Tietoyhteiskunta-akatemia, seksi ja väkivalta

23.03.2017

Jukka Relander

Bill Gates ehdotti pari viikkoa sitten, että jos kerran työt siirtyvät roboteille, robottien pitää alkaa maksaa veroa.

Raikas avaus. Itsekin voisin luetella tehtäviä, jotka voisi siirtää peltipurkin näköiselle työkaverille. Ja jos kolmasosa yrityksemme työvoimasta korvattaisiin koneilla, työntekijät maksaisivat vähemmän veroja, ja vastaavasti, työllisyys alenisi. Robotit siis verolle.

Mutta entä jos robotit olisivat sen verran älykkäitä, että ne alkaisivat kysellä miksi niiden pitää maksaa veroja palveluista, joita ne eivät käytä? Robotti ei käy lääkärissä, kouluta lapsiaan eikä käy kirjastossa. Miksi ne ylläpitäisivät kömpelöitä ja hidasälyisiä ihmisiä, jotka rapistuvat ennenaikaisesti, joita on vaikea korjata ja joita pitää kouluttaa vuositolkulla yksinkertaisiin tehtäviin, jotka robotti oppii sopivan softan saatuaan minuutissa?

Visio meitä älykkäämmistä koneista ei ole enää täysin utooppinen. Ruotsalainen teknoguru Nicklas Bergman alusti aiheesta helmikuussa Tieken järjestämässä Tietoyhteiskunta-akatemiassa, joka kokosi toista kertaa päättäjiä ja alan toimijoita yhteen pohtimaan digitalisaation sivuvaikutuksia elämällemme. Kaiulla on ollut ilo olla mukana järjestämässä akatemiaa Tieken kanssa. Akatemian toinen osa on tänään, torstaina.

Bergman puhui singulariteetista, joka teknologisessa asiayhteydessä tarkoittaa hetkeä, jolloin koneet kehittyvät niin pitkälle, että ihmisellä ei ole enää mahdollisuuksia ymmärtää niitä.

Teknologian kehittymiseen liittyy myös mahdollisuus, että robotit tulevat tietoiseksi itsestään ja alkavat sen myötä tahtoa asioita ja varjella omaa olemistaan. Tuo näkymä on edelleen etäinen, mutta ei utooppinen. Pelaamaan ohjelmoidut koneet ovat esimerkiksi osoittaneet sitä suurempaa agressiivisuutta pelissä, mitä älykkäämpiä ne ovat. Ne haluavat voittaa.

Digitalisaation ydin ei kuitenkaan ole teknologian tarjoamissa uhkakuvissa, vaan hyödyissä. Neljäs teollinen vallankumous on käynnissä, ja se tarkoittaa yhä useampien asioiden kytkeytymistä yhä tehokkaampaan verkostoon. Suomessa on, kiitos Nokian huippuvuosien, yksi maailman parhaista langattoman osaamisen keskittymistä. Tästä voi syntyä uutta vipinää talouteen, kun 5G-verkot ja esineiden internet tulevat osaksi arkea.

Ykkösten ja nollien entistä villimpi tanssi servereiden uumenissa ei tee ihmistä tarpeettomaksi, mutta työ muuttuu, kuten Aalto-yliopiston professori Kristiina Mäkelä muistutti puheenvuorossaan. Työ irtoaa ajasta, paikasta ja työsuhteesta vielä nykyistä enemmän. Katkoton Skype-palaveri onnistunee laboratorio-olosuhteissa ehkä jo ensi vuosikymmenellä.

Kasvokkaista kohtaamista ei silti voi korvata. Ihmisen ja koneen ero on edelleenkin ruumiillisuudessa, ja fyysinen läsnäolo on aina eri asia kuin ruudulla näkyvät kasvot tai sosiaalisessa internetissä näkyvät identiteetit – olivat ne sitten todellisia tai kuviteltuja. Fyysinen kohtaaminen sisältää aina mahdollisuuden kahteen asiaan: seksiin ja väkivaltaan. Käytännön tilanteissa, kiitos kulttuuristen rajoitteiden, nämä ilmenevät haluna tulla tunnustetuksi, nähdyksi ja noteeratuksi, samalla kun välttelemme väkivallan mahdollisuutta käyttämällä kykyämme asettua toisen asemaan, ja noudattamalla hyviä tapoja. Lyhyt vilkaisu mihin tahansa nimimerkillä käytävään nettikeskusteluun osoittaa, mihin ruumiillisuuden puuttuminen kommunikaatiosta johtaa.

On mahdollista, että ruumiiton tekoälyllä varustettu robotti suhtautuu lähiympäristöönsä samalla sensitiivisyydellä kuin nimimerkin takana piileskelevä nettirasisti, vaikka olisikin taitava pelaamaan shakkia. Se ainakin on varmaa, että uusia eettisiä kysymyksiä on edessä. Tekoälyllä varustetun robotin voi ehkä laittaa verolle, mutta en laittaisi sitä asepalvelukseen ja opettaisi ampumaan. Empatiaa ja vuorovaikutustaitoja ei voi korvata koneilla, koska niillä on ruumiillinen alkuperä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

2016 Kuumat perunat: Data ja luottamus  –  “Datavuotojen aikakaudella yritys, joka pystyy uskottavasti lupaamaan asiakkailleen heidän tuottamansa datan turvallista säilyttämistä ja käsittelyä, nousee markkinajohtajaksi.” 

Onko start-up -skene ylikuumenemassa? – “En lainkaan hämmästele, mikäli hollantilainen sijoittaja pitää pienen pohjoisen maan startup-ilmapiiriä ylikuumentuneena.”

Seitsemän teesiä uudelle tietoyhteiskunnalle – “Ajatus on yksinkertainen, mutta railakas. Uusi tietoyhteiskunta ei saa eikä voi olla vain yhtiöiden yhteiskunta. Aktiivisesti sisältöä tuottavat ihmiset ovat uuden tietoyhteiskunnan tekijöitä, eivät sen kohteita.”

Kuva: Petri Krook

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje