Ajatusjohtajuutta ei voi luoda – ilman asiantuntijoita

03.11.2015

Tiina Hosiokoski

Mielipidejohtaja, ajatusjohtaja, johtava asiantuntija. Nimiä riittää, tavoiteltavin lienee tällä hetkellä ajatusjohtaja. Terminologiasta viis – kysymys on siitä, miten tähän asemaan päästään. Googlaamalla löytyy vinkkejä toisensa perään, helppoa kuin heinänteko. Vai onko sittenkään?

Ajatusjohtaja on yritys, organisaatio tai ihminen, joka on asiakkaittensa ja alan vaikuttajien tunnustama asiantuntija omassa kategoriassaan. Tunnemme kaikki useitakin ajatusjohtajia, jotka kommentoivat mediassa ja somessa alansa ilmiöitä ja trendejä – jopa luovat niitä. Yksi tekijä niitä kuitenkin yhdistää: kommentoija on ihminen, ei organisaatio.

Siksipä meidän viestintäihmisten kaunein päiväuni, luoda yrityksestä muodikas ajatusjohtaja, on lähtökohtaisesti haasteellinen. Haasteen muodostaa käytäntö. Ajatuksia eli ideoita, uusia näkökulmia ja asiantuntevia kannanottoja ei pystytä luomaan tyhjästä. Yritys voi tavoitella asiantuntijamielikuvaa, mutta ajatukset tulevat ihmisiltä.

Asiantuntijasta ajatusjohtajaksi

Käytännön työssä olen usein törmännyt siihen muuriin, että asiantuntemusta kyllä löytyy, muttei niitä, jotka uskaltavat astua esiin. Tätä meiltä viestintäihmisiltä kuitenkin odotetaan: yrityksen nostamista ajatusjohtajan asemaan. Niinpä lähdemme ratkomaan haastetta sen alkulähteiltä, uskalluksesta. Harjoitus tekee mestarin (klisee, mutta totta) ja onnistumiset ruokkivat uusia onnistumisia.

Hyvällä valmennuksella arempikin asiantuntija uskaltautuu pikkuhiljaa kuorestaan ja pidemmän päälle paistattelee ajatusjohtajuuden valokeilassa. Tästä meillä Kaiussa on loistavia esimerkkejä. Heitämme siis oman lusikkamme soppaan ja annamme – omasta mielestämme – parhaat vinkit ajatusjohtajuuden luomiseen.

(0. Pohjalla on tietenkin yrityksen strategia, joka on kristallinkirkas ja toimiva.)

1. Strategian pohjalta luodaan liiketoimintaa tukevat teemat, joissa yritys hyötyy asiantuntijamielikuvasta.

2. Valitaan asiantuntijat, joilla on aidosti uusia oivaltavia ajatuksia kyseisiin teemoihin.

3. Valmennetaan asiantuntijat varmoiksi viestijöiksi. Valmentamalla hiotaan esiintymistä, median ymmärrystä, haastattelutaitoja, kirjoitustaitoja ja kanavaymmärrystä (kyllä, some on ajatusjohtajuudessa lähes välttämättömyys).

4. Sparrataan asiantuntijoita kiteyttämään ajatuksensa ja tuomaan niitä esiin oikeissa foorumeissa. Haetaan dialogia.

5. Seurataan, että alan muut vaikuttajat kokevat asiantuntijan ajatusjohtajana ja annetaan palautetta. Kehitetään ja kehitytään.

Voilà, ajatusjohtaja on syntynyt!


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Politiikasta puuttuu johtajuus“Mitä on hyvä johtaminen? Lyhyesti se tarkoittaa uskottavan visionluomista paremmasta tulevaisuudesta, jonka ryhmä, yritys tai kansa voi omalla toiminnallaan saavuttaa.” 

Internetin ilmastonmuutos“Internet on ollut erottamaton osa arkeamme jo noin parikymmentä vuotta, mutta se ei ole ainakaan vielä kokenut omaa exxonvaldeziaan tai tšernobyliään.”

Mitä sellainen viestintätoimisto oikein tekee?“Aloitin Kaiussa vuoden alussa. Uuden työn myötä olen saanut selittää eri aloilta tuleville ystäville, sukulaisille ja tutuille, mitä työni pitää sisällään.”

Kuva: Hannah Pethen (Creative Commons)

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA