Älä bunkkeroidu! Toimittajan viestintäopit yrityksille

Kaiku Helsinki

18.01.2022

Sisältötulva kasvaa, ja yritykset kilpailevat kiivaasti huomiosta. Millaiset sisällöt erottuvat tasapaksusta massasta ? Uusi sisällöntuottajamme, aiemmin toimittajana työskennellyt Henri Salomaa jakaa parhaat vinkkinsä.

Hyvän viestinnän taustalla on ihmisen käyttäytymisen lainalaisuuksien tunteminen.

Kysy itseltäsi, mitä hyötyä viestistä on vastaanottajallesi. Infoähkystä nousevat ne viestit, jotka lukija kokee hyödylliseksi. Esimerkiksi sosiaalista mediaa tai sanomalehteä selaava lukija tekee tiedostamattaan sekuntin murto-osassa arvion siitä, onko viesti hänelle hyödyllinen. Arvion perusteella viesti huomataan tai ohitetaan. Ole siis hyödyksi!

Taustalla on myös ymmärrys kohderyhmästä:

  • Mitkä asiat kohderyhmääsi kiinnostavat?
  • Mistä tiedän, että viestini tai viestintäni on kohderyhmän mielestä kiinnostavaa?
  • Miten kohderyhmäni haluaa, että heille kerrotaan heitä kiinnostavista asioista?

Ymmärrystä voit lisätä esimerkiksi erilaisilla kyselyillä ja tutkimuksilla: sanomalehdet tekevät jatkuvasti lukijatutkimuksia selvittääkseen, millaisia juttuja lehden lukijat haluavat lukea. Taitava viestintäkumppani on perillä kohderyhmien mieltymyksistä tai vähintäänkin osaa niitä selvittää.

Mistä tietää, että viesti on hyödyllinen?

Olemme jaotelleet hyödyt kolmeen eri kategoriaan:

  • informatiivinen hyöty
  • hedonistinen mielihyvähyöty
  • sosiaalinen hyöty

Näihin voit tutustua tarkemmin esimerkiksi tekstissä: Miksi viestinnän kiinnostavuusmuotoilu on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

Muotoile siis viestisi oikein, jotta se jää lukijan mieleen. Tämä perinteisesti mainostoimistojen leipälajina pidetty taito on yhtä lailla tärkeää myös asiaviestien yhteydessä. Onko viestisi hauska, mieleen jäävä, provosoiva tai jollain muulla tavalla kutkuttava?

Kiinnitä myös huomioita ulkoasuun: tekstiä on hyvä rytmittää listoilla, nostoilla ja kuvilla. Moni saattaa ajatella, että journalistit keskittyvät pelkkään asiasisältöön. Todellisuudessa ulkoasun viilaukseen ja näkymän houkuttelevuuteen käytetään yllättävän paljon aikaa.

Monitahoisistakin aihepiireistä, kuten yhteiskunnallisista asioista, on yleensä löydettävissä kohderyhmää kiinnostava kärki, ja nekin ovat yleensä esitettävissä myös ihmisten arjen tasolla.

Toisaalta voit myös kysyä, liittyykö aihe johonkin laajempaan ilmiöön. Esimerkiksi perinteinen media voisi havainnollistaa sote-keskustelua nykyistä enemmän kertomalla, miten tämä vaikuttaa tavallisen kansalaisen arkeen.

On myös hyvä tunnustaa, että viestintä ei voi olla tulevaisuuden ennustamista. Monesti paraskin suunnitelma toimii vasta, kun sitä testataan käytännössä. Aina ei osuta oikeaan ensimmäisellä – ole siis valmis testaamaan ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaasi.

Tunne asiasi ja vältä bunkkeroitumista

Älä oleta että jokin kiinnostaa, vaan pidä tuntosarvet pystyssä. Ohjenuoraksi voit ottaa vaikkapa nämä kaksi ajatusta:

  • Ketään ei yleensä kiinnosta juuri minun asiani. Toisaalta kaikki viestintä on lähtökohtaisesti kiinnostavaa, mutta kysymys on siitä, kenen näkökulmasta se on kiinnostavaa.
  • Vältä bunkkeroitumista! Kun maailma ympärillä muuttuu, muutu sinäkin! Älä ainakaan tee samaa virhettä kuin pitkään digitalisaatiota vastaan pyristellyt perinteinen media, vaan kokeile rohkeasti uutta. Norsunluutornin ja bunkkerin välimaastossa sijaitsee paikka nimeltä maan kamara, johon viestijän kannattaa tukikohtansa perustaa.

Viesti on myös hyvä pitää yksinkertaisena, helppona ja miellyttävänä. Muista silti, ettei kiinnostava viestintä ole automaattisesti hyvää viestintää. Lukijan huomiosta taistellessaan viestin kiinnostavuuden lisääminen paikkansapitävyyden kustannuksella voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta (esimerkiksi iltapäivälehtien klikkiotsikot).

Viestintä on palveluammatti − ja harhaanjohtava viestintä on huonoa palvelua.

Kirjoittaja
Henri Salomaa on Kaiun viestinnän suunnittelija, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus erilaisista media-alan tehtävistä niin toimitusten kuin liiketoiminnan kehityksenkin puolelta.

Henrin tulon myötä työyhteisömme Henkka-pitoisuus kasvoi jälleen mukavasti. Viidenkymmenen hengen porukkaamme kuuluvat Henkka S:n lisäksi myös Henkka M – AD Henri Mustonen – sekä Henkka L – viestinnän suunnittelija Henri Leppänen.

 

Jos pidit tästä tekstistä, myös seuraavista saattaisi olla sinulle hyötyä:

Kuinka teet tekstistäsi selkeän ja lukijallesi hyödyllisen? Ota avuksi neljän jalan muistisääntö

”Toimittaja pilasi haastattelun”

Viisi myyttiä mediasta

 

Suomalainen viestintätoimistokenttä saa uuden haastajan, kun Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistävät voimansa. Yhdistymisestä syntyy ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima. Uusi toimisto työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2021 yli viiden miljoonan euron. Lue lisää yhdistymisestämme täältä: https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestintatoimistot-kaiku-helsinki-ja-cocomms-yhdistyvat/

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje