Internetin ilmastonmuutos

23.06.2014

Muistatko, milloin havahduit ensimmäistä kertaa globaaleihin ympäristöongelmiin? Toimiko sinulle alkusysäyksenä Exxon Valdezin öljykatastrofi, Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vai ala-asteen ympäristötiedon tunti happosateista? Oli syy mikä tahansa, jokaiselle meistä on nykyisin itsestään selvää, että ympäristöä täytyy suojella yhteistuumin.

Internet on ollut erottamaton osa arkeamme jo noin parikymmentä vuotta, mutta se ei ole ainakaan vielä kokenut omaa exxonvaldeziaan tai tšernobyliään. Suuri yleisö ei siis ole herännyt siihen, että myös internetin tila ja tulevaisuus vaativat yhteistä huolenpitoa. Juuri nyt tarvittaisiin kattavia linjauksia mm. internetin hallinnoimisesta, verkkoyhteyksien saatavuudesta ja tasavertaisuudesta sekä verkon käyttäjien yksityisyydensuojasta, oikeuksista ja velvollisuuksista.

Ympäristökysymyksissä suurta vaikutusvaltaa käyttää YK:n ilmastokokous, jonka tekemisiä seurataan tarkasti myös suomalaisessa mediassa. Toistaiseksi paljon vähemmän huomiota on saanut YK:n vuonna 2005 käynnistämä Internet Governance Forum (IGF), jonka kokoaa internet-maailman intressitahot ja päätöksentekijät sopimaan globaalin verkkomme suuntaviivoista. Lisäksi Euroopan komissio järjestää vuosittain European Dialogue on Internet Governance -konferenssin (EuroDIG), joka pyrkii valmistelemaan eurooppalaista agendaa IGF:ia varten.

Nuorten ääni kuuluviin

Olin paikalla tämänvuotisessa EuroDIG:issä Berliinissä toissa viikolla. Ennen konferenssia pääsin myös osallistumaan 18–30 -vuotiaille nuorille tarkoitettuun New Media Summer Schooliin, jossa internetin kohtalonkysymyksiä käsiteltiin nuorison näkökulmasta. Aivan samalla tavalla kuin ympäristöasioissa, myös internetin kohtaamissa haasteissa nuorison rooli on ratkaiseva: juuri nyt tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat internetin olemukseen vielä vuosikymmenten ajan.

Tähän saakka internet-yhteisö on luonut omat sääntönsä itsenäisesti ja verkko on ollut kaikille enimmäkseen tasavertainen areena. Kuitenkin mm. Googlen, Facebookin ja Twitterin kaltaisten pörssiyhtiöiden vaikutusvallan kasvamisen, NSA:n salakuuntelutoiminnan paljastumisen ja teollisen internetin yleistymisen myötä verkon tasavertaisuus on uhattuna ja verkon käyttäjien keskinäinen luottamus kyseenalaistettu. Jotta internetin tulevaisuutta eivät määrittäisi vain kaupalliset tai valtioiden turvallisuuspoliittiset edut, kansalaisten on aktivoiduttava ja saatava äänensä kuuluviin.

Tapasin New Media Summer Schoolissa ja EuroDIG:issä suuren joukon älykkäitä ja tiedostavia nuoria, jotka ymmärtävät internetin ilmastonmuutoksen tärkeyden ja ovat valmiit kantamaan kortensa kekoon kukin omalla tavallaan. Joku vaikuttaa online-kampanjoinnilla ja hashtag-aktivismilla, toinen koodaa kaikille avoimia vaihtoehtoisia sovelluksia, kolmas pyrkii vaikuttamaan journalismin kautta ja neljäs valtiollisen byrokratian väyliä pitkin. Tyyli on vapaa – tärkeintä on, että huolenaiheet internetin tulevaisuudesta pystyttäisiin nostamaan suuren yleisön tietoisuuteen samalla tavalla kuin ympäristökysymykset kolmekymmentä vuotta sitten. 

Ympäristöherätys toi ympäristöministerit hallituksiin, ympäristökasvatuksen kouluihin ja ympäristötavoitteet yritysten vuosikertomuksiin. Jos yhteinen haaste internetin tulevaisuudesta pystytään ottamaan yhtä vakavasti, näemme varmasti ensi vuosikymmenellä internet-ministeriöt, koulujen online-kansalaistaidon oppitunnit ja pörssiyhtiöiden verkkovastuullisuusraportit. Ja jos hyvin käy, kehityksen käynnistämiseksi ei tarvita internetin Exxon Valdezia.

 


Kirjoitus on julkaistu aiemmin Verkkonuorisotyön valtakunnallisen kehittämiskeskuksen Verken blogissa

Kuva: Hikingartist.com (Creative Commons)

 


Tilaa Kaiun uutiskirje ja pysy kärryillä viestintämaailman muutoksessa:

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA