Hyvä meppi on lobbari

03.07.2014

Kai Keski-Korhonen

Euroopan parlamentissa työnsä aloittaneiden 751 päättäjän on hallittava lobbauksen salat. Hyvä meppi on immuuni huonolle lobbaukselle ja ymmärtää tiedon laadun merkityksen.

EU vaikuttaa hahmottomalta möhkäleeltä kaukana Brysselissä. Sen sisään tuntuu pääsevän vain olemalla lobbarisalakerhon jäsen tai kuulumalla etuoikeutettuun meppi- tai virkamiesrälssiin.

Miten tähän suljetulta tuntuvaan järjestelmään voi kansalainen vaikuttaa, eli lobata?

EU ei ole hahmoton, eikä Euroopan väkilukuun suhteutettuna edes iso. Komissio työllistää 33 000 ihmistä ja parlamentti 6 000. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on 40 000 henkeä palkkalistoillaan.

EU:lla on selvärajaisiin toimielimiin jaettu hallintojärjestelmä: virkamiesvetoinen komissio valmistelee, demokraattisesti valittu parlamentti ja jäsenvaltioiden edustajien neuvosto päättävät.

Lainvalmistelussaan EU on avoimempi kuin Suomen hallinto. Komissio aloittaa isot lainsäädäntöhankkeet avoimella kyselykierroksella. Nämä konsultaatiot ovat yleensä avoimia jopa yksittäisille kansalaisille.

Kuka tahansa voi ryhtyä jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa lobbaamaan omaa asiaansa. Vaikka yksittäisen kansalaisen mielipide jää prosessissa painoarvoltaan pienemmäksi kuin eurooppalaisen kansalais- tai teollisuusjärjestön kanta, täytyy se silti huomioida.

Komissiota pitää muistuttaa jatkuvasti prosessin edetessä oman asian tärkeydestä, jottei se pääsisi unohtumaan. Komissio laatii konsultaatioiden pohjalta lopullisen lakiesityksensä, joka päätyy parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi.

Aktiivisuus on välttämätöntä. Suomalaisesta järjestelmästä poiketen kanta täytyy itse viedä näytille. Yleensä ketään ei kutsuta kuultavaksi.

Euroopan parlamentti (EP) nähdään vaikuttamisen pääkohteena. EP:n rooli on näkyvämpi kuin komission. Juuri valitut 751 meppiä, joista suomalaisia on 13, päättävät lainsäädännöstä yleensä tasavertaisesti jäsenvaltioita edustavan neuvoston kanssa.

Neuvoston päätöksiin vaikuttaminen on vaikeaa, koska se vaatii Suomen lisäksi 27 muun jäsenvaltion lobbaamista. Niiden hallituksilla on omat ministeriönsä ja etujärjestönsä taustatiedon tuottajina. Mepit joutuvat turvautumaan ulkopuolisiin asiantuntijoihin.

Konsultti, edunvalvoja, virkamies, kansalaisjärjestö tai tutkimuslaitos; kaikki he ovat lobbareita ajaessaan jotakin asiaa EU:ssa. Ei voi vetää rajaa hyvän ja pahan lobbauksen välille vain sen perusteella, ketä lobbari edustaa. Yleensä kaikki tietoon perustuva lobbaus on hyödyllistä.

Erot syntyvät siitä, kuinka toimitaan ja minkälaista informaatiota annetaan. Jokaisen lobbarin on toimittava rehellisesti, avoimesti ja annettava omasta asiastaan asiallista tietoa päätöksenteon pohjaksi. Näin ei aina käy. Huonon tai epäeettisen lobbauksen ongelma ei ole kuitenkaan yhtä laaja kuin jotkut tahot antavat ymmärtää.

Kaikkia asianosaisia tulee demokraattisessa päätöksenteossa kuulla. Myös niitä, jotka edustavat päättäjän omaan mielipiteeseen nähden vastakkaista kantaa.

Minkälainen on hyvä meppi?

Henkilöstä ja poliittisesta kannasta riippumatta hyvä meppi kuuntelee, käyttää hyviä avustajia ja asiantuntijoita, esittää kysymyksiä ja erityisesti kyseenalaistaa annettua informaatiota.

Hyvä meppi tekee päätöksensä itsenäisesti kuultuaan laajasti eri osapuolia. Hän on immuuni huonolle lobbaukselle ja ymmärtää tiedon laadukkuuden merkityksen. Poliitikkona mepillä pitää olla vahva arvopohja, jolle hän rakentaa linjansa ja jota vastaan hän punnitsee saamansa faktat.

Euroopan parlamentti toimii poliittisten ryhmien kautta, joista millään ei ole yksin enemmistöä eikä pysyviä liittoutumia ole muodostettu. Ryhmien kesken joudutaan kaikissa tärkeissä päätöksissä rakentamaan kompromisseja.

Kompromissin syntymiseen vaaditaan mepeiltä, sekä heidän avustajiltaan paljon työtä; valiokuntakokouksia, työryhmäkokouksia, pienempiä neuvotteluja, kahdenvälisiä keskusteluja, tiedon hankkimista ja lobbareiden kuuntelemista. Jotta kompromissi syntyisi, täytyy meppien pystyä toimimaan rakentavasti, kuunnella ja ymmärtää muiden huolenaiheita. Oman asiansa yksisilmäinen tunkeminen ei riitä.

Ajaessaan omaa kantaansa meppi toimii samalla lobbarina. Hän käyttää lobbauksen keinoja yrittäessään löytää tapoja, joilla sovitetaan yhteen 28 jäsenmaan ja eri puolueita edustavien kollegojen huolenaiheet. He joutuvat etsimään muillekin sopivia muotoiluja, jotta enemmistölle sopiva muotoilu löytyy.


Kirjoittaja on Kaiun EU-lobbari, joka on toiminut Brysselissä Suomen jäsenyyden alkuajoista asti.

 

Kuva: blueandgreendocs (Creative Commons)
 

 


Lobbaa itsesi Kaiun uutiskirjeen tilaajaksi jättämällä sähköpostiosoitteesi tähän EU-reguloituun boksiin:

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje