Saska Saarikoski: Oma napa kiinnostaa median kuluttajia

Kaiku Helsinki

Mikä median kuluttajia kiinnostaa? Oma napa, kuului vastaus järjestämässämme keskustelutilaisuudessa viime viikolla. Kokosimme asiakkaitamme yhteiseen syksyn starttiin, jossa Helsingin Sanomien palkittu toimittaja Saska Saarikoski kertoi, mitä medialle tänään kuuluu. Alla olennaisimmat poiminnat keskustelusta.

Katso Saskan videohaastattelu TÄSTÄ (linkki).

  1. Oma napa ratkaisee

Mikä lukijaa kiinnostaa juuri nyt? Yksi asia: minä itse. Se, mitä näkee peilistä, on tärkein. Siksi terveys-, kuntoilu-, ruoka-, tyyli- ja seksijutut elävät kultakauttaan ja kuuluvat mennen tullen luetuimpiin teemoihin. Trumpin viitoittamalla tiellä narsismista on tullut yleisesti hyväksyttävä persoonallisuuspiirre.

Kiinnostavuudesta on muodostunut merkittävä uutiskriteeri. Toimittajat toki suorittavat harkintaa yhteiskunnallisen merkittävyyden ja tärkeyden sekä kiinnostavuuden välillä, mutta ensisijaisesti juttuja kirjoitetaan lukijan hyöty edellä.

  1. Sanomalehti ei enää ole ”lupa painaa rahaa”

”Media ei palaa, eikä sen kuuluisikaan, siihen, mitä se oli 20 vuotta sitten”, Saarikoski muotoili. Hän muistutti, että sanomalehtiä ei alun perin perustettu suinkaan rahan takia, vaan suomalaisuuden vuoksi: luomaan yhteisöjä ja poliittisia kantoja. Tiedonkulkuun, ei viihteeksi. Vaikka tehtiin niillä rahaakin.

Tähän kultakauteen ei enää ole paluuta, mutta medialla menee juuri nyt ihan hyvin. Suurimmasta kriisistä on päästy yli, vaikka paljon on vielä töitä tehtävänä. Tulevaisuus näyttäytyy kuitenkin valoisana.

  1. Journalismi ei ole kuollut

Moni muistelee journalismin ”vanhoja hyviä aikoja”. Saarikosken mukaan journalismi oli varsin pitkään Suomessa erittäin auktoriteettilähtöistä ja jäykkää. Kansalaisten saatavilla oli yhdestä kahteen uutismediaa, joista tietoa imettiin. Koska vertailukohtia ei ollut, yleisö tyytyi siihen tietoon, jota heille annettiin.

Nyt saatavilla on enemmän tietolähteitä ja monipuolisempaa uutisointia kuin koskaan aikaisemmin. Vaikka voi olla yksittäisiä toimittajia, jotka eivät ole hyviä journalisteja, journalismi isossa kuvassa ei ole kadonnut, eikä katoa. Myöskin medialukutaito ja ymmärrys on lisääntynyt: toimittaja ei ole objektiivinen, Saarikoski lataa.

  1. Mediakriittisyys kasvaa

Koska tarjolla on enemmän uutislähteitä kuin koskaan aikaisemmin, on yleisö myös kriittisempää kuin koskaan aikaisemmin. Elämme median ylitulvan aikaa, Saarikoski julistaa.

Tämä johtaa siihen, että yleisö suhtautuu kuluttamaansa sisältöön entistä kriittisemmin ja toimittajat eivät todellakaan pääse helpolla. Kaikki uutissisältö syynätään tarkasti, ja tilastot, alkuperäinen kertoja sekä tarkat tietolähteet ovat tärkeässä roolissa. Eikä kukaan enää oleta, että media on erehtymätön ja oikeassa.

  1. Majakka pitää yhteisöä kasassa

Yhteisöt eivät ole ajan saatossa kadonneet mihinkään, vaan niiden toiminta on laajentunut ja muuttanut muotoaan. Digitalisaatio ja internet ovat avanneet meille pääsyn uudenlaisten yhteisöjen äärelle, jossa kaikki äänet saavat kukkia.

”Mediasta on tullut majakka, joka auttaa pitämään kansan kansana”, Saarikoski summaa. Uutislähteiden ympärille kokoonnutaan jakamaan tarinoita, keskustelemaan sekä luomaan uudenlaisia näkökantoja. Ja itse asiassa mediaa käytetään enemmän kuin koskaan ennen.

  1. Toimittajalla on (oikeasti) kiire, ole siis kiinnostava

”Jos yksi asia on varma, niin se, että taustoittaville lounaille ei ole enää aikaa”, Saarikoski summaa. Aikaisemmin viestintäammattilaiset saattoivat verkostoitua erilaisissa tilaisuuksissa toimittajien kanssa, mutta nyt verkostoituminen on siirtynyt lähes kokonaan sosiaaliseen mediaan.

Toimittajilla on kiire, ja tiedotteita kilisee postiin satoja päivittäin. Saarikoski toivoo, että tiedotteita laatiessa viestijät muistaisivat kertoa olennaisen napakasti ja jättää liian kuorruttamisen pois.

Toisaalta viestijöiden tulisi myös muistaa keskiössä kiinnostavuus: se, että yritys on tehnyt jotain omasta mielestään todella merkittävää, ei itsessään ole uutinen. Ajankohtaisuus sekä laajemmat yhteiskunnalliset merkitykset ovat asioita, jotka saavat toimittajan tarttumaan tiedotteeseen helpommin. Jos tiedote kertoo aiheesta, joka voi avittaa ihmiskuntaa tai muuten viedä meitä eteenpäin, siihen suhtaudutaan vastaanottavaisemmin.

 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Palkittua: aidosti osallistava strategian jalkautus –  ”Tiukka raati perusteli palkintoa näin: ”Strategiaviestinnän haastavassa lajissa luotettiin vuorovaikutuksen voimaan ja siihen, että tuodaan strategia mahdollisimman lähelle jokaisen työntekijän arkea.”

Toivon, että palkat nousevat. Terveisin yrittäjä. – ”Toivon, että ne nousevat roimasti sen takia, että teemme asioita joka vuosi paremmin, tehokkaammin ja luovemmin kuin edellisenä vuonna, jolloin viivan alle jää entistä enemmän euroja, joista jaetaan työntekijöille tuntuvia bonuksia.”

Rusinanmurun terveisiä ”kuumimmalta kasvualalta” – ”Ammattitaitoiselle viestinnälle on Suomessa tällä hetkellä tilausta, koska organisaatiot ovat havainneet, että sisältöihin perustuva markkinointi sekä johdon ja asiantuntijoiden viestintävalmiuksien kehittäminen tuottavat tulosta.”

Kuva: Kaiku Helsinki

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje: