Vinkkivihta, osa 1: sosiaalinen media

Onko romaaneja ja mökkikunnan paikallissanomia luettu jo tarpeeksi? Jos kesällä tulee huurteisen himon lisäksi tiedonjano, tartu vinkkivihtaan! Olemme niputtaneet sinulle valmiiksi viestinnällisiä vinkkejä, joilla saat aikaan kunnon idealöylyn.

Vinkkivihdan ensimmäisessä osassa: sosiaalinen media.

Lue sosiaalisen median vinkkipaketti:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/vaikuttavan-somepostauksen-kaava/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/linkedin-profiili-huippukuntoon-nailla-6-niksilla/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/twitter-profiili-millainen-on-hyva/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/vinkit-twitter-sosiaalinen-media/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/miten-voin-tehda-videon-kun-en-osaa

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/saavutettavuus-sosiaalisessa-mediassa/

 

 


Sisältöhiilestä timantteja – näin onnistut sisällön optimoinnissa

Viestijällä on nykyisin käytettävissään valtavat määrät dataa, jolla hioa sisältöjä toimivimmiksi. Usein tuo runsaudensarvi lamaannuttaa: sisällöistä ei tulekaan timantteja, kun ei ole oikein varma, miten analytiikkaa kannattaisi hyödyntää. Sisällöntuotantoon saatetaan laittaa yrityksissä valtavasti paukkuja, mutta matalalla roikkuva hedelmä – jo julkaistun sisällön parantaminen analytiikan avulla – jää nappaamatta.

Kuinka analytiikkaa kannattaa käyttää – sekä sisällön suunnittelussa että julkaisun jälkeen? Nappaa tästä Kaiun yhdeksän vinkkiä analytiikan (ja luovuuden) hyödyntämiseen sisällön optimoinnissa:

  1. Kirkasta sisällön tavoite ja kohderyhmä

Ennen kuin edes puhutaan muista mittareista, täytyisi jokaisen viestijän pysähtyä ydinkysymysten äärelle: KENELLE haluamme puhua ja MITÄ haluamme, että kohderyhmässämme tapahtuu? Vasta kun kohderyhmä ja tavoite (sisältäen mittarit tavoitteiden analysointiin) ovat kirkkaana mielessä, kannattaa sisältöä lähteä luomaan.

  1. Käy läpi organisaation olemassa oleva sisältö

Onko tästä aiheesta puhuttu jo aiemmin? Millä sävyllä? Miten se on toiminut eri kanavissa?

Älä unohda käydä läpi omia kanavia (esim. blogia) ennen uuden sisällön aloittamista. Vanha ja hyvä sisältö voi siivittää uuden luomista, ja toisaalta sitä voi myös optimoida (=päivittää) vastaamaan kohderyhmän muuttuvia tarpeita. Google Analytics on hyvä perustyökalu sisällön toimivuuden analysointiin.

  1. Määrittele ydinviestisi

Mitä ihmiset haluavat tietää, kun he haluavat lisää tietoa aiheestani?

Tätä vaihetta voisi kutsua sukulaiseksi avainsana-analyysille, jossa selvitetään, millä avainsanoilla (kuten ”yritysauto”, ”ruohonleikkuri” tai ”ulko-ovi”) organisaatiota haetaan ja toisaalta millä avainsanoilla organisaatio haluaa erottautua edukseen hakukoneissa.

Jokaisella markkinointinörtillä on omat suosikkinsa työkaluiksi tähän vaiheeseen. Matalan kynnyksen alkuun pääsee Google Analyticsilla, Google Trendsillä, Keyword Plannerilla, Keyword Toolilla tai esimerkiksi Answer the Publicilla. Voit myös yksinkertaisesti kirjoittaa Googlen hakukenttään tutkimasi avainsanan ja opiskella, mitä täydennyksiä Google haulle ehdottaa ja minkälaisia tuloksia se kärkeen tarjoaa.

  1. Kirjoita sisältösi ihmiselle, älä hakukoneelle

Älä yritä sumuttaa Googlea, voisi tämän vinkin tiivistää. Moni saattaa muotoilla etenkin sisällön väliotsikoita hakukoneystävällisemmiksi turhilla väleillä ja kirjoitusvirheillä. Teksti saattaa helposti täyttyä saman sanan toistosta epäluonnollisissa väleissä.

Tästä Google yleensä rankaisee. Älä kikkaile hakutulospaikat silmissä, vaan kirjoita sisältösi kohderyhmäsi äänellä, kohderyhmääsi varten. Menestys ja hyvät rankingit seuraavat silloin, kun osaat vastata kohderyhmääsi koskettavaan kysymykseen aidosti ja syvällisesti.

  1. Aktivoi yleisöäsi oikeaan aikaan

Kun sisältö on optimoitu ja julkaisuvalmis, analysoi, milloin sisältö on hedelmällisintä julkaisuun. Tästä on saatavilla keskenään ristiriitaisia Google-ohjeita. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että alkuviikko on yleensä parempi kuin loppuviikko ja aamupäivä on yleensä parempi kuin iltapäivä.

Sosiaalisen median kanavien analytiikasta pystyt havainnoimaan, milloin yleisösi on aktiivisimmillaan. Tämä riippuu luomasi someyhteisön luonteesta. Some elääkin monesti omaa elämäänsä, ja postausten teko kannattaa yrittää ajoittaa sen mukaisesti – silloin kun resursointi sallii.

  1. Paijaa sisältöä eri kanavissa

Kun olet päästänyt sisältösi maailmaan kuin linnun häkistä, ei suinkaan ole aika lyödä hanskoja tiskiin. Seuraa aktiivisesti, miten sisältösi lähtee tavoittamaan toivottuja yleisöjä ja missä kanavissa.

  • Näyttääkö Analytics, että sivulla ei käy lukijoita? Muotoile otsikkoa tai nosta sisältöä somessa uudella kärjellä.
  • Näyttääkö, että tietyt somekanavat vetävät yleisöä enemmän kuin toiset? Älä tunge väkisin viestiä sellaisiin kanaviin, joissa se ei toimi. Sen sijaan keskity nostamaan sisältöä niissä kanavissa, joissa se saa suotuisan vastaanoton. Käytä myös euroja sisällön nostamiseen, kun se on mahdollista. Jo pienellä budjetilla voi saada lisätuloksia aikaan!
  • Näyttääkö, että ihmiset eivät viihdy sisällön parissa kovin kauan? Tarkastele tekstiäsi kriittisesti ja kiinnitä huomiota sen luettavuuteen. Voisiko tekstiä lyhentää, voisiko väliotsikoita tai kappalejakoa muuttaa? Onko sisällön ydin kunnossa?
  1. Analysoi ja kehitä

Seuraavaksi on tärkeää kysyä, miten onnistuimme. Jatkuva tavoitteiden toteutumisen seuraaminen tekee sisällöntuotannosta mielekkäämpää.

Kysy (ja kirjaa ylös!) esimerkiksi:

  • Herätimmekö haluamamme kohderyhmän huomion? Synnytimmekö keskustelua?
  • Jaettiinko sisältöämme? Kuka sitä jakoi?
  • Ajoimmeko liikennettä verkkosivuillemme? Kuinka paljon?
  • Tarttuiko kohderyhmämme toivottuihin toimenpiteisiin (”CTA”:t)? Toteutuivatko asettamamme maalipisteet eli konversiot?
  • Miten sisältömme tuki liiketoiminnallisten tai muiden tavoitteidemme toteutumista?
  • Mitä hyötyä voisimme tarjota lukijoillemme seuraavaksi? Miten pidämme huolta siitä, että olemme kohderyhmällemme hyödyksi myös jatkossa?

Analysointivaiheessa avuksi tulevat myös erilaiset raportointipohjat, joiden avulla tulosten ja kehityksen seuraaminen on helpompaa.

  1. Jaa havainnot muiden kanssa

Yhteinen ilo on parempi ilo, vai miten se menikään. Sisällöntuotannossa kehittyminen on kollektiivinen kokemus, johon kannattaa osallistaa organisaatiosta useampi ihminen.

Tulosten jakaminen ja analysointi on myös tärkeää siitä kulmasta, että johtoportaassa ymmärretään usein parhaiten lukuja. Kun osaat viestijänä perustella tarpeesi tai suunnitelmasi numeroilla, sinut otetaan vakavammin.

  1. Tee analysoinnista itsellesi rutiini

Analytiikan seuraaminen on kuin kuntoprojektin aloittaminen: jonain päivänä se vain pitää päättää aloittaa. Aseta itsellesi työkalenteriin viikoittainen muistutus, että käytät hetken sisältöjen tarkasteluun ja analyysiin.

Kun saat analytiikan tutkimisesta itsellesi tavan, huomaat, että kehityt viestijänä vähän kuin itsestään.

Rohkeasti alkuun!

Sisällön optimointi analytiikan avulla oli aiheenamme myös kevään viimeisessä Hyppytunti-pikawebinaarissa 12.6. Voit ladata tallenteen (maksutta) alta – toivomme, että se tuo sinulle lisäinspiraatiota arkeen ja analytiikan taklaamiseen!

Lataa Hyppytunti-tallenne tästä!

 

Kirjoittaja

Jonna Aaja on Kaiun digitaalisen markkinointiviestinnän asiantuntija, joka auttaa asiakkaita ymmärtämään digimaailman kommervenkkejä ja mahdollisuuksia paremmin.

Jonna ei usko brändijargoniin tai ylitekniseen optimointiin vaan siihen, että organisaatioiden tulisi kanavasta riippumatta keskustella kohderyhmiensä kanssa kohderyhmien äänellä, tavalla ja kanavissa ja aina empatia edellä.


Kokenutkin esiintyjä tarvitsee valmennusta

Kukaan ei ole koskaan viestijänä valmis – konkarillakin riittää treenattavaa. Pyysimme mediaesiintymisen valmentajaamme Jouko Marttilaa kertomaan, mihin kokenut esiintyjä tarvitsee valmennusta.

Ammatikseen esiintyvä on kuin urheilija, joka ei yllä parhaimpaansa ilman hyvää valmennusta. Harva johtaja tai poliitikko on syntyessään huippuesiintyjä. Sitä on harjoiteltava. Media- ja esiintymisvalmennus liittyy usein muuhun kuin esiintymisjännitykseen. Tavallisesti yritysjohtaja tai asiantuntija haluaa kiteyttää viestinsä niin, että se varmasti ymmärretään oikein.

Satoja media- ja esiintymisvalmennuksia toteuttaneena olen vakuuttunut, että jokaiselle ammatissaan esiintyvälle on hyötyä valmennuksista. Kaikkein kokeneimmatkin esiintyjät kaipaavat ulkopuolista säännöllistä apua hioakseen sanomansa selväksi, kuten urheilijat pyrkiessään parhaimpaansa. Tai jos urheilijan tulokset junnaavat paikallaan, tarvitaan valmentajaa. Jos kokeneen esiintyjän viestinnässä näkyy leipääntyminen, on esiintymisvalmentajan tehtävä haastaa, inspiroida ja osoittaa uusia kulmia esiintymiseen.

Media- ja esiintymisvalmennus tai sparraus, kuten lyhyitä valmennusistuntoja kutsutaan, on arkipäivää. Hyvät esiintymistaidot auttavat ihmisiä johtamaan organisaatioita, toteuttamaan yhteisiä tavoitteita ja edistämään omaa uraansa sekä luomaan vuorovaikutusta.

Viestintätilanteet muuttuvat

Yleinen harhaluulo on, että yksi valmennuskerta riittää. En ole kuullut, että kukaan olisi sanonut Usain Boltille tai Leo Messille, että teidän ei kannata harjoitella, kun olette niin hyviä.

”Olin kaksi vuotta sitten valmennuksessa, onko jotain uutta”, joku pohtii osallistumistaan mediavalmennukseen. Jokainen valmennuskerta on erilainen. Median pelisäännöt eivät parissa vuodessa välttämättä muutu ja ihminen pysyy omana persoonanaan, mutta teemat vaihtuvat. Koronakriisi on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa uuden tilanteen viestinnästä on selviytyä ilman valmentautumista.

Media- tai esiintymisvalmennukseen hakeutuminen ei kerro heikkoudesta, vaan vahvuudesta ymmärtää omia tarpeita ja halusta pyrkiä selkeään ja ymmärrettävään viestintään. Se on myös yleisön kunnioittamista. Harjoittelu auttaa oman organisaation johtamisessa, median kohtaamisessa ja poliittisessa viestinnässä.

Harjoittelu tuo varmuutta

Omissa valmennuksissani en keskity strategiseen juonitteluun tai salaliittojen rakenteluun, vaan tosiasioihin perustuvaan suoraviivaiseen ja selkeään viestintään, jolla asiakas saa esimerkiksi omassa organisaatiossaan muutoksen toteutettua hallitusti tai pystyy kertomaan yrityksensä tuotekehityksestä mediaa ja yleisöä kiinnostavalla tavalla. Ulkopuolinen haastaja saa asiakkaan nostamaan katseensa omista varpaista ylöspäin.

Kriisiviestinnässä valmennusten tavoitteena ei ole salailu tai virheiden peittely, vaan asioiden kertominen avoimesti ja totuudenmukaisesti. Vaativissa tilanteissa esiintymisjännitys voi nousta pintaan. Asiasisällön hallinta ja valmennuksen kautta tuleva kyky kertoa olennaiset kohdat kiteytetysti auttavat lieventämään jännitystä. Toistojen määrä on suorassa suhteessa jännityksen vähenemiseen. Olennaista on oppia tuntemaan oma jännityksensä, oppia purkamaan liiallista vireytymistä ja ennen kaikkea hyväksyä jännitys osana esiintymistä.

Valmentajana en koskaan pyri muuttamaan ihmisen persoonaa. Paras tulos saavutetaan mielestäni silloin, kun valmennettava ei ole papukaija, joka toistaa valmentajan sanomaa, vaan kykenee olemaan rento oma itsensä ja ilmaisemaan yhdessä pohditut viestit luontevasti omin sanoin. Puhetekniikan opettaja Kaarlo Marjanen muistutti aina, että ”ole oma itsesi, mutta parhaalla mahdollisella tavalla”.

Personaan sidotun ilmaisutavan muuttaminen on pitkä tie, jos se ylipäätään onnistuu. Kannattaa katsoa Margaret Thatcherin ja kuningas Yrjö VI:n elämästä kertovat elokuvat.


Lue myös

”Puhu siten, että lapsikin ymmärtää” – Mitä kuka tahansa esiintyjä voi oppia hallituksen tiedotustilaisuudesta lapsille?
3 surkeinta vinkkiä esiintymisjännitykseen


Kirjoittajasta

Jouko Marttila on Suomen kokeneimpia ja monitaitoisimpia viestinnän ammattilaisia. Hän oli BBC:n, Ylen uutisten ja A-studion jälkeen perustamassa Arvopaperi-lehteä sekä myöhemmin käynnistämässä Forbes Suomea. Siinä välissä Jouko toimi pörssi- ja pankkivalvonnan viranomaisena Helsingissä ja Lontoossa sekä vastasi Suomen Pankin viestinnästä. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana. Jouko väitteli 2016 työn ohessa valtiotieteen tohtoriksi. Hän on mustan vyön judoka, joka harrastaa hiihtoa, triathlonia ja maratonjuoksua. Joukon blogi löytyy osoitteesta taloudentulkki.com.


Minäkö esiin? Näin voit nousta alasi asiantuntijaksi mediassa

Keihin oman alasi asiantuntijoihin olet viimeksi törmännyt mediassa? Kuka asiantuntija on ollut ymmärrettävä ja selkeä, kenen viesti on jäänyt mieleesi? Miten hän sen teki?

Media viestii paljon henkilöiden kautta. Eri alojen asiantuntijoita kaivataan haastateltaviksi jatkuvasti – taustoittamaan, kansantajuistamaan, osoittamaan laajempaa merkitystä ja maalaamaan tulevaisuutta.

Usein kuitenkin tuntuu, että medioissa näkyvät ne samat asiantuntijat. Se on aivan totta: kun tapasimme yhden Suomen ykkösmediatalon toimitusta, he harmittelivat, että moni asiantuntija on piilossa eikä välttämättä halua puhua medialle. Edelleen, vuonna 2020, ääneen kaivataan enemmän naisia ja vähemmistöjen edustajia.

Miten mediaan sitten pääsisi haastateltavaksi? Miten ylipäätään tuoda asiantuntijuutta esille? Oman osaamisen korostaminen ja itsensä brändääminen voi tuntua vieraalta. Se voi – ja saa – myös jännittää. Toisaalta: jos et näy, asiantuntijuudestasi ei tiedä kukaan.

Asiantuntijuuden esille tuominen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii sitoutumista. Palkinnot ovat kuitenkin houkuttelevia: voit oppia uutta, luoda uusia kontakteja, puhua itselle tärkeiden asioiden puolesta ja rakentaa luottamusta. Hyvä sataa myös organisaatiosi laariin.

Näillä vinkeillä pääset liikkeelle:

1. Valitse ja rajaa aihe.

Mistä aiheesta sinulla on paljon asiantuntemusta? Mistä haluat tuoda näkemyksesi esille? Mikä aiheessa kiinnostaa yleisöä, ja mitä uutta kerrottavaa siitä voisi olla?

Kun olet rajannut aiheen, valitse tärkein viestisi. Mitkä 1–3 asiaa haluat kuulijoiden tai lukijoiden muistavan? Mieti, miten esität asiat yleisöä kiinnostavalla tavalla. Seuraa aiheen ympärillä käytävää keskustelua ja pohdi, mikä olisi oikeasti uusi ja kiinnostava tulokulma keskusteluun.

2. Laadi kevyt suunnitelma.

Kirjaa ensin ylös tavoitteesi. Onko tarkoituksena profiloitua tietyn aihealueen asiantuntijaksi, kasvattaa verkostoja, laajentaa osaamista, lisätä kiinnostusta omaa organisaatiota kohtaan vai yksinkertaisesti lisätä myyntiä?

Listaa sitten keinot asiantuntijuutesi esille tuomiseksi. Helpointa on aloittaa oman organisaation kanavista, kuten laatimalla blogikirjoituksia tai antamalla sitaatteja oman aihepiirin uutisiin. Tuo osaamistasi esille säännöllisesti: keskustele somessa, osallistu tilaisuuksiin, kirjoita blogitekstejä. Ole median käytettävissä – pyydä vaikkapa oman organisaatiosi viestintätiimiä opastamaan sinua median toimintatapoihin. (Lupaamme, että viestintäihmiset hyrisevät tyytyväisyyttään!) Varaa kalenteristasi viikoittain aikaa.

3. Omat sometilit kuntoon.

Asiantuntijan on löydyttävä sosiaalisesta mediasta, mutta jokaisessa kanavassa ei ole tarvitse olla. Valitse ne kanavat, joissa tavoitat oikeaa yleisöä. Huolehdi siitä, että profiilisi on kunnossa (Twitter-profiili – Millainen on hyvä?LinkedIn-profiili huippukuntoon näillä 6 niksillä). Seuraa oman alasi näkyviä henkilöitä ja osallistu keskusteluun.

4. Asiantuntijaksi mediaan.

Tuo asiantuntijuuttasi esille myös median suuntaan. Tarjoudu haastateltavaksi, lähetä mielipidekirjoituksia, ole helposti median käytettävissä, vastaa nopeasti. Osallistu keskusteluun somessa, erilaisissa tapahtumissa ja organisaatiosi kanavissa. Mitä enemmän olet omasta aihepiiristäsi esillä, sitä todennäköisemmin mediakin saattaa kiinnostua näkemyksistäsi.

Rohkaistu tarvittaessa vetämään mutkat riittävän suoriksi. Jos olet selkeä ja taidat kiteyttämisen taidon, olet jo pitkällä.

5. Analysoi tulokset.

Ota välillä aikaa ja analysoi tuloksia suhteessa asettamiisi tavoitteisin. Mitkä ovat olleet suurimmat onnistumisesi? Mitkä keinot ovat toimineet ja tuoneet tuloksia? Mitä asioita pitäisi vielä kehittää? Jatka luontevia tapoja olla esillä ja kehitä omaa tekemistäsi.

 

Loppuun rohkaisun sana. Harvassa ovat ne asiantuntijat, jotka pääsevät ääneen mediassa viikoittain, saati kuukausittain. Hekin ovat aloittaneet nollasta, mutta kehittyneet ja kehittäneet vuorovaikutustaan. Ole siis utelias, kokeile, keskustele, analysoi, kehitä eteenpäin. Me autamme!


Kirjoittajista

Elisa Ylinen on Kaiku Helsingin vanhempi viestintäkonsultti ja monissa tiukoissa tilanteissa testattu strateginen viestijä. Hänellä on lyömätön taito oivaltaa olennainen ja siivilöidä sekamelska selkeäksi. Työelämässä hän vie viilipyttymäisesti projektin kuin projektin loppuun. Yksityiselämässä hän treenaa johtamis- ja vuorovaikutustaitojaan tahtoikäisen tyttärensä kanssa.

Taina Rinta-Kauhajärvi on Kaiku Helsingin viestintäkonsultti, jonka osaamisalaa ovat markkinointiviestintä, mediasuhteet ja sisällöntuotanto. Monipuolista kokemusta on ehtinyt karttua myös tapahtumien järjestämisestä ja niiden viestinnästä. Tainan sielu lepää, kun tekstien pilkut ja pisteet ovat kohdillaan, asiat on selkeästi organisoitu ja projektit viedään kunnialla maaliin. Viime aikoina Taina on perehtynyt Kaiulla erityisesti vaikuttajamarkkinoinnin saloihin.