Some-osaaminen on johtajan perustaito

01.04.2014

Jouko Marttila

Sosiaalisen median lukutaidosta on tullut kilpailutekijä, joka erottaa hyvät johtajat huonoista.

Sosiaalista mediaa ei kukaan voi enää ohittaa olankohautuksella. Siitä huolimatta yritysjohtajien suusta kuulee yllättävän usein, että ”sosiaalinen media on niitä nuorten juttuja”. Näille kalkkiksille tai ainakin heidän johtamilleen yrityksille voi käydä kalpaten. Tällaiseen johtopäätökseen on tullut konsulttiyhtiö McKinsey selvitettyään sosiaalisen median käyttöä General Electricissä.

Jatkuvaan vuorovaikutukseen pakottava some-maailma voi olla vanhan ajan linjaorganisaatioihin tottuneille johtajille kauhistus. Uudet välineet ja kanavat avaavat osallistumista pidätelleet padot. Organisaation ja asiakkaiden kuuntelu sekä avoin yhteistyö tuovat mukanaan riskejä, joihin kaikkiin ei edes voi varautua.

Digitaalinen liiketoiminta edellyttää johtajilta uudenlaista luovuutta ja vuorovaikutustaitoja. Johtajien pitää pystyä toimimaan sähköisissä kanavissa yhtä luontevasti kuin kasvokkain asiakkaiden tai alaisten kanssa. Ja mikä tärkeintä johtajan on pystyttämä tuottamaan sisältöjä, jotka ovat kiinnostavia.

Mitä uudenlaisen lukutaidon ja vuorovaikutuksen oppiminen edellyttää? McKinsey on arvioinut sitä perinteisiä liiketoiminnan aloja edustavan General Electricin johtajien kautta ja löytänyt kuusi keinoa, joilla digimaailmassa menestyy. Kolme niistä liittyy henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja kolme rooliin organisaatiossa.

1. Johtaja on tuottaja
Hyvä johtaja pystyy heittäytymään sisällön tuottajaksi ja kirjoittamaan, kuvaamaan tai muuten tuottamaan sisältöjä, jotka kiinnostavat ja synnyttävät vuorovaikutusta.

2. Johtaja jakaa tietoa
Yksisuuntaisesta tiedon jakamisesta on siirrytty monikanavaiseen ja monisuuntaiseen viestintään. Enää ei riitä, että johtaja saattaa asian tiedoksi, vaan hänen on oltava osa asiaa ilman, että se on enää kokonaan hänen ohjattavissaan. Tiedon jakamiseen kuuluu jatkuva vuorovaikutus. Johtajan on myös löydettävä sitoutuneita sanansaattajia, jotka pystyvät auttamaan tunnistamaan juuri ne kohderyhmät, joita halutaan puhutella.

3. Johtaja on vastaanottaja
Miten kukaan voi selvitä digitaalisten kanavien suoltamasta tietotsunamista? Se edellyttää johtajalta sosiaalisen median kokonaisuuden hahmottamista ja sen tunnustamista, että kaikkea ei voi hallita. Sen sijaan tietoa pystyy suodattamaan yrittämällä löytää bittiavaruudesta vain olennaisen tiedon. Siihen tarvitaan filttereitä, uutisvahteja ja muita apuvälineitä. Ja lisäksi inhimillisiä apuvoimia koko organisaatiosta.

4. Johtaja on neuvonantaja
Johtajan on osattava näyttää, miten organisaation sosiaalisen median strategia toimii ja mitä hyötyjä sillä tavoitellaan sekä sisäisesti että ulkoisesti. Jos johdolla ei ole ymmärrystä strategiasta, toimintaa ei ohjaa järki, vaan tunne. Silloin riskit lisääntyvät.

5. Johtaja on suunnittelija
Sosiaalisen median kanavat lisäävät epämuodollista viestintää, mikä johtaa helposti ristiriitoihin organisaation muodollisten käytäntöjen kanssa. Näissä tilanteissa johtajan on pystyttävä sovittamaan yhteen esimerkiksi avoimuuden vaatimukset ja riskinhallinnan. Mitä paremmin johtaja tuntee ja tiedostaa digitaalisen maailman riskit ja mahdollisuudet, sitä paremmin hän voi suunnitella uusien kanavien hyödyntämistä.

6. Johtaja on analyytikko
Teollinen internet tekee tuloaan, vaikka kaikki johtajat eivät ole ehtineet tutustua edes kuluttajien internettiin. Johtajien on pystyttävä analysoimaan tulevia kehityskulkuja ja pysymään jopa asioiden edellä. Se vaatii jatkuvaa läsnäoloa verkossa ja verkostoitumista sekä saatavilla olevan tiedon säännöllistä analysoimista.

Vaatimukset ovat kovia, mutta niihin voi onneksi valmentautua.


Kuva: Flickr-käyttäjä Urs Steiner, Creative Commons

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA