Gallupdemokratiaa – vai hyödyllistä tietoa?

21.04.2015

Jukka Koivisto

Ennen eduskuntavaaleja Kaiku Helsinki ja analytiikkayritys Accuscore julkaisivat ennusteen, jossa löydettiin 72 ehdokasta, joiden valintaa saattoi pitää lähes varmana. Osumatarkkuus oli varsin hyvä.

Ennusteessa käyttämämme simulointimenetelmä yhdistettynä alueellisen poliittisen tilanteen perusteelliseen analyysiin osoittautui varsin tarkaksi ennustettaessa sekä vaalipiirikohtaisia paikkajakaumia että myös koko valtakunnan äänimääriä. Osumatarkkuus oli korkea, 95 prosenttia.

Yllättäviä putoamisia tapahtuu aina. Nyt tämän kohtalon kokivat mm. Paula Lehtomäki, Kimmo Sasi ja Jouni Backman. He ovat kaikki valtakunnan tason pitkäaikaisia tunnettuja poliitikkoja, joista kaikki ovat toimineet myös ministereinä.

Yllätysnousijoitakin on aina. Se on osoitus demokraattisen järjestelmän toimivuudesta. Tällä kertaa yksi monista oli vihreiden ehdokas Ozan Yanar. Kiinnostavaa on pohtia mistä löytyivät menestyksen eväät.

Tuomas Saloniemi Yanarin kampanjatiimistä selvittää:

”Ensinnäkin meillä oli helvetin kova ehdokas, sen päälle oli helppo lähteä rakentamaan. Kampanjamme oli tavallaan perinteinen, tavallaan uudenlainen. Kaikki somekanavat olivat käytössä ja niitä myös päivitettiin ahkerasti. Lisäksi teimme todella paljon jalkatyötä ja pidimme huolen, että Ozanilla oli koko ajan ajankohtaista sanottavaa. Teimme omaa juttua ja se toimi”.

Kovan jalkatyön merkitystä painotti myös Helsingissä äänikuningattareksi valittu kokoomuksen Jaana Pelkonen.

Gallupit vaikuttavat – mutta vain tiettyyn rajaan asti

Mielipidetutkimusten ja ennusteiden tehtävänä on palvella äänestäjiä. Vaalit eivät ole ainoa yhteiskunnallinen tapahtuma, jossa mielipidetutkimusten merkitys on ajan myötä vahvistunut. Poliittinen ja taloudellinen päätöksenteko tukeutuvat yhä enemmän tutkimuksiin esimerkiksi kansakunnan henkisestä tilasta ja arvoilmastosta. Energiapoliittisia ratkaisuja on Suomessa iät ja ajat tehty kansalaisten mielipiteisiin nojaten.

Tutkimusten kasvaneesta merkityksestä seuraa, että niiltä on edellytettävä luotettavuutta. Tiedonvälitykseltä on edellytettävä tutkimusten ja tulosten ymmärtämistä sekä kykyä niiden kriittiseen arvioimiseen.

Aika ajoin on esitetty, että mielipidetutkimusten julkaisemista tulisi rajoittaa vaalien edellä. Ehdotukset on yksiselitteisesti torjuttu. Ennakkosensuuri ei sovi avoimeen yhteiskuntaan. Sosiaalisen median nousu tärkeäksi viestinnän kanavaksi on viimeistään osoittanut, ettei se olisi mahdollistakaan.

Tohtori Sami Borg selvitti tutkimuksessaan (1994), että puolueiden tai ehdokkaiden kannatusmittaukset voivat vaikuttaa äänestäjiin vain tiettyjen perusedellytysten vallitessa. Äänestäjän täytyy tietää tutkimusten kertomat kannatusluvut ja niiden muutokset sekä vielä uskoa niihin. Tutkimuksissa on myös havaittu, että kansalaiset arvioivat mediauutisoinnin ja -keskustelun vaikuttavan muihin ihmisiin, mutta ei niinkään heihin itseensä. Vaalikampanjan loppumetreillä ja välittömästi vaalien jälkeen ehdokkaiden pinna on kireällä. Äänestäjien ymmärrystä voisi silti kunnioittaa luottamalla heidän omaan tahtoonsa, eikä nähdä heitä gallupien ohjaamana tahdottomana massana.

Mielipidetutkimukset ja vaalien edellä tehtävät ennusteet ovat osa avointa yhteiskuntaa, mutta gallupdemokratiaa ei kukaan halua. Se on sitä, että politiikan ja talouden päättäjät juoksevat mielipidetutkimusten perässä kykenemättä itsenäiseen päätöksentekoon. Poliittista johtajuutta on se, että kulkee vastavirtaan kun aihetta on ja hyvää viestintää, että pystyy uskottavasti perustelemaan ratkaisunsa.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Gallupeja syvemmälle: Selvitimme eduskuntavaalien läpimenijät – Kaiun ja Accuscoren vaaleja edeltänyt, 50 000 simulaatioon sekä asiantuntijahaastatteluihin perustunut ennuste.

Täydellisen tiedotteen jäljillä: Otsikoinnin nyrkkisäännöt – ja miten rikkoa niitä – “Kollegani sanoi kerran, että otsikon pitää olla niin hyvä, että se kiinnostaa toimittajaa – mutta niin huono, että toimittaja keksii itse helposti paremman.”

Tohtori Gong ja arvotutkimuksen arvo – “Pelkistäen yksilö rakentuu arvoista, asenteista ja mielipiteistä.”


Gallupien mukaan 92,5 % norjalaisista maitoautonkuljettajista on valmis harkitsemaan Kaiun uutiskirjeen tilaamista – oletko sinä?


Kuva: “Ville.fi” (Creative Commons)

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA