Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia?

Salla Syrman

Viime viikolla fanitin innokkaasti kahta kulttuuri-ilmiötä.

Toinen on riemukkaan dramaattinen Vampyyrien tanssi -musikaali, joka kannattaa kulmahampaat ojossa juosta Helsingin Kaupunginteatteriin katsomaan, vielä kun pystyy. Toinen on Game of Thrones -tv-sarja, jonka pian alkavaa kuudetta kautta puoli maailmaa tuntuu odottavan kuin Starkit talvea.

Game of Thronesin fanittaminen on tehty houkuttelevan helpoksi. Kampin Narinkkatorille nousi HBO:n ilmaisnäyttely, jossa ei ollut epäselvää, millä tägeillä selfieitään voisi somettaa. Ajattelin vain katsoa sisään, mutta hemmetti, pakkohan oli päästä lisäämään oma kuva Hall of Facesiin! Ja istumaan Rautavaltaistuimelle! Ja samalla vaivalla jakamaan Facebookissa, kun sekin oli niin käteväksi tehty! 

Vampyyrien tanssin aluksi kuulutettiin, kuten teatterissa yleensä, että esityksen kaikenlainen taltiointi on ehdottoman kiellettyä. Niin kuitenkin kävi, että huikea esitys tempasi mukaansa, vieruskaveri unohti ajan ja paikan – ja ryhtyi ikuistamaan yhtä parhaista tanssikohtauksista puhelimellaan. Valpas henkilökunta teki mitä kuuluukin: oli hetkessä paikalla, osoittamassa ajattelematonta katsojaa taskulampulla, vahvistamassa, että laiton video poistetaan puhelimesta saman tien. Pienen hetken fiilis oli kuin vampyyrilla valkosipulin kohdatessa, mutta ymmärsimme kyllä, että kieltoon on syynsä ja säännöt ovat säännöt.

Annatko asiakkaasi fanittaa sinua?

Kokemukset kuvastavat kahta tapaa suhtautua someen ja asiakkaan intoon olla sanansaattaja: HBO ja Game of Thrones ovat kaikki asiakkaan sanansaattajuudesta irti -ääripää. Jopa maailman laajamittaisinta piratismia katsotaan sormien läpi, koska ”Well, you know, that’s better than an Emmy.” Teatterimaailma taas elää vielä vahvasti sääntöjen värittämässä perinteessä, jossa fanitus ei vielä käänny yhtä helposti uusiksi lipputuloiksi. Toki – voisihan asiakas periaatteessa jakaa esityksen hurmiossa valmiin promovideon kavereilleen, mutta jakaako? Siitä puuttuu omakohtaisuus. Elämyksellisyys. Rosoisuus.

Unohdetaan vampyyrit ja Westeros hetkeksi. Asetelma herättää mielenkiintoisia kysymyksiä, joita yritysten ja organisaatioiden kannattaa kysyä itseltään:

1. Tunnistammeko fanimme – asiakkaat, jotka ovat valmiita suosittelemaan? Entäpä toisen ääripään? Keistä koostuvat luottojoukkomme, entä vihanlietsojamme?

2. Ymmärrämmekö, mistä asiakkaamme syttyvät? Osaammeko huomioida heidän hyötynsä ja kiinnostavuusmuotoilla viestimme heidän näkökulmastaan?

3. Tunnistammeko tilanteet, jossa asiakkaamme olisivat valmiita toimimaan, fanittamaan? Teemmekö näissä tilanteissa toimimisen helpoksi vai vaikeutammeko sitä?

4. Jos toimintaamme liittyy rajoittavia tekijöitä – kuten kuvauskielto – voimmeko silti tarjota asiakkaalle jotakin, millä osoitamme, että heidän huomionsa meille on tervetullutta ja tärkeää?

Game of Thronesin kuudes tuotantokausi on ensi-illassa maanantaina 25.4. klo 04 alkaen HBO Nordicilla. Vampyyrien tanssi on Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistossa huhtikuun loppuun saakka. Kirjoittaja suosittelee molempia!

 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kiinnostavuusmuotoilu  –  ”Sisältöjen tulva on siis aivan valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.)”

Vihaa vai rakkautta viestinnän kautta? – Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit –  ”Jos luottamus petetään, faith-holder voi helposti muuttua hateholderiksi.”

2016 viestinnän kuumat perunat: Irti omista kanavista”Jos asiakaskunta on jo valmiiksi tottunut liikkumaan muualla, miksi käyttää aikaa ja energiaa heidän houkuttelemisekseen pois heille tutuista ja helpoista kanavista?”


Kaiun uutiskirje saapuu sähköpostin, ei korpin kyydissä:

Kuva: Steve Terrell (Creative Commons)