Tohtori Gong ja arvotutkimuksen arvo

24.01.2014

Jukka Koivisto

Kenraali Adolf Ehrnrooth tiivisti oman johtamisoppinsa sota-ajan kokemuksistaan: ”joukkoja on johdettava edestä”. Se tarkoittaa kykyä tehdä päätöksiä, kantaa niistä vastuu ja näyttää omaa esimerkkiä. Se ei tarkoita ärjymistä, karjumista tai alaisten kyykyttämistä tai muuten huonoa kohtelua.

Viime päivinä Suomessakin on sukeutunut keskustelu, voiko tätä maata enää johtaa edestä kun yhteiskunta on arvomaailmaltaan  pirstaloitunut  ja mosaiikistunut. Enää ei ole tunnistettavissa yhtenäiskulttuuria, joka olisi yhteiskuntakehityksen selkäranka.

Kysymys on perimmältään yksilön muuttuvista arvoista. VTT Martti Puohiniemi toteaa:

”Arvot ovat ihmisen tietoista persoonallisuutta ja siksi mukana kaikessa, mitä ihminen tekee”.

Pelkistäen yksilö rakentuu arvoista, asenteista ja mielipiteistä. Arvot ovat sangen pysyviä, asenteet muuttuvat jo paljon sukkelammin ja kuten tunnettua mielipiteet voivat vaihdella esimerkiksi 30 sekunnin välein. Arvotutkimus vaatii syvällistä perehtymistä. Monet arvotutkimuksiksi mainostetut ovat lähinnä mielipidetutkimuksia. Vastaus kysymykseen ”Pitäisikö Suomen erota EU:sta?” ei ole arvo vaan mielipide.

Suomessakin tutun Monitor –tutkimuksen luoja Daniel Yankelovich löysi 1960 –luvun lopulla Yhdysvalloissa murroksessa olevan kansakunnan kansalaisoikeusliikkeen, opiskelijoiden aktivoitumisen ja Vietnamin sodan vastaisten mielenosoitusten saattelemana. Auktoriteettien asema horjui. Yksilöllisyys vahvistui ja itsensä toteuttamisesta tuli keskeinen arvo.

Ronald Inglehart on tutkinut arvomuutoksia globalisoituvassa maailmassa.  Hänen johtopäätöksensä on, että arvomuutokset vaikuttavat kansakuntien taloudelliseen kehitykseen, poliittisten puolueiden strategioihin ja perinteisten instituutioiden asemaan. Läntisissä hyvinvointiyhteiskunnissa kansalaisten huomio kiinnittyy hyvinvointiin – well-being on tärkeää. Vapaa-aikaa, laadukasta perhe-elämää, hyvää ja laadukasta ruokaa sekä omaa fyysistä hyvinvointia arvostetaan nyt yli kaiken. Yksilökeskeisyys on vahvistunut. Suomalainen ei koe olevansa osa suurta massaa. Hän tietää mitä haluaa. Samalla vanhat perinteiset instituutiot on haastettu. Se koskee kirkkoa, puolustusvoimia, ammattiyhdistysliikettä, yritysten etujärjestöjä, puolueita ja koko virkakoneistoa. Kriisissä olevan puolueen läpivalaisussa kannattaa ensin esittää kysymys, onko yhteiskunnan arvo-ilmasto ajanut puolueen tavoitteiden ohi?

Yrityksille arvot ovat tärkeitä. Ne ovat kartta tavoitteiden toteuttamiseen. Nuori sukupolvi rekrytointihaastatteluissa kysyy, mikä on teidän arvomaailmanne? Johtajuus muuttuvassa arvoilmastossa ei ole sen hankalampaa kuin aiemminkaan, mutta erilaista se on. Johtajan pitää silti yhä johtaa edestä ja näyttää suuntaa. Se tarkoittaa yhä kykyä kuunnella, tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuu.

Aikanaan kuuluin kansainväliseen verkostoon, joka sai nimen FEIG – Free Enterprise Information Group. Se oli 20 OECD -maan teollisuusjärjestöjen verkosto, joka kerran vuodessa kokoontui analysoimaan kunkin maan asenne- ja arvomuutoksia. Kaikista kokouksista tehtiin yhteenveto tavoitteena löytää heikkoja signaaleja, orastavia muutoksen aihioita.

Joukkoon kuului myös eräs tohtori Gong, joka edusti Korean teollisuusliittoa. Hänet oli palkattu tekemään arvioita sellaisista globaaleista muutosvirroista, jotka vaikuttivat yritysten toimintaan ja kuluttajien käyttäytymiseen. Kun me muut selostimme omissa maissamme tehtyjen tutkimusten tuloksia, Korean tohtorilla oli muun materiaalin ohella kiintoisa metodi. Hän matkusti joka vuosi Yhdysvaltojen länsirannikolle San Fransiscoon, Los Angelesiin sekä Berkleyn ja Stanfordin yliopistoihin. Siellä hän kulutti paljon aikaa mm. kirjakaupoissa tutkien uusien kirjojen nimikkeitä. Hänellä oli vakaa käsitys, että mikä Kaliforniassa – ja erityisesti Piilaaksossa – oli uutta nyt, olisi parin vuoden kuluessa kuuma keskustelunaihe myös muualla maailmassa.

Tohtori Gong teki viiltävän hyviä analyysejä. Enää tuo metodi tuskin toimisi. Maailma on kutistunut. Siitä internet ja sosiaalinen media ovat pitäneet huolen. Ehkä juuri siksi arvotutkimus elää uutta nousukautta.

 


Kuva Flickr-käyttäjältä Nicholas Eckhart (Creative Commons)

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje