Dali oli munafani – ja muita yllättäviä pääsiäisfaktoja

17.04.2014

Maria-Elena Cowell

Tiesitkö tämän pääsiäisestä? Tiputellaanpa trivianmurusia:

1) Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko (o.s. piinaviikko), eikä nimi johdu siitä, että kaikki työkaverit ovat Levillä.

2) Sana pääsiäinen on Agricolan keksimä ja johdettu pääsemisestä – paastosta siis. 40 päivän mittainen paasto kun päättyy pääsiäiseen. Maallistuneilla tämän tradition korvaa detox-viikko ja televisiossa Suomen suurin pudottaja.

3) Ruotsinkielinen sana påsk pohjautuu pääsiäisen hepreankieliseen nimeen Pesah. Myös tutun pääsiäisherkun, pashan, nimi juontuu tästä ja merkitsee venäjäksi pääsiäistä. Sen sijaan kreikankielinen paskha viittaa vain itse juhlaan, eikä sillä ole mitään yhteyttä mämmiin.

4) Kukaan ei osaa lyhyesti selittää pääsiäisen ajankohdan määräytymistä, sillä siihen liittyvät ainakin kirkolliskokous vuodelta 325, täysikuu ja parin keisarin almanakalliset ambitiot. Jos tämä kiehtoo triviahenkisiä, kääntykää Kustaa Vilkunan viisauden puoleen. Myös lyhyt oppimäärä aiheesta on tarjolla verkossa.

5) Pääsiäismunat kuvaavat uutta elämää: “omne vivum ex ove”, kaikki elävä tulee munasta. Sotkan munista syntyi Kalevalan maailma; Salvador Dalikin käytti munateemaa useissa teoksissaan.. Kirkollisessa symboliikassa muna vertautuu elämän voittoon kuolemasta ylösnousseen Jeesuksen kautta. Ortodokseille kyseessä on vuoden suurin juhla, ja pääsiäisyönä ortodoksikirkon ympäri tehdään ristisaatto – johon myös muut kuin ortodoksit saavat osallistua.

 


Kuva: Ian Burt, Creative Commons. Kuvassa Salvador Dalin maalaus Geopoliticus Child Watching The Birth of The New Man (1943).

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje