjän homokammo on myös saanut palstatilaa ja Saksan joukkue ottaa asiaan selkeästi kantaa jopa kisa-asuillaan, vaikka se ei sitä virallisesti myönnä.

Huumoriksi kritiikki Venäjän kisajärjestelyjä kohtaan kääntyi siinä vaiheessa, kun ensimmäiset kisavieraat ehtivät paikalle. 51 miljardin dollarin budjetista huolimatta urakka olikin ns. vaiheessa. Eri maiden toimittajat ja urheilijat ovat jo viime viikonlopusta lähtien raportoineet kummallisuuksista kisakylässä ja hotelleissa. Jos etukäteen olisi ollut tiedossa, että Sotshissa on huutava pula hehkulampuista ja suihkuverhoista, niin olisin matkustanut sinne hehkulamppusuihkuverhokauppiaana ja tullut rikkaana miehenä takaisin.

Erilaiset kummallisuudet ovat levinneet tehokkaasti Twitterissä, jonne ilmaantui jo ennen kisoja useampikin tili raportoimaan vain ja ainoastaan Sotshin ongelmista – ja hashtageja (suom. hästäki) piisaa sitäkin enemmän. Tässä muutamia viestejä toimittajilta:

  • CNN varasi noin tusinan huoneita, paikalle saavuttaessa vain yksi löytyi. Sehän oli tällaisessa kunnossa.
  • Varoitukset ja ohjeet ovat oma lukunsa. Venäjällä käytetylle WC-paperille on oma paikkansa.
  • Hotellin respa ilmoitti, että kun vettä joskus alkaa tulla, niin ”se on vaarallista kasvoille”. No siltä näyttää.
  • Torstaina (vuorokautta ennen avajaisia siis) matkalla mediakeskukseen näytti tällaiselta.

Laajempi kokoelma Sotshin mielenkiintoisia sattumuksia löytyy mm. osoitteesta https://twitter.com/SochiProblems.

Tovi sitten naurua herätti erään amerikkalaistoimittajan viesti, jossa hän yritti vaihtaa kolmea löytämäänsä hehkulamppua ovenkahvaan, jotta saisi huoneensa oven kiinni. Kovempi kohtalo oli saksalaisella valokuvaajalla, jonka ensimmäinen hotellihuone oli täynnä rakennusrojua tms. Hän sai sentään uuden huoneen, mutta siellä oli nukkumassa lauma rakennusmiehiä. Kolmanteen huoneeseen hän ei edes päässyt, kun hissin oven avautuessa käytävällä juoksi villikoiria. Kyseisen valokuvaajan myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.

Snoukkailu ja muut Suomelle potentiaaliset mitalilajit

Tänään urheilun ulkopuoliset asiat (toivottavasti) unohtuvat, kun olympialaiset potkaistaan kunnolla käyntiin avajaisten myötä. Suomen joukkue lähtee mitalijahtiin jälleen kerran altavastaajan asemasta käytännössä kaikissa perinteisemmissä lajeissa. Vain lumilautailussa Suomi on jo etukäteen yksi vahvimmista mitalirohmuista. Kyllä, käytin tosiaankin sanaa rohmu, sillä onnistuessaan Suomen snoukkaajat tuovat mitaleita useammasta lajista (slopestyle, big air, halfpipe) sekä miesten että naisten puolella. Snoukkamitaleita ei kannata väheksyä, sillä pahimmassa tapauksessa Suomi ei kisoista kotiin muita mitaleja tuo ollenkaan.

Perinteisten lajien edustajista Suomen vahvin mitalisuosikki on Kaisa Mäkäräinen. Itse asiassa olen pettynyt, mikäli Kaisa ei tule kisoista kotiin kahden mitalin kanssa. Supersuorituksella hän ottaa mitalin jokaisessa startissaan, mutta parhaat mahdollisuudet hänellä lienevät pikamatkalla ja takaa-ajossa. Kaikki on kuitenkin kiinni taulujen putoamisesta.

Yksi hyvin potentiaalinen mitalilaji on pikaluistelu, jossa sekä Poutalalla että Koskelalla on onnistuessaan mahdollisuudet mitaliin. Valitettavasti tämän kauden tulosten valossa mitali edellyttää kummaltakin perusvarman vedon sijaan täydellistä vetoa. Toivottavasti Koskela on saanut luistimiensa terät kestämään – edes olympialaisten kisapyrähdysten ajan.

Mäkihyppy, yhdistetty ja maastohiihto: ei mitalisadetta

Mäkihypystä tai yhdistetystä yksikin mitali olisi jättiyllätys, jo sijoitukset kymmenen sakkiin olisivat positiivisia tuloksia. Myöskään alppihiihdosta ei kannata odottaa yhtään mitään Romarin jättäessä kisat väliin ja Poutiaisen kurvaillessa varjojen mailla aiempiin kausiin verrattuna.

Miesten maastohiihdossa suomalaiset odottavat sitä kuuluisaa pöljää päivää, mikä todennäköisimmin ei kohdalle osu. On se muuten kumma juttu, kun norjalaisille riittää normaali päivä mitalivauhtiin, mutta suomalaisilta se vaatii noin kerran kolmessa vuodessa kohdalle osuvan supersuorituksen.

Naisten hiihdosta saa ja pitääkin odottaa mitalia. Sprinttiviesti sekä normaali viestihiihto lienevät varmimmat mitalilajit, mutta myös yksilömatkoilta voi tulla kilisevää kaulaan. Tosin kolmen kärkeen on sen verran tunkua, ettei Suomen joukkueen tarvitse edes pahasti tumpeloida jäädäkseen kokonaan ilman mitalia myös naisten hiihdossa.

Jääkiekko ja muut lajit

Jääkiekko aiheuttanee eniten parranpärinää suomalaisissa keskiolutbaareissa, joko hyvässä tai pahassa. Miesten puolella mitali vaatii jälleen kerran erinomaista suoritusta, mutta kisojen pelijärjestelmän ansiosta lähes puolet matseista voi surffailla puolivaloilla: vasta puolivälieräottelu käytännössä määrittelee joukkueen onnistumisen. Mitalille on kaikki mahdollisuudet, mutta pahasti ei kannata pettyä, jos sitä ei tulekaan. Naisten puolella pronssimitali on suorastaan tyrkyllä. Sitä kirkkaammat vaatisivat jättiyllätyksen ja neljäs tila puolestaan olisi pettymys.

Freestyle-hiihtolajeista ei kannata odottaa menestystä vastaavalla tavalla kuin lumilautailussa, mutta suomalaisten osaamisesta ja ennen kaikkea odotuksista lajin tulevaisuuden varalle kertoo se, että Suomea edustaa Sotshissa peräti kymmenen freestyle-laskijaa. Heistä konkreettisimmat mitalitoiveet kohdistuvat Jouni Pelliseen skicrossin puolella. Pellinen oli viime talvena MM-kisoissa neljäs ja ainakin kaveri itse lähtee kisoihin mitalinkiilto silmissään, joten penkkiurheilijoiden kannattaa seurata miehen suorituksia suurella mielenkiinnolla.

Kisoissa kilpaillaan myös muutamassa lajissa, joissa Suomella ei ole edustusta ollenkaan. Taitoluistelun ja curlingin jääminen ilman edustajaa harmittanee osaa kotikatsomoista, mutta se ei taida suomalaisia juuri hetkauttaa, että skeletonin ja ohjaskelkkailun mitalit jaetaan ilman suomalaisia.

Reilun parin viikon päästä olen joko näiden ennakkoanalyysien ansiosta joko suuri guru tai istun häpeäpaalussa toimistomme nurkassa. Jälkimmäinenkään vaihtoehto ei pelota, sillä se on tullut jo tutuksi.

 

Kuva Flickr-käyttäjältä Artis Rams. Julkaistu Creative Commons -lisenssillä.

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje