maailmanpyörä valaistuna

Millaiset blogikirjoitukset kiinnostavat? + 20 muuta viestinnän kulmakivikysymystä 20-luvun kunniaksi

Millaiset blogipostaukset kiinnostavat? Kun tutkin Kaiun blogin analytiikkaa, teen saman johtopäätöksen kuin aiempina vuosina: sisältöjemme tähtiä ovat ne, jotka tarjoavat lukijoille jotakin konkreettista hyötyä. Ne vastaavat juuri sellaisiin viestintään liittyviin kysymyksiin, joita toistuvasti kuulemme asiakkailtamme arjessa: miten, miksi, millainen, mitä ja niin edelleen.

Ei ole sattumaa, että blogissamme vilisee tällaisia tekstejä – niin on tarkoituskin. Olemme  päättäneet blogata erityisesti aiheista, joista asiakkaamme etsivät ja kaipaavat tietoa. Emme potki pois aikaan sidottuja näkemyksiä tai kevyempää fiilistelyäkään, mutta haluamme varmistaa, että joka kuukausi meillä on lähettää Kaikuluotain-uutiskirjeessämme jokin aidosti hyödyllinen vinkki tai kokemus. Tästä olemme saaneet tilaajilta kiitosta, ja markkinointitiimimme hyrisee tyytyväisyyttään.

Nyt, kun toimistolla on rauhallista, uppoudun selailemaan tekstejä Kaiku-blogin postauksia useamman vuoden taaksepäin. Teen muutaman havainnon:

  • Blogissamme on paljon tekstejä, joiden sisällöt eivät ole vanhentuneet laisinkaan. Viestintäympäristö muuttuu, mutta monet tärkeät perusasiat pätevät edelleen. On tärkeääkin hahmottaa tällaisia kulmakiviä, kun uusia kanavia ja trendejä nousee.
  • Moni kelpo teksti on unohtunut meiltä ja hautautunut arkiston kätköihin. Tuotamme ahkerasti uutta sisältöä, mutta ihan liian harvoin mietimme, miten vanhoja klassikoita voisi hyödyntää uudelleen.

Niinpä haastan itseni alkavan 20-luvun kunniaksi: sukellan blogiarkistoomme ja poimin pinnalle 20 juttua, joiden vinkit pätevät vielä uudella vuosikymmenellä. Pohdin samalla, mihin kysymykseen ne vastaavat. Pari kahvikuppia myöhemmin kierrätysurakka on valmis.

20 kierrätettyä kulmakivikysymystä 20-luvun kunniaksi

Klikkaa kysymyksen linkistä lukemaan vastaus blogista!

  1. Mitä ihan jokaisen pitäisi ymmärtää vuorovaikutuksesta?
  2. Miten tuunata LinkedIn-profiili huippukuntoon?
  3. Mitä tehdä, kun toimittaja soittaa?
  4. Millainen on vaikuttava somepostaus?
  5. Miten johtaja saa viestinsä läpi myös huonoina päivinä?
  6. Miten kirjoittaa tutkimuksesta uutinen?
  7. Miksi asiantuntijat ovat taipuvaisia viestimään vaikeasti?
  8. Mitkä ovat kolme surkeinta vinkkiä esiintymisjännitykseen?
  9. Miten kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä?
  10. Millainen on hyvä tiedote?
  11. Miten loihtia tekstiin ystävällinen sävy?
  12. Mitä on kriisiviisastelu?
  13. Mitkä taidot korostuvat työelämän viestinnässä vuonna 2025?
  14. Miten motivoida työntekijöitä osallistumaan viestintään?
  15. Miten järjestää onnistunut tapahtuma?
  16. Miten rakentaa tuloksellinen viestinnän valmennus?
  17. Miten tehdä talousluvuista tarina?
  18. Miksi palvelumuotoilu on viestijöiden ja markkinoijien uusi paras ystävä?
  19. Miten johto voi auttaa asiakaspalvelua viestimään paremmin?
  20. Miten päästä liikkeelle viestinnän palvelumuotoilussa ja asiakasymmärryksen hyödyntämisessä?
    + Bonus: Millaiset typot vaanivat viestijää?

Hyvää uutta vuotta 2020!

Vinkki ensi vuodelle: Kun ideoit uusia sisältöjä, älä unohda vanhoja, jo julkaistuja, aikaa kestäviä juttuja. Mitkä edelleen hyödylliset helmet voisit kiillottaa uusiokäyttöön vuonna 2020? Suosittelen tutkimaan!

Salla Syrman on Kaiku Helsingin viestintäkonsultti, valmentaja ja osakas. Hän johtaa asiakastyön ohella Kaiun markkinointia ja ottaa mielellään vastaan toiveita ensi vuoden juttuaiheiksi.

Kuva: Sebastian Davenport-Handley / Unsplash


Viestinnän vauhti kasvaa – pysyykö empatia perässä?

Haastateltavana Katri Saarikivi, aivotutkija Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Empatia, kyky ymmärtää toisen tunteita ja nähdä niiden taakse. Suurelle osalle kyselymme vastaajista tällä on merkitystä, ja on vaikea väittää vastaan – oli kyse nykyisestä tai tulevasta työympäristöstä, empatiataidoilla on merkitystä vuorovaikutuksessa. Empatia tosin jää joskus digitaalisten ympäristöjen ja nopean viestinnän jalkoihin, mistä voi seurata empatiavajetta ja väärinymmärryksiä.

Mitä empatia käytännössä tarkoittaa? Voiko sitä kehittää tietoisesti? Voiko robotti olla empaattisempi kuin ihminen? Pohdimme näitä asioita yhdessä aivotutkija Katri Saarikiven kanssa.

Palvelumuotoilu on empatiaa käytännössä

Viestinnän ja markkinoinnin suunnittelussa tilanne on usein se, että kohtaamme kohderyhmiä harvoin kasvokkain. Heidän maailmansa voi olla vieras, ja jos emme ymmärrä kohderyhmien tarpeita, viestintä voi olla hyödytöntä. Kun ymmärtää kohderyhmää, viesti menee perille paremmin. Tällöin empatian merkitys korostuu, ja palvelumuotoilulla sen saa esiin. Palvelumuotoilu auttaa luopumaan oletuksista ja ohjaa meitä keskittymään siihen, miltä kohderyhmän arki näyttää ja miten sitä voisi helpottaa.

Voiko tekoäly olla empaattinen?

Chatbotteja voidaan kouluttaa käyttämään empaattiseksi tulkittavia ilmaisuja – se ei kuitenkaan tee botista täysin samaan tapaan empaattista kuin ihminen.

”Ero on siinä, että empatia on muutakin kuin tunteiden jakamista, se on myös toisen asemaan asettumista. Tähän robotti ei vielä kykene”, Saarikivi toteaa.

Tulevaisuudessa tekoälyn merkitys kasvaa, mutta se ei poista ihmisen roolia vuorovaikutuksessa. Vaikka robottiavustajat kehittyvät, empatiaa on vaikeaa opettaa niille. Taitoon kannattaa panostaa, koska vielä ei ole tekoälyä, jolla olisi ihmisen veroinen empatiakyky.

Miten empatiataitoja voi kehittää?

Vaikka empatialle onkin geneettinen perusta, omia empatiataitoja voi kehittää. Saarikivi kehottaa miettimään kolmea kysymystä, joiden avulla voi asettua aktiivisesti toisen asemaan:

  • Mikä saisi minut toimimaan tällä tavalla?
  • Mihin hyvään toinen pyrkii, mikä järki on toiminnan taustalla?
  • Miten motivoituisin paremmin asettumaan toisen asemaan?

Etenkin viimeistä kohtaa pitäisi miettiä Saarikiven mukaan enemmän.

”Tuntuu, että ihmiset aktiivisesti yrittävät olla asettumatta toisen asemaan. Ajatellaan ehkä, että ymmärtämällä toisen asemaa hylätään oma näkökulma tai mielipide. Varsinkin silloin kun kohtaa ihmisen, jolla on täysin erilainen mielipide kuin itsellä, kannattaa yrittää ymmärtää miten hän päätynyt mielipiteeseensä. Jos logiikan ymmärtää, mahdollisuus vaikuttaa häneen on parempi", Saarikivi sanoo.

Lopuksi

Teknologia kehittyy valtavilla harppauksilla, ja joskus empatia saattaa jäädä toissijaiseksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että teknologia on pikemminkin keino kuin lopputulos – se auttaa meitä ongelmanratkaisussa, mikä antaa enemmän sijaa empatialle ja luovuudelle. Empatian merkitys siis kasvaa koko ajan! Empatia ja teknologia eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, vaan parhaan lopputuloksen saa, jos onnistuu yhdistämään molemmat.

Käytä siis työvälineitäsi mahdollisuuksien mukaan ja tiedosta niiden vahvuudet ja puutteet. Ennen kaikkea – ymmärrä toista, niin sinulla on
mahdollisuus vaikuttaa.

 

Tämä Henri Leppäsen ja Elina Piskosen kirjoittama artikkeli on ilmestynyt ensimmäisen kerran Viestijä 2025 -tulevaisuusluotauksessa.

Työelämä on murroksessa. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, tekoäly tulee osaksi arkeamme, viestintäympäristöt muuttuvat virtuaalisiksi. Ammatinkuvat vaihtuvat, työskentely pirstaloituu. Mitä tapahtuu inhimillisille viestintätaidoille?

viestijä 2025

Lataa Viestijä 2025 -tulevaisuusluotaus tästä!