Festariviestinnän ABC

02.07.2015

Taina Rinta-Kauhajärvi

Suomalaiset ovat tunnetusti festivaalikansaa. Finland Festivalsin mukaan vuonna 2014 suomalaiset ostivat reilut 700 000 festivaalilippua. Ilmaistapahtumat mukaan lukien kokonaiskävijämäärä ylsi yli kahteen miljoonaan. Kävijäpotentiaali on valtava.

Festivaaleille mutaan rämpimään houkuttelevat monet eri asiat. Ilman näkyvyyttä ja tehokasta viestintää on supermielenkiintoisenkaan tapahtuman vaikea erottua satojen kilpailijoiden joukosta.

Erottautumiskeinoja on monia. Tässä vain muutama.

Tempaukset

Yhä useamman festivaalin täytyy keksiä jotain uutta muistuttaakseen olemassaolostaan. Enää eivät riitä pelkät artistijulkistukset tai festarialueen uudesta nakkikojusta viestiminen. Esimerkkejä mieleenpainuvista tempauksista on lukuisia: Summer Up vuorasi Tuomiokirkon Niki Minaj -pahvinukeilla, Sinikka Sokka lauloi viime vuonna Tuska-biisinä taistolaislaulua. Karmarock ei sen sijaan aio julkistaa tänä vuonna lainkaan ohjelmistoaan vaan luottaa lipunmyynnissä maineeseensa.

Sosiaalinen media

Some ja sen lukuisat kanavat keräävät yhteen festivaaliyhteisön – kävijät, jotka kertovat tapahtuman tarinaa eteenpäin omissa kanavissaan. Somessa on hyvä vastata festivaaliyleisöä laajasti askarruttaviin kysymyksiin ja kertoa olennaisista muutoksista välittömästi. Festivaalitarinan rakentaminen somessa kannattaa aloittaa hyvissä ajoin – ei viikkoa ennen tapahtumaa.

Kriisiviestintä

Viestintä nousee tärkeään rooliin etenkin silloin, kun kaikki ei mene putkeen. Järjestäjien on oltava valmiita vastaamaan median ja yleisön kysymyksiin. Vastoinkäymisiä ei kannata kieltää, vaan viestiä avoimesti ja totuudenmukaisesti. Avoin viestintä määrittelee hyvin pitkälti sen, tulevatko kävijät paikalle tapahtumaan seuraavana vuonna.

Ohjelma

Ilman kiinnostavaa sisältöä on vaikeaa viestiä yhtään mitään. Musiikin ohella tapahtumien alueohjelma lisääntyy koko ajan. Esimerkiksi Provinssi järjesti festivaalin aikaan suuren Tubemiitin. Ruisrockin alueohjelmassa on sen sijaan yli 50 ryhmää ja aktiviteettia Gorilla-poliiseista Tankofutikseen ja Nopean toiminnan tonttujoukkoihin. Festivaaleilta haetaankin uudenlaisia elämyksiä, joilla saattaa olla enemmän painoarvoa kuin sillä, esiintyykö festareilla Yö vai Popeda.


Lähde: Rinta-Kauhajärvi, Taina (2015) Mediasuhteet festivaalien brändipääoman rakentamisen keinona. Pro gradu -tutkielma. Turun Kauppakorkeakoulu.

Kuva: Ville Säävuori (Creative Commons)

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Millainen tilaisuus kiinnostaa mediaa? 5 vinkkiä tapahtumajärjestäjille – “Median vähentyneet resurssit ja kiire näkyvät viestintätoimistojen suuntaan erityisesti silloin, kun toimittajia kutsutaan tapahtumiin ja seminaareihin. Hyvin harvoin toimittajilla on nimittäin aikaa tulla paikalle, jos tilaisuutta ei ole erityisesti suunnattu medialle.”

Suvivirren jälkeen alkaa kesätyöt – muista viestiä kesäduunarille oikein – “Minusta teinien johtaminen sujui jopa huomattavan paljon paremmin kuin työskentely kokeneiden asiantuntijoiden kanssa.”

Kaiun kesäkirjat – “Kirjojen lukeminen on klasissinta ja parahinta kesätekemistä (heti terassin rakentamisen ja polttopuiden pilkkomisen jälkeen).”

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA