Pitääkö giffit tekstittää? Tätä saavutettavuus tarkoittaa sosiaalisessa mediassa

Odotettu ja pelätty saavutettavuusdirektiivi herättää edelleen paljon kysymyksiä. Miten direktiivi vaikuttaa somessa? Pitääkö giffeihin lisätä alt-tekstit? Miten ihmeessä tekstitämme Facebook-liven? Poimin tähän blogiin vastauksia yleisimpiin itselläni vastaan tulleisiin kysymyksiin. Lisäksi kysyin, miten Verohallinnossa on somesaavutettavuus huomioitu.

Saavutettavuusdirektiivistä on kuhistu jo viimeisen parin vuoden ajan ja selkeää ainesta viha-rakkaussuhteeseen siinä onkin! Saavutettavuuden ajatustahan on oikeastaan helppo vain rakastaa: selkeä ja ymmärrettävä sisältö hyödyttää ihan jokaista meistä. Turhatumista ja hiusten halkomista aiheuttavat epäselvät ja tulkinnanvaraiset ohjeistukset. Eniten epäselvyyttä tuntuu olevan erilaisten sisältöjen ja eri julkaisukanavien, kuten sosiaalisen median palvelujen, saavutettavuusvaatimuksissa.

Kysymyksiä ja vastauksia saavutettavuudesta somessa: miten se homma nyt oikeasti menee?

K: Ketä saavutettavuusdirektiivi koskee?

V: Julkishallintoa (kuten kunnat, koulut ja virastot), vesi- ja energiahuoltoa, liikennettä ja postia. Plus sellaisia tahoja, jotka saavat valtiolta tukea verkkopalveluihinsa, kuten suurinta osaa järjestöistä ja korkeakouluista.

K: Ketä varten saavutettavaa sisältöä pitää tehdä?

Juttelin aiheesta saavutettavuusasiantuntija Rauna Nerellin kanssa. Rauna kertoi, että yleinen käsitys on, että saavutettavuus koskee vain jotain marginaaliryhmää, pientä joukkoa. On kuitenkin arvioitu, että saavutettavuutta tavalla tai toisella tarvitsee jopa miljoona suomalaista! Eli tosi isolla osalla meistä on vammaan, sairauteen tai tilapäiseen toimintarajoitteeseen (esim. stressi, etätöissä lapsi huomiota viemässä, valaistus, ympäristön melu) liittyvä tarve saavutettavuudelle. Se koskee myös asiantuntijoita eikä tarvetta näe aina päällepäin.

Rauna mainitsi esimerkkeinä professorin, jolla on lukivaikeus, virkamiehen jolla on näkövamma ja asiantuntijan, joka toipuu aivoverenvuodosta. Aina näistä ei haluta kertoa muille, koska ne ovat yksityistä tietoa ja moni häpeää harmillista kyllä näitä. Monella on siis asenneharhaa usein siinä, että juuri meidän kohderyhmä ei tarvitse tätä. Tietenkin on eri asia, jos kohderyhmä on 10 ihmistä, jotka tunnetaan aivan varmasti. Mutta somessa näin ei tietenkään ole, ei edes silloin, kun kohderyhmänä ovat alan asiantuntijat.

K: Koskeeko saavutettavuusdirektiivi sosiaalista mediaa?

V: Ei.

K: Mutta?

V: Mutta saavutettavuus kannattaa ja pitäisi huomioida myös somekanavissa. Vastuullinen direktiivin piiriin kuuluva viestijä toki tekeekin niin. Hyvä vinkki on pitää aina huoli siitä, että tärkeät päivitykset ja tiedot löytyvät myös organisaation omilta verkkosivuilta saavutettavassa muodossa. Suurin osa ihmisistä saa viestin nykyisin kuitenkin ensin somen eikä organisaation nettisivujen kautta. Jos et tee saavutettavaa somea, viestisi jää saamatta monelta

K: Entä videot somessa− eikö ne nyt pidä kuitenkin tehdä saavutettaviksi?

V: Direktiivin mukaan ei. Mutta somevideot kannattaa tekstittää muistakin syistä, mikä nykyisin onkin jo melko itsestäänselvyys. Moni katselee videoita ilman ääniä.

K: Miten Facebook-live tekstitetään?

V: Lain saavutettavuusvaatimukset eivät koske suoria videolähetyksiä verkkosivuillakaan, eli eivät myöskään somessa. Jos suorasta sessiosta jää tallenne verkkosivuille, se pitää tehdä saavutettavaksi kahden viikon kuluessa.

K: Jos haluan kuitenkin että suora lähetys on jo syntyessään saavutettava, miten ihmeessä se onnistuu?

V: Esimerkiksi virtuaaliset seminaarit voi tehdä saavutettaviksi käyttämällä kirjoitus- ja viittomakielen tulkkeja. (Huom: tulkki kannattaa varata ajoissa! Tulkit ovat erittäin kysyttyjä ja kaikkiin seminaareihin heitä ei riitä.)

✅ Hyvä muistisääntö on, että ei tarjoa vain yhden aistin varassa olevaa tietoa. Esimerkiksi videoon tarvitaan sekä tekstitys että ääniraita, eikä pelkkää hissimusiikkia. (Monet keskittyy saavutettavuudessa tekstitykseen ja sitten tulee näitä hissimusiikkivideoita, joista taas näkövammaiset eivät saa muuta kuin musiikin.)

✅ Ota huomioon riittävän hyvät kontrastit ja värisokeus. Ei vaaleaa tekstiä vaaleassa ja sekavassa kuvassa vaan tekstin pitää erottua hyvin. Pelkkä vihreä väri kertomassa, mikä on oikein ja punainen, mikä on väärin, ei riitä. Tai kartta, jossa osa kunnista on vihreitä ja osa punaisia. Voi käyttää merkkejä, symboleja tai jotain kuviota värin lisäksi.

Vastausten lähde: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi ja saavutettavuuden ja viestinnän asiantuntija Rauna Nerelli.

Direktiiviä tarkastellaan komissiossa seuraavan kerran 23.6.2022. Olettaisin, että sosiaalisen median vaatimuksissa ollaan tuolloin jo viisaampia. Toivottavasti ainakin selkeämpiä! Kannattaa siis mahdollisuuksien mukaan tehdä somesisällöistäkin jo nyt saavutettavia. Voihan se hyvinkin olla, että direktiivi napsahtaa koskemaan tulevaisuudessa myös somekanavia.  Rauna Nerelli totesi mielestäni hyvin, että saavutettavuus on osa modernia viestintää. On siis fiksua ottaa homma haltuun, eikä räpiköidä vastaan.

Kuten direktiivistä selkeästi voi lukea: Facebook-liveä tai Instagram-liveä ei tarvitse tekstittää.

Saavutettavuus on asiakaslähtöisyyttä – myös somessa

Haastattelin Verohallinnon viestintää saavutettavuusasioista.

Verohallinnossa saavutettavuus on osa asiakaslähtöistä kehittämisprosessia, ja se huomioidaan palvelujen suunnittelusta aina elinkaaren loppuun. Saavutettavuustyötä tukemassa on oma saavutettavuuden testauksen asiantuntijapalvelu ja saavutettavuusverkosto. Asiantuntijoita, palvelun kehittäjiä ja viestijöitä koulutetaan huomioimaan saavutettavuusvaatimukset omassa työssään.

Vero.fi:ssä ei ole isoja teknisiä saavutettavuusongelmia korjattavana, vaan työ keskittyy teknisen saavutettavuuden ylläpitoon ja sisällölliseen saavutettavuuteen, ymmärrettävyyteen ja selkeyteen. Saavutettavuuden ja selkeän kielen vaatimukset sisältyvät ohjeisiin, jotka ovat sisällöntuotannon tukena. Tästä artikkelista pääset kurkkaamaan esimerkkejä Vero.fi-näkökulmasta.

Sosiaalisen median kohdalla kyse on myös asiakaslähtöisyydestä. Näyteltyjä videoita tekstitetään,  alt-tekstejä otetaan kokoajan enemmän mukaan ja niiden järjestelmällisempi käyttö on suunnitelmissa.

”Kirjoitamme kaikkiin sosiaalisen median kanaviimme mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi, mikä tukee sisältöjen saavutettavuutta”, kertoo Verohallinnon viestintäsuunnittelija Riikka Kohtamäki.

”Somesisältöjen visuaaliseen saavutettavuuteen emme ole vielä paneutuneet” toteaa Riikka lopuksi. Veropentu-giffien soisi kyllä saavuttavan ihan kaikki mahdolliset kohderyhmät!

Lisälukemista:

✅ Tsekkaa myös täältä Facebook Accessibility:n vinkit saavutettavuuden lisäämiseksi somessa, mukana myös animoidut giffit! Suomeksi Facebookin saavutettavuusvinkkejä löytyy täältä.

✅ Miten lisätä ALT-teksti Twitterissä ja vaihtoehtoinen kuvaus LinkedInissä? Tsekkaa nämä ja monta muuta konkreettista vinkkiä Celian verkkosivuilta täältä.


Kirjoittajasta

Laura Vuorio-Kuokka on monipuolinen viestinnän ammattilainen ja kysytty valmentaja. Virkamiestaustainen viestijä innostuu kapulakielisyyden keventämisestä ja viranomaisviestinnän ketteröittämisestä sekä äänensävyn merkityksestä viestinnässä. Lauran kanssa asiakkaat oivaltavat sosiaalisen median strategisen merkityksen, innostuvat hyödyntämään eri viestintäkanavia tavoitteellisesti omassa työssään ja löytävät kiinnostavimmat kulmat omista aiheista viestimiseen. Kaiussa Laura kehittää erityisesti valmennus- ja analytiikkaosaamista.


Kaiun yt-neuvottelut päätökseen – ei henkilöstövähennyksiä

Kaiun historian ensimmäiset yt-neuvottelut on saatu päätökseen. Koronapandemian aiheuttaman talousromahduksen vuoksi joudumme mekin lomauttamaan, mutta ketään ei onneksi tarvitse irtisanoa. Johto ottaa kontolleen keskimäärin pisimmät lomautukset.

Lomautuksen pituus vaihtelee työtilanteen mukaan kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Keskimäärin lomautuksen pituus on noin kaksi kuukautta, hallituksen ja johtoryhmän jäsenillä pidempi.

Toteutamme lomautukset suurelta osin osa-aikaisina. Lomautukset olemme suunnitelleet niin, että voimme tehdä asiakkaillemme jatkossakin laatutyötä tutuilla tiimeillä.

Yhteishengen hehkuttaminen lomautuksista puhuttaessa on mautonta, joten jätän sen toiseen kertaan. Haluan kuitenkin kiittää jokaista kaikulaista rakentavuudesta, kekseliäisyydestä ja rohkeudesta vaikeina aikoina. Vaikka työyhteisömme on ollut fyysisesti erillään, olemme luoneet yhdessä paljon enemmän uutta kuin edeltävien kuukausien aikana yhteensä. Tämä rohkeus ideoida, kokeilla ja katsoa eteenpäin tekee meistä vahvoja myös tulevaisuudessa.


Twitter-profiili – Millainen on hyvä?

Millainen on hyvä Twitter-profiili ammattikäyttöön? Mitä siinä pitäisi kertoa? Millä kielellä Twitter-profiili pitäisi kirjoittaa? Mitä tietoja siinä on pakko olla?

Tuoreiden ja kokeneempienkin Twitter-käyttäjien avuksi kokosin tähän neljä yksinkertaista vinkkiä Twitter-profiilin parantamiseen.

Kaikkia näitä kohtia pääset muokkaamaan Twitterin vasemmasta reunasta kohdasta Profiili > Muokkaa profiilia, paitsi @käyttäjänimeä muokataan kohdasta Lisää > Asetukset ja yksityisyys > Tili > Kirjautuminen ja turvallisuus > Käyttäjätunnus

1. SELKEÄ PROFIILIKUVA

Valitse itsellesi selkeä ja hyvälaatuinen profiilikuva, josta ihmiset tunnistavat sinut myös Twitterin ulkopuolella.

(Klassikkovinkki tunnistamisen helpottamiseksi: Jos käytät tosimaailmassa silmälaseja, pistä rillit päähän myös profiilikuvaan.)

Profiilikuvan koko vähintään: 400 x 400 pikseliä

Twitter pyöristää kuvan automaattisesti.

Tiedostoformaatti: png, jpg tai gif (ei animoitu, liikkuva gif)

Kuvan koko max. 2 megatavua

 


2. OMA NIMI JA @KÄYTTÄJÄTUNNUS

Twitterissä käytetään omaa oikeaa nimeä. Kerro siis etu- ja sukunimesi. (Esimerkissä kollegani Salla Syrman)

@-merkillä oleva käyttäjänimi voi olla lyhennelmä omasta nimestäsi (SallaSy), lempinimesi (Salde) tai vaikka nimesi yhdistettynä aiheeseen, josta usein twiittaat (SallaViestinta). Ei kannata olla liian cool tai hauska (SalzLady78), jos haluat että sinut tunnistetaan.

 Käyttäjänimessä ei voi käyttää ääkkösiä.

 Käyttäjänimen enimmäispituus on 15 merkkiä.

 Valitset käyttäjätunnuksen, kun luot itsellesi uuden Twitter-profiilin – mutta voit halutessasi vaihtaa käyttäjätunnusta myöhemmin, ilman sen kummempia rajoituksia.


3. KUVAUS: "KUKA OLEN JA MISTÄ AIHEISTA TWIITTINI KERTOVAT?"

 Kuvauksen maksimimitta on 160 merkkiä.

 Pyri tekemään kuvauksestasi sellainen, että se on mahdollisimman informatiivinen ja hyödyllinen muiden käyttäjien kannalta.

  Twitter nousee Googlen hakutuloksissa hyvin esille, joten se, mitä kerrot itsestäsi Twitterissä, on monien silmissä se, mitä kerrot itsestäsi Googlessa.

• Kuvittele vaikka, että olisit aikakauslehti ja haluaisit että oikeanlaiset ihmiset poimisivat sinut marketin lehtihyllystä. Mitä etukannessasi lukisi? "Tuoreimmat talousvinkit johtajille" vai "Sarjakuvia sorsanmetsästyksestä ja sienestyksestä"?

• Millä kielellä profiilin kuvaus kannattaisi kirjoittaa? Yksinkertainen nyrkkisääntö: kirjoita kuvauksesi sillä kielellä, jolla aiot Twitterissä enimmäkseen viestiä. Jos keskustelet kansainvälisissä ympyröissä globaalien kontaktien kanssa, englanti voi olla luonnollinen valinta. Jos taas seuraat enimmäkseen suomenkielisiä ihmisiä ja viestit heille suomeksi, kirjoita myös profiilikuvauksesi suomeksi.

 Jos twiittaat työasioista työroolissasi, sinun kannattaa tägätä työnantajasi Twitter-tili profiiliisi (kuvan esimerkissä Salla Syrman on tägännyt työnantajansa, viestintätoimisto Kaiku Helsingin tilin eli @kaikuhelsinki).

 Kuvaukseen kannattaa hashtagejä eli asiasanoja käyttäen listata joitain aihepiirejä, joista aiot twiitata. Onko oma aihe-alueesi #viestintä vai #talous vai #pokemongo vai #lavatanssit? Hashtagien lisääminen auttaa muita käyttäjiä löytämään sinut. Jos he etsivät Twitterin hakuikkunasta esimerkiksi aihetta #viestintä ja sinun profiilissasi on mainittu #viestintä, he saattavat löytää sinun profiilisi ja alkaa seuraamaan sinua.

 Jos et tiedä, mitä hashtageja valita, hyödynnä Twitterin hakutyökalua! Kirjoita Twitterin hakuikkunaan jokin #hashtag, valitse yläreunan asetuksista Viimeisimmät, ja katso, onko etsimälläsi hashtagillä viimeaikaista aktiivista keskustelua. Toisinaan hashtagien logiikka yllättää: jostain kumman syystä hashtagillä #sijoittaminen on paljon aktiivisempaa keskustelua kuin hashtagillä #sijoitukset. Löydät relevantit hashtagit etsimällä!

 Jotkut Twitter-käyttäjät kertovat profiilikuvauksessaan työhönsä liittyvien teemojen lisäksi myös jotain henkilökohtaista, esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksistaan (kuvan Salla Syrmanin esimerkissä työasioiden #viestintä ja #valmennus lisäksi myös #karnevaalisamba ja hän on tägännyt myös sambakoulu @sambapapagaio:n).

 Kuvaukseen voi myös kirjoittaa oman puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. Esimerkiksi jotkut toimittajat tekevät näin, sillä he toivovat yhteydenottoja juttuvinkeistä. Voit pohtia, olisiko sinun työssäsi hyötyä siitä, että ihmiset voisivat löytää numerosi suoraan Twitterin kautta?


 4. MUUTA HUOMIOITAVAA

• Linkki: Profiilissa on oma tilansa linkille. Voit vapaasti valita, mitä laitat siihen. Hyviä vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi työnantajasi verkkosivu, linkki johonkin projektiin tai tuotokseen jota olet ollut toteuttamassa tai vaikkapa linkki Linkedin-profiiliisi. (Millainen on hyvä Linkedin-profiili? Se selviää tästä blogista!)

 Paikkakuntaa ei ole pakko merkitä, mutta sen merkitseminen auttaa löytymistäsi hauissa. Joku voi etsiä esimerkiksi juuri Pohjois-Suomessa toimivaa #sote-asiantuntijaa.

 Profiilin tietoihin pitää ilmoittaa oma syntymäaika (koska Twitterin ikäraja on 13 vuotta), mutta sitä ei ole pakko laittaa näkymään omaan profiiliin.

 Liittynyt heinäkuussa 2019 tms. teksti tulee pakolla näkyviin.

Näillä vinkeillä: profiilinpäivitystalkoot käyntiin! Tavataan Twitterissä!


Petteri Puustinen on Kaiun somevalmentaja, -sisällöntuottaja ja -konsultti. Hän on sitä mieltä, että Twitter on juuri niin hyvä ja hyödyllinen palvelu, kuin millaisen siitä itselleen tekee. Jos Twitter-uutisvirtasi tuntuu tylsältä tai ärsyttävältä, seuraat todennäköisesti vääriä ihmisiä. Onneksi kiinnostavammat vaihtoehdot ovat vain muutaman klikkauksen päässä – sinä päätät! Petterin löydät Twitteristä käyttäjänimellä @petteripuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä: