One Directionin hajoaminen ja fandom – Mitä voimme oppia?

24.08.2015

Petteri Puustinen

Maailman suosituin poikabändi One Direction ilmoitti tänään hajoavansa (tai ”jäävänsä tauolle”, kuten tällaisissa tapauksissa asia tavataan ilmaista). Kun 1990-luvun vastaava ilmiö Take That hajosi, maailman teinityttöjen herkät sielut ja psyyket olivat pirstaleina pitkän aikaa. One Directionin tarun päättyminen ei kuitenkaan näytä horjuttavan nuorta faniyhteisöä vastaavalla tavalla. Miksi?

Some-sukupolvi: passiivisista kuluttajista aktiivisiksi tuottajiksi

Menneiden vuosikymmenten teini-ilmiöiden perustana oli kulutukseen perustuva, ”saatavuudeltaan” rajoitettu fanittaminen. Oli kysessä sitten Bay City Rollers, Dingo tai Take That, fanit toteuttivat faniuttaan ostamalla CD:itä, konserttilippuja tai T-paitoja. Koska elettiin perinteisen median aikaa, itse bändien saatavuus oli rajoitettua: levyjä ilmestyi ehkä kerran vuodessa, musiikkivideon saattoi bongata taivaskanavalta muutaman kerran viikossa, ja konsertissa ihanuudet pääsi näkemään ehkä kerran elämässä.

Sosiaalinen media on murtanut teinibändien saatavuusrajoitteet. Toki One Directionillakin on nimikkohajuvedet, -hammastahnat ja muut fanituotteet, mutta bändiin voi kokea olevansa yhteydessä muullakin tavalla kuin pelkästään näitä tuotteita kuluttamalla. Nyt fanielämää voi toteuttaa tweettailemalla bändiläisille, selaamalla loputonta kuvavirtaa Instagramissa tai kirjoittamalla itse kömpelön eroottissävytteistä fanifiktiota Tumblrissa. Fanit ovat siis muuttuneet pelkistä kuluttajista aktiivisiksi sisällöntuottajiksi.

Bändi vaihtuu, fandom pysyy

One Directionin suosion ytimessä ei koskaan ole ollut musiikki tai bändin jäsenten valovoimaiset persoonallisuudet. Ilmiön tärkein rakennuspalikka on fandom eli itse fanius. One Direction on pelkästään alusta faniudelle: aihepiiri ja miljöö, jonka ympärille voi itse tuottaa sisältöjä. Yhtä hyvin fandomin voi rakentaa vaikkapa Harry Potterin tai Neymarin ympärille, mutta koska One Direction -fandom on kaikkein laajimmalle levinnyt, sen jäsenenä pääsee osaksi suurinta mahdollista perhettä.

Omia sisältöjä jakamalla ja muiden sisältöjä kommentoimalla faniyhteisö kasvattaa keskinäistä yhteenkuuluvuuden tunnettaan. Juuri tämä yhteisöllisyys nousee lopulta tärkeämmäksi kuin itse fanituksen kohde. One Direction -fanit eivät ole bändin hajoamisesta moksiskaan, koska toisin kuin perinteisen median aikakauden poikabändien hajotessa, One Direction -sisällöt eivät lopu vaikka itse bändiä ei enää olisi.

Kun varsinaista One Direction -yhtyettä ei ole enää olemassa ja potentiaalisesti jopa riskeeraamassa fandomin rakentamaa maailmaa, fanitus saattaa jopa vapautua ja syventyä. One Direction on eilispäivää, mutta Harry Styles kumppaneineen jatkaa seikkailujaan fanifiktiossa, meemeissä ja muissa fandomin tuottamissa sisällöissä.

Oppia yritysmaailmaan?

One Direction -fandom on malliesimerkki sosiaalisen median voimasta, josta kannattaa ammentaa oppia ja ideoita myös businesspuolella. Antamalla asiakkaidesi (faniesi) temmeltää some-kentillä mahdollisimman vapaasti ja tarjoamalla heille mahdollisimman inspiroivaa sisältöä asiakkuuden (faniuden) pohjaksi, luot perustaa pitkäkestoiselle ja kaikkien osapuolten kannalta antoisalle asiakkuussuhteelle.

Ole helposti saatavilla ja lähestyttävissä. Tarjoa sisältöjä ja anna yleisön muokata ja levittää niitä omien halujensa mukaan. Valmistaudu avoimeen dialogiin. Ota kritiikki vastaan, jos ja kun sitä tulee. Älä puutu yksittäisiin ylilyönteihin liian hanakasti. Ja kun haluat muutosta aiempaan bisnekseesi, hakeudu katu-uskottavien räppäreiden seuraan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Beyoncé hylkäsi YouTuben – Pitäisikö sinunkin? ”’Beyoncé ei erehdy koskaan’, kuuluu vanha totuus täällä Kaiun itäsiivessä.”

Kehitysyhteistyö 2 minuutissa “Kuinka kahden minuutin videolla voi näyttää, että kehitysyhteistyön avulla miljoonilla ihmisillä on mahdollisuus parempaan elämään tai osoittaa, että Suomi tekee osansa köyhyyden vähentämisessä?”

Hyvästit tappotylsille konferenssikuville – 5 vinkkiä seminaarisomettajille “Tänä vuonna en halua nähdä enää yhden ainutta himmeää kännykkäkamerakuvaa Powerpoint-setistä enkä puolen valovuoden etäisyydeltä napsaistua otosta lavalla pönöttävästä keynote-puhujasta.”


Kuva: Mike Mozart (Creative Commons)


Eräs esoteerisimmista fandomeista pyörii Kaiun uutiskirjeen ympärillä – liity sisäpiiriin tilaajaksi:

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje