kun toimittaja soittaa

”Toimittaja pilasi haastattelun”

Oletpa yritysjohtaja tai poliitikko, niin jossain vaiheessa päädyt median eteen haastateltavaksi. Tästä saat muutaman vinkin, joilla voit välttää pahimmat mokat. Epäonnistunut haastattelu on harvoin toimittajan vika, vaikka heitä usein syytetään haastattelun pilaamisesta.

Haastattelut ovat olennainen osa yritysten ja organisaatioiden viestintää. Erityisesti poliitikot ovat näin vaalien alla kompastelleet omassa viestinnässään. Äänestäjille on jäänyt epäselväksi, millaista uudistusta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon lopulta haluttiin, kun asiasisällön sijaan toisteltiin iskusanoja maakuntamalli, markkinamalli ja valinnanvapaus.

Kokoomus kaatui suoraan naamalleen vanhustenhoidon hoitajamitoitusta koskeneessa kohussa. Ben Zyskowicz yritti ja epäonnistui tilanteen paikkaamisessa eduskunnan välikysymyskeskustelussa.

”Hoitoisuusperusteiden perusteella ja näiden perusteiden perusteella ne luokitukset... Onko tämä vaikea ymmärtää?” Zyskowicz selitti.

Oli se, ja kokoomuksen kannatus romahti seuraavassa mielipidekyselyssä. Toimittajaa ei tarvittu pilaamaan viestiä.

Haastatteluissa ja julkisissa puheissa epäonnistuu, kun viesti ei ole kirkas, eikä sitä ole harjoiteltu.

Oma viesti pitää muotoilla niin, että tyhmäkin sen ymmärtää. Äänestäjät ovat sekalainen joukko, jolle asiat pitää esittää yksinkertaisesti, havainnollisesti ja käytännön esimerkeillä vahvistaen.

Näsäviisaat heitot eivät auta edes Twitterissä, jossa SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vasen käsi Dimitri Qvintus kommentoi hallituksen kaatumiseen johtaneita sote-selityksiä kirjoittamalla ”Höpö höpö ja löyhyn löyhyn”.

Haastatteluissa, julkisissa puheissa ja sosiaalisessa mediassa onnistut, kun

  1. Et yritä esittää roolia, vaan olet oma itsesi
  2. Ymmärrät itse, mitä puhut ja olet perehtynyt asiaan
  3. Kiteytät viestit selkeälle kielelle
  4. Kytket sanomasi esimerkeillä elävään elämään
  5. Valmistaudut ja harjoittelet etukäteen

Jouko Marttila on toiminut vuodesta 1979 lähtien toimittajana ja kolumnistina eri medioissa kuten Savon Sanomissa, Helsingin Sanomissa, BBC:llä, Ylellä ja Arvopaperissa. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana. Jouko väitteli 2016 työn ohessa valtiotieteen tohtoriksi. Hän on mustan vyön judoka, joka harrastaa hiihtoa, triathlonia ja maratonjuoksua. Teräväkynäisen talouden ja politiikan asiantuntijamme käsialaa on myös talousblogi www.taloudentulkki.com.


Kun toimittaja soittaa, älä vaivu paniikkiin, vaan kertaa ydinasiat tästä huoneentaulusta, joka kannattaa pitää aina helposti saatavilla.


Viestijän tulevaisuus – tasapainoilua JOMOilun ja FOMOilun välillä?

Digitaalisuus, teknologia, virtuaalinen todellisuus, uudenlainen ihmisyys, epävarmuus, toivo, valinnat, kestävä kehitys, ilmastonmuutos, kasvu, ympäristö, vihreys ja uteliaisuus. 

Näin vastasivat tulevaisuusinnostuneet viestinnän ammattilaiset viime perjantaina, kun kysyimme heiltä aamuravistelumme alkajaisiksi, mitä sana tulevaisuus toi ensimmäisenä mieleen 

Kaiku Helsinki oli mukana tekemässä Tulevaisuuspäivää, jonka tavoitteena oli järjestää jopa 10 000 tulevaisuuskeskustelua kouluissa, yrityksissä, kunnissa ja kotien olohuoneissa ympäri Suomea. Meidän tilaisuus oli yksi näistä keskusteluista aiheella viestijän tulevaisuus. Päivän suojelijoina toimivat muun muassa Presidentti Tarja Halonen, tulevaisuusorientoitunut vuorineuvos Reijo Karhinen ja kirjailija ja elokuvantekijä Elina Hirvonen. 

Uhkakuvia ja ongelmia vilisevän tulevaisuuspuheen sijaan Tulevaisuuspäivän tarkoituksena oli pysähtyä hetkeksi visioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kysymään, minkälaista tulevaisuutta me rakennamme.  

Mitä trendejä on näkyvissä viestinnän kentällä? 

Aamuravistelussa ennakoimme yhdessä tulevaisuuden trendejä ja mietimme niiden vaikutuksia viestintäänRyhmätyöt täyttivät toimiston iloisella puheensorinalla. Tunnistimme signaaleja, visioimme vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja mietimme kuinka parempaa tulevaisuustietoisuutta voi hyödyntää viestinnän kehittämisessä. 

Työn digitalisoituminen näkyy vahvasti myös viestinnän ammattilaisten arjessa. Trollauspolarisoituminen, populismi ja tahallinen väärinymmärtäminen ovat lisääntyneet. Samaan aikaan osallistujat nostivat megatrendien joukkoon myös eettisyyden, vastuullisuuden, ilmastokysymykset ja maailman talouden jatkuvan epävarmuuden. Samoja teemoja heijastelivat jakamistalousalustojen lisääntymisen, vihreiden arvojen, organisaatioiden madaltumisen ja eettisen johtamisen trendit 

Viestintää värittää ihmisten kärsimättömyys lukea tai seurata pitkiä sisältöjä. Data-analytiikka, tekoäly ja visuaalisuus ovatkin jo osa arkipäivää. Trendeiksi tunnistettiin myös yhteisöllisyydenempatian, kuuntelun taitojen sekä kohtaamisen voiman arvostuksen nousu, jota teknologian kehitys voi tukea.  

Osallistujat tunnistivat myös mahdollisten muutosten ensioireita, eli heikkoja signaaleja. Kuinka esimerkiksi robottiavusteinen sisällön tuotanto, erilaiset mikrovaikuttamisen tavat tai hyperlokaali kansalaisvaikuttaminen tulevat näkymään tulevaisuuden viestinnässä? Mustia joutsenia, eli yllättävästi ilmaantuvia epätodennäköisiä muutostekijöitäkin pohdittiin. Mitä tapahtuisi, jos internet menisi rikki? Entä jos Facebook tai sosiaalinen media loppuisivat kokonaan?  

viestijän tulevaisuus

Toivottavia ja epätoivottavia tulevaisuuksia  

Trendien tunnistamisen jälkeen pyysimme aamuravistelumme osallistujia tulkitsemaan niitä ja maalaamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Mille näyttäisivät erilaiset toivottavat, epätoivottavat ja todennäköiset tulevaisuudet viestinnässä?  

Sosiaalisen median kuplien heikentyminen, vuorovaikutuksen lisääntyminen ja aidon ymmärtämisen sekä kuuntelemisen kyvykkyyksien kasvu nähtiin toivottavana tulevaisuutenaEntä jos uudetkin teknologiat tulisivat kaikille saavutettaviksi ja olisivat jopa ilmaisia? Voisiko se edistää kuplat ylittävää yhteistyötä vaikkapa ympäristön hyväksi? Organisaatioiden viestinnällä nähtiinkin olevan entistä suurempi tehtävä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisessä.  

Informaatioähkyn vastapainona tulevaisuudessa saattaa osallistujiemme mukaan syntyä entistä enemmän eettisiä sosiaalisen median alustojaSamalla povattiin yritysten vastuullisen ja läpinäkyvän liiketoiminnan kasvua ja luovuuden lisääntyvää arvostusta. Yritysten jakautumista edelläkävijöihin ja perässähiihtäjiin pidettiin suorastaan todennäköisenä. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta on kasvanut ja viestinnällä voidaan sekä lisätä ympäristötietoisuutta että valaa uskoa ratkaisuihin. Viestintä ei voi toimia ”viherpesuna” vaan sen tehtävänä on kannustaa ihmisiä ja yrityksiä muuttamaan puheet teoiksi.  

Teknologian vaikutuksia viestinnalle pohdittiin pitkään. Olemmeko menossa kohti hyvinvoinnin ja osaamisen keskittymistä entistä harvempiin käsiin? Vai voiko teknologia vahvistaa tasa-arvoa, tavoitettavuutta ja sitä kautta hyvinvointia? Entä jos kaupallistamisen sijaan tulevaisuudessa yleistyisikin henkilökohtaisen datamme eettinen ja läpinäkyvä käsittely?   

Uhkakuvina pidettiin asiantuntijakriittisen populismin lisääntymistä, faktat kieltävien kuplien vahvistumista, lisääntyvää eriytymistä sekä omien totuuksien ja valeuutisten määrän kasvua. Entä jos eläisimme kaoottisen viestinnän maailmassa, jossa vain vahvat persoonat saisivat viestinsä läpi 

Teknologiasta moniäänisiin kohtaamisiin - viestijän tulevaisuus on täynnä vaihtoehtoja  

Tulevaisuuspäivän aamuravistelu päättyi vaihtoehtoisten tulevaisuuksien yltäkylläisyyteen. Viestintää tarvitaan enemmän kuin koskaanNopeasti muuttuva toimintaympäristö asettaa sekä mahdollisuuksia että haasteita myös viestijille. Olimme kuitenkin samaa mieltä siitä, että negatiivinen viestintä tai ei-viestintää ei kuitenkaan voi olla uusi normi.  

Lopuksi pyysimme osallistujia luotaamaan tuntojaan uudemman kerran ja kertomaan mitä ajatuksia sana tulevaisuus nyt heissä herätti. Sanalista oli erilainen kuin aamulla: 

täynnä vaihtoehtoja, vuorovaikutus, uusi yhteisöllisyys, lupaava, mahdollisuus, ei yhtä totuutta, moniäänisyys, kohtaamiset, rakkaus, toivo ja valta 

Onkohan tulevaisuudessa entistä enemmän kyse siitä, kuinka löytää tasapaino eri asioiden välillä: ihmisen ja koneen, mahdollisuuksien ja uhkakuvien, JOMOn (joy of missing out) ja FOMOn (fear of missing out)?  

Varmaa on, että me kaikki voimme vaikuttaa tulevaisuuksiin. Ja siihen, kuinka niistä viestimme.

Niina Mäki on Kaiun palvelumuotoilijajoka soveltaa muotoilun menetelmiä kaikkeen viestinnän kehittämisestä maailman visaisimpien ongelmien ratkomiseen. Hän innostuu tulevaisuuksien ennakoinnistatahtoo oppia lisää tekoälyn etiikasta ja pitää empatiaa ihmisten supervoimana.   

Kiehtooko tulevaisuuden työelämän viestintä?

Tervetuloa pohtimaan sitä kanssamme uuteen Aamu vuonna 2025 -webinaarisarjaamme.