Tavoitteena viestivä organisaatio − mistä liikkeelle viestintäosaamisen strategisessa kehittämisessä?

Kaiku Helsinki

29.11.2021

Moni organisaatio korostaa tänä päivänä henkilöstön viestintätaitojen tärkeyttä. Eikä ihme: Johtaminen on viestintää. Asiakaspalvelu on viestintää. Asiantuntijoiden pitää osata viestiä. Missä työtehtävässä viestintä ei olisi olennainen taito?

Viestintäosaamisen arvostuksen nousu on hienoa. Puheet eivät kuitenkaan vielä vastaa todellisuutta:

Harvassa organisaatiossa on näkymä henkilöstön viestintäosaamiseen tai siihen, mitä viestintätaitoja pitäisi kehittää. Viestintäkoulutuksia- ja valmennuksia kyllä tilataan − onhan niille usein rahaakin budjetissa varattu. Kohtaavatko tilattujen koulutusten ja henkilöstön viestintäosaamisen kehittämisen tarve todella?

Jotta organisaatiossa osataan tilata oikeanlaista valmennusta, on ymmärrettävä ensimmäiseksi, mistä viestintäosaaminen koostuu. Toiseksi pitää tietää, millä tolalla oman organisaation viestintäosaaminen on. Tämän jälkeen voi olla tavoitteena kehittyä viestiväksi organisaatioksi.

Viestintäosaaminen koostuu tiedoista, taidoista ja asenteista

Kaiku Helsinki Cocommsissa  viestintäosaamisen näkökulmamme perustuu vuorovaikutuksen tutkimuksessa laajasti hyväksyttyyn määritelmään: viestintäosaaminen koostuu niistä tiedoista, taidoista ja asenteista, joiden avulla viestintä on mahdollisimman tehokasta ja tarkoituksenmukaista.

Se, mitä voimme pitää taitavana viestintänä, vaihtelee tilanteen, suhteen, ympäristön ja tavoitteiden mukaan. Kukaan meistä ei siis voi olla viestinnällisesti taitava yksin, vaan osaamisemme on aina suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön.

Vaikuttava viestintäosaamisen kehittäminen vaatii kokonaiskuvan hahmottamista. Tällöin pysähdymme isojen kysymysten äärelle:

  • Millainen meidän organisaatiomme on ja millainen haluaisimme olla? Miten meillä viestitään ja millaista vuorovaikutusta haluamme tukea?
  • Miten yksilöiden viestintäosaaminen tukee strategiamme ja perustehtävämme toteutumista sekä tavoitteidemme saavuttamista?
  • Millä tolalla viestintäosaamisemme on nyt?

Viestintäosaamisen kartoittaminen auttaa asiakasta ja valmentajaa

Haluamme Kaiussa, että viestinnän valmennuksemme ovat mahdollisimman vaikuttavia: organisaatiot saavat aidosti tuettua ja edistettyä tavoitteitaan.

Mittaamme valmennustemme vaikuttavuutta sekä tietyin standardimittarein että asiakkaan kanssa erikseen sovituin mittarein, jotka on sidottu esimerkiksi työtyytyväisyyteen, brändin tunnettuuteen, strategian jalkautukseen tai vaikkapa mainetutkimukseen. Tärkeää on sanoittaa sekä realistisesti että kunnianhimoisesti ne tavoitteet, joihin valmennuksen avulla halutaan pyrkiä.

Jotta teemme valmennusta oikeiden ihmisten kanssa oikeaan tarpeeseen, tarjoamme organisaatioille viestintäosaamisen kartoitusta. Tutkimustoimistomme Vastakaiun kanssa valitsemme organisaatiolle sopivan tutkimuspaketin.  Jo suppeinkin kartoitus antaa sekä organisaatiolle että valmentajalle näkemystä viestintäosaamisen tilasta ja kehittämistarpeista.

Tutkimustiedon avulla emme vain oleta, vaan aidosti ymmärrämme:

  • Millaisella tolalla viestintäosaaminen meillä on?
  • Missä asioissa ja missä tasoilla (tiedoissa, taidoissa, asenteissa) meillä on kehitettävää?
  • Mitä ja millaista valmennusta tarvitsemme?
  • Ketä ja/tai mitä henkilöstöryhmiä valmennamme ja missä järjestyksessä?
  • Mitä asioita meidän tulee erityisesti seurata osaamisen kehittämisessä?
  • Miten voimme arvioida kehittämisen vaikutuksia?

Viestintäosaamisen kartoitus on hyvä lähtöstartti sekä sisäiselle kehittämistyölle että yhdessä valmennuskumppanin kanssa tehtävälle yhteistyölle. Toisaalta viestintäosaamisen analysointi on jo itsessään kehittämistä: ihmiset oppivat itsestään viestijöinä, oman työnsä viestinnällisistä vaatimuksista ja siitä, miten strateginen viestintä liittyy omaan työhön. Oman viestinnän reflektointi on tärkeä osa viestintäosaamista!

KUVA: Kaiku Helsinki Cocommsin viestintäosaamisen malli

Tavoitteena viestivä organisaatio?

Monet organisaatiot linjaavat, että “kaikki viestivät”, mutta mikä on totuus? Kuinka tärkeänä osana omaa työtä ihmiset näkevät viestinnän? Kuinka hyvin viestintäosaamista hyödynnetään? Toki kaikki viestivät ihan joka päivä työtehtävistä riippumatta, mutta miten he viestivät − se onkin ihan toinen juttu. Työntekijöiden viestinnän sävy, neuvottelutilanteiden vuorovaikutus, kirjallisen viestinnän selkeys tai media- ja someviestinnän tiedot, taidot ja asenteet rakentavat yksilöiden kautta koko organisaation yhteistä viestintäosaamista.

Kaiussa uskomme vahvasti, että tulevaisuuden menestyvä organisaatio on yhtä kuin viestivä organisaatio. Sen rakentaminen kannattaa aloittaa tänään, sillä tulevaisuutta tehdään nyt! Viestivä organisaatio rakentuu keskustelu kerrallaan.

 

Kirjoittajat

Laura Vuorio-Kuokka on Kaiun valmennusliiketoiminnan johtaja ja pitkän linjan viestintävalmentaja. Lauran erityistaito on 110-prosenttinen läsnäolo, jonka ansiosta hän onnistuu rakentamaan asiakkaillemme vaikuttavia valmennusohjelmia.

Pauliina Perttuli on käytännönläheisestä otteestaan kiitelty vuorovaikutusvalmentaja, jonka mielestä vuorovaikutus on monimutkaista ja juuri siksi niin kiinnostavaa. Iltapäiväkahvin kanssa Pauliina nauttii mielellään annoksen vuorovaikutuksen tieteellistä tutkimusta.

 

Voit tiedustella Lauraa, Pauliinaa tai muita asiantuntijoitamme, jos kaipaat apua viestintäosaamisen strategiseen kehittämiseen liittyvissä asioissa: sales@kaikuhelsinki.fi

Suomalainen viestintätoimistokenttä saa uuden haastajan, kun Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistävät voimansa. Yhdistymisestä syntyy ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima. Uusi toimisto työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2021 yli viiden miljoonan euron. Lue lisää yhdistymisestämme täältä: https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestintatoimistot-kaiku-helsinki-ja-cocomms-yhdistyvat/

 

 

 

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje