palvelumuotoilu

Miksi palvelumuotoilu on viestijöiden ja markkinoijien uusi paras ystävä?

Onko joskus käynyt niin, että viestisi kaikui kuuroille korville? Kampanja ei saavuttanut tavoitettaan? Tapahtuma ei innostanut paikalle? Ei se harvinaista ole: kun sisältötulva kasvaa, erottuminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi.

Huomiota ei saa sillä, että viestii enemmän tai huutaa megafonilla MEIDÄN asioita lujempaa kuin muut. Jotta viestintä vaikuttaa, sen täytyy ensin kiinnostaa – ja ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mistä heille on hyötyä. Täytyy siis viestiä fiksusti ja ymmärtää, missä kohdissa itsellemme tärkeät asiat ja kohderyhmää aidosti kiinnostavat asiat leikkaavat keskenään.

Tuo ymmärrys ei synny olettamalla, oman tiimin kesken pohtimalla tai edes paksuihin tutkimusraportteihin sukeltamalla. Entä jos ajattelisimmekin viestintää ja markkinointia palveluna, jota yritys tai organisaatio tarjoaa asiakkailleen ja sidosryhmilleen?

Palvelumuotoilu tarjoaa viestijöille ja markkinoijille erinomaisia menetelmiä, joiden avulla pääsee kiinni kohderyhmän arkeen. Kaiku Helsingin palvelumuotoilujohtaja Elina Piskonen listaa kolme syytä, miksi palvelumuotoilun kannattaa olla viestijöiden ja markkinoijien uusi paras ystävä – ellei jo ole.

1. Palvelumuotoilu tekee empatiasta ja asiakasymmärryksestä ydinasian

Palvelua ei voi ryhtyä muotoilemaan, ennen kuin on tutkittu, kenelle palvelu suunnataan ja mitä kohderyhmä aidosti tarvitsee. Kehittämistyö perustuu empatiaan: asiakkaan maailman hahmottamiseen ja hänen tilanteensa syvälliseen ymmärtämiseen.

”Palvelumuotoilun avulla ihmisistä saa irti asioita, joita he eivät itse osaisi tuoda esiin. Näin kartutetaan ymmärrystä tarpeista paljon syvällisemmin kuin kysymällä. Palvelumuotoilun työkalut auttavat kiteyttämään tuloksia visuaaliseen muotoon, mikä auttaa esimerkiksi löytämään yhteistä näkemystä”, Elina Piskonen sanoo.

2. Yhteiskehittäminen on olennainen osa palvelumuotoilua

Palvelumuotoilu on asiakaskeskeistä, ei asiakaslähtöistä. Sen sijaan, että asiakkaita kuunneltaisiin vain projektin alkuvaiheessa, palvelumuotoilussa asiakasnäkökulmaa kuljetetaan mukana alusta loppuun. Ideoita ja konsepteja testautetaan asiakkailla pitkin prosessia ja tarvittaessa palataan takaisin edellisiin vaiheisiin.

”Palvelumuotoilu merkitsee jäähyväisiä olettamiselle. Asiakkaiden kanssa käydään aktiivista dialogia, sen sijaan, että alkuvaiheen kyselyn vastaukset hautautuisivat kansioihin. Lopputulos on parempi, kun viestintä on suunniteltu yhdessä kohderyhmien ja sidosryhmien kanssa.”

3. Palvelumuotoilu on avain asiakaskokemuksen kehittämiseen

Viestinnän ja markkinoinnin on oltava alusta saakka mukana niissä huoneissa, joissa asiakaskokemusta kehitetään. Asiakaskokemus on hyvin pitkälti viestinnän ja markkinoinnin synnyttämää. Mikä yritykselle on tärkeämpää kuin asiakas?

”Palvelumuotoilu pakottaa ulos siiloista, sillä asiakaskokemus ei ole vain yhden toiminnon asia. Asiakaskokemuksen merkityksen noustessa viestinnän ja markkinoinnin strateginen merkitys korostuu.”

Arki on arkea, ja aina ei tietenkään ole mahdollista – eikä edes aiheellista – käynnistää syvällistä palvelumuotoiluprosessia. Palvelumuotoilun työkalut ja ajattelutapa soveltuvat kuitenkin mainiosti myös kevyemmissä projekteissa lainattaviksi. Kun käytetään yksittäistä menetelmää, silloin tosin ei ole kyse varsinaisesta palvelumuotoilusta.

Kun taas kyseessä on strategisesti tärkeä panostus, huolellinen palvelumuotoilu puolustaa paikkansa: miksi käyttäisit aikaa ja rahaa tekemiseen, jonka lopputulos perustuu oletuksiin, ei kohderyhmän aitoihin tarpeisiin?

Haluatko kuulla lisää palvelumuotoilun hyödyntämisestä viestinnässä ja markkinoinnissa? Olet sydämellisesti tervetullut tapaamaan kaikulaisia Markkinoinnin viikolle 4.-5.9. ständille numero 24. Keskiviikkona 5.9. Elina Piskonen kipuaa Suomi nousuun -lavalle julistamaan empatian ja asiakasymmärryksen ilosanomaa otsikolla ”Älä oleta! Palvelumuotoilun avulla teet markkinointiviestinnästä aidosti asiakaskeskeistä”. Tule mukaan kuuntelemaan!


Hissipuhe – myy ajatuksesi hississä

Ei liene sattumaa, että Unikeon päivää ja Juttele hississä -päivää vietetään samaan aikaan. Hississä vaietaan ja tuijotellaan varpaankärkiä unisena. Hissihöpöttäjä erottuu ja jää mieleen, mutta hyvä hissipuhe myy ajatuksesi muuallakin kuin kerrosten välillä.

Kun kymmenen vuotta sitten päätimme perustaa viestintätoimiston, käyntikortteihimme painettiin iskulause ”Viestintä on myymistä. Ostatko ajatuksen?”. Kysymys herätti asiakkaan pohtimaan viestinnän merkitystä ja toimi hissipuheen johdantona.

Hissipuheella voit myydä osaamistasi pomoille, firmasi tarjontaa asiakkaalle tai yrityksesi osakkeita sijoittajille. Kaikissa tapauksissa kuulija pitää saada kiinnostumaan sinusta ja ajatuksistasi niin paljon, että hän haluaa kuulla lisää, eli ostaa ajatuksesi.

Kaikki osaavat sanoa nimensä ja melkein kaikki, mitä he tekevät työkseen. Harva pystyy kertomaan, miksi heidän työnsä on merkityksellistä. Oman hissipuheen valmistelu kannattaa aloittaa pohtimalla, miksi jonkun kannattaisi kiinnostua sinusta ja ajatuksistasi.

Hissipuhe kestää lyhyimmillään muutaman kymmenen sekuntia. Omalla hissipuheellani Kaiku Helsingistä on mittaa minuutti. Se on tässä:

”Terve! Olen Jouko Marttila, yksi viestintätoimisto Kaiku Helsingin perustajaosakkaista.

Mitä luulet, kuinka usein viestintä epäonnistuu?  Professori Osmo A. Wiion lain mukaan viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.

Me Kaiku Helsingissä osoitamme Wiion lain vääräksi ja autamme asiakkaitamme onnistumaan. Teemme heistä kiinnostavia, oli sitten kyse medianäkyvyydestä tai vaikuttavuudesta. Uusimpana oivalluksena käytämme palvelumuotoilua viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Se tuo entistä parempia tuloksia ja auttaa yritysasiakkaitamme kasvamaan.

Valmennamme johtajia, esimiehiä ja asiantuntijoita onnistumaan heidän omassa viestinnässään. Autamme heitä kriisitilanteissa ja niiden ennalta ehkäisemisessä. Monet ovat avullamme välttyneet ikäviltä otsikoilta.

Meillä on Kaiussa yli 30 viestinnän huippuosaajaa. Esimerkiksi Verohallinto, Maa- ja metsätalousministeriö, Aberdeen Standard Investments, BAE Systems, Oral, Scandic Hotels ja Sofigate ovat tärkeitä asiakkaitamme.”

Käytän mielelläni kysymyksiä vuorovaikutuksen synnyttämiseen. Jos kysyt jotain, mieti oma vastauksesi valmiiksi. Jos yrityksesi myy käsinkosketeltavaa tuotetta, joka kulkee helposti mukana, käytä sitä.

Pidä hissipuhe selkeänä ja käytännönläheisenä niin, että se auttaa kuulijaa oivaltamaan, miksi hänen kannattaa kuunnella juuri sinua – ja jatkaa keskustelua vielä hissipuheen jälkeenkin.

Kirjoittaja Jouko Marttila on Suomen kokeneimpia ja monitaitoisimpia viestinnän ammattilaisia. Hän oli BBC:n, Ylen uutisten ja A-studion jälkeen perustamassa Arvopaperi-lehteä sekä myöhemmin käynnistämässä Forbes Suomea. Siinä välissä Jouko toimi pörssi- ja pankkivalvonnan viranomaisena Helsingissä ja Lontoossa sekä vastasi Suomen Pankin viestinnästä. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana. Jouko väitteli 2016 työn ohessa valtiotieteen tohtoriksi. Hän on mustan vyön judoka, joka harrastaa hiihtoa, triathlonia ja maratonjuoksua. Joukon blogi löytyy osoitteesta taloudentulkki.com.


Vaikuttavan somepostauksen kaava

Millainen on toimiva somepäivitys? Mikä on sopiva määrä hashtageja? Onko kuva tarpeellinen? Miten pitkä linkki saa olla? Kehtaako emojeja käyttää?

Somevalmennuksissa minulta monesti kysytään näitä kysymyksiä, joiden perusteella syntyi tämä yleispätevä Vaikuttavan Somepostauksen Kaava. Tästä rungosta saa tukea niin Facebook-, Twitter- kuin LinkedIn-päivityksiinkin, kussakin kanavassa hieman soveltaen.

Kaava soveltuu niin yritys-/organisaatiotilien tarkoituksiin kuin asiantuntijoille työntekijälähettilyyskäyttöön.

1. Vain yksi asia per postaus

Tärkeintä somepäivityksessä on kohdeyleisöäsi kiinnostava sisältö, ytimekkäästi esitettynä. Ennen Julkaise-napin klikkaamista, tee aina kiinnostavuusmuotoilun pikatarkastus: Kenelle olen puhumassa? Mitä haluan sanoa? Mitä iloa sanomastani on hänelle, jolle olen puhumassa?

Älä yritä ahtaa montaa kärkeä samaan viestiin. Jos sinulla on asiaa useasta eri aiheesta, tee useampi eri postaus. Muista myös välttää jaarittelua: kun olet kirjoittanut päivityksesi valmiiksi, tarkista vielä, mitä sanoja tai päätteitä voisit karsia siitä pois.

Kerro asiasi tiiviisti ja mahdollisimman selkeästi. Otathan huomioon, että kaikki lukijasi eivät välttämättä ole nähneet jokaista edeltävää postaustasi, joten tee jokainen päivitys toimivaksi omana itsenäisenä sisältönään.

2. Linkillä laajennusta

Koska itse postauksen kannattaa olla tiivis ja ytimekäs, voit ohjata yleisön lisäinformaation pariin linkillä. Kerrotko itse aiheesta lisää esimerkiksi yrityksesi blogissa? Tai onko joku muu kirjoittanut postaukseesi liittyvän mielenkiintoisen artikkelin johonkin mediaan? Jaa linkkejä, niin somepostauksesi saavat lisää painoarvoa!

Monesti voi käydä myös sillä tavalla mukavasti, että kun linkität toiseen somekäyttäjään tai -tiliin – esimerkiksi uudelleentwiittaamalla tai Facebook-postauksen jakamalla – he puolestaan jakavat sinun jakoasi tai jotain muuta sisältöäsi ja näin saat lisää näkyvyyttä.

(HUOM 1: Twitterissä ei enää tarvitse edes ”siisteyden vuoksi” käyttää Bit.ly:ä tai muita URL-lyhentäjiä. Twitter osaa nykyisin lyhentää kaikki pitkät linkit automaattisesti ja jokainen linkki vie nykyisin 23 merkkiä tilaa, oli se sitten oikeasti kahdeksan tai kahdeksankymmentäkahdeksan merkkiä pitkä.)

(HUOM 2: Facebook ja LinkedIn osaavat nykyisin tehdä linkeistä siistin näköisen esikatselun. Kun copypastetat linkin Facebook- tai LinkedIn-päivitykseesi, palvelu hakee linkkaamaltasi sivulta sivun otsikon, ingressin ja usein myös kuvan. Kun esikatseluruutu on onnistuneesti ilmaantunut keskeneräiseen postaukseesi, voit poistaa varsinaisen linkin URL-osoitteen tekstin joukosta. Päivityksesi näyttää selkeämmältä, kun sen joukossa ei ole koodinpätkää. Myös Twitter tekee esikatselun, mutta se näkyy vasta twiitin julkaisemisen jälkeen, joten Twitterin puolella älä deletoi URL:ia pois.)

3. Tägää muita mukaan

Sosiaalinen media on sosiaalisinta ja siten toimivinta silloin, kun se saa aikaan keskustelua ja vuorovaikutusta, eikä jää yksisuuntaiseksi tuuttaukseksi. Liittyykö aiheeseesi joku ulkopuolinen taho? Jokin yritys, henkilö, media tai muu? Tägää heidät mukaan postaukseesi!

Tägääminen eli toisten somekäyttäjien mainitseminen voi lisätä oman päivityksesi näkymisen todennäköisyyttä muiden käyttäjien sisältövirrassa. Lisäksi tägäämäsi taho saa ilmoituksen, että heidät on mainittu, ja he saattavat parhaassa tapauksessa jakaa postauksesi eteenpäin omille seuraajilleen.

Käytännössä kaikissa somekanavissa mainitseminen tehdään @-merkillä. Ala kirjoittaa @ ja ajattelemasi tahon nimeä, niin saat yleensä listan ehdotuksia, joista voit valita oikean käyttäjän. Esim. @Kai… ehdottaa sinulle nopeasti Kaiku Helsinkiä.

(HUOM 1: Katso tarkkaan, että olet tägäämässä oikeaa kohdetta! Esimerkiksi Facebookin tägäysehdotukset ovat välillä hieman epäselviä tai puutteellisia. Desktopissa kätevin tapa on avata sama somekanava erilliseen välilehteen ja etsiä hakutyökalusta tägäyskohteesi täsmällinen nimi. … Ja tämän takia kannattaa laittaa myös omien sometilien profiilisivut kuntoon: kun joku muu on tägäämässä sinua, autat häntä osumaan oikeaan!)

(HUOM 2: Twitterissä ei kannata aloittaa twiittiä suoraan mainitsemalla @Käyttäjää. Jos aloitat twiittisi suoraan @-merkillä, twiitti ei näy suoraan seuraajiesi sisältövirrassa elleivät he seuraa sekä sinua että sitä @Käyttäjää, jonka olet maininnut. Jos postauksesi alkaisi loogisesti @-merkillä, laita sen sijaan alkuun jokin muu merkki. Monet käyttävät pistettä: ”.@kaikuhelsinki kirjoitti tänään...” Tai voit aloittaa twiitin kokonaan jollain muulla sanalla: ”Vadelmantuoksuinen @kaikuhelsinki kirjoitti tänään...”.)

4. #Hashtagit haltuun

Hashtagit eli aihetunnisteet tai asiasanat tulivat aluksi tutuksi Twitterin ja Instagramin kautta, mutta nykyisin niitä käytetään myös Facebookissa ja LinkedInissä. Hashtagit palvelevat somekäyttäjää kokoamalla tiettyyn aihepiiriin liittyvää keskustelua yhteen. Jos siis haluat, että sinut löydetään ja että sanomasi tulee liitetyksi osaksi laajempaa keskustelua, älä vieroksu hashtageja!

Hashtageja ei kannata lisätä summanmutikassa, vaan huolella valiten. Desktopissa avaa selaimeen uusi välilehti ja tarkista somepalvelun hakukentän (tai Googlen) kautta, mitkä ovat suosituimpia ja aktiivisimpia hashtageja aiheeseesi liittyen. Esimerkisi talousaiheisiin liittyen Twitterissä hashtag #sijoittaminen on paljon yleisemmin käytetty kuin #sijoitukset. On fiksumpaa tulla yhdistetyksi aktiivisempaan keskusteluun eli useammin käytettyyn hashtagiin!

Sopiva määrä hashtageille on 1–3. Tämä vaihtelee hieman kanavista riippuen, mutta nyrkkisääntö on, että postaus, jossa on hashtag, saa enemmän näkyvyyttä ja reaktioita kuin postaus, jossa ei ole hashtagia. Sen sijaan yli kolme hashtagia sisältävä somepäivitys alkaa tilastojen mukaan menettää näkyvyyttä, kommentteja ja jakoja.

Myös hashtagien taivutuksessa kannattaa olla tarkka! Perussääntöhän on, että hashtag ei taivu: esimerkiksi #viestintä ja #viestintää ovat kokonaan eri hashtagit. Jos on pakko taivuttaa, käytä vaikka kaksoispistettä #viestintä:ä. (Tai jos olet siisteysintoilija, kokeile tätä työkalua!)

Ja vielä viimeinen risuaitamuistutus: #-symbolin ja sanan väliin ei tule välilyöntiä, mutta eri hashtagien väliin tulee välilyönti. Eli ei # viestintä, vaan #viestintä. Ja ei #viestintä#markkinointi#helsinki, vaan #viestintä #markkinointi #helsinki.

5. ”Kuva (tai video) ois kiva!”

Olet varmasti huomannutkin, että melkein kaikkien yritysten twiiteissä, Facebook-postauksissa tai LinkedIn-päivityksissä on nykyisin kuva tai jokin muu visuaalinen elementti? Kuvien yleisyys perustuu sometieteelliseen täsmällisyyteen: tilastojen mukaan postaukset, joissa on kuva, saavat suuremman näkyvyyden kuin sellaiset, joissa ei kuvaa ole. Kannattaa siis panostaa visuaaliseen puoleen ja kerätä sopivaa kuva-arkistoa somesisältöjen mausteeksi!

Asiaan liittyy toki muttia. Etenkin Facebook viilaa sisältöjen näkyvyyttä arvottavaa algoritmiaan suuntaan tai toiseen lähes kuukausittain. Välillä kuvien käyttö lisää postauksen näkymistä muiden käyttäjien uutisvirrassa – ja välillä tekstipostaukset toimivat paremmin kuin kuvat. Johdonmukaista on kuitenkin se, että Facebook on parin viime vuoden aikana kannustanut todella vahvasti videoiden käyttöön ja etenkin live-videot saavat palvelussa paljon näkyvyyttä. Kokeile siis videota, jos sinulla on siihen resursseja. Mutta älä stressaa pakolla: mieluummin postaus ilman videota kuin huonon videon kanssa.

Vielä yksi huomio kuvista: Monesti saat somepostaukseesi valmiiksi kuvan, kun lisäät postaukseen linkin. Kuten kohdassa 2 mainitsin, käytännössä kaikki somepalvelut osaavat tehdä linkeistä siistin esikatselun ja tuoda kuvan linkitetyltä verkkosivulta. Kuvan hakeminen linkin takaa ei kuitenkaan aina toimi, joten jos linkin esikatselu jää kuvattomaksi, kannattaa kuva lisätä itse.

5+1. Emojit tuovat lisäpotkua

Hymiöt saattavat tuntua hölmöiltä, mutta datan perusteella emojien käyttö lisää klikkauksia ja reaktioita somessa. Emojit ovat löytäneet paikkansa myös bisnesympäristössä: CNBC:n mukaan niitä käyttävät työympäristössä ”kaikki ja äitisi”.

Emojivalikoimahan on nykyisin melko laaja ja tarjolla on paljon muutakin kuin vain keltaisia naamoja. Ylättävän moneen ”vakavaankin” aiheeseen löytyy sopiva emoji. Kannattaa tutkailla hetki Emojipedian valikoimia ja copypastettaa sieltä sopivat symbolit omiin somepäivityksiin! Myös sellaiset emojit, joita esimerkiksi Facebookin valmis emojivalikko ei tarjoa, toimivat joka tapauksessa jos copypastetat ne postauksesi joukkoon.

LOPUKSI

Tämä somepostauksen kaava on tietysti vain suositus, eikä käytännön tilanteissa jokaista kohtaa ole tarpeellista mahduttaa mukaan omiin somepostauksiin. Tärkeintä on pitää kohta 1 mielessä ja soveltaa muita niin hyvin kuin mahdollista! Kaavan tarkoituksena on auttaa jokaista someviestijää saamaan sanomansa näkyville mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttamaan mahdollisimman mieleenjäävästi.

Onko sinulla jotain omia ehdotuksia kaavan täydennykseksi tai karsimiseksi? Mitkä ovat omat toimivimmat somekikkasi? Voit tägätä minut vaikka Twitterissä nimellä @petteripuu!


Viisi virkistävää näkemystä viestinnästä: uudet kaikulaiset haastoivat toisensa – ja toimitusjohtajamme Peten

Tänä keväänä olemme saaneet Kaikuun varsinaisen tehojoukon uusia työkavereita. Tuoreet kaikulaiset (kuvassa vasemmalta oikealle) viestinnän harjoittelija Henri Leppänen,  toimistoassistentti Päivi Palva-Väänänen, markkinointikoordinaattori Marjo Paija ja viestinnän harjoittelija Julia Wihuri ovat jo tehneet meihin ja myös moneen asiakkaaseen suuren vaikutuksen innostuksellaan ja ideoillaan.

Ei ollut siis yllätys, että kaikki he heittäytyivät täysillä mukaan virtuaaliseen pallonheittoleikkiimme, jonka säännöt kuuluvat näin:

Hei uusi kaikulainen! Keksi viestintään liittyvä, itseäsi kiehtova haaste ja heitä se eteenpäin toiselle uudelle kaikulaiselle. Saat itse myös haasteen vastattavaksi. Kun olette vastanneet haasteisiinne, keksikää yhdessä mahdollisimman kiperä haaste toimitusjohtajallemme Petelle.

 

Päivi kysyy Julialta:
Miten somea voi hyödyntää näkyvyyden kasvattamiseksi?

Julia Wihuri, viestinnän harjoittelija

Video on tutkitusti vaikuttavin tapa tavoittaa ja osallistaa yleisö someviestinnällä.

Videoita jaetaan sosiaalisessa mediassa hurjat määrät joka päivä, joten vain kiinnostavat videot saavat katsojan pysähtymään sisällön äärelle. Somessa katsojan kynnys siirtyä toisaalle on matala ja keskittymiskyky lyhyt. Ulkoista laatua ei tietenkään pidä unohtaa, mutta somessa full-HD-kuvaa tärkeämpää on timanttinen sisältö.

Mikä tahansa somessa jaettu video ei johda näkyvyyden kasvuun. Niin kuin muussakin viestinnässä, videoissa on tärkeää pitää mielessä kohderyhmä, jonka huomiota tavoitellaan. Mieti, mistä teet videon, miksi ja kenelle. Mitä sanottavaa ja näytettävää sinulla on, ja mitä katsoja saa videostasi? Video toimii, kun sillä on kärki samaan tapaan kuin uutisella tai tiedotteella.

 

Julia kysyy Henriltä:
Mitä hyötyä viestijälle on markkinoinnin ymmärtämisestä ja osaamisesta?

Henri Leppänen, viestinnän harjoittelija

Markkinoinnin ja viestinnän välinen yhteys on joillekin olematon, joillekin suurpiirteinen ja joillekin kuin punainen vaate. Jos jokin edellisistä puhuttelee sinua erityisellä tavalla, ajattele asiaa tällä tavalla: Markkinointi ja viestintä ovat kuin erilaisia LEGO-palikoita. Voit rakentaa niillä hienoja rakennelmia ja kekseliäitä maailmoja, jos ymmärrät, miten niitä käytetään. Jos aliarvioit palikoidesi voiman ja annat niiden lojua levällään ympärilläsi, jossain vaiheessa astut epähuomiossa niiden päälle ja kiroilet äänekkäästi.

Markkinointipalikat ja viestintäpalikat voivat olla keskenään hieman eri sarjaa, mutta se ei haittaa. Jos otat viestijänä käyttöösi myös markkinointipalikat, saat käyttöösi enemmän ja monipuolisemmin osia, joita ei löydy omasta viestintäsarjastasi. Viestijälle hyödyllisiä markkinointipalikoita ovat esimerkiksi markkinoinnin kohdentaminen, räätälöity sisältö, hyvän sisällön uusiokäyttö, kohderyhmien tavoittaminen ja markkinoinnin analytiikka.

Näitä osia kannattaa lisätä omaan rakennelmaan, jos haluaa tuntea yleisönsä ja vahvistaa viestintäänsä. Koska työyhteisön jäsenet pelaavat samassa tiimissä, on hyvä rohkaista markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia kokeilemaan toisen sarjan palikoita. Yhdistelemällä niitä kunnolla voi rakentaa linnan, joka saa muut haukkomaan henkeään!

 

Henri kysyy Marjolta:
Miten markkinoinnin automaatio voi mielestäsi helpottaa viestinnän suunnittelua?

Marjo Paija, markkinointi- ja viestintäkoordinaattori

Meistä jokainen on erilainen tarpeinemme ja kiinnostuksen kohteinemme, ja automaatiolla viesti voidaan suunnitella kohtaamaan viestin vastaanottaja mahdollisimman ilahduttavalla tavalla. Automaation avulla organisaatio voi miettiä, miten se voi tarjota ihmisille ratkaisuja heidän ongelmiinsa, saada heidät hymyilemään, syventämään tietämystään tai kysymään apua heille sopivimpaan aikaan.

Käytännössä automaation hyödyntäminen viestinnässä vaatii paljon taustatyötä, mm. merkityksellisten sisältöjen luomista ja sidosryhmien ymmärrystä. Työn tuloksena on soljuva, kaikkia hyödyntävä kokonaisuus, jossa ihminen saa hyödyllistä ja ajankohtaista tukea yhä tarkemmin kohdistettuna esimerkiksi toimialakohtaisissa asioissa. Samalla yritys oppii tuntemaan paremmin asiakkaansa ja potentiaaliset asiakkaansa ja halutessaan jättämään kylmäsoitot sinne, minne ne kuuluvatkin – historiaan.

 

Marjo kysyy Päiviltä:
Millainen työilmapiiri ruokkii luovuutta ja miten sen voi saavuttaa?

Päivi Palva-Väänänen, toimistoassistentti

Kun ilmapiiri on avoin, se rohkaisee kokeilemaan uutta. Sallivassa ja leppoisassa ilmapiirissä uskalletaan kohdata haasteita ja olla luovia. Olennaista on myös kollegoiden tuki ja sisäiset arvot, sillä ne luovat luottamusta ja tuovat vapautta toteuttaa ja kehittää omia visioita yhdessä ja erikseen. Luottamus ja turvallisuus ovatkin luovuuden peruspilareita, kuten myös yhteenkuuluvuuden tunne: yhdessä olemme ”ME-heimo”.

Pidetään huolta työyhteisöstä luomalla työkulttuuri, jossa on vapaus olla oma itsensä ja kuulua joukkoon. Avoin kommunikaatio on tärkeää, samoin erilaisuuden arvostaminen ja yhdessä tekeminen. Nauru pidentää ikää sanotaan, mutta se myös edesauttaa luovuuden ilmapiirin synnyssä ja ylläpidossa.

 

Uudet kaikulaiset kysyvät Peteltä:
Miten tulevaisuudessa varmistetaan, että organisaation viestintä on vaikuttavaa ja kiinnostavaa?

Pete Saarnivaara, toimitusjohtaja

Olennaisinta on tuijottaa oman navan sijaan niiden napaa, joihin halutaan vaikuttaa.

Se, mikä minulle tai organisaatiolleni juuri nyt on tärkeää, ei välttämättä kiinnosta lainkaan niitä, joille haluan viestiä. Tämän me kaikki ymmärrämme jokapäiväisessä arkivuorovaikutuksessa. Organisaation kontekstissa juutumme kuitenkin usein puhumaan kummallista epäkieltä ja kertomaan asioista, jotka ovat kohderyhmille yhdentekeviä. Sama henkilö, joka kertoo asiaa tuntemattomalle sukulaiselleen suhteellisen kiinnostavasti, mitä tekee työkseen, saattaa organisaation blogipostauksessa kertoa toimittavansa asiakkailleen liiketoimintaa edistäviä räätälöityjä ratkaisuja.

Vaikuttavuutta ja kiinnostavuutta ei ole ilman aitoa kiinnostusta keskustelukumppaniin. Mikä häntä kiinnostaa, mikä harmittaa ja minkä hän kokee hyödylliseksi? Organisaation viestinnän pääpainon on oltava niissä asioissa, jotka ovat sidosryhmien kannalta hyödyllisiä ja kiinnostavia. Usein kiinnostavaa ja vaikuttavaa on se, että organisaatiolla on asenne. Siis arvot ja äänensävy, jotka näkyvät ja kuuluvat ja jotka asiakkaat ja tärkeimmät sidosryhmät kokevat omikseen. Takkia ei kuitenkaan pidä kääntää sen mukaan, mistä kulloinkin tuulee. Organisaation arvopohjan ja asenteen tulee jo lähtökohtaisesti olla sellainen, että se puhuttelee vaikkapa asiakkaita. Jos se ei ole, organisaatio on vaarassa menettää olemassaolon oikeutuksensa.

Jokapäiväisissä, kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa pystymme nopeasti ilmeistä, eleistä ja äänensävyistä päättelemään, mistä keskustelukumppani on kiinnostunut. Välitetyssä viestinnässä tämä ei ole yhtä yksinkertaista. Kohderyhmiltä voi toki kysyä, mikä heille olisi hyödyllistä, mutta vastaus jää usein vajavaiseksi. Henry Fordin väitetään sanoneen, että jos hän olisi kysynyt, mitä asiakkaat haluavat, he olisivat vastanneet haluavansa nopeampia hevosia.

Siksi asiakasymmärryksen lisäämiseen – myös viestinnän ja markkinoinnin pohjaksi – käytetään nykyään esimerkiksi palvelumuotoilun menetelmiä, joiden avulla päästään kiinni siihen, mikä kohderyhmillemme on aidosti hyödyllistä. Palvelumuotoilun (tai vastaavien menetelmien) avulla muodostetaan hypoteesi siitä, mikä on kiinnostavaa. Hypoteesi testataan analytiikan avulla – mihin sisältöihin mitkäkin kohderyhmät oikeasti sitoutuvat. Samoin datan avulla optimoidaan sisältöjä edelleen.

Menetelmät ja teknologiat muuttuvat vauhdilla. Yksi asia kuitenkin säilyy niin kauan kuin organisaatio haluaa puhua ihmisille: viestintä voi olla kiinnostavaa ja vaikuttavaa vain, jos se perustuu empatiaan. Eli aitoon haluun olla hyödyksi ja avuksi niille, joiden kanssa viestitään.

 

Kaiku Helsinki on valmentava viestintätoimisto, joka työllistää 30 haasteita rakastavaa viestinnän ammattilaista. Haluamme nostaa asiakkaamme viestitulvassa pinnalle ja tehdä heistä kiinnostavia juuri niille, jotka he haluavat tavoittaa. Kaiun porukka on hieno yhdistelmä kokeneita viestinnän konkareita ja uusia tulokkaita. Arjen aherruksen vastapainoksi tässä työyhteisössä nauretaan paljon, katsellaan yhdessä luontodokkareita, väitellään TV-sarjoista, puidaan politiikkaa, käydään korismatseissa ja rauhoitutaan joogassa.


Miten palvelumuotoilua voi hyödyntää viestinnässä? Uusi palvelumuotoilujohtajamme antaa vinkkinsä

Palvelumuotoilu on ollut viime aikoina kuuma sana niin viestinnän kuin markkinoinnin ammattilaisten huulilla. Viestintätoimisto Kaiku Helsinki vastaa kiinnostukseen nimittämällä viestinnän ja palvelumuotoilun yhdistämisen pioneerina ansioituneen Elina Piskosen palvelumuotoilujohtajakseen.


Elina Piskosen vinkit palvelumuotoilun hyödyntämiseen:

 ”Palvelumuotoilun suosio heijastaa aikaa, jossa elämme: moni taho tuuppaa asiaansa esille eri kanavissa, muttei saa tietotulvassa sanomaa perille välttämättä edes oman organisaationsa sisällä. Itsekkyyden aika on ohi – tarvitaan empatiaa, halua ymmärtää sidosryhmiä ja sitä, mikä heitä kiinnostaa. Palvelumuotoilu tarjoaa työkaluja, jotka soveltuvat mainosti vaikuttavan viestinnän suunnitteluun ”, Elina Piskonen kertoo.

Asiakaskeskeinen viestintä + palvelumuotoilun menetelmät = kiinnostavuusmuotoilu

Kaiku Helsinki on jo aiemmin kehittänyt palvelumuotoiluajatteluun pohjaavaa viestintää, jonka se on nimennyt kiinnostavuusmuotoiluksi. Kuten palvelumuotoilussa, kiinnostavuusmuotoilun keskiössä on kohderyhmän motivaation ja hyödyn ymmärtäminen.

”Viestinnässä lipsahdetaan edelleen liian usein organisaatio- tai tuotelähtöisyyteen. Kiinnostavuusmuotoilussa ydinkysymys on, mitä kohderyhmät oikeasti viestinnältä haluavat – mikä heidän näkökulmastaan on kiinnostavaa ja hyödyllistä. Monesti viestintästrategioissa tämä kuitenkin sivuutetaan nopealla toteamuksella asiakaskyselyn tuloksista ja siirrytään sitten MEIDÄN ydinviesteihin, MEIDÄN uudistuksiin, MEIDÄN innovaatioihin”, kertoo Kaiku Helsingin toimitusjohtaja Pete Saarnivaara.

Elina Piskonen aloittaa työn uudessa roolissaan 9.4. Hänen ensimmäinen tehtävänsä on kehittää kiinnostavuusmuotoilun palvelutarjontaa eteenpäin ja täydentää työkalupakkia palvelumuotoilun parhailla menetelmillä.

Kysy Elinalta lisää palvelumuotoilusta:
elina.piskonen@kaikuhelsinki.fi / 040 595 5271 / Twitter / LinkedIN


Jäähyväiset itsekkyydelle – kiinnostavuusmuotoile viestintäsi

Viestinnässä lipsahdetaan edelleen liian usein organisaatio- tai tuotelähtöisyyteen. Kiinnostavuusmuotoilun ydinkysymys on, mitä kohderyhmät oikeasti viestinnältä haluavat – mikä on heidän näkökulmastaan kiinnostavaa ja hyödyllistä.

Perusajatus ei ole kenellekään uusi: pitää tuntea omat sidosryhmänsä ja heidän kiinnostuksen kohteensa. Liian usein viestintästrategioissa tämä kuitenkin sivuutetaan nopealla toteamuksella asiakaskyselyn tuloksista ja siirrytään sitten MEIDÄN ydinviesteihin, MEIDÄN uudistuksiin, MEIDÄN innovaatioihin. Joskus ne ovatkin juuri niitä, mitkä sidosryhmiä kiinnostavat. Valitettavan usein eivät.

Aito asiakaslähtöisyys ja viestinnän muotoilu kiinnostavaksi on itsekkyydestä luopumista. Tarvitaan empatiaa, halua ymmärtää sidosryhmiä ja sitä, mikä heidän mielestään on kiinnostavaa ja hyödyllistä. Käytännössä tämä tapahtuu lisäämällä aitoa asiakasymmärrystä – ei vain kyselyjen muodossa, vaan vaikkapa viestinnän asiakaspersoonien ja -tilanteiden selvittämisellä.

Kaiun lähestymistapa pohjaa palvelumuotoilun menetelmiin, joita on yhdessä asiakkaiden kanssa testattu. Silloin, kun niitä käytetään viestien muotoiluun, puhumme kiinnostavuusmuotoilusta. Joku muu käyttää jotain muuta termiä. Samantekevää, kunhan viestinnän suunnittelu perustuu aitoon haluun ja kykyyn ymmärtää, mikä sidosryhmien mielestä on kiinnostavaa ja hyödyllistä.

Esimerkkiin palvelumuotoilusta – tässä tapauksessa sisäisen viestinnän suunnittelun työkaluna – voi tutustua esimerkiksi Törmäys 2018 -tapahtumassa.

”Minä en ainakaan välitä, mitä minusta ajatellaan”

Yllättävän usein ajatus viestinnän asiakaslähtöisyydestä herättää vastalauseita. Menestyneet viestijät ja yritysjohtajat saattavat suorastaan ylpeillä sillä, että minä en ainakaan mieti yhtään, ovatko juttuni sidosryhmieni, seuraajieni tai asiakkaitteni mielestä hyödyllisiä tai kiinnostavia.

Todellisuudessa moni näistä vastalauseiden esittäjistä on nimenomaan miettinyt, mikä heidän sidosryhmiensä mielestä on kiinnostavaa ja hyödyllistä. Viestinnän asiakaslähtöisyydestä puhuminen vain koetaan jotenkin pelottavaksi – ihan kuin empatia ja asiakkaan ymmärtäminen olisi jotenkin epäaitoa ja veisi pohjaa oman viestin uskottavuudelta.

Pelko on turha.

Asiakaslähtöisyys, kiinnostavuusmuotoilu tai palvelumuotoilu – mitä termiä ikinä halutaankin käyttää – ei tarkoita opportunistista shakinpeluuta, jossa jokainen viesti mietitään kyynisesti vain huomioarvon näkökulmasta ja viestinnän linjaa muutetaan päivän sentimentin mukaan. Aito asiakaslähtöisyys pohjautuu organisaation arvioihin: mitä varten olemme olemassa ja mitä hyötyä meistä on sidosryhmillemme, yhteiskunnalle – ja miksei laajemmin vaikka koko ihmiskunnalle. Ja yhtä lailla: mitä hyötyä viestinnästämme on. Siihen kysymykseen on vaikea vastata ilman aitoa kiinnostusta sidosryhmien tarpeisiin.

 

Kaiku Helsingin toimitusjohtaja Pete Saarnivaara on lehmänhermoinen viestinnän neuvonantaja ja organisaattori, joka pääsee toden teolla vauhtiin kriisitilanteissa. Vapaa-ajallaan Pete on epänormaalin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä – aina silloin, kun ei ole kaunokirjallisuuden tai perheen parissa (ja usein silloinkin) tai mailan varressa squash- tai sulkapallokentällä. Twitter / LinkedIN


Ketju-Twitter – oletko jo kokeillut?

Haluaisitko käyttää Twitteriä enemmän, mutta se tuntuu hankalalta? Loppuvuoden 2017 Twitter-uudistukset ovat pyrkineet madaltamaan kynnystä Twitterin käyttöön. Ensin lokakuussa Twitter tuplasi yksittäisten viestien merkkimäärän 140:stä 280:een ja joulukuussa se otti käyttöön uuden Ketju-ominaisuuden (thread / tweetstorm).

Ketjua käyttämällä voit tehdä usean twiitin mittaisen sarjan, jossa twiittisi näkyvät siististi allekkain. Tämä on hyödyllistä erityisesti, jos sinulla on sanottavana jokin pidempi asia, joka ei mahdu yhteen twiittiin, mutta jota et halua tai voi kertoa pidemmin jossain muussa kanavassa (esimerkiksi blogissa).

Ketjun käyttäminen toimii näin:

  • Aloita kirjoittamaan tavallista twiittiä.
  • Kirjoitusikkunan alareunassa näet + -painikkeen. Sitä klikkaamalla aukeaa uusi kirjoituskenttä. Näin Ketju alkaa syntyä.
  • Ketjutetut twiitit toimivat kuten tavallisetkin: voit käyttää niissä kuvia, linkkejä, hashtagejä, jne.
  • Voit palata muokkaamaan Ketjun aiempaa twiittiä klikkaamalla sen kirjoitusikkunaa.
  • Voit myös lisätä uuden twiitin mihin tahansa väliin Ketjua: klikkaa ensin sitä twiittiä, jonka alle haluat uuden twiitin tulevan, ja klikkaa +:aa.
  • Kun olet tyytyväinen Ketjuusi, klikkaa Twiittaa kaikki.

Tässä sama vielä visuaalisesti:

Twitter-ketju

Miksi käyttää Ketjua?

Ketjujahan on ollut mahdollista tehdä Twitterissä myös ennen tätä. Aiemmin ketjuttaminen on onnistunut niin, että olet ensin julkaissut yhden twiitin, ja sitten "vastannut" itsellesi twiitti kerrallaan.

Tämä on kuitenkin ollut hieman sekavaa. Vastausketjut eivät välttämättä ole näkyneet seuraajillesi siinä järjestyksessä kuin olet toivonut. Tai olet ehkä joutunut ilmaisemaan kyseessä olevan ketjun käyttämällä kankeaa numerointia ("3/8" tms.). Ja koska twiitit ovat ilmestyneet yksi kerrallaan, muut käyttäjät ovat saattaneet päästä kommentoimaan väliin ja viemään asiasi sivuraiteille, vaikka ketjusi olisi vielä kesken.

Uuden Ketju-ominaisuuden ansiosta nämä hankaluudet poistuvat. Twiittisi näkyvät nyt varmasti oikeassa järjestyksessä, muut käyttäjät ymmärtävät selkeämmin että kyseessä on viestiketju, ja saat koko ketjun julkaistua yhdellä kertaa.

En tietenkään suosittele, että teet jatkossa kaikista ajatuksistasi kymmenien twiittien mittaisia ketjuja. Jo tavalliseen 280:een merkkiin mahtuu paljon. Toimiva nyrkkisääntö on edelleen: yksi twiitti = yksi selkeä ajatus. Pääasiahan on – jopa yksittäisen twiitin kohdalla! – kiinnostavuusmuotoilu: se, että herätät yleisösi kiinnostuksen tarjoamalla heille hyötyä.


Ethän enää kysy ”Mikä on paras some-kanava?”

Tälläkin viikolla olen kuullut kysymyksen ”Mikä on paras some-kanava?” vähintään kaksitoista kertaa. Tätä pohtivat kaikki viestintäpäälliköistä virkamiehiin ja opettajista oopperalaulajiin.

Aivan liian usein some-konsulttien vastaus tähän kysymykseen perustuu kunkin kanavan käyttäjämääriin. Facebookiin ja YouTubeen pitää panostaa, koska niillä on Suomessa eniten käyttäjiä. Twitter ja LinkedIn ovat maailmalla isoja, mutta täällä melko marginaalisia, joten ne voi jättää huomiotta. Ja niin edelleen.

Vastaukset voivat tarkoittaa hyvää, mutta ne johtavat helposti harhapoluille.

Itse asiassa koko kysymys on väärä.

Mikä on tavoitteesi, kun viestit?

Some-kanavien ”parhautta” ei nimittäin ole mitään järkeä arvioida ilman täsmentävää kysymystä: ”Mikä on paras some-kanava, kun tavoitteeni on vaikutus X kohderyhmässä Y?”

Kiinnostavuusmuotoilu-ajattelu perustuu siihen, että viestinnällä tavoitellaan vaikutusta. Emme viesti siksi, että Global Communications Director on niin määrännyt tai siksi, että tiedostossa viestintasuunnitelma2018.xls on helmikuun kohdalla ruutu, jossa sanotaan, että nyt pitää viestiä.

Viestimme, koska haluamme vaikuttaa. Jotta voimme vaikuttaa viesteillämme, meidän täytyy olla kiinnostavia kohdeyleisöjemme mielissä. Ja jotta voimme kiinnostaa, meidän on ymmärrettävä, mikä saa kohdeyleisömme viisarit värähtämään.

Kiinnostavuus-checklist avuksi some-kanavien valintaan

Ennen mitä tahansa viestintää – on kyse sitten yksittäisestä twiitistä, kokonaisesta some-strategiasta tai vaikka tapahtumakonseptista – kannattaa siis ottaa avuksi kiinnostavuus-checklist:

  1. Mitä VAIKUTUSTA tavoittelen?
    • Mikä on viestini tavoite?
    • Mikä on nykytilanne ennen kuin lähetän viestini?
    • Mikä viestin vastaanottajan elämässä muuttuu tänään/kuukauden kuluttua/vuoden sisään, kun hän on saanut viestini?
  1. KENELLE viestin?
    • Kuka on viestini yleisö / kohde? Keneen siis haluan vaikuttaa?
    • Onhan hän varmasti oikea ihminen, eikä geneerinen bulkkikohderyhmä kuten ”business-päättäjät” tai ”nuoret” tms.?
    • Tunteeko hän asiani etukäteen?
    • Mikä on hänen oletettava suhtautuminen asiaani: positiivinen / negatiivinen / neutraali?
  1. Mitä HYÖTYÄ voin tarjota hänelle?
    • Informatiivista hyötyä: uutta tietoa, vastauksia kysymyksiin, ratkaisuja ongelmiin…
    • Hedonistista hyötyä eli mielihyvähyötyä: huumoria, todellisuuspakoa, tirkistelyä…
    • Sosiaalista hyötyä: vahvistaa hänen statustaan hänen ”kuplassaan”, auttaa häntä erottumaan epätoivotusta porukasta…
  1. Missä MUODOSSA JA KANAVASSA voin tarjota hyödyn parhaiten?
    • Mikä on paras formaatti hyödylle, jota tarjoan?
    • Missä kanavissa tavoitan viestini yleisön parhaiten? Somessa, Salkkareissa, Suviseuroilla..? Mitä kanavia hän on tottunut käyttämään? Millä tavalla?
    • Tarvitsenko useampia kuin yhden kanavan?
  1. Mitä KIINNOSTAVUUSELEMENTTEJÄ voin käyttää sanomaani tehostamaan?
    • Ajankohtaisuus, luvut, ääripäät, kärjistykset, huumori, paikallisuus, julkkikset…

Kiinnostavuus-checklist auttaa pitämään mielessä, että kanavavalinta ei koskaan tule ensimmäisenä. Siksi kysymys ”parhaasta kanavasta” on vaillinainen. Naapurifirman viestintäpäällikön paras kanava voi olla sinulle täysin turha – ja toisin päin.

Valittu kanava on alisteinen tavoitteelle, yleisölle ja hyödylle – riippuu kustakin tapauksesta, mikä on paras kanava näiden aikaan saamiseen.

Kanavat vaihtelevat. Tarve vaikuttaa – ja siten tarve olla kiinnostava – säilyy.


Kaari ja Kaiku ne yhteen soppii, äsken mentiin kiinnostavuuskoppiin

Kannelmäessä sijaitseva kauppakeskus Kaari on valinnut viestintätoimistokumppanikseen Kaiku Helsingin. Vastikään tilansa freesannut Kaari pyrkii profiloitumaan ihmisen kokoisena kauppakeskuksena pääkaupunkiseudun jättiläiskeskusten puristuksessa.

”Kaiku Helsingin kiinnostavuusmuotoilu-ajattelumalli oli meille ratkaiseva tekijä valitessamme viestintätoimistoa. Nykyisessä sisältötulvassa pysyy pinnalla vain viestimällä aidon kiinnostavasti. Kaiun luovat ideat ja tomera tekeminen antavat meille juuri oikeanlaista boostia nyt, kun lähdemme tekemään Kaarta tutuksi yhä monipuolisemmin”, kertoo Kaaren kauppakeskusjohtaja Sanna Kinnunen.

Yhdessä Kaari ja Kaiku haluavat todentaa, että Kaari on inhimillinen hyvän mielen paikka niin asiakkaille kuin kauppiaillekin.

”Kauppakeskusten markkinointiviestintä Suomessa tuntuu pyörivän kahden pölyttyneen elementin ympärillä: koon ja hintojen. Kaari tekee valtavasti sellaista, mitä peruskauppakeskukset eivät tee; kattoluisteluradasta seniorikävelyihin ja etätyötilojen tarjoamisesta kaupunkiviljelyistutuksiin. Kutisemme innosta päästessämme rakentamaan ja kertomaan Kaaren kiinnostavia tarinoita”, asiakkuudesta Kaiku Helsingissä vastaava Inari Anttila ennakoi.

”Olemme se helposti lähestyttävä kauppakeskus, sanan kaikissa merkityksissä. On itsestään selvää, että meillä on kattava valikoima ostosmahdollisuuksia ja palveluita, mutta niiden lisäksi panostamme myös yhteisöllisyyteen ja viihtyvyyteen. Kauppakeskus voi olla nykyaikaisen kyläelämän kiintopiste niin perheille, nuorille kuin senioreillekin”, Kinnunen tiivistää.


Miten kiinnostavuusmuotoilla klisee? – Näin siinä onnistuttiin jalkapallomaailmassa

”Olemme iloisia ja ylpeitä voidessamme aloittaa yhteistyön X:n kanssa.”

”Y vahvistaa organisaatiotamme ja tuo kokemusta asioista Z ja Ö.” 

Ja niin edelleen.

Mediatiedotteissa vilisee toistuvasti kliseitä, jotka ovat kaikille tuttuja mutta joita ei silti – tai juuri siksi – osata eikä haluta välttää. Yrityskaupoista ollaan ylpeitä, uuden tuotteen kehittämiseen on panostettu asiakkaiden ehdoilla ja tuoreet rekrytoinnit vahvistavat joukkoa kokemuksellaan.

Jalkapallon maailmassa eräs vahvimmista viestinnän kliseistä on ilmoittaminen uudesta pelaajahankinnasta. Poseerataan stadionin nurmella tai kokoushuoneessa. Pelipaitaan puettu pelaaja kättelee pukuihin sonnustautuneita omistajia. Iloitaan seuraavasta askeleesta uralla ja odotetaan hienoa menestystä. Sama kaava toistuu vuosikymmenestä toiseen.

Paitsi vihdoin kesällä 2017 ikuinen kaava rikottiin. Tänä vuonna yhä useammat jalkapalloseurat panostivat kiinnostavuusmuotoiluun ja pohtivat, miten voisivat jäädä paremmin yleisön mieliin esittämällä tutun asian hieman uudenlaisella tavalla.

Nurmikentiltä Whatsappin kautta Twitteriin

Englantilainen Aston Villa ilmoitti hankkineensa Chelsea-legenda John Terryn hauskalla kuvitteelisella Whatsapp-ryhmäkeskustelulla, jonka se jakoi videomuodossa Twitter-kanavallaan:

Italian AS Roma puolestaan keksi julkistaa uutuuspelaajansa Lorenzo Pellegrinin videolla, jossa Pellegrini pelaa FIFA17-videopeliä omalla hahmollaan Roman joukkueessa:

Toinen englantilaisseura West Bromwich Albion ryhtyi Twitterissä avoimeen ja suoraan dialogiin uuden hankintansa kanssa:

Sisältö ratkaisee – mutta kiinnostavasta muodosta on apua

Kaikissa näissä esimerkeissä uutinen oli kohderyhmän (seuran fanit) kannalta toki sen verran kiinnostava, että se olisi todennäköisesti tullut huomatuksi perinteisellä pönötyskaavallakin. Mutta tavanomaisesta poikkeavaan muotoon sorvattuna viesti levisi tehokkaasti myös ydinyleisöjä laajemmalle, ja sitä jaettiin vielä uutista seuraavinakin päivinä paljon aktiivisemmin kuin perinteisen kliseistä ilmoitusta.

Voisimmeko bisnesmaailmassa ottaa mallia jalkapalloseurojen harjoittamasta kiinnostavuusmuotoilusta? Mitä, jos seuraavalla kerralla perinteinen tiedote yrityskaupasta, tuotejulkistuksesta tai rekrytoinnista tehtäisiinkin tavalla, joka poikkeaa kilpailijoista? Saataisiinko silloin oma sanoma muuallekin kuin kahden rivin uutiseksi siihen alan omaan mediaan?

Eräät yritykset ovat tätä rohjenneet kokeillakin: esimerkiksi niinkin herkulliselta kuulostava asia kuin ”tietohallintomallin kolmas, päivitetty versio” julkaistiin kiinnostavuusmuotoilu-hengessä tornitempulla. Tätä lisää, kiitos!

Fiilistellään vielä lopuksi kaakkoislontoolaisen Crystal Palacen paavihenkistä managerinjulkistusvideota, jossa on hienosti otettu kiinnostavuuselementiksi mukaan myös paikallisuus kanaravintoloineen ja kaksikerroksisine busseineen:

 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tuorein Trump-Twitter -ilmiö: kapinallistilit – "Twitterin kapinallistilit ovat osaltaan muistutus yhdestä kiinnostavuusmuotoilun lähtökohdasta: ajattele aina ensimmäisenä yleisöäsi."

Kiinnostavuusmuotoilu –  ""JFK:n vanhaa viisautta mukaillen: älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi? – "Lupaan, että käytetty aika korvaantuu suuremmalla vaikuttavuudella."

Kuva: iStock