Tieteen viestijä – muista nämä, kun kirjoitat tutkimuksesta uutista

Elina Kirvesniemi

26.03.2019

Yleistajuinen tiede on sisältöä, joka pohjautuu tutkimustietoon. Se pyrkii välittämään tutkimustietoa muille kuin alan tutkijoille, ja sen vuoksi se vaatii yleistajuistamista. Mutta mitä tehdä silloin, kun tieteestä tulisi viestiä yleistajuisesti suurelle, heterogeeniselle yleisölle? Tässä seitsemän vinkkiä siihen, miten muotoilet tutkimuksesta selkeän uutisen.

Yleistajuistaminen on tarkkuudesta tinkimistä. Se sattuu, kun yksityiskohtia täytyy karsia. Virkkeitä täytyy lyhentää. Yhteen lauseeseen saisi mahtua vain yksi ajatus, lähteistäkin vain tärkeimmät kirjataan ylös.

Mutta se on sen väärti. Nykylukijat ovat verkossa usein silmäilijöitä, ja moni viettää tekstin parissa vain hetken. Vaikka tiedejournalismin lukijan voidaan olettaa olevan sivistynyt maallikko – heidänkin joukkoonsa mahtuu monenlaisia lukijoita. Minkä asian jätät lukijan selvitettäväksi? Entä minkä kerrot ja avaat kunnolla tekstissä?

Tässä seitsemän vinkkiä tieteen yleistajuistamiseen:

1. Mikä on tekstin kohderyhmä? Selvitä, kenelle kirjoitat

Yleistajuistamisessa on tärkeää tietää, kenelle kohderyhmälle kirjoitat. Tarkastele kohderyhmääsi ja selvitä se, jos et tiedä kohderyhmää. Mitä juuri nämä ihmiset tietävät aiheesta, joille kirjoitat? Mitkä ovat kohderyhmän oletukset aiheesta? Entä mikä on yhteinen oletettu tietopohja? Kun tiedät, kenelle kirjoitat, osaat myös hahmottaa, minkälaista kieltä käytät ja kuinka paljon sinun tulee yleistajuistaa kirjoitustasi.

2. Muista uutiskaava – tärkeimmät tulokset heti kärkeen

Koukuta lukija uutiskärjellä. Vaikka tutkimus on kirjoitettu perinteisellä IMRD-rakenteella (Introduction, Methods, Results, Discussion), käännä sinä rakenne toisinpäin uutisjutussa. Sen sijaan, että lähtisit taustoittamaan juttua, aloitakin tuloksilla ja johtopäätöksillä. Siten lukijan huomio kiinnittyy heti alussa kaikkein tärkeimpiin tuloksiin, eivätkä tulokset jää vahingossa tekstin hännäksi, jossa ne saavat kaikkein vähiten huomiota.

3. Terminologia tekee kielestä yleistajuisen

Muista selventää tutkimuksen terminologia yleistajuisessa tekstissä. Mieti, millaiset asiat ovat sellaisia, että ne pitää nimetä tekstissä. Entä mitä voidaan kertoa tieteellisiä termejä käyttämättä? Muodosta vaikeille termeille synonyymejä, mutta muista tarkistaa, vastaako synonyymi sen alkuperäistä tarkoitusta. Mieti kaksi kertaa, mitä sinun kannattaa selittää auki vielä esimerkein, jotta termi avautuu?

4. Hyödynnä kielikuvia, tee tekstistä elävää

Yleistajuiset metaforat, eli kielikuvat tuovat tieteelliseen sisältöön ymmärrettävyyttä. Tekstissä saa olla väriä – kielikuvat, niin metaforat kuin vertaukset myös tuovat tekstiin koukuttavia hetkiä, joiden avulla ihminen voi tunnistaa asian liittyvän hänen elämäänsä. Kielikuvat tuovat tuttuutta muuten ehkä kaukaisiin ja vaikeasti hahmotettaviin aiheisiin. Pidä ideointihetki ja testaa, millaisia kielikuvia keksit tekstiisi. Kokeile niitä ulkopuolisella henkilöllä ennen tekstin julkaisua. Miten hyvin vertaukset ja metaforat aukeavat? Millaisia mielikuvia niistä lukijalle herää?

5. Tuo lukija lähelle: puhuttele häntä, säätele kirjoituksen henkilökohtaisuutta

Pohdi, miten kirjoittamasi uutinen vaikuttaa tekstisi lukijaan. Voit käyttää sinä-muotoa tai jopa käskyttää lukijaa. Voit myös säädellä yleistajuisen tekstin henkilökohtaisuutta ja kokeilla, miten kuvailu ja pohdinta taipuvat dramaattiseksi kertomukseksi. Entä toimisiko tekstityypissä tarinallinen, minä-muotoinen kerronta?

6. Tieteestä on vaikeaa saada otetta, jos mikään ei ole varmaa

Tieteessä usein mikään ei ole varmaa, jollei siitä ole aivan täyttä, 100-prosenttista varmuutta. Tämän vuoksi tiedeteksti sisältää varmuuden epämääräisiä muotoja, kuten ”ehkä”, ”todennäköisesti”, ”ilmeisesti”. Ne eivät kuitenkaan helpota tekstin ymmärtämistä, ja siksi media esittää usein todennäköisyydet totuuksina. Selkeytä siis tekstisi niin, ettet jätä lukijaasi hämmentyneeksi.

7. Suhteuta numerot, tieteen ja yleiskielisen tekstin tarkkuudessa on eroja

Muista muuttaa tarkat arvot ja osuudet sellaisiksi, että lukijan on helppo sisäistää ne. Tieteen ja yleistajuisen tekstin tarkkuudessa on eroja. Muista, että tutkija pyrkii tarkkuuteen, mutta yleistajuinen kirjoittaja helppolukuisuuteen. Vähennä siis tekstistä lukuja. Pyöristä ne luvut, joita käytät. Suurille luvuille voit pohtia esimerkkejä kuvaamaan niiden laajuutta, jolloin lukijan on helpompi suhteuttaa mittakaava.

Elina Kirvesniemi on Kaiun viestinnän suunnittelija ja kirjoittaja, joka on opiskellut kuluneen lukuvuoden ajan tiedeviestintää työn ohella Tampereen yliopistossa. Tiedeviestinnässä Elinaa kiinnostaa erityisesti se, miten tieteellistä tekstiä yleistajuistetaan ja millä keinoilla tiede tuodaan suuren yleisön tietoon. Erityisen ilahduttavia tiedeviestintähetkiä ovat ne, jolloin törmää mediassa tiedejuttuun, joka on ymmärrettävä ja selkeä.

Lähteet:

Raevaara, Tiina (2016) Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle. Tampere: Vastapaino.

Rahtu, Toini (2013) Tieteellisestä yleistajuiseen kielenkäyttöön. Teoksessa Urpu Strellman & Johanna Vaattovaara (toim.) Tieteen yleistajuistaminen. Helsinki: Gaudeamus, 99–116


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

”Toimittaja pilasi haastattelun”

Viestijän tulevaisuus – tasapainoilua JOMOilun ja FOMOilun välillä?

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje