heinäkuu helsingissä -vinkkejä, mm. saunominen Lonnassa

Heinäkuu Helsingissä? Kaikulaiset vinkkaavat suosikki-ideansa kesän kaupunkirientoihin

Mitä jännää heinäkuu Helsingissä voi tuoda mukanaan? Vaikka mitä – eikä kesäkaupunkiseikkailun tarvitse edes olla kukkaroa kovin paljon keventävää puuhaa. Vertailimme työkavereiden kesken suosikkipaikkojamme ja päätimme jakaa ideat sinullekin. Kas tässä kaikulaisten kootut vinkit Helsingin heinäkuun hurmaan!

Rentoa vaeltelua, herkuttelua ja luonnonläheisiä elämyksiä: 

  • VallisaariLonnaSuomenlinna -saarihyppely ja herkkutasting. Aiempina kesinä Vallisaaressa on ollut krunalaisen jätskitehtaan kiska ja Lonnassa vohvelikahvila. Koko kierros onnistuu samalla lauttalipulla! 
  • Uunisaaressa voi käydä loikkimassa kallioilla. Samalla saa pienen veneretken! 
  • Lauttasaaren Mutterikahvila on mainio starttipiste vaeltelulle Larun kallioita pitkin. 
  • Suomenlinnan Luolat ja kalliot ovat pienten ja isompienkin seikkalijoiden unelma.  
  • Hakuna Matata! Töölönlahden tutkiminen SUP-laudan päältä on leppoisaa kesäliikuntaa ja onnistuu myös kouluikäisten lasten kanssa. Yllättävä fakta: Myös Mustin voi ottaa mukaan suppaamaan – Hakuna Matatalla on lainattavia koirien kelluntaliivejä. 
  • Voi Helsingin puutarhat ja puistot, kesällä olette kauneimmillanne! Kasvitieteellinen puutarha, Talvipuutarha ja niin monet muut! Puistojen ystävien unelmasivusto on Helsingin kaupungin Vihreät sylit. 
  • Kirjavinkki luontoretkiä varten: Raija Hentmanin Uusi pääkaupunkiseudun retkeilyopas on kaupunkiretkeilijän luottoteos. Lainaa vaikkapa kirjastossa ja ylläty, mitä kaikkea lähistöltä löytyykään. Sitten vaan oma pyörä tai kaupunkifillari alle ja tutkimaan! 

Herkuttelua ja jänniä paikkoja 

  • Lähde kahvilakierrokselle Suomen Pariisiin, Munkkiniemen puistotielle! Nelosratikka vie nopeasti perille, ja kahvilahinnat ovat huokeammat kuin ydinkeskustassa. 
  • Kakkugallerian kakkubuffa tyydyttää vaativammankin sokerihiiren. 
  • Pizzaa voi syödä missä vain. Mutta erityisen herkulliselta se maistuu Liuskaluodon Skifferin tunnelmassa.
  • Ei kesää ilman Hietsun kirppistä! Lounaaksi lautasellinen bouillabaissea kauppahallin Soppakeittiöstä.
  • Tornin Ateljee Bar huikeine näköaloineen on vakiokohde ulkomaisten vieraiden kanssa. Hauska seikkailupaikka se on myös alkuillasta esiteini-ikäisen lapsen kanssa: mocktail tai limu hienosta lasista käteen ja maisemia ihailemaan! 
  • Antiikkikauppa Fasaani sijaitsee kellarissa Korkeavuorenkadulla ja on lasten(kin) mielestä jännä paikka. 
  • Postitalon sushihihna on lounaspaikkana lasten ja teinien mieleen. 
  • Puissa kiipeily on kivaa! Onneksi pääkaupunkisedullakin on paikkoja, joissa kiipeilemään ihan luvan kanssa. Kaikulaiset testasivat Mustikkamaan Korkee-kiipeilypuiston – ja tykästyivät kovasti. 

Kulttuuria ja hauskoja harrastusjuttuja:  

  • Pääkaupunkiseudun museoissa on, mistä valita! Museokortti on madaltanut kynnystä käydä museoissa vaikka ihan lyhyelläkin visiitillä ihailemassa arkkitehtuuria tai nauttimassa näyttelyistä pala kerrallaan. Kaikulaisten suosikkeihin kuuluvat mm. Kansallismuseo (naapurimme), Luonnontieteellinen museo, Teatterimuseo, Ratikkamuseo, HAM, Kiasma, Ateneum 
  • Puotilan kesäteatteri riemastuttaa kekseliäillä tuotannoillaan, josta tykkäävät sekä lapset että vanhemmat. Tänä kesänä ohjelmassa Mimmi Lehmä ja Varis! 
  • Jos et talvella ehtinyt, nyt kannattaa ottaa Oodin kaupunkiverstaasta kaikki ilo irti. Valmista 3D-tulostimella koruja. Ikuista perheen lemmikit rintanapeiksi. Tulosta juliste. Varaa aika kätevästi netistä ja sitten vaan luovuus kukkimaan. Henkilökunta opastaa ystävällisesti!

Vesittikö mörkömyrsky tai muu kesäinen sääilmiö suunnitelmat? Näiden bingetys-vinkkien avulla viihdyt hetken sisälläkin:

  • Years and years (HBO) 
  • Chernobyl (HBO) 
  • Handmaid’s Tale (HBO) 
  • Black Mirror (Netflix) 
  • Stranger Things (Netflix) 

Ideointikekoon kortensa kantoivat Elina K., Elisa, Henri, Inari, Laura, Marjo, Salla ja Susan. 

Kuva Lonnan saunasta ja saunojista: Julia Kivelä, Visit Finland.


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/linkedin-profiili-huippukuntoon-nailla-6-niksilla/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/tieteen-viestija-muista-nama-kun-kirjoitat-tutkimuksesta-uutista/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/somekohu-iskee/


Johtaja, älä jää vaatimusten vangiksi – keskity viestintätaitojen kehittämisessä olennaiseen

Johtamisessa ei voi ihminen onnistua. Tällaisen johtopäätöksen tulee helposti tehneeksi, kun lukee selvityksiä siitä, millaista on hyvä johtaminen ja johtamisviestintä.

Kyse ei ole ainoastaan siitä, että eri ihmisillä on erilaiset odotukset. Yhä pirstaleisemmassa työssä ja epävarmemmaksi koetussa maailmassa yhä useampi odottaa johtajan täyttävän sen, mitä ei itse pysty täyttämään. Yksi ja sama vastaaja saattaa edellyttää, että johtaja:

  • Jakaa vastuuta, delegoi päätöksentekoa ja antaa ihmisille vapautta ja vastuuta – mutta kantaa vastuun päätösten seurauksista ja tekee kaikki ikävät päätökset,
  • On strateginen ajattelija ja suunnannäyttäjä, joka keskittyy kokonaiskuvaan – mutta tuntee joka hetki jokaisen tiimiläisensä tekemisen, heidän vahvuutensa, kehittämiskohteensa ja juuri sen hetken ongelmat,
  • On empaattinen ja keskittyy kuunteluun enemmän kuin oman sanomansa välittämiseen – mutta on innostava ja selkeä esiintyjä, joka saa muut uskomaan visioonsa.

Lisäksi johtajan pitää ymmärtää paitsi ihmisen, myös älykkäiden koneiden toimintaa sekä koneiden ja ihmisten vuorovaikutusta.

Odotukset eivät välttämättä ole keskenään ristiriidassa, mutta yhden ihmisen on vaikea täyttää samaan aikaan niitä kaikkia. Tämä valitettavasti näkyy myös johtajuuden puutteena. Yhä useammin ne, jotka ymmärtävät, mitä johtajalta edellytetään, eivät suin surminkaan siihen rooliin halua.

Katse perusasioihin

Vaatimuslista saattaa lannistaa. Eihän tuohon kaikkeen kukaan ihminen pysty. Mutta jos katsoo tarkemmin, huomaa, että tietyt – tärkeimmät – asiat toistuvat lähes aina, kun ihmisiltä kysytään, millaista on hyvä johtajuus.

Uskalla käsitellä tunteita informaationa siinä missä numeroitakin. Ole kiinnostunut siitä, miltä minusta tuntuu ja mitä minulle kuuluu. Osoita myötätuntoa ja käyttäydy inhimillisesti. Luota minuun. Kun teet päätöksiä, kerro selvästi, mikä päätös on ja perustele se. Älä salaile. Kerro minulle, mihin mielestäsi olemme matkalla.

Ei niin, että itsekään edes näitä osaisin aina toteuttaa, mutta ainakin lista näyttää jo kohtuullisemmalta.

Mitä viestintätaitoja johtajan pitää kehittää?

Paradoksaalisesti inhimillisen vuorovaikutuksen merkitys kasvaa teknologian kehittyessä. Sille tulee myös enemmän tilaa, jos koneet ottavat hoitaakseen managerointiin liittyviä rutiinitehtäviä ja jopa rutiininomaista päätöksentekoa.

Johtamisviestinnässä korostuvat:

  1. Kuuntelu ja myötätunto. Johtajiksi valikoituu usein karismaattisia ihmisiä, jotka pystyvät esittämään oman näkökulmansa vakuuttavasti, mutta kuuntelu ja myötätunto eivät välttämättä ole yhtä vahvoja ominaisuuksia. Onneksi niitäkin voi harjoitella. Johtajan pitää toki ymmärtää vaikkapa työkaveriksi tulevan tekoälyn toimintaa. Suurempi kysymys on kuitenkin se, miten ihmiset toimivat tekoälyn kanssa.
  2. Suunnan näyttäminen. Johtajien on osattava kertoa tarinoita. Tarinoita siitä, missä olemme nyt ja miten olemme tähän tulleet. Tarinoita siitä, mihin olemme menossa ja mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa on – ja mitä tämä kaikki edellyttää itse kultakin.
  3. Informaation avoimuus. Meillä Kaiussa toimiva käytäntö on ollut esimerkiksi kaikille avoimet johtoryhmän kokoukset. Ei niin, että niissä juuri kukaan kävisi, mutta tieto siitä, että kokoukset ovat avoimia on omiaan lisäämään luottamusta. Koetussa avoimuuden puutteessa ei läheskään aina ole kyse siitä, että asioita tarkoituksella salailtaisiin. Kyse on myös avoimuuden tunteesta. Ei riitä, että informaatio on saatavilla – sitä pitää myös markkinoida ja on kehitettävä symboleja, jotka muistuttavat avoimuudesta.

Listalta puuttuvat erilaiset viestinnän kanavat ja välineet. Totta kai johtajan pitää hallita niitä kanavia, joita ihmiset kommunikointiin käyttävät. Välineen hallitsemisesta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos sitä ei osaa käyttää empatiaan, suunnan näyttämiseen ja avoimeen viestintään. Tekniikan opettelu on helpompaa kuin näiden kolmen asian.

Kirjoittaja

Kaiun toimitusjohtaja Pete Saarnivaara on lehmänhermoinen viestinnän neuvonantaja ja organisaattori, joka pääsee toden teolla vauhtiin kriisitilanteissa. Peten vahvuuksia ovat strateginen ajattelu, kriisiviestintä, johdon sparraus ja valmennus sekä yhteiskunnallinen viestintä. Vapaa-ajallaan Pete on epänormaalin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä – aina silloin, kun ei ole kaunokirjallisuuden tai perheen parissa tai mailan varressa squash- tai sulkapallokentällä.

Kirjoitus on osa julkaisemaamme Viestijä 2025 -Tulevaisuusluotainta.

Kun haluat syöksyä tulevaisuuden työelämäviestinnän syövereihin, lataa Viestijä 2025 -tulevaisuusluotain tästä!