Kolme uutta kaikulaista haastettiin palloleikkiin – kuka keksi kiperimmän kysymyksen?

Kevään aikana Kaiku on voimistunut kolmella uudella upealla ammattilaisella: Asiakasvastaavat Elisa Ylinen ja Susan Mykrä hyppäsivät mukaan varmistamaan, että tarjoamme asiakkaillemme entistä parempaa projektinhallintaa ja tuloksellisempaa yhteistyötä. Kansainvälistä kokemustakin kartuttanut palvelumuotoilija Niina Mäki puolestaan vahvistaa palvelumuotoilutiimin osaamista – ja auttaa vastaamaan koko ajan kasvavaan viestinnän palvelumuotoilun kysyntään.

Haastoimme kolmikon mukaan perinteiseen virtuaaliseen pallonheittohaasteeseemme. Säännöt menevät näin: Heitä uudelle kollegalle kiperä viestintään liittyvä kysymys. Ota koppi saamastasi kysymyksestä ja vastaa mahdollisimman napakasti.

Näin siinä kävi:

Susan kysyy Elisalta: Joskus vaikuttaa siltä, etteivät yritys ja sen viestintä ole oikein sopusuhdassa keskenään. Taustalta löytyy usein ihan looginen syy: yritys ei itsekään tiedä, kuka tai mikä se on, ja kenelle sen pitäisi viestiä ja millä tavalla. Miten viestinnän ammattilainen lähtee purkamaan tällaista tilannetta?

Elisa vastaa: Ah, lempiaiheeni! Yrityksellä on identiteettikriisi. Viestintä ei pysty sirkustemppuihin, jos yrityksen suunta on sumussa, perustehtävä unohtunut, tavoitteet ristiriitaisia, ja paremman puutteessa tempoillaan kuka minnekin.

Tällaisessa tilanteessa kääntäisin katseen ensin sisään päin. Miksi me olemme? Miksi se, että olemme, on tärkeää? Mikä on meille tärkeää, mikä ei? Mihin uskomme? Mikä meitä innostaa? Mistä emme luovu? Millaista tarinaa me kerromme itsellemme – entä itsestämme? Sitten altistaisin nämä mahdollisimman avoimelle (mutta tavoitteelliselle) keskustelulle yrityksen sisällä – ja antaisin sille riittävästi aikaa.

Kun keskustelun, ehkä kipeänkin, kautta on muodostunut yhteisesti jaettu näkemys siitä, keitä ja miksi olemme, siirtäisin katseen ulos. Kenelle meidän olemassaolomme on tärkeää ja miksi? Minkä ongelman ratkaisemme? Kenen ongelmaa ratkaisemme – ja keiden ongelmia haluamme ratkaista? Ymmärrämmekö todella, miten he toimivat ja miksi? Mitä konkreettista hyötyä meistä on? Mihin meidän avullamme voidaan vaikuttaa?

Vaikka tällainen arvomylläys vie aikaa, olen varma, että se kannattaa: olemassaolon tarkoitus kirkastuu, yrityksen ryhti oikenee – ja tuloksena syntyy strategia, jota kaikki voivat elää todeksi. Tällöin myös viestintä on vaikuttavaa.

Elisa kysyy Niinalta: Palvelumuotoilusta puhutaan nyt paljon. Onko se yksi trendisana muiden joukossa, vai saavutetaanko palvelumuotoilulla jotakin aidosti uutta viestinnän saralla?

Niina vastaa: On totta, että palvelumuotoilu on nyt muotisana. Esimerkiksi digitaalisten palvelujen tai vaikkapa asiakaskokemuksen kehittämisessä se on jo arkipäivää. Paraskaan palvelu tai tuote ei kuitenkaan menesty, jos asiakas ei löydä sitä tai se ei puhu asiakkaan kieltä. Iso osa asiakaskokemuksesta on viestintää. Siksi myös viestintää voi ja kannattaa kehittää palvelumuotoilun keinoin.

Moni meistä on saattanut kokeilla palvelumuotoilua tietämättään. Trendien tunnistaminen, viestien räätälöinti ja kohderyhmäajattelu ovat viestinnän ammattilaisille tuttuja. Ne ovat osa palvelumuotoilun työkalupakkia, josta löytyvät myös asiakaspersoonat, palvelupolut ja ruutupaperiprototyypit.

Palvelumuotoilu on ennen kaikkea prosessi, joka perustuu asiakkaan arjen ymmärtämiseen, empatiaan, luovuuteen ja ketteriin kokeiluihin. Asiakkaan näkökulmasta oikean ongelman, kanavan ja sisältöjen tunnistaminen auttaa samalla yrityksiä tekemään kustannustehokkaita päätöksiä siitä, mihin markkinoinnissa ja viestinnässä kannattaa panostaa. Palvelumuotoillen voidaan tehdä viestintää, joka ylittää sekä asiakkaan että viestijän odotukset.

Niina kysyy Susanilta: Viestintätoimistolta kysytään usein apua brändäykseen ja brändin kirkastamiseen. Mitkä ovat brändityössä ne kaikkein tärkeimmät asiat?

Susan vastaa: Brändityö tulee aina aloittaa tarkastelemalla brändättävää henkilöä, yritystä, tuotetta tai palvelua tarkalla, kriittisellä ja rehellisellä silmällä. Brändin lento nimittäin loppuu lyhyeen, ellei sen tarina perustu totuuteen.

Vaikka brändäyksessä luodaan abstraktia mielikuvaa, on mielikuvan takaa löydyttävä todellinen ja arvoiltaan kestävä perusta. Muutoin tarinasta tulee valhetta ja tarinan kertojasta valehtelija. Jos perusta on pelkkää höttöä, ei sille voi rakentaa mitään kestävää.

Brändäyksen alussa onkin hyvä pitää kunnon siivouspäivä ja heittää ulos kaikki vanha ja tarpeeton, vahvistaa olemassa olevaa hyvää ja rakentaa uutta vahvaa ja toimivaa.

Lue lisää Elisasta, Susanista, Niinasta ja muista kaikulaisista täältä! 


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/linkedin-profiili-huippukuntoon-nailla-6-niksilla/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestinnan-palvelumuotoilu-ota-ensimmaiset-askeleet-asiakaskeskeiseen-viestintaan/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/toimittaja-pilasi-haastattelun/


LinkedIn-profiili huippukuntoon näillä 6 niksillä

Millainen on hyvä LinkedIn-profiili? Tätä kysytään minulta ja valmentajakollegaltani Laura Vuorio-Kuokalta joka viikko. Eikä meillä ole antaa yksiselitteistä vastausta. Kaikki riippuu siitä, mitä juuri Sinä tavoittelet LinkedInin käytöllä. Etsitkö uusia urapolkuja? Rakennatko asiantuntijabrändiäsi? Verkostoidutko globaalisti? Vai kotimaassa? Muuttujia on monia.

Kaikki kuitenkin lähtee siitä, että profiilisi perusasiat ovat kunnossa. Tästä blogitekstistä saat kuusi Lauran ja minun kokoamaa niksiä, joita voit soveltaa juuri omiin LinkedIn-tavoitteisiisi ja -käyttötapoihisi. Näillä vinkeillä teet LinkedIn-profiilistasi paremman kuin 90 prosentilla muista käyttäjistä.

1 – Selkeä ja tunnistettava profiilikuva

Profiilikuva kuntoon!

Parhaiten profiilikuvana toimii selkeä kasvokuva, josta muiden on helppo tunnistaa sinut. Jos tapaat uusia ihmisiä esimerkiksi seminaareissa tai asiakaskäynneillä, heidän on helpompi löytää sinut LinkedIn-kaimojesi joukosta, jos näytät kuvassasi omalta, tunnistettavalta itseltäsi.

(Yllättävän yleinen sekaannuksen aihe on, että työarjessaan silmälaseja käyttävä henkilö poseeraakin profiilikuvassaan ilman kakkuloita!)

Profiilikuvan koko on 400 x 400 pikseliä. Voit ladata suuremmankin kuvan, ja LinkedIn pienentää sen automaattisesti. Jos alkuperäinen kuvasi ei ole täysin neliskanttinen, pystyt zoomaamaan ja vierittämään sitä haluamaasi kohtaan. Tallennettuasi profiilikuvan, LinkedIn muokkaa siitä automaattisesti pyöreän muotoisen.

2 – Linkitä varmasti oikean työnantaja

Varmista, että LinkedIn-profiilisi näyttää työpaikkasi oikein. Tämä voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta ei ole sitä. Yllättävän moni on jättänyt työnantajansa merkitsemättä– tai merkinnyt sen väärin.

Linkitä oikea työnantaja!

Kun olet lisäämässä työnantajaa, sinun on hyvä varmistaa, että oma profiilisi linkittyy työnantajasi LinkedIn-sivuun oikein. Ei riitä, että pelkästään kirjoitat Company-tekstikenttään työnantajaksesi "Lafka", vaan sinun tulee valita LinkedInin ehdottamista yrityssivuista oikea ja klikata sen kohdalta.

Monilla yrityksillä on arkisessa puheenparressa hieman eri nimi kuin mikä heidän virallisen LinkedIn-sivunsa nimi on. Usein törmää tapauksiin, joissa yrityksen virallinen nimi on vaikkapa "XYZ Software Finland", mutta LinkedInistä löytyy siellä työskenteleviä ihmisiä, jotka ovat profiileissaan merkinneet työnantajakseen "XYZ Software" tai "XYZ Oy". Niinpä he näyttävät LinkedInin silmissä työskentelevän eri yrityksissä, vaikka todellisuudessa he istuisivat vierekkäin samassa konttorissa.

Voit varmistua onnistuneesi, kun profiilisi näyttää työnantajasi oikean logon:

Näkyyhän logo oikein?

3 – Otsikko tiivistää pihvin

Otsikossa (Headline) sinulla on 100 merkkiä tilaa kertoa, mitä haluat. Voit laittaa otsikkoon tittelisi, mutta vielä parempi on, jos tiivistät siinä:

  • Miksi teet sitä, mitä teet – MIKÄ ON TYÖSI PIHVI?

tai/ja

  • Missä asioissa olet taitava – MIKÄ ON OSAAMISESI PIHVI?

Headline tiivistää pihvin

Yritä kuvata työtäsi sen laajemman merkityksen kautta. Ole mahdollisimman selväsanainen. Kenelle on iloa siitä, että teet työtäsi? Missä työsi tulokset näkyvät? Mitä konkreettista haluat saada aikaan työlläsi?

Tai kerro, mitkä ovat vahvuuksiasi. Minkä alan osaaja olet? Mihin kysymyksiin sinä osaat kertoa vastaukset?

Pelkkä titteli kertoo harvoin yhtään mitään. Esimerkiksi "Controller" voisi avata työnkuvaansa kertomalla olevansa "Datan visualisoija, talousohjauksen asiantuntija ja johdon päätöksenteon selkeyttäjä".

Kuvan esimerkissä olen kirjoittanut otsikkoon sekä työnkuvan pihvistä että lisännyt tittelin. Erotin pihvin ja tittelin käyttämällä |-välimerkkiä. Tämä on vain visuaalinen kikka – pelkkä pistekin riittäisi hyvin.

Otsikkosi näkyy muille käyttäjille LinkedInissä monissa eri yhteyksissä: kun he tekevät haun nimelläsi, kun he näkevät työnantajasi sivulta keitä yrityksessä on töissä, kun he törmäävät päivityksiisi tai kommentteihisi uutisvirrassa, ja kun LinkedIn ehdottaa heille uusia kontakteja.

Lisäksi LinkedIn-profiilit nousevat Googlen hakutuloksissa kärkijoukkoon, joten LinkedIn-profiilisi otsikko on monissa tapauksissa se, mitä kerrot itsestäsi muille Googlessa.

4 – Selkeytä summary, valitse kielet, lisää yhteystiedot

Summary avaa osaamista ja tavoitteita

Summary-kohdassa sinulla on enemmän tilaa kertoa itsestäsi, osaamisestasi ja tavoitteistasi. Yritä silti pitää teksti mahdollisimman tiiviinä ja selkeänä. Tämänkään kohdan ei tarvitse olle mikään täysimittainen CV. Älä lähde liikkeelle "Jo muinaiset roomalaiset..." -taktiikalla, vaan aloita mieluummin kertomalla, minkä teemojen parissa työskentelet juuri nyt. Sen jälkeen voit avata tiiviisti taustojasi ja kokemustasi.

Toimiva niksi on käydä vakoilemassa "LinkedIn-julkkisten" profiileja ja katsoa, mitä he kertovat itsestään! Esimerkiksi Jari Sarasvuon Summary on vetävä, selkeä ja informatiivinen. Vaikka et voisikaan kopioida Sarasvuon tyyliä suoraan, saat siitä varmasti inspiraatiota, jota voit soveltaa omaan LinkedIn-profiiliisi sopivaksi.

Kannattaako LinkedIn-profiili sitten kirjoittaa suomeksi vai englanniksi? Parasta on valita molemmat. Ota pääkieleksi se, jolla viestit työssäsi useiten. Keskusteletko kontaktiesi, kollegojesi ja asiakkaittesi kanssa suomeksi vai englanniksi?

Vaikka valitsisit suomen, on silti fiksua liittää profiiliin jonkinlainen tiivistelmä myös englanniksi. LinkedInin käyttöliittymä ei toimi suomen kielellä, joten englannin käyttäminen auttaa löytymistäsi hauissa.

Summary-kohtaan kannattaa lisätä myös omat yhteystiedot. Yhä harvemmat etsivät yhteystietoja yritysten verkkosivujen tai puhelinvaihteiden kautta, vaan ihmiset tavoittelevat toisiaan Googlen välityksellä. Kun LinkedIn-profiilisi löytyy Googlen kautta ja yhteystietosi ovat siinä helposti esillä, olet paremmin tavoitettavissa. Ainakin työpuhelinnumero ja sähköpostiosoite on hyvä kertoa, mutta voit mainita myös Twitter-tunnuksesi tai muita sosiaalisen median yhteystietoja, jos käytät somea työmielessä.

5 – Aiempi kokemus avarrettuna

Kerro muutakin kuin titteli ja vuosiluku

Aiemmista työ- ja opiskelupaikoista kannattaa kertoa muutakin kuin pelkät tittelit ja päivämäärät. Avarra tarinaasi: kerro tiiviisti, mitä työnkuvaasi kuului – ja mitä sait aikaan!

Jälleen kerran: pelkkä titteli ei välttämättä paljasta, mitä kaikkea hienoa osaat ja minkälaisiin onnistumisiin olet pystynyt.

Varmista myös vanhojen työ- ja opiskelupaikkojen suhteen tämän niksilistan kohta #2: merkitse työnantaja/oppilaitos oikealla nimellä, jotta profiilisi linkittyy oikein kyseisen organisaation LinkedIn-sivuun. Tuttu nyrkkisääntö: jos logo näkyy oikein, homma toimii.

Jos olet urallasi jo pidemmällä, vanhojen työpaikkojen listasta kannattaa poistaa vuosikymmenten takaiset kesätyöt ja muut epäolennaisuudet.

6 – Kansikuva kohdilleen!

Viimeinen silaus: kansikuva

Tyylikäs kansikuva antaa profiilillesi viimeisen silauksen. Tarkista työnantajaltasi, onko organisaatiossasi luotu valmiita brändin mukaisia LinkedIn-kansikuvia työntekijöiden käyttöön. Jos ei ole, valitse vapaasti jokin oma kuva, joka sopii tyyliisi ja tavoitteisiisi. (Muistathan tekijänoikeusasiat!)

LinkedIn-kansikuvan suositeltu koko on 1584 x 396 pikseliä. Jos kuvasi on eri kokoinen, pääset asettelemaan ja rajaamaan sitä haluamallasi tavalla.

Lopuksi

Edellä olevat kuusi tuunausvinkkiä toteuttamalla olet nostanut LinkedIn-profiilisi eliittitasolle.

Nyt kun profiilisivusi on kunnossa, on aika aktivoitua! Kerro rohkeasti omia näkemyksiäsi (myös niitä ei-täysin-valmiita), osallistu keskusteluihin ja jaa vaikka median artikkeleita, jotka kiinnostavat sinua.

Kuten mihin tahansa somekanavaan, myös LinkedIniin pätee, että siitä saa ulos juuri sitä, mitä sinne itse laittaa sisään. Menestystä matkaan!

Voit tutustua Esmeralda Esimerkin LinkedIn-profiiliin täällä

Petteri Puustinen on Kaiun somevalmentaja, konseptisuunnittelija ja sisällöntuottaja. Petteri on enemmän kotonaan Twitterissä kuin LinkedInissä, mutta viime aikoina hän on ilahtunut siitä, että myös LinkedInissä on alkanut tulla vastaan aiempaa monipuolisempaa ja kiinnostavampaa sisältöä.


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:


Maailman parhaat vaalit eivät synny itsestään

Aprillipäivä voi olla joka päivä, jos et pidä varaasi.

Minulla oli kunnia tavata viime viikolla Israelin entinen Suomen suurlähettiläs Avi Granot Jerusalemissa. Israel valmistautuu parlamenttivaaleihin tiistaina 9. huhtikuuta, vain muutama päivä ennen omia eduskuntavaalejamme. Keskustelussa kysyimme Granotilta mistä Israelin nuoremmat sukupolvet ammentavat uskoa tulevaisuuteen. Vastaus tiivisti taitavasti koko israelilaisen yhteiskunnan keskeisen ajatuksen: heprean kielessä eilinen (temol) tarkoittaa asioita, jotka ovat edessä ja tunnetaan. Maa, joka ei tunne ja kunnioita menneisyyttään, ei voi rakentaa tulevaisuutta.

Israelin vaaleja leimaavat samat haasteet, populismi ja puolitotuudet, kuten kaikkia viime vuosien länsimaisia demokraattisia vaaleja. Hallitsevaa pääministeriä Benjamin Netanjahua on syytetty populistisesta politiikasta, jossa värittyneillä faktoilla ajetaan omaa etua. Lisäksi valtion ulkopuolinen vaikuttaminen ja vaalihäirintä on israelilaisille tuttua alueen kireän turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi.

Vaalihäirinnän monet kasvot

Suomessa vaalihäirintään on valmistauduttu ensi kertaa laajassa mittakaavassa huhtikuun eduskuntavaaleissa. Viranomaiset ovat viime vuodesta lähtien varautuneet mahdolliseen vaalihäirintään oikeusministeriön johdolla. Suomessa vaalikentiltä otsikoihin ovat nousseet fyysisellä väkivallalla uhkailut, mutta häirintää tapahtuu myös monessa muussa muodossa. Aikaisempaa yleisempää on puolueiden mukaan ehdokkaiden häiriköinti kuvaamalla ja huutelemalla tai kysymällä heiltä aggressiiviseen sävyyn kysymyksiä. Somen kärjistynyt viestinnän sävy heijastuu myös reaalimaailmaan.

Mihin nykyään enää voi luottaa?

Kärjistetyt mielipiteet perustuvat useimmiten väärään tietoon tai puolitotuuksiin. Olemme mukana toteuttamassa kampanjaa, jonka tarkoituksena on lisätä yleisön tietoisuutta siitä, mistä luotettavaa viranomaistietoa vaaleihin liittyen löytyy sekä mistä vaalihäirinnässä on kysymys, miten sen voi tunnistaa ja miten siihen voi varautua. Kampanja pyrkii tukemaan demokratiakasvatusta lisäämällä tietoisuutta informaatioympäristön muutoksista ja yleisestikin informaatiovaikuttamisesta.

Meille jokaisella äänestäjällä on velvollisuus tutkia vaaliviestejä kriittisesti ja tarkistaa, että esitetyillä tiedoilla on luotettavat asialähteet. Meidän tulee myös toimia vastuullisesti, ei jaeta puolitotuuksia, huhuja ja suoranaisia valheita.

Suomessa vaaleja on järjestetty luotettavasti jo yli 110 vuotta. Menneisyyteemme kuuluu vahvasti myös yhteiseen päämäärään tähtääminen hyvinkin erilaisista taustoista huolimatta. Tästä perinteestä kannattaa pitää kiinni.

Ollaan siis ihmisiksi ja äänestetään! Shalom!

https://www.youtube.com/watch?v=JmK4b11GOWs


Piditkö lukemastasi? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/tieteen-viestija-muista-nama-kun-kirjoitat-tutkimuksesta-uutista/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/toimittaja-pilasi-haastattelun/