Tuleva Kaiun harkkari, pääset ihanaan työyhteisöön

Elina Kirvesniemi

Päätin viimeisenä opiskelusyksynäni etsiä itselleni viestinnän harjoittelun kevätlukukaudelle. Toimittajan koulutus ja kesätoimituksissa työskentely avasivat hyvin journalismin maailmaa, mutta viestinnästä en tiennyt juurikaan mitään. Kaipasin osaamiseni laajentamista. Harjoitteluhan on paras keino siihen, ajattelin.

Päädyin Kaikuun. Nyt, harjoittelun loppusuoralla, on hyvä hetki peilata harjoittelua edeltäviä odotuksia ja niitä vastannutta todellisuutta:

Miten minut otetaan vastaan?

Ensimmäiset pari viikkoa uudessa työpaikassa ovat jännittävin asia ikinä. Pohdiskelin, millaisia kaikulaiset mahtavat olla. Etsin nimenomaan harjoittelua, jossa on hyvä työyhteisö.

Kaiussa on. Sain hyvän perehdytyksen. Minulle vieraat työtehtävät on briiffattu hyvin, ja sain alussa aikaa totutella uuteen työrytmiin ja uusiin tehtäviin. Ja aina työkaverit ovat auttaneet, jos olen tarvinnut apua. Kaiussa tsempataan, eikä harkkaria heitetä kylmään veteen ja katsota naureskellen, miten hän räpiköi. Olen saanut tukea, mutta myös paljon vastuuta.

Kaiussa työskentelee äärettömän lahjakkaita ja mukavia ihmisiä. Kun olen kertonut lähipiirilleni, että työpaikallani pidetään kuukauden kaveri -kilpailua, kehutaan kollegoita työpaikan somessa ja eräs aamu jopa katsoimme majavadokumenttia yhdessä, he ovat ihmetelleet, mikä tuollainen työpaikka on. Tiukan työnteon lisäksi Kaiussa on hyvä fiilis. Teemme yhdessä muutakin kuin duunia.

Minkälaisia työtehtäviä harkkari saa?

Harjoitteluni on ollut monipuolinen. Olen päässyt muun muassa ideoimaan, kirjoittamaan, kuvaamaan ja tekemään somea. Tylsistymisen vaaraa ei ole ollut. Olen kääntänyt artikkeleita, tehnyt kielenhuoltoa, lukuisia haastatteluja, kirjoittanut niin tiedotteita kuin ilmiöartikkeleitakin. Olen pitchannut, hoitanut mediatiedotteiden jakelua, auttanut tarjousten teossa ja valmennuksissa.

Kerran päivän keskeytti hektinen kriisiviestintätapaus, johon tarvittiin nopeaa reagointia. Kun taas ilmaisin kiinnostukseni radiota kohtaan, huomasin yhtäkkiä, että suuri osa työajastani kului käsikirjoitusten tekoon, radiojuttujen tuottamiseen ja editointiin. Kaiussa harjoittelijan toiveet otetaan huomioon, mikä on mielestäni mahtava juttu.

Kehittyykö osaamiseni?

Tavoitteeni oli löytää harjoittelupaikka, jossa oppisin laajasti viestinnästä. Toteutuiko tämä? Työtehtävien monipuolisuuden vuoksi sanoisin, että kyllä. Vaikka suureksi osaksi olen toiminut sisällöntuottajana, olen oppinut paljon myös siitä, miten asiakkaalle tehdään viestintää, miten prosessi sujuu alusta loppuun.

Paljon olen oppinut vain työkavereita seuraamalla. Esimerkiksi asiakastyö oli minulle aiemmin melko vierasta. Markkinoinnista en tiennyt juuri mitään. Nyt ymmärrän myös liiketoiminnasta enemmän. Toimittajana bisnesajattelun pystyi ohittamaan.

Välillä oppimista on vaikea reflektoida. Minulle suurin oivallus tapahtui muutama viikko sitten. Kaverini vaihtoi työpaikkaa, ja tutustuin uuteen yritykseen ja sen viestintäkanaviin. Aloin huomaamattani pauhata ystävälleni siitä, miten yritys voisi parantaa viestintäänsä omilla verkkosivuillaan ja eri some-kanavissa. Aiempi minä olisi toiminut toisin. Viestintäkonsultti on syntynyt sisälläni aivan huomaamatta.

 


Oletko sinä Kaiun seuraava harjoittelija? Etsimme joukkoomme erinomaisella asenteella varustettuja tyyppejä, joilta löytyy kiinnostusta ja näkemystä viestintään. 

Hakumme on jälleen auki 14.5. saakka. Katso lisätiedot ja hae mukaan.

 

 

Kuva: Ile Könönen