Delfiinien siirron ajankohta ei kuulu sinulle

Pete Saarnivaara

 

Toimittajilla on viime päivinä ollut vaikeuksia selittää, miksi heidän olisi pitänyt tietää delfiinien siirron ajankohta etukäteen.

Särkänniemen päätös salata delfiinien siirron ajankohta kirvoitti arvattavasti paheksuntamyrskyn, joka sai Särkänniemen toimitusjohtajan oikeaoppisesti myöntämään virheen ja pahoittelemaan. Usein paheksunnan kohteeksi joutuneen valitettavasti kannattaa nostaa käsi pystyyn ihan vain varmuuden vuoksi.

Somenärkästyjien ei tarvitse närkästymistään selitellä. He eivät joudu perustelemaan, miksi heidän olisi pitänyt tietää ajankohta, jolloin Särkänniemestä siirretään delfiinejä.

Vakavasti otettava media sen sijaan joutuu jälkikäteen keksimään perusteluja sille, miksi siirron ajankohta on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, josta pitää repiä otsikoita.

Komeimmasta rimanalituksesta vastaa Aamulehti, joka joutui turvautumaan somekeskusteluista tuttuihin salaliittoteorioihin ja ontuviin aasinsiltoihin.

Ensimmäinen perustelu on nykyään valitettavan tuttu: se, että asia kiinnosti ihmisiä, on todiste siitä, että se on yhteiskunnallisesti merkittävä. Aamulehti jatkoi linjaamalla: ”Jos eläinten hyvinvointi on sivistyksen mitta, voi kysyä, onko eläimistä tiedottaminen yhteiskunnan avoimuuden mitta.”, ja: ”Jos delfiinit koetaan tällaisen salailun arvoiseksi, mitä kaikkea muuta kansalaisilta pimitetäänkään.”

Salailulle oli perusteet

Pölyn laskeuduttua harkitseva kansalainen saattaa jopa pysähtyä miettimään perusteluja salaamiselle. Delfiinejä joudutaan siirtämään olosuhteissa, jotka eivät voi olla niille mukavia eivätkä terveellisiä. Mitä nopeammin siirto saadaan tehtyä, sitä parempi delfiineille. Mitä useampi ihminen tulee rekan eteen protestoimaan tai jättämään jäähyväisiä ja hidastamaan siirtoa, sitä huonompi delfiineille.

Tätä vasten sellaiset argumentit kuin ”no se vaan näyttää ikävältä, kun inhimillisen oloisia eläimiä siirretään salaa yön pimeydessä” tai ”jos tämä salataan, varmaan salataan paljon muutakin” ovat vailla painoa.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi merkityksetöntä, mitä delfiineille tapahtuu. Todellinen kysymys on, millaiset eläinten olot ovat niiden uudessa sijoituspaikassa Kreikassa ja miten ne sinne sopeutuvat. Taitaa kuitenkin olla helpompi kohkata asian vierestä kuin itse asiasta.

Olisiko viestinnän sitten voinut hoitaa paremmin?

Totta kai olisi. Kaiun partneri Jouko Marttila esitti HS:n haastattelussa, että ajankohdan olisi voinut kertoa etukäteen epämääräisesti, esimerkiksi ”lähiviikkoina”.

Kaiun vaikuttajaviestinnän seniorikonsultti Jukka Relander on puolestaan huomauttanut, että vielä parempi olisi ollut, jos Särkänniemi olisi pystynyt yhteistyössä ympäristöjärjestöjen kanssa kartoittamaan parhaan mahdollisen ratkaisun delfiinien eläkepäivien sijoituspaikaksi ja niiden kuljettamiseksi sinne.

Tämä olisi kuitenkin vaatinut vuosia kestävää pitkäjänteistä molemminpuolisen luottamuksen rakentamista ja toisen osapuolen kuuntelua. Näiden puute taisi loppujen lopuksi olla tärkein syy salailun tarpeelle – ja sille, että siirtoajankohdan salaaminen koettiin niin loukkaavaksi.

 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Älä mokaa mediassa –  ”Viestintä on vaikea laji, ja kriisiviestintä erityisen vaikea. Johtajat kompuroivat tavan takaa mediassa tekemässä hallaa itselleen ja organisaatiolleen. Miksi omista tai toisten virheistä ei opita?”

Päästöskandaalin jälkihöyryt – pyytämällä anteeksi voi parantua kokonaan – ”Anteeksipyyntö vaatii nöyrtymistä, sen tunnustamista ettei kaikki mennytkään suunnitelmien mukaan. Vain pyytämällä anteeksi on toisella mahdollisuus antaa anteeksi.”

Johtaja, älä kärvenny kriisissä – 10 vinkkiä vastuulliseen viestintäkulttuuriin – ”Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkitys johtamisessa korostuu, kun kriiseistä on tullut arkipäivää. Vahva viestintäkulttuuri auttaa organisaatiota selviytymään kovassakin paikassa.”

 


Tiedä enemmän, luule vähemmän. Kaiun uutiskirje muuttaa arkesi:

Kuva: Ross Huggett (Creative Commons)