Someen työroolissa? Miksi ihmeessä? – Mitä iloa asiantuntijatyötä tekevälle voi olla sosiaalisesta mediasta

Monissa yrityksissä ja organisaatioissa HR-väki, markkinointiosasto ja ylin johto patistelevat oman talon asiantuntijoita hyppäämään someen. He toivovat, että asiantuntijoiden aktivoituminen somessa toisi esiin organisaatiossa asuvaa osaamista, rakentaisi positiivista työnantajakuvaa ja auttaisi jopa tuomaan kauppaa kassaan.  

Erinomaisia tavoitteita, ehdottomasti. Ja aivan realistisiakin.  

Asiassa on vain yksi ‘mutta’. Asiantuntijatyötä tekevien itsensä on monesti vaikea löytää motivaatiota somen käyttöön työroolissa.  

Syitä asiantuntijoiden arkuuteen tai suoranaiseen haluttomuuteen aktivoitua sosiaalisessa mediassa ammattimielessä on useita. Moni tuskailee, ettei somelle ole aikaa muun työn keskellä. Toiset taas pelkäävät somekohuja, trollausta tai maalittamista.  

Joitain ahdistaa se, ettei keksi, mitä somessa voisi sanoa. Ja monia tympäisee se, että työsomelle tuntuu olevan vain yksi hyväksytty malli: pinnallisia kliseitä ja äklöpositiivisia mainoslatteuksia LinkedInissä suoltava “työntekijälähettiläs”. 

Kun me Kaiku Helsingin somevalmentajat valmennamme erilaisten organisaatioiden asiantuntijoita sosiaalisen median mielekkäämpään hyödyntämiseen, lähdemme aina liikkeelle siitä, että ei ole yhtä oikeaa tapaa olla somessa työmoodissa. Mahdollisia rooleja on useita erilaisia ja jokainen voi löytää itselleen sopivan.

Pelaajakortilla” oma sometaktiikka selkeäksi

Somepolullaan pidemmälle päässeiltä kysymme usein, mitä hyötyjä he ovat havainneet somen käytön tuoneen omaan työhönsä. Tyypillisesti saamme valmennustemme 12–20 hengen vahvuisilta osallistujajoukoilta tämän suuntaisia vastauksia: 

  • Some auttaa minua jäsentelemään omia ajatuksiani. Kun joudun miettimään, mitä ja miten kerron työstäni somessa, se auttaa minua itseänikin ymmärtämään paremmin.
  • Somen kautta pystyn tuomaan omaa asiaosaamistani esiin. Asiakkaani, kollegani ja muut verkostoni pääsevät näkemään asiantuntemukseni ja hyötymään siitä. Tämä hyödyttää myös minua urallani. 
  • Verkostoidun ja tapaan somessa kiinnostavia ihmisiä, joita en muuten tapaisi. Pääsen osaksi keskusteluja, jollaisiin en muuta kautta päätyisi. 
  • Törmään somen kautta informaatioon, esimerkiksi artikkeleihin, tapahtumiin tai uutisiin, joista on hyötyä työssäni. 
  • Saan paremman kuvan siitä, mitä kaikkea omassa talossa tehdään, kun seuraan kollegoja somessa. 
  • Saan yhteydenottoja potentiaalisilta asiakkailta sekä joskus jopa median edustajilta. 

Kun asiantuntijatyötä tekevä ihminen kokee sosiaalisen median käyttämisen itselleen hyödylliseksi ja mielekkääksi, kaikki aiemmin listatut HR:n, markkinoinnin tai pomoportaan toiveet toteutuvat paremmin kuin pakottamalla. 

Motivaation löytämisen avuksi olemme kehittäneet erityisen työkalun asiantuntijoiden somevalmennuksiin. “Pelaajakorttien” avulla kukin asiantuntija pystyy kevyellä työskentelyllä rakentamaan itselleen oman somepelitaktiikan. Kortille listataan selkeällä tavalla muun muassa omat aiheet, kanavat, ajankäyttö ja tavoitellut hyödyt. Kun nämä ovat selkeinä esillä, some työkäytössä ei enää tunnu sekavalta, aikaa vievältä suolta. 

Pelaajakortin avulla asiantuntijan on myös helppo tuunata someprofiilinsa huippukuntoon. Esimerkiksi Twitterin tai LinkedInin työkäytössä on fiksua ottaa huomioon muutama seikka, jotka poikkeavat samojen kanavien käyttämisestä henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Olemme koonneet tiiviit profiilivinkit asiantuntijasomeen: 

Yli some-esteiden! Miten selätän aikapulan ja nitistän trollit? 

Kun pelitaktiikka on selvillä ja profiili tip top -kunnossa, on aika alkaa kaapia somen hyötyjä omaan työhön. Mutta entäs ne aiemmin mainitsemamme esteet ja pelot: ajankäyttö, trollit ja sanottavan puute? Käsittelemme kaksi ensin mainittua tässä blogitekstissä – ja kolmanteen palaamme blogin seuraavassa osassa.  

Trollien, konfliktien ja somekohujen pelko ei suinkaan ole turhaa. Kanavien algoritmit suosivat provosoivia sisältöjä ja negatiivisia reaktioita – ja korona-aika on korostanut somen synkkiä piirteitä entisestään. Nälviminen, trollaaminen ja suoranainen maalittaminen ovat valitettavia sometotuuksia. Niiden ei kuitenkaan kannata antaa muodostua esteeksi omalle somen työkäytölle. Tässä jokaiselle asiantuntijatyöläiselle muutama toimivaksi todettu apukeino trollien ja kohujen kukistamiseen:

  1.  Muista suhteellisuus: vain ani harva asiantuntija joutuu työhön liittyvissä asioissa maalittamisen tai muun vakavan somehäirinnän kohteeksi. Suhteellisuuden hahmottamisessa auttaa 1–10–100 -sääntö. 
  2. Huolehdi yksityisyydestä ja rajaa somen työkäyttö selkeästi. Oman somepelitaktiikan selkeyttäminen parantaa usein kokemusta somesta: oma syöte selkeytyy ja sisällön ja kontaktien laatu paranevat. 
  3. Ota selvää, miten organisaatiosi tukee henkilöstöään haastavissa tilanteissa. Yksin ei pidä jäädä. Tiiminvetäjältä tai viestinnästä täytyy löytyä valmiit askelmerkit reagoimiseen. 

Jokainen asiantuntijatyötä tekevä tuskailee ainakin ajoittain ajankäytön kanssa. Työtä ja tekemistä piisaa jo ilman someakin aivan tarpeeksi. Oman somerytmin, sisällöt ja kontaktit löytämällä somen käyttäminen saattaa kuitenkin osoittautua jopa ajansäästäjäksi!  

Ajankäyttövinkkimme tiivistyvät näihin pointteihin: 

  1. Sinun ei tarvitse päivystää somessa 24/7, koska kontaktisikaan eivät tee niin. Tilastojen mukaan suomalaisista Twitter-käyttäjistä vain 11 prosenttia käyttää Twitteriä päivittäin. Linkedinin osalla vastaava luku on 5 prosenttia. Jos siis käytät työsomea edes pari kertaa viikossa, olet jo keskiarvoa aktiivisempi! 
  2. Oman rytmin löytäminen helpottaa. Esimerkiksi 5 minuuttia LinkedInin selailua tiistaisin ja torstaisin tai yhden kiinnostavan twiitin löytäminen ja uudelleentwiittaaminen pari kertaa viikossa – tai mikä ikinä onkaan sinulle luontainen rytmi. Kun somelle on varattu tietty aika, päivä ja rajat, se ei tunnu mahdottomalta möhkäleeltä. 
  3. Päivän “tyhjät hetket” voi hyödyntää someen. Tunnemme aluepäällikön, joka käyttää aamuisen junamatkan Twitterin lukemiseen, ja tutkijan, jonka somehetki on hampaidenpesu aamuin illoin. Vastaavia hetkiä piisaa pitkin päivää: kun odottelee kahvin tippumista, kokouksen alkamista, hissin saapumista... 
  4. Uskalla olla nirso! Kaikkeen someen pätee sääntö: Sitä saat, mitä seuraat. Jos keskityt seuraamaan ainoastaan sinua aidosti kiinnostavia ihmisiä ja aiheita, rajattu someaika ei katoa tuhkana tuuleen, vaan tarjoaa sinulle aitoa hyötyä. Älä seuraa Enbuskea, #digitalisaatiota ja Kauppalehteä ainoastaan siksi, että muutkin seuraavat tai siksi että somekanavan ikkuna suosittelee näitä sinulle, vaan ainoastaan jos olet aidosti kiinnostunut näistä. Muutakin löytyy. 

Ensi kerralla: Mistä keksin asiaa sanottavaksi someen? Entä mistä löydän kiinnostavia ihmisiä ja keskusteluja?

Tämä oli ensimmäinen puolisko blogikirjoituksesta, jolla haluamme tasoittaa asiantuntijatyötä tekevien ihmisten tietä somen hyödyntämiseen omassa työssään. Seuraavassa osassa mennään askeleen verran syvemmälle: miten jokainen voi olla kiinnostava somessa, ja mistä löytää somekeskusteluja ja –kontakteja, jotka ovat itselle kiinnostavia.

 

Petteri Puustinen on viestinnän valmentaja, sisällöntuottaja ja kiinnostavuusmuotoilu-ajattelun äänitorvi. Somen parissa Petteri on työskennellyt jo vuodesta 2008 ja hänen poliittisen historian gradunsakin liippaa someaihetta. Löydät Petterin Twitteristä nimellä @petteripuu. 

Laura Vuorio-Kuokka on Kaiun viestintävalmentaja ja valmennusliiketoiminnan johtaja. Laura ei ole somenatiivi, mutta ehkä somepioneeri organisaatioiden viestinnän näkökulmasta, sillä some on ollut osa Lauran viestijän työpalettia jo jotain apua 17 vuotta! Lauran tavoitat Twitteristä nimimerkillä @lauravuok.

 

Kaipaatko sinä tai organisaatiosi asiantuntijat somevalmennusta? Laita viestiä meille osoitteeseen sales@kaikuhelsinki.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä sisällöistä:

Someviestintää poikkeuksellisina aikoina

Miksi viestinnän kiinnostavuusmuotoilu on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

 


Kaija ja Pete

Viestintätoimistot Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistyvät – ”Kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän”

Suomalainen viestintätoimistokenttä saa uuden haastajan, kun Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistävät voimansa. Tavoitteena on nousta Suomen ykköstoimistoksi, joka tekee asiakkaistaan kiinnostavia sekä vaikuttavia ja luotsaa heidät läpi muutosten. Uusi toimisto työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2021 reilusti yli viiden miljoonan euron.

Mitä tapahtuu, kun kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän tai palvelumuotoilu yritysviestinnän? Kaiku Helsinki ja Cocomms päättivät katsoa ja luoda jotakin uutta markkinoille. Yhdistymisestä syntyy ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima.

Kaiku Helsingin ydinosaamista ovat kiinnostava viestintä, palvelumuotoilu ja valmennukset. Syksyllä 2020 Kaiku sai vahvistusta tutkimuspalveluihin rinnalle perustetusta sisaryrityksestä, strategisesta tutkimustoimisto Vastakaiusta. Cocomms puolestaan tunnetaan yritysviestinnästä, muutos- ja kriisiviestinnästä, vastuullisuusviestinnästä, vaikuttajaviestinnästä, luovasta ja digitaalisesta viestinnästä sekä vahvasta kansainvälisestä liiketoiminnasta.

Kaiku Helsingin Pete Saarnivaara jatkaa toimitusjohtajana ja osakkaana uudessa yrityksessä.

”Uskon, että juuri Cocommsin kanssa pystymme rakentamaan viestintätoimistokenttään haastajan, joka yhdistää ison ja pienen viestintätoimiston parhaat puolet: palvelemme asiakkaita kaikissa viestintätarpeissa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin ja säilytämme silti yrittäjävetoisen toimiston nopeuden, joustavuuden ja mutkattomuuden”, Saarnivaara sanoo. ”Ja sitä tarvitaan juuri nyt. Nopeat muutokset asiakkaiden päässä eivät pääty koronaan.”

Kaija ja Pete

Kaija Pohjala ja Pete Saarnivaara.

Kaija Pohjalasta uuden yrityksen osakas

Kaiku Helsinki ostaa Cocommsin koko osakekannan. Kaija Pohjalasta, Cocommsin omistajasta ja toimitusjohtajasta, tulee uuden yrityksen osakas ja hallituksen sekä johtoryhmän jäsen. Yrityksen muut omistajat Saarnivaaran ja Pohjalan lisäksi ovat Kimmo Kuokka, Ville Lehtovirta, Jouko Marttila, Salla Syrman ja Markku Vänskä.

”Kaiku on suomalaisessa omistuksessa oleva, asiantunteva ja arvostettu toimisto, jonka arvomaailma on hyvin samankaltainen Cocommsin kanssa. Yhteinen sävel ja luottamus löytyivät heti neuvottelujen alkumetreillä. Kaiken huipuksi meidän osaamisemme täydentävät toisiaan eikä päällekkäisyyksiä ole nimeksikään”, Pohjala sanoo.

”Kolme vuosikymmentä viestintätoimiston liiketoiminnan kokonaisvaltaisessa vetovastuussa on ollut aivan uskomaton matka, mutta samalla myös kuluttavaa, raskasta ja riskialtista. Koin, että nyt oli aika vaihtaa roolia ja avata uusi ovi uralla. Uudessa roolissani Kaiussa pääsen keskittymään rakastamaani asiakas- ja myyntityöhön sekä johtamaan kansainvälisiä verkostojamme”, hän jatkaa.

Toistaiseksi molemmat yritykset jatkavat omilla brändeillään, ja yritysten integroimista yhteen ryhdytään suunnittelemaan osallistamalla henkilöstöjä.

”Haluamme luoda henkilöstön toiveiden pohjalta rohkean, inhimillisen, aidon ja luovan viestinnän työyhteisön, jossa pääsee kehittymään ja kehittämään. Toimiston, jossa työskentely on meriitti alalla”, Pete Saarnivaara kertoo.

Lisätiedot:

Pete Saarnivaara, puh. 050 568 8635, pete.saarnivaara@kaikuhelsinki.fi

Kaija Pohjala, puh. 0400 502 183, kaija.pohjala@cocomms.com