Täydellisen tiedotteen jäljillä, osa 1: Keskinäisen kehumisen kerho ei kiinnosta

25.09.2014

Salla Syrman

OSA 2: “OTSIKOINNIN NYRKKISÄÄNNÖT JA MITEN RIKKOA NIITÄ”
OSA 3: “KAKSI SILMÄÄ EI RIITÄ”

Rakastan hyviä tiedotteita. Niiden kirjoittaminen on taitolaji, ja parhaimmillaan yhtäkään merkkiä ei käytetä turhuuteen. Siksi sanojen tuhlaus itsestäänselvyyksillä kehuskeluun nostaa karvat pystyyn.

”Olemme iloisia ryhtyessämme yhteistyöhön Yritys A:n kanssa. Yrityskauppa mahdollistaa kustannustehokkaiden palveluidemme monipuolistumisen joustavasti muuttuvilla markkinoilla”, sanoo (jaarittelee?) Yritys B:n toimitusjohtaja N.N.

> Ihanko totta, ei siis harmita, että kauppaa tuli?

”Haasteenamme oli yhdistää innovatiivisesti teknologia ja design. Olemme tyytyväisiä tuloksiin ja onnistuimme yli odotusten”, toteaa (kerskuu?) Yritys A:n myyntijohtaja N.N.

> Odotitte, että ei tästä härpäkkeestä niin kummoista tule?

Näin saat sitaattisi läpi

Kuinka paljon mediaa oikeasti kiinnostavat yritysten keskinäiset kehumiset ja onnittelut? Kysytäänpä.

”Korulauseet, joissa onnitellaan itseä ja toista osapuolta yhteistyön käynnistymisestä, eivät oikeasti kiinnosta pätkääkään”, sanotaan Kauppalehdestä.

Kauppalehti kertoo julkaisevansa sitaatteja, jos niissä edes halaistulla sanalla viitataan siihen, miksi yhteistyö on aloitettu, mikä sen tavoite on ja mitä siitä seuraa. Tyyliksi toivotaan simppeleitä, suoria lauseita:

”Odotamme yhteistyön parantavan yhtiön X liikevaihtoa ja tulosta.”

”Käynnistämme yhteistyön, koska haluamme kasvaa Kiinan markkinoilla.”

Uuden Suomen mukaan tunnetta voi välittää rennompaankin tyyliin, jos se asiayhteyteen sopii:

“Olen poikkeuksellisen innostunut tästä yhteistyöstä, koska… ”

“On jännittävää nähdä, mitä tämä yhteistyö tuo tullessaan ja odotamme, että…”

Tiedote ja sen tavoite

Hyvä tiedote tietenkin on suurempi kysymys kuin vain sujuva sitaatti. Resepti on näennäisen yksinkertainen, ja kuka tahansa löytää sen muutamassa sekunnissa googlaamalla: kiinnostava otsikko, toimiva kulma, selkeä rakenne, ytimekäs ilmaisu ja niin edelleen. Valmis!

Ei se ihan niin helppoa ole. Hyvän tiedotteen kirjoittaminen vaatii taitoa ja tekemistä, mutta onnistuminen on psykologisesti äärimmäisen tyydyttävää. Silloin kun timanttinen lopputulos lepää edessä, tuntuu siltä kuin palaset maailmassa olisivat loksahtaneet kohdilleen. Valtava kaaos tietoa on muuttunut hetkelliseksi seesteisyydeksi.

Todellinen onnistuminen mitataan kuitenkin vasta sillä, kuinka hyvin tiedote täyttää tavoitteensa. Kiinnostaako se mediaa? Jaetaanko sitä tai siihen perustuvaa juttua somessa? Herättääkö aihe keskustelua? Aina tavoitteen ei tarvitse olla mahtipontinen läpimeno. Tiedote voi olla taustatietoa aihepiiriä seuraaville toimittajille. Hyvää materiaalia omissa kanavissa julkaistaviksi. Tärkeää hakukonenäkyvyyden kannalta. Ja niin edelleen. Pääasia, että tietää, mitä tavoittelee – ja asiakaskin tietää.

*** Tiedotteet ovat viestintätyön tärkeää peruskauraa. Vaikka yritysviestintä muuttaa muotoaan, hyvä tiedote pitää pintansa. Siksi haastan mukaan pari kaikulaista, joiden tiedotekynää itse ihailen – ja samaa olen kuullut asiakkailtammekin. Ismo Savolainen ja Anni Pakonen, viekää meidät täydellisen tiedotteen jäljille!

OSA 2: “OTSIKOINNIN NYRKKISÄÄNNÖT JA MITEN RIKKOA NIITÄ”
OSA 3: “KAKSI SILMÄÄ EI RIITÄ”


Tilaa Kaiun uutiskirje tästä:


Kuva: Orin Zebest (Creative Commons)

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje