Viestinnän vauhti kasvaa – pysyykö empatia perässä?

Kaiku Helsinki

04.12.2019

Haastateltavana Katri Saarikivi, aivotutkija Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Empatia, kyky ymmärtää toisen tunteita ja nähdä niiden taakse. Suurelle osalle kyselymme vastaajista tällä on merkitystä, ja on vaikea väittää vastaan – oli kyse nykyisestä tai tulevasta työympäristöstä, empatiataidoilla on merkitystä vuorovaikutuksessa. Empatia tosin jää joskus digitaalisten ympäristöjen ja nopean viestinnän jalkoihin, mistä voi seurata empatiavajetta ja väärinymmärryksiä.

Mitä empatia käytännössä tarkoittaa? Voiko sitä kehittää tietoisesti? Voiko robotti olla empaattisempi kuin ihminen? Pohdimme näitä asioita yhdessä aivotutkija Katri Saarikiven kanssa.

Palvelumuotoilu on empatiaa käytännössä

Viestinnän ja markkinoinnin suunnittelussa tilanne on usein se, että kohtaamme kohderyhmiä harvoin kasvokkain. Heidän maailmansa voi olla vieras, ja jos emme ymmärrä kohderyhmien tarpeita, viestintä voi olla hyödytöntä. Kun ymmärtää kohderyhmää, viesti menee perille paremmin. Tällöin empatian merkitys korostuu, ja palvelumuotoilulla sen saa esiin. Palvelumuotoilu auttaa luopumaan oletuksista ja ohjaa meitä keskittymään siihen, miltä kohderyhmän arki näyttää ja miten sitä voisi helpottaa.

Voiko tekoäly olla empaattinen?

Chatbotteja voidaan kouluttaa käyttämään empaattiseksi tulkittavia ilmaisuja – se ei kuitenkaan tee botista täysin samaan tapaan empaattista kuin ihminen.

”Ero on siinä, että empatia on muutakin kuin tunteiden jakamista, se on myös toisen asemaan asettumista. Tähän robotti ei vielä kykene”, Saarikivi toteaa.

Tulevaisuudessa tekoälyn merkitys kasvaa, mutta se ei poista ihmisen roolia vuorovaikutuksessa. Vaikka robottiavustajat kehittyvät, empatiaa on vaikeaa opettaa niille. Taitoon kannattaa panostaa, koska vielä ei ole tekoälyä, jolla olisi ihmisen veroinen empatiakyky.

Miten empatiataitoja voi kehittää?

Vaikka empatialle onkin geneettinen perusta, omia empatiataitoja voi kehittää. Saarikivi kehottaa miettimään kolmea kysymystä, joiden avulla voi asettua aktiivisesti toisen asemaan:

  • Mikä saisi minut toimimaan tällä tavalla?
  • Mihin hyvään toinen pyrkii, mikä järki on toiminnan taustalla?
  • Miten motivoituisin paremmin asettumaan toisen asemaan?

Etenkin viimeistä kohtaa pitäisi miettiä Saarikiven mukaan enemmän.

”Tuntuu, että ihmiset aktiivisesti yrittävät olla asettumatta toisen asemaan. Ajatellaan ehkä, että ymmärtämällä toisen asemaa hylätään oma näkökulma tai mielipide. Varsinkin silloin kun kohtaa ihmisen, jolla on täysin erilainen mielipide kuin itsellä, kannattaa yrittää ymmärtää miten hän päätynyt mielipiteeseensä. Jos logiikan ymmärtää, mahdollisuus vaikuttaa häneen on parempi”, Saarikivi sanoo.

Lopuksi

Teknologia kehittyy valtavilla harppauksilla, ja joskus empatia saattaa jäädä toissijaiseksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että teknologia on pikemminkin keino kuin lopputulos – se auttaa meitä ongelmanratkaisussa, mikä antaa enemmän sijaa empatialle ja luovuudelle. Empatian merkitys siis kasvaa koko ajan! Empatia ja teknologia eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, vaan parhaan lopputuloksen saa, jos onnistuu yhdistämään molemmat.

Käytä siis työvälineitäsi mahdollisuuksien mukaan ja tiedosta niiden vahvuudet ja puutteet. Ennen kaikkea – ymmärrä toista, niin sinulla on
mahdollisuus vaikuttaa.

 

Tämä Henri Leppäsen ja Elina Piskosen kirjoittama artikkeli on ilmestynyt ensimmäisen kerran Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksessa.

Työelämä on murroksessa. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, tekoäly tulee osaksi arkeamme, viestintäympäristöt muuttuvat virtuaalisiksi. Ammatinkuvat vaihtuvat, työskentely pirstaloituu. Mitä tapahtuu inhimillisille viestintätaidoille?

viestijä 2025

Lataa Viestijä 2025 -tulevaisuusluotaus tästä!

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje