Aito asiantuntija VS. tiedon kirous

18.02.2016

Salla Syrman

Annoin raikuvat päänsisäiset aplodit MTL:n toimitusjohtaja Tarja Virmalalle, joka siteerasi taloustoimittajatuttavaansa ja nosti blogissaan hevosenpaskan pöydälle:

”On kaksi ammattiryhmää, joiden haastattelemisesta ei koskaan tule mitään. Kun näille esittää kysymyksen, vastauksen viidestä ensimmäisestä sekunnista ymmärtää jotain. […]Toinen on tietotekniikka-alan johtajat ja toinen on markkinointiväki. Niiden puheesta ei ymmärrä eikä niistä sen vuoksi voi tehdä lehtihaastatteluja. ”

Kiitos. Tervetullut ravistelun hetki molemmille toimialoille – eikä vain alojen itsensä takia.

On kaikilta pois, jos näiden toimialojen parhaat asiantuntijat eivät ole mukana haastatteluissa tuomassa uusia näkökulmia julkiseen keskusteluun. Ei ole kenenkään etu, jos yleisö mieltää IT-väen palvelimia halaileviksi nörteiksi ja markkinoijat puuhastelijoiksi. Keskustelu digitalisaatiosta on höttöä ilman IT:tä, joka uusia teknologisia ratkaisuja kehittää. Suomalaisten parjattu markkinointiosaaminen ei parannu sillä, että markkinointi on pienen piirin puheenaihe.

Ymmärrän hyvin toimittajan turhautumisen syyt. Itselläni on jokapäiväisessä työssäni jalka molemmissa aloissa. Olen tyytyväinen, että katson molempia aloja ulkopuolelta tulleena: viestijänä ja humanistina. Ensimmäiset vuodet IT-alan asiakkaiden kanssa olivat välillä päänsärkyistä yritystä hahmottaa asioita nopeasti kirjainlyhennelmien viidakossa. Markkinointigurujen kanssa puolestaan teki mieli huutaa, kun trenditermeillä kyykytys alkoi.

Nyt on helpompaa – mutta osittain siksi, että olen oppinut näiden alojen kieltä. Yritän olla oppimatta liikaa. Haluan säilyttää niin pitkään kuin mahdollista ulkopuolisen perspektiivin, kyvyn esittää tarpeellisia tyhmiä kysymyksiä.

Vastaloitsu tiedon kiroukselle

Kyllä, sekä markkinointi- että IT-väen suuresta joukosta löytyy jargoniinsa rakastuneita yksilöitä, jotka jostain syystä kuvittelevat, että yksipuolinen päteminen on hyvää asiantuntijavaltaa. Suurinta osaa tuntemistani ihmisistä pidän hyvinä, avuliaina tyyppeinä, joita vaivaa yksinkertaisesti tiedon kirous. Sokeus omalle asiantuntemukselle.

Kun lisätään vielä se, että käsiteltävät asiat ovat aika monimutkaisia ja että alojen arki on täynnä hankalasti kääntyvää finglishiä – voilà, viiden minuutin kryptinen monologi on valmis.

Uskon, että vastavoima on aidossa tahdossa muuttaa käsityksiä. Rakentaa vuoropuhelua. Olla helposti lähestyttävä asiantuntija.

Aito asiantuntija saa keskustelukumppanin tuntemaan, ettei tyhmiä kysymyksiä ole olemassa. Tällainen asiantuntija ei vain julista omaa sanomaansa, vaan kuuntelee ja todella haluaa ymmärtää, mitä toinen kysyy ja miksi. Helposti lähestyttävällä asiantuntijalla on pokkaa yksinkertaistaa sanomansa silloin, kun keskustelukumppanin ei tarvitse tietää kaikkia mahdollisia yksityiskohtia.

Viestintätoimisto Kaiku Helsinki: Toimittaja ja asiantuntija voivat ymmärtää toisaan – Kuva: Andy McLemore, https://www.flickr.com/photos/andy_emcee/ (Creative Commons)

Millaiset teot auttavat helposti lähestyttävien asiantuntijoiden esiinmarssia? Muutama ajatus:

Esiintymisten treenaaminen.

Monimutkaisista asioista ei tule selkeitä ilman säännöllistä harjoittelua – oli harjoittelun kohteena sitten mediaesiintyminen tai johdolle argumentointi. Usein asiantuntijoita kehotetaan ”puhumaan suomea” ikään kuin vieraskielinen terminologia olisi suurin ongelma. Noh, ei se riitä. “ERP” ja “toiminnanohjausjärjestelmä” kuulostavat kenelle tahansa IT:n ulkopuoliselle ihan yhtä luotaantyöntäviltä.

Huiput ymmärtävät viestintätaitojen merkityksen.

Haastattelin tammikuussa helposti lähestyttävää asiantuntijaa, erästä maailman arvostetuimmista tietohallintojohtajista, Procter & Gamblen Filippo Passerinia. Näin hän kertoi: “Käytimme huomattavasti enemmän aikaa siihen, että mietimme, miten kertoa asioita liiketoiminnalle kuin että olisimme keskustelleet teknologiasta.”

Rohkeus pyytää ja antaa palautetta.

Varmista keskustelukumppanin ymmärrys. Hyvä tapa ihan minkä tahansa alan ammattilaiselle. “Miltä tämä kuulostaa? Mitä sait tästä irti?”

Pyydä työkavereilta palautetta. Anna palautetta. Käytä harjoitteluvastuksina niitä, jotka eivät ole yhtä sisällä asiantuntemuksessasi kuin sinä itse. Treenaa viestinnän kanssa. Treenaa kesäharjoittelijan kanssa. Jokainen uusi tulokas työyhteisöön on loistava mahdollisuus. Luo ilmapiiri, jossa “harjoitteluvastukset” uskaltavat antaa rehellistä palautetta.

Uudenlaiset kohtaamiset.

Tapaa ihmisiä omien piiriesi ulkopuolelta. Ja livenä, ei vain somekanavissa! Ajaudu usein tilanteeseen, jossa joudut kertomaan täysin eri alaa edustavalle uudelle ihmiselle, mitä teet ja mistä olet innostunut. Kuuntele, miten muut kertovat omasta asiantuntemuksestaan.

Tartu mahdollisuuksiin toimia oman alasi tulkkina. Lunasta näissä tilanteissa odotukset – keskustele, älä puhu itsellesi. Uskalla vetää mutkat suoriksi.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajatusjohtajuutta ei voi luoda – ilman asiantuntijoita“Käytännön työssä olen usein törmännyt siihen muuriin, että asiantuntemusta kyllä löytyy, muttei niitä, jotka uskaltavat astua esiin.”

Konsultti – hyödyllinen idiootti? –  “Ihannetilanteessahan konsultin pitäisi sekä tuntea asiakkaan bisnes täydellisesti että pystyä tarkastelemaan sitä raikkaalla ja uudella tavalla.”

2016 kuumat perunat: Hyötyviestintää ja palveluasennetta“Yleisölle täytyy tarjota aitoja hyötyjä, jotta viesti saavuttaa kohteensa.”


 

Kuvat:

Artikkelin kuva: Torley (Creative Commons)

Alakuva: Andy McLemore (Creative Commons)

Viestintävaltameren kiinnostavimmat vinkit, caset ja ilmiöt:

Tilaa Kaikuluotain-uutiskirje