Lyyrinen matinea toimistolla

05.06.2015

Katja Mentula

Tuona torstaina Kaiun toimistossa oli jotain poikkeavaa. Hämmennystä aiheutti sähköposteihin saapunut kutsu runomatineaan. Sametinpehmeän suostuttelun jälkeen lyyrisestä iltapäivähetkestä olivat tuolit loppua, ja runoilija Henri Hirvenoja sai lausahtaa painotuoreita sanojaan syventyneelle yleisölle soman kevätpäivän keskellä.

Matinea on kaunis kulttuuritapahtuman muoto, joka on ehkä turhaankin vaipunut hieman unholaan. Matinea tarkoittaa päiväsajan tilaisuutta kulttuurinjanoisille, mutta harvallapa on aikaa tuudittautua kulttuurin syleilyyn kesken tohinaisen työpäivän. Osa matinean alkuperäistä tarkoitusperää olikin erottaa rahvas raataja sivistyneestä ja joutilaasta säätyläisestä ajankohdan valinnalla.

Mutta Kaiussa kulttuuri on arvossaan ja arvostava yleisö valmiudessa hetkessä, kun kutsu käy. Onhan kulttuurinen jumppa osa työhyvinvointia, tuota pohjoismaista erikoispiirrettä. Kulttuuri suo raikkaan tuulahduksen keskelle uurastusta. Yhtä olympiaanista kuin liikunta, psyykettä se eittämättä vahvistaa, Aale Tynni kaiketi sanoisi.

Kaiussa ihka ensimmäisen matineaesiintyjän hento viitta lankesi Henri Hirvenojan harteille. Henri on mies Mikkelistä, kansainvälisen politiikan opintojen myötä Brysselissä vaikuttava viestijä. Hänen runoissaan kuultavat kokemukset virkamiehen toimistoarjesta, mutta myös romantiikka löytää sijansa.

No joo 
Niinpä niin

taas on kiirettä
tupannut

että lähes
liikuttuu

kun olen
pysähtynyt
kopiokoneen ääreen

tiedostaen

että kollegani

viipyvässä
kainossa katseessa
on se tietty tuttu
elementti

eli saisiko tästä
ulkomaankaupan
raportistasi
vielä ylimääräisen
kappaleen

Hirvenojan naivistinen lyriikka risteilee Keniasta kokoomuksen puolueristeilylle. Vaikutteikseen hän nimeää Pentti Saarikosken, Ilpo Tiihosen ja ennen kaikkea virolaisen Jan Kaplinskin, jonka pelkistetty ilmaisu on vaikuttanut Hirvenojan tapaan asetella sanoja.

Pontimet Hirvenojan runoilijan uralle löytyvät lapsuudesta. Hänen isoäitinsä piti lapsenlapsensa juttuja sikäli erikoislaatuisina, että hän yhdessä Hirvenojan äidin kanssa päätyi taltioimaan loisteliaimmat hiput lausahduksista. Pienen pojan lyyriset, vilkkaat ajatukset päätyivätkin lopulta antologioihin.

Varsinainen runoilijan ura käynnistyi kuitenkin konsulttikarriäärin ohessa, ja nyt ilmestynyt Pulu huhuili sinua on Hirvenojan kolmas runoteos. Seuraava kirja on jo työstössä. Proosamuotoinen teos sijoittuu Keniaan, jonka norsut tekivät lähtemättömän vaikutuksen siellä vierailleeseen herrasmiesrunoilijaan. Elettyä elämää, sitä lähteekseen kirjailija kaipaa, Henri toteaa. ”Minä olen täällä Runoilija ja juon elämää niin kuin vähäväkisemmät juovat viiniänsä”, Ezra Pound summaisi nämä aatokset.

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA