Kuumista perunoista lobbaukseen: tämä kiinnosti 2016

27.12.2016

Salla Syrman

Haluaisitko lukea ensi vuonna entistä kiinnostavampia blogikirjoituksia? No sehän onnistuu! Kerro meille Facebookissa, Twitterissä tai LinkedInissä, millaiset viestintäaiheet koet hyödyllisiksi. Mihin kaipaat vinkkejä? Parhaiten perustellun, ei-sukulaisen kirjoittaman toiveen täysin subjektiivinen raati (=minä) palkitsee graafikkomme Reetta Martikaisen taiteilemalla hienolla seinäkalenterilla.

Tänä vuonna olemme Kaiussa kovasti paasanneet kiinnostavuusmuotoilusta. Yrityksen tuottama sisältö on yhtä tyhjän kanssa, jos se kiinnostaa lähinnä yrityksen porukkaa itseään. Koska suutarinlapsella on ehdottomasti oltava kengät talvipakkasilla, sukelsin analytiikkaan ja tutkin, mitkä tekstit ovat tuoneet blogiimme eniten lukijoita eri kuukausina. Näistä opimme ensi vuotta varten.

Olen iloinen, että blogimme kävijämäärä on kasvanut tasaisesti ja kiinnostaneiden aiheiden kirjo on laaja: vaikuttajaviestintää, valmennusta, kiinnostavuusmuotoilua, työyhteisöviestintää ja niin edelleen. Plus delfiinejä ja noloja typoja. Kaikki tekstit ovat ajankohtaisia mielestäni vieläkin, joten sopii lukea, jos unohtumaan on päässyt.

Kas tässä suosikkien kavalkadi!

Tammikuu: Yleisö kyynistyy mainontaan

Vuoden alussa Petteri rypisti kunnioitettavan urakan ja tiivisti kansainvälisen kumppanimme Hotwire PR:n trendiraportin kahdeksitoista suomenkieliseksi blogipostauksesta. Kuumista perunoista suosituimmaksi nousi mainontakyynisyyttä pohtiva teksti. Tekstien tarjoama vastalääke pätee myös vuonna 2017:

Kun natiivimainonta kallistuu enemmän tai vähemmän läpinäkyvästi mainonnan puolelle, journalistisin kriteerein ansaittu näkyvyys on kansalaisten mielissä yhä uskottavaa ja tehokasta.”

Helmikuu: Kolme surkeinta vinkkiä esiintymisjännitykseen 

Kuvittele yleisö nakusilleen! Katso jotain ystävällistä naamaa! Hankkiudu eroon jännityksestä kokemuksen avulla! Pauliina laittoi esiintymisvinkkien myytit poikki ja pinoon. Tämän tekstin lukemiseen jälkeen tuli helpottunut olo, kun tajusi, ettei enää tarvitsekaan tuijottaa herkeämättä tyyppiä, jonka kuvittelee kukallisiin boksereihin. Ja hei, jännittäminenkin kuuluu asiaan.

”Jännitys on parhaimmillaan positiivinen vireystila, joka auttaa esiintyjää keskittymään ja toimimaan mahdollisimman hyvin tärkeässä tilanteessa.”

Maaliskuu: Vihaa vai rakkautta viestinnän kautta? – Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit

Tunnetko yrityksesi luottojoukot? Entä vihanlietsojat? Sidosryhmäviestinnästä lopputyönsä tehnyt Sari selvitti, mitä ovat faith-holderit ja hateholderit – ja miksi molempien tunteminen on tärkeää.

”Huonosti hoidettuna yhdenkin huutelijan someraivosta saattaa kehkeytyä kriisi, joka vahingoittaa yrityksen mainetta ja luottamuspääomaa. Faith-holderien ja hateholderien aikakaudella perusteellisesti valmistellut kriisiviestintäsuunnitelmat ovat entistäkin arvokkaampia.”

Huhtikuu: Kiinnostavuusmuotoilu

Sisältöjen vyöry on valtava. YouTubeen ladataan joka minuutti 72 tunnin edestä uutta videomateriaalia. Facebookissa julkaistaan minuutissa 2,4 miljoonaa päivitystä, Twitterissä tweetataan 277 000 kertaa ja Instagramiin päivitetään 216 000 kuvaa. Joka minuutti. Joka päivä. Miten erotut?

Petteri kertoo John Kennedyn vanhaa viisautta mukaillen, mistä kiinnostavuusmuotoilussa on kyse: ”Älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi.”

Toukokuu: Älä mokaa mediassa

Kriisiviestintä on vaikea laji. Kovan paikan tullen kokeneemmankin johtajan puntit saattavat tutista, kun toimittaja työntää mikrofonin nassun eteen. Kriisiviestinnän eksperttimme Jouko pohti kevään kriisejä ja korosti empatian, vastuun sekä johtamisen merkitystä kriisitilanteissa.

Olen valmentanut vuosien saatossa satoja johtajia ja asiantuntijoita esiintymään mediassa. Useimmat pärjäävät erinomaisesti. Joskus oppi unohtuu, ja silloin käy huonosti. Kaikkein huonoiten käy niille, jotka eivät ole kriisitilanteisiin varautuneet ja valmentautuneet.”

Kesäkuu: Siakas, laitetaanko verkkokuppaan kilapilu?

Typopirulainen näyttäytyy silloin, kun vähiten odotat. Erityisesti silloin, kun olet tilannut 10 000 kappaletta esitettä, erikoispäällyisteiselle paperille painettuna tietenkin. Keräsin alkukesästä kokoon kaikulaisten bongaamat ikimuistoisimmat typot. Seuraavan kerran typopirulaisen yllättäessä voit lohduttaa itseäsi sillä, että tekevälle sattuu!

”Tiedostot ovat nyt palvelimella saatana. KUSTU – Asiakastapahtuma 1.11.”

Heinäkuu: Ennen oli paremmat kesät

Kesällä graafikkomme Reetta intoutui nostalgisoimaan menneiden vuosien kesiä. Vuonna ysikuus punkit eivät purreet – vai purivatko sittenkin?

Katso kuvavertailu, kesä 1996 vs. kesä 2016!

Elokuu: Tervetuloa töihin

Loman jälkeen olikin jälleen hyvä muistuttaa mieleen, että istuminen tappaa! Sanna kokosi töihinpalaajien riemuksi esittelyt viidestä uudesta taukoliikuntamuodosta. Vielä emme ole kuulleet, onko Office-parkourista tai Konttorikätköilystä tullut syksyn hittilaji.

Lähesty vastapäätä istuvaa Raimoa. Taipukaa yhdessä terapeuttiseen Folded Leaf -asanaan, kokeilkaa käsilihaksia ja keskivartaloa kehittävää Front Birdiä tai kallistukaa niskajumit vapauttavaan High Flying Whale -taaksetaivutukseen.”

Syyskuu: Delfiinien siirron ajankohta ei kuulu sinulle

Alkusyksystä koko Suomi järkyttyi, kun Delfi, Veera, Eevertti ja Leevi rahdattiin yön pimeydessä salaa Kreikkaan. Salaliittoteoriat vyöryivät myös mediaan, ja delfiineistä tiedottamista pidettiin jo yhteiskunnan avoimuuden mittana. Kaiun toimitusjohtaja Pete kehotti laittamaan jäitä hattuun ja miettimään, mitä perusteita Särkänniemellä siirron salaamisella oli.

”Somenärkästyjien ei tarvitse närkästymistään selitellä. He eivät joudu perustelemaan, miksi heidän olisi pitänyt tietää ajankohta, jolloin Särkänniemestä siirretään delfiinejä. Vakavasti otettava media sen sijaan joutuu jälkikäteen keksimään perusteluja sille, miksi siirron ajankohta on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, josta pitää repiä otsikoita.”

Lokakuu: Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi?

Julistimme Kaiussa syksyllä EVVK:n aikakauden päättyneeksi ja kehotimme kaikessa viestinnässä lähtemään liikkeelle vastaanottajan hyödystä. Markkinointiviestintägurumme Tiina herätteli lokakuussa päästämään irti perinteisestä me-lähtöisestä toitotuksesta ja haastoi kiinnostavuusmuotoilemaan viestit otsikoita myöden. Jos se kiinnostaa, se vaikuttaa!

”Kun seuraavan kerran rakennat viestiäsi, mieti, mikä saa vastaanottajan lukemaan viestin. Käytä aikaa otsikon ja viestin muotoiluun. Lupaan, että käytetty aika korvaantuu suuremmalla vaikuttavuudella. Ensimmäisen hälytyskellon pitäisi soida, jos otsikko tai viesti alkaa organisaation nimellä.”

Marraskuu: Sisäisen viestinnän kanavat – nousijat ja laskijat

Vierailimme työyhteisöviestinnän valmentajamme Tuulikin kanssa Työyhteisöviestintä 2016 -tapahtumassa puhumassa sisäisen viestinnän kanavatrendeistä. Yleisön vastausten perusteella Jonna taiteli hienot graafit, jotka jaoimme havaintojemme kera. Millaisten taitojen tärkeys korostuu monikanavaisessa sisältöviidakossa?

Kun keinoja ja kanavia on paljon, kuinka valita oikea tapa viestiä? Väärä tapa on mennä siitä, mistä aita on matalin. Reply all, koska näin olen tottunut toimimaan. Tai tehdäänpä video, koska videot ovat kivoja. Kanavaälykkyys on sitä, että päivittäisissä viestintätoimenpiteissään huomioi sekä tavoitteensa että vastaanottajat. Sen jälkeen vasta valitsee tarkoituksenmukaiset keinot.”

Joulukuu: Tämä lobbauksessa on oikeasti ongelmallista

Lobbauksesta puhutaan nyt paljon, koska lobbaus on ennen kaikkea tullut päivänvaloon. Olisi korkea aika päästää irti yleisestä lobbaustaivastelusta ja ryhtyä tutkimaan lobbaukseen liittyviä todellisia ongelmia, kirjoittaa Pete ja nostaa esiin neljä epäkohtaa: pyöröovi, lobattavien avoimuuden puute, lobbareiden avoimuuden puute ja kaiken viestinnän leimaaminen lobbaamiseksi.

”Kekkosslovakiassa kukaan ei tiennyt, mitä ay-johtajat, vuorineuvokset ja poliitikot saunan lauteilla pikkutunneilla sopivat. Eikä samassa saunassa viihtyneillä toimittajilla vielä ollut silloin tapana repiä lobbauksesta otsikoita.”


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Brändi ei synny ilman viestintää –  “Ilman strategista syvänäköä ja oman henkilöstön tukea yrityksen johtaminen ei ole johtamista, vaan ajelehtimista.”

Älä mokaa mediassa – “Viestintä on vaikea laji, ja kriisiviestintä erityisen vaikea. Johtajat kompuroivat tavan takaa mediassa tekemässä hallaa itselleen ja organisaatiolleen.

Kolme itsekästä syytä ryhtyä yritysbloggaajaksi – “Mitä jos harkitsisit yritysbloggaamista puhtaasti itsekkäistä syistä – omat lehmät reilusti ojassa? Hienoa, että koko yritys hyötyy, mutta what’s in it for me?”

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje