Tieteen viestijä – muista nämä, kun kirjoitat tutkimuksesta uutista

Yleistajuinen tiede on sisältöä, joka pohjautuu tutkimustietoon. Se pyrkii välittämään tutkimustietoa muille kuin alan tutkijoille, ja sen vuoksi se vaatii yleistajuistamista. Mutta mitä tehdä silloin, kun tieteestä tulisi viestiä yleistajuisesti suurelle, heterogeeniselle yleisölle? Tässä seitsemän vinkkiä siihen, miten muotoilet tutkimuksesta selkeän uutisen.

Yleistajuistaminen on tarkkuudesta tinkimistä. Se sattuu, kun yksityiskohtia täytyy karsia. Virkkeitä täytyy lyhentää. Yhteen lauseeseen saisi mahtua vain yksi ajatus, lähteistäkin vain tärkeimmät kirjataan ylös.

Mutta se on sen väärti. Nykylukijat ovat verkossa usein silmäilijöitä, ja moni viettää tekstin parissa vain hetken. Vaikka tiedejournalismin lukijan voidaan olettaa olevan sivistynyt maallikko – heidänkin joukkoonsa mahtuu monenlaisia lukijoita. Minkä asian jätät lukijan selvitettäväksi? Entä minkä kerrot ja avaat kunnolla tekstissä?

Tässä seitsemän vinkkiä tieteen yleistajuistamiseen:

1. Mikä on tekstin kohderyhmä? Selvitä, kenelle kirjoitat

Yleistajuistamisessa on tärkeää tietää, kenelle kohderyhmälle kirjoitat. Tarkastele kohderyhmääsi ja selvitä se, jos et tiedä kohderyhmää. Mitä juuri nämä ihmiset tietävät aiheesta, joille kirjoitat? Mitkä ovat kohderyhmän oletukset aiheesta? Entä mikä on yhteinen oletettu tietopohja? Kun tiedät, kenelle kirjoitat, osaat myös hahmottaa, minkälaista kieltä käytät ja kuinka paljon sinun tulee yleistajuistaa kirjoitustasi.

2. Muista uutiskaava – tärkeimmät tulokset heti kärkeen

Koukuta lukija uutiskärjellä. Vaikka tutkimus on kirjoitettu perinteisellä IMRD-rakenteella (Introduction, Methods, Results, Discussion), käännä sinä rakenne toisinpäin uutisjutussa. Sen sijaan, että lähtisit taustoittamaan juttua, aloitakin tuloksilla ja johtopäätöksillä. Siten lukijan huomio kiinnittyy heti alussa kaikkein tärkeimpiin tuloksiin, eivätkä tulokset jää vahingossa tekstin hännäksi, jossa ne saavat kaikkein vähiten huomiota.

3. Terminologia tekee kielestä yleistajuisen

Muista selventää tutkimuksen terminologia yleistajuisessa tekstissä. Mieti, millaiset asiat ovat sellaisia, että ne pitää nimetä tekstissä. Entä mitä voidaan kertoa tieteellisiä termejä käyttämättä? Muodosta vaikeille termeille synonyymejä, mutta muista tarkistaa, vastaako synonyymi sen alkuperäistä tarkoitusta. Mieti kaksi kertaa, mitä sinun kannattaa selittää auki vielä esimerkein, jotta termi avautuu?

4. Hyödynnä kielikuvia, tee tekstistä elävää

Yleistajuiset metaforat, eli kielikuvat tuovat tieteelliseen sisältöön ymmärrettävyyttä. Tekstissä saa olla väriä – kielikuvat, niin metaforat kuin vertaukset myös tuovat tekstiin koukuttavia hetkiä, joiden avulla ihminen voi tunnistaa asian liittyvän hänen elämäänsä. Kielikuvat tuovat tuttuutta muuten ehkä kaukaisiin ja vaikeasti hahmotettaviin aiheisiin. Pidä ideointihetki ja testaa, millaisia kielikuvia keksit tekstiisi. Kokeile niitä ulkopuolisella henkilöllä ennen tekstin julkaisua. Miten hyvin vertaukset ja metaforat aukeavat? Millaisia mielikuvia niistä lukijalle herää?

5. Tuo lukija lähelle: puhuttele häntä, säätele kirjoituksen henkilökohtaisuutta

Pohdi, miten kirjoittamasi uutinen vaikuttaa tekstisi lukijaan. Voit käyttää sinä-muotoa tai jopa käskyttää lukijaa. Voit myös säädellä yleistajuisen tekstin henkilökohtaisuutta ja kokeilla, miten kuvailu ja pohdinta taipuvat dramaattiseksi kertomukseksi. Entä toimisiko tekstityypissä tarinallinen, minä-muotoinen kerronta?

6. Tieteestä on vaikeaa saada otetta, jos mikään ei ole varmaa

Tieteessä usein mikään ei ole varmaa, jollei siitä ole aivan täyttä, 100-prosenttista varmuutta. Tämän vuoksi tiedeteksti sisältää varmuuden epämääräisiä muotoja, kuten ”ehkä”, ”todennäköisesti”, ”ilmeisesti”. Ne eivät kuitenkaan helpota tekstin ymmärtämistä, ja siksi media esittää usein todennäköisyydet totuuksina. Selkeytä siis tekstisi niin, ettet jätä lukijaasi hämmentyneeksi.

7. Suhteuta numerot, tieteen ja yleiskielisen tekstin tarkkuudessa on eroja

Muista muuttaa tarkat arvot ja osuudet sellaisiksi, että lukijan on helppo sisäistää ne. Tieteen ja yleistajuisen tekstin tarkkuudessa on eroja. Muista, että tutkija pyrkii tarkkuuteen, mutta yleistajuinen kirjoittaja helppolukuisuuteen. Vähennä siis tekstistä lukuja. Pyöristä ne luvut, joita käytät. Suurille luvuille voit pohtia esimerkkejä kuvaamaan niiden laajuutta, jolloin lukijan on helpompi suhteuttaa mittakaava.

Elina Kirvesniemi on Kaiun viestinnän suunnittelija ja kirjoittaja, joka on opiskellut kuluneen lukuvuoden ajan tiedeviestintää työn ohella Tampereen yliopistossa. Tiedeviestinnässä Elinaa kiinnostaa erityisesti se, miten tieteellistä tekstiä yleistajuistetaan ja millä keinoilla tiede tuodaan suuren yleisön tietoon. Erityisen ilahduttavia tiedeviestintähetkiä ovat ne, jolloin törmää mediassa tiedejuttuun, joka on ymmärrettävä ja selkeä.

Lähteet:

Raevaara, Tiina (2016) Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle. Tampere: Vastapaino.

Rahtu, Toini (2013) Tieteellisestä yleistajuiseen kielenkäyttöön. Teoksessa Urpu Strellman & Johanna Vaattovaara (toim.) Tieteen yleistajuistaminen. Helsinki: Gaudeamus, 99–116


Piditkö tästä kirjoituksesta? Saattaisit pitää myös näistä:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/toimittaja-pilasi-haastattelun/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestijan-tulevaisuus-tasapainoilua-jomoilun-ja-fomoilun-valilla/


Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 3: Töissä viestintätoimistossa - hullun hektistä vai hurjan hauskaa? Tällainen on työn tahti!

Siiri ja Eliisa: Yli puolet harkastamme on takana, ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän – jos joulukuu kävi kahden litran moottorilla, on alkuvuoteen asennettu lisäksi turbo. Tässä osassa peilaamme viestintäkonsultin työtä aikaisempiin kokemuksiimme uutistoimituksista ja yrityksen markkinointiviestinnästä. Millaisia eroja olemme harkan aikana havainneet? Millainen on viestintäkonsultin työn tahti?

Siiri ja Eliisa lopettelemassa etätyöaamua Clarionin aulassa ennen Kaikupäivän alkua

E: Kun vertaan viestintätoimiston työn tahtia aiempiin työpaikkoihini sanomalehtien uutistoimituksissa, teen ristiriitaisen huomion: työ on yhtä aikaa sekä vähemmän että enemmän hektistä. Toimittajan arki on kiireistä ja usein lyhytjänteistä, sillä lehti menee painoon joka päivä. Ajatus on yleensä huomisessa tai ylihuomisessa, eikä yhden aiheen parissa vietetä järin kauaa: juttu valmiiksi ja painokoneesta paperille, seuraava!

Välillä eteen tulee kuitenkin hetkiä, jolloin hommat eivät tunnu etenevän millään. Työn alla voi olla neljä juttua, mutta kukaan haastateltavista ei vastaa puheluun tai kuittaa valmista juttua. Tällaisia tyhjiä hetkiä Kaiussa on huomattavasti vähemmän, sillä jos ensimmäinen ja toinen projekti seisovat, aina löytyy kolmas, neljäs ja niin edelleen. Suuntaa antava kalenteri on suunniteltu usein viikoksi eteenpäin. Harkkarin työnkuvaan sisältyy myös pienenpientä tilketyötä, jota voi tehdä muutoin täysin tyhjinä hetkinä.

Tehokasta, kyllä. Ennustettavaa? Ehei! Kalenteri ei koskaan ole täysin valmis, koska kiireisiä avunpyyntöjä työkaverilta tai yllättäviä muokkausehdotuksia asiakkaalta tulee harva se päivä.

Lempipäiviäni töissä ovatkin ne päivät, jolloin yllätyksiä ilmaantuu ja monta asiaa täytyy saada valmiiksi. Liekö fiksaatio peräisin toimitusarjesta, mutta mikään ei ole paineen alla paahtamista parempaa – kohtuullisen mittaisissa pätkissä tietysti. Kaiun harkkariaika on ollut siitä mieluisaa ja tasapainoista, että kiivaampaa ajanjaksoa seuraa aina rauhallisempi hetki.

S: On ollut erittäin antoisaa jakaa harkkarikokemus yhdessä Eliisan kanssa juuri siksi, että meillä on niin erilaiset taustat. Olemme läpi harjoittelun keskustelleet ja vertailleet lähtökohtiamme ja kokemuksiamme. Itse olin ennen Kaikua työskennellyt vakuutusalalla asiakaspalvelutehtävissä sekä vuoden markkinointi- ja viestintätehtävissä. On ollut kiinnostavaa vertailla työpaikkoja keskenään.

Aluksi ero tuntui aika isolta. Siinä missä aikaisemmin yrityksen puolella tiesin melko hyvin, mitä työpäivä ja työviikko pitävät sisällään, viestintätoimistossa tulee paljon enemmän odottamattomia juttuja. Työ on hektisempää. Jos toimitusten arki on paikoin lyhytjänteistä, yrityksen markkinointiviestintää suunnitellaan pitkällä tähtäimellä – suunnitelmia tehdään seuraavalle viikolle, kuulle, kvartaalille ja vuodelle. Asioita kehitetään jatkuvasti eteenpäin ja taaksepäin katsoessa huomaa työnsä tulokset.

Viestintätoimistossa nautin eniten vaihtelevuudesta ja projektiluonteisuudesta. Jos jokin joskus tökkii, voi välipalaksi tehdä hetken toista asiakasta tai projektia. Täällä pääsee haastamaan itseään niin luovana kuin asiakirjoittajana sekä välillä lepuuttamaan aivojaan jonkin manuaalisemman homman parissa. Pidän siitä, että saan olla niin erilaisten toimialojen ja aihepiirien kanssa tekemisissä – siinä oppii ihan hirveästi. Yrityksessä työ on pitkäjänteisempää, mutta työtä tehdään joka päivä saman toimialan ja aihepiirin parissa.

Olen myös huomannut, että tämäkin työ sisältää paljon asiakaspalvelua. Olemme päivittäin yhteydessä asiakkaisiimme ja kuuntelemme toiveita, ehdotamme parannuksia ja toteutamme asiakkaiden viestintää. Työ on oikeasti ihmiskeskeistä, sillä asioita tehdään yhdessä. Monesti tieto ja sisältö tulevat asiakkaalta, ja me rakennamme siitä kiinnostavaa viestintää.

Kaiussa on yhdessä tekemisen meininki

E: Toimittajana työskentely on itsenäistä: uutistoimituksessa aamupalaverin jälkeen työstät tekstin yleensä itse. Kaiussa tekstejä hiotaan pidempään ja yhteisöllisemmin, ja teksti luetutetaan aina kertaalleen työkaverilla ennen sen lähettämistä asiakkaalle. Toisen silmäparin (välillä kolmannenkin) tekemä oikoluku poikkeuksetta parantaa tekstin laatua ja siten tehdyn työn jälkeä. Kaiussa koen oppivani jatkuvasti yhteistyötaitoja. Lisäksi asiakkaiden toiveiden peilaaminen teksteihin ja niiden tavoitteisiin vaatii jo mainittua asiakaspalveluosaamista.

S: Kaikki täällä pyörii viestinnän ympärillä. Näin ei ole kaikissa yrityksissä, sillä yleensä viestintä on vain pieni osa toiminnasta. Kaiussa meitä yhdistää sama tavoite, kun taas yrityksissä työntekijät jakautuvat osastoihin ja tiimeihin, jolloin esimerkiksi myynnillä, asiakaspalvelulla ja viestinnällä on omat tehtävänsä ja tavoitteensa. Toki täälläkin ihmisillä on eri työnkuvia ja tavoitteita, mutta kaikki lopulta kiteytyy yhteiseen ydinasiaan, viestintään.

E ja S: Mikä on sitten hauskinta? Viestinnällä on puolensa niin yrityksen, uutistoimituksen kuin viestintätoimiston vinkkelistä. Viestintäkonsultin työ on usein kiireistä, mutta väliin mahtuu sopiva määrä rauhallisia rakoja. Nautimme nyt monipuolisesta työstä, jossa pääsee toteuttamaan, haastamaan ja kehittämään itseään.

Seuraa Siirin ja Eliisan harjoittelua Kaiun blogissa kevään aikana! Millaista viestintäharjoittelu on käytännössä? Millaisiin projekteihin harkkarit pääsevät mukaan? Mitkä opit ovat tärkeimpiä? Järjestämme Kaiku Helsingin harjoittelijaohjelman tavallisesti kaksi kertaa vuodessa, puolen vuoden välein. Kerromme uuden harjoittelijaohjelman hakuajan alkamisesta Kaiun somekanavissa ja blogissa.


Lue myös Viestintäharjoittelijan päiväkirja -saagan muut osat:

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viisi-neuvoa-tulevaisuuden-harjoittelijalle/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestintaharjoittelijan-paivakirja-osa-2-kolmannes-takana-tata-harkkarin-arki-oikeasti/

https://kaikuhelsinki.fi/blogi/viestintaharjoittelijan-paivakirja-osa-1/


kun toimittaja soittaa

”Toimittaja pilasi haastattelun”

Oletpa yritysjohtaja tai poliitikko, niin jossain vaiheessa päädyt median eteen haastateltavaksi. Tästä saat muutaman vinkin, joilla voit välttää pahimmat mokat. Epäonnistunut haastattelu on harvoin toimittajan vika, vaikka heitä usein syytetään haastattelun pilaamisesta.

Haastattelut ovat olennainen osa yritysten ja organisaatioiden viestintää. Erityisesti poliitikot ovat näin vaalien alla kompastelleet omassa viestinnässään. Äänestäjille on jäänyt epäselväksi, millaista uudistusta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon lopulta haluttiin, kun asiasisällön sijaan toisteltiin iskusanoja maakuntamalli, markkinamalli ja valinnanvapaus.

Kokoomus kaatui suoraan naamalleen vanhustenhoidon hoitajamitoitusta koskeneessa kohussa. Ben Zyskowicz yritti ja epäonnistui tilanteen paikkaamisessa eduskunnan välikysymyskeskustelussa.

”Hoitoisuusperusteiden perusteella ja näiden perusteiden perusteella ne luokitukset... Onko tämä vaikea ymmärtää?” Zyskowicz selitti.

Oli se, ja kokoomuksen kannatus romahti seuraavassa mielipidekyselyssä. Toimittajaa ei tarvittu pilaamaan viestiä.

Haastatteluissa ja julkisissa puheissa epäonnistuu, kun viesti ei ole kirkas, eikä sitä ole harjoiteltu.

Oma viesti pitää muotoilla niin, että tyhmäkin sen ymmärtää. Äänestäjät ovat sekalainen joukko, jolle asiat pitää esittää yksinkertaisesti, havainnollisesti ja käytännön esimerkeillä vahvistaen.

Näsäviisaat heitot eivät auta edes Twitterissä, jossa SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vasen käsi Dimitri Qvintus kommentoi hallituksen kaatumiseen johtaneita sote-selityksiä kirjoittamalla ”Höpö höpö ja löyhyn löyhyn”.

Haastatteluissa, julkisissa puheissa ja sosiaalisessa mediassa onnistut, kun

  1. Et yritä esittää roolia, vaan olet oma itsesi
  2. Ymmärrät itse, mitä puhut ja olet perehtynyt asiaan
  3. Kiteytät viestit selkeälle kielelle
  4. Kytket sanomasi esimerkeillä elävään elämään
  5. Valmistaudut ja harjoittelet etukäteen

Jouko Marttila on toiminut vuodesta 1979 lähtien toimittajana ja kolumnistina eri medioissa kuten Savon Sanomissa, Helsingin Sanomissa, BBC:llä, Ylellä ja Arvopaperissa. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana. Jouko väitteli 2016 työn ohessa valtiotieteen tohtoriksi. Hän on mustan vyön judoka, joka harrastaa hiihtoa, triathlonia ja maratonjuoksua. Teräväkynäisen talouden ja politiikan asiantuntijamme käsialaa on myös talousblogi www.taloudentulkki.com.


Kun toimittaja soittaa, älä vaivu paniikkiin, vaan kertaa ydinasiat tästä huoneentaulusta, joka kannattaa pitää aina helposti saatavilla.


Viestijän tulevaisuus – tasapainoilua JOMOilun ja FOMOilun välillä?

Digitaalisuus, teknologia, virtuaalinen todellisuus, uudenlainen ihmisyys, epävarmuus, toivo, valinnat, kestävä kehitys, ilmastonmuutos, kasvu, ympäristö, vihreys ja uteliaisuus. 

Näin vastasivat tulevaisuusinnostuneet viestinnän ammattilaiset viime perjantaina, kun kysyimme heiltä aamuravistelumme alkajaisiksi, mitä sana tulevaisuus toi ensimmäisenä mieleen 

Kaiku Helsinki oli mukana tekemässä Tulevaisuuspäivää, jonka tavoitteena oli järjestää jopa 10 000 tulevaisuuskeskustelua kouluissa, yrityksissä, kunnissa ja kotien olohuoneissa ympäri Suomea. Meidän tilaisuus oli yksi näistä keskusteluista aiheella viestijän tulevaisuus. Päivän suojelijoina toimivat muun muassa Presidentti Tarja Halonen, tulevaisuusorientoitunut vuorineuvos Reijo Karhinen ja kirjailija ja elokuvantekijä Elina Hirvonen. 

Uhkakuvia ja ongelmia vilisevän tulevaisuuspuheen sijaan Tulevaisuuspäivän tarkoituksena oli pysähtyä hetkeksi visioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kysymään, minkälaista tulevaisuutta me rakennamme.  

Mitä trendejä on näkyvissä viestinnän kentällä? 

Aamuravistelussa ennakoimme yhdessä tulevaisuuden trendejä ja mietimme niiden vaikutuksia viestintäänRyhmätyöt täyttivät toimiston iloisella puheensorinalla. Tunnistimme signaaleja, visioimme vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja mietimme kuinka parempaa tulevaisuustietoisuutta voi hyödyntää viestinnän kehittämisessä. 

Työn digitalisoituminen näkyy vahvasti myös viestinnän ammattilaisten arjessa. Trollauspolarisoituminen, populismi ja tahallinen väärinymmärtäminen ovat lisääntyneet. Samaan aikaan osallistujat nostivat megatrendien joukkoon myös eettisyyden, vastuullisuuden, ilmastokysymykset ja maailman talouden jatkuvan epävarmuuden. Samoja teemoja heijastelivat jakamistalousalustojen lisääntymisen, vihreiden arvojen, organisaatioiden madaltumisen ja eettisen johtamisen trendit 

Viestintää värittää ihmisten kärsimättömyys lukea tai seurata pitkiä sisältöjä. Data-analytiikka, tekoäly ja visuaalisuus ovatkin jo osa arkipäivää. Trendeiksi tunnistettiin myös yhteisöllisyydenempatian, kuuntelun taitojen sekä kohtaamisen voiman arvostuksen nousu, jota teknologian kehitys voi tukea.  

Osallistujat tunnistivat myös mahdollisten muutosten ensioireita, eli heikkoja signaaleja. Kuinka esimerkiksi robottiavusteinen sisällön tuotanto, erilaiset mikrovaikuttamisen tavat tai hyperlokaali kansalaisvaikuttaminen tulevat näkymään tulevaisuuden viestinnässä? Mustia joutsenia, eli yllättävästi ilmaantuvia epätodennäköisiä muutostekijöitäkin pohdittiin. Mitä tapahtuisi, jos internet menisi rikki? Entä jos Facebook tai sosiaalinen media loppuisivat kokonaan?  

viestijän tulevaisuus

Toivottavia ja epätoivottavia tulevaisuuksia  

Trendien tunnistamisen jälkeen pyysimme aamuravistelumme osallistujia tulkitsemaan niitä ja maalaamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Mille näyttäisivät erilaiset toivottavat, epätoivottavat ja todennäköiset tulevaisuudet viestinnässä?  

Sosiaalisen median kuplien heikentyminen, vuorovaikutuksen lisääntyminen ja aidon ymmärtämisen sekä kuuntelemisen kyvykkyyksien kasvu nähtiin toivottavana tulevaisuutenaEntä jos uudetkin teknologiat tulisivat kaikille saavutettaviksi ja olisivat jopa ilmaisia? Voisiko se edistää kuplat ylittävää yhteistyötä vaikkapa ympäristön hyväksi? Organisaatioiden viestinnällä nähtiinkin olevan entistä suurempi tehtävä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisessä.  

Informaatioähkyn vastapainona tulevaisuudessa saattaa osallistujiemme mukaan syntyä entistä enemmän eettisiä sosiaalisen median alustojaSamalla povattiin yritysten vastuullisen ja läpinäkyvän liiketoiminnan kasvua ja luovuuden lisääntyvää arvostusta. Yritysten jakautumista edelläkävijöihin ja perässähiihtäjiin pidettiin suorastaan todennäköisenä. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta on kasvanut ja viestinnällä voidaan sekä lisätä ympäristötietoisuutta että valaa uskoa ratkaisuihin. Viestintä ei voi toimia ”viherpesuna” vaan sen tehtävänä on kannustaa ihmisiä ja yrityksiä muuttamaan puheet teoiksi.  

Teknologian vaikutuksia viestinnalle pohdittiin pitkään. Olemmeko menossa kohti hyvinvoinnin ja osaamisen keskittymistä entistä harvempiin käsiin? Vai voiko teknologia vahvistaa tasa-arvoa, tavoitettavuutta ja sitä kautta hyvinvointia? Entä jos kaupallistamisen sijaan tulevaisuudessa yleistyisikin henkilökohtaisen datamme eettinen ja läpinäkyvä käsittely?   

Uhkakuvina pidettiin asiantuntijakriittisen populismin lisääntymistä, faktat kieltävien kuplien vahvistumista, lisääntyvää eriytymistä sekä omien totuuksien ja valeuutisten määrän kasvua. Entä jos eläisimme kaoottisen viestinnän maailmassa, jossa vain vahvat persoonat saisivat viestinsä läpi 

Teknologiasta moniäänisiin kohtaamisiin - viestijän tulevaisuus on täynnä vaihtoehtoja  

Tulevaisuuspäivän aamuravistelu päättyi vaihtoehtoisten tulevaisuuksien yltäkylläisyyteen. Viestintää tarvitaan enemmän kuin koskaanNopeasti muuttuva toimintaympäristö asettaa sekä mahdollisuuksia että haasteita myös viestijille. Olimme kuitenkin samaa mieltä siitä, että negatiivinen viestintä tai ei-viestintää ei kuitenkaan voi olla uusi normi.  

Lopuksi pyysimme osallistujia luotaamaan tuntojaan uudemman kerran ja kertomaan mitä ajatuksia sana tulevaisuus nyt heissä herätti. Sanalista oli erilainen kuin aamulla: 

täynnä vaihtoehtoja, vuorovaikutus, uusi yhteisöllisyys, lupaava, mahdollisuus, ei yhtä totuutta, moniäänisyys, kohtaamiset, rakkaus, toivo ja valta 

Onkohan tulevaisuudessa entistä enemmän kyse siitä, kuinka löytää tasapaino eri asioiden välillä: ihmisen ja koneen, mahdollisuuksien ja uhkakuvien, JOMOn (joy of missing out) ja FOMOn (fear of missing out)?  

Varmaa on, että me kaikki voimme vaikuttaa tulevaisuuksiin. Ja siihen, kuinka niistä viestimme.

Niina Mäki on Kaiun palvelumuotoilijajoka soveltaa muotoilun menetelmiä kaikkeen viestinnän kehittämisestä maailman visaisimpien ongelmien ratkomiseen. Hän innostuu tulevaisuuksien ennakoinnistatahtoo oppia lisää tekoälyn etiikasta ja pitää empatiaa ihmisten supervoimana.   

Kiehtooko tulevaisuuden työelämän viestintä?

Tervetuloa pohtimaan sitä kanssamme uuteen Aamu vuonna 2025 -webinaarisarjaamme.