Onnea, Jenna Laukkanen! Palkinto Vuoden uintiurheiluteosta tuli rohkeasta keskusteluavauksesta

Suomen Uimaliitto palkitsi viime lauantaina 11.11. vuosittain järjestettävässä Uintiurheilugaalassa Jenna Laukkasen Vuoden uintiurheiluteosta. Palkinto myönnettiin ennakkoluulottomasta keskustelunavauksesta: Laukkanen otti keväällä suomalaisessa mediassa kantaa sen puolesta, että kuukautiset tulisi huomioida paremmin uimareiden ja kaikkien nuorten valmennuksessa ja treenaamisessa.

Kaiku Helsinki onnittelee Jennaa palkinnosta!

Kuukautiset ovat urheilumaailmassa tabu, josta vaietaan jopa ammattitasolla. Nuoren naisurheilijan voi olla vaikea nostaa aihe puheeksi valmentajansa kanssa. Myöskään tietoa kuukautisten vaikutuksista harjoitteluun tai kisakuntoon ei juuri ole saatavilla.

”Minun silmissäni kuukautiset on edelleen urheilupiireissä poissuljettu aihe, mistä ei saisi hirveästi keskustella. Nuorempana oli hankalaa puhua aiheesta tai ottaa sitä esille. Sitä pelkäsi tuoda aiheen esille. Monesti asia sivuutettiin ja mentiin eteenpäin. Annettiin särkylääkettä ja sanottiin, että koita jaksaa”, Laukkanen kertoi kokemuksistaan Ylen haastattelussa viime kesäkuussa.

Laukkasen mielestä kuukautisten vaikutuksesta urheiluharjoitteluun pitäisi keskustella avoimemmin ja selvästi nykyistä aiemmin. Vastuun keskustelun aloittamisesta tulisi olla valmentajilla, ei nuorilla urheilijoilla. Myös lajiliitot voisivat tehdä enemmän sen eteen, että nuorilla urheilijoilla olisi tietoa siitä, miten kuukautiset ja harjoittelun voi yhdistää. Laukkaselle myönnetty palkinto on osoitus siitä, että tärkeä viesti on huomattu.

Kuukautistabun purkaminen on osa Libressen kansainvälisesti huomioitua ”No blood should hold us back” -kampanjaa. Suomessa kampanjan viestinnän toteutti Kaiku Helsinki.


Työntekijälähettilyys brändin rakentamisen ytimessä

Muistan, kun minua haastateltiin kymmenisen vuotta sitten brändi-aiheiseen opinnäytetyöhön. Sain opinnäytettä tekevän opiskelijan opettajalta palautetta, että ajatukseni brändistä oli väärä. Se nauratti silloin – ja naurattaa edelleen.

Olin selkeästi aikaani edellä, kun sanoin silloin työntekijöiden tekevän brändin. Tarkoitan sillä sitä, että vaikka brändi määritellään hyvinkin tarkkaan ja sitä tuetaan brändiviestinnällä ja -mainonnalla, se ei ole totta, jos työntekijät eivät toteuta brändiä.

Esimerkkejä elävästä elämästä. Tavaratalo lupaa palvella hyvin, mutta myyjä pahoittaa asiakkaan mielen kommentoimalla tämän ulkonäköä. Maalivalmistaja antaa brändilupauksena laadukkaat maalit, mutta messuosastolla työntekijä ohjaa kilpailijan osastolle, koska siellä on hänen mielestään paremmat maalit. Palveluyritys tarjoaa uusinta tekniikkaa, mutta asiakaspalvelu ei osaa vastata mihinkään kysymyksiin, ja ohjaa kilpailijalle. Varmasti jokainen meistä osaa jatkaa listaa.

On ensiarvoisen tärkeää, että työntekijät osaavat toimia ja viestiä brändilupauksen mukaisesti. Kollegani kirjoitti asiasta juuri osuvasti: Hei, kuka puhuu brändisi äänellä?

Toinen taso sen lisäksi, että työntekijät toteuttavat brändiä työssään, on että he levittävät itse vapaaehtoisesti sen ilosanomaa työntekijälähettiläinä. Vaikka työntekijälähettilyys on sanahirviö, jota automaattinen oikolukukaan ei tunne, se on kuitenkin yksi tärkeimmistä ja tehokkaimmista brändin rakentamisen palikoista.

Työntekijälähettilyyden rakentaminen askel askeleelta

Askel 0: Henkilöstön hyvinvointi strategiseksi tavoitteeksi

Näissä askelissa lähdetään siitä olettamuksesta, että työntekijä on tyytyväinen työpaikkaansa. Työntekijälähettilyys perustuu vapaaehtoisuuteen, ja tyytymättömät työntekijät harvemmin innostuvat markkinoimaan työnantajaansa vapaaehtoisesti. Tämä ei siis ole virallinen askel, enemmänkin huomio ja muistutus kaikkein tärkeimmästä.

On myös hyväksyttävä se, että tietty osa porukasta ei tule koskaan toimimaan työntekijälähettiläänä, vaikka olisivat kuinka tyytyväisiä. Se ei vain ole heille luontaista. Keskity potentiaalisiin ihmisiin, älä yritä käännyttää vaikeimpia vastarannankiiskiä.

Askel 1: Tavoitteet ja suunnitelma

Ensimmäinen vaihe on miettiä, mitä tavoitellaan ja mitä työntekijät voivat tehdä ja missä kanavissa. Tyypillisin toive on somelähettilyys, eli työntekijöiden toivotaan jakavan yrityksen sisältöjä omissa kanavissaan omille verkostoilleen. Tämä tuo myös nopeasti ihanan mitattavia tuloksia. Lisäksi varsinkin asiantuntijayrityksissä toivotaan myös asiantuntevia sisältöjä, kuten blogikirjoituksia.

Tavoitteiden pohjalta kannattaa tehdä ihan konkreettinen sisältösuunnitelma, sillä sisältöjä pitää olla, jotta niitä voi jakaa. Vastuuhenkilö pitää olla, sillä asiat harvemmin tuppaavat tapahtumaan itsellään. Näin varmistat myös, että sisältöjen aihepiirit tukevat yrityksen tavoitteita.

Askel 2: Koulutus ja välineet

Osa haluaa tehdä omaakin sisältöä, mutta kaikki eivät siihen taivu tai halua taipua. Valmiita sisältöjä pitää siis olla helposti saatavilla ja jaettavissa. Siihen löytyy myös apuvälineitä tarpeen mukaan.

Kaikki eivät ole someammattilaisia luonnostaan. Monet meistä tarvitsevat ja haluavat opetusta somen käyttöön. Monille koulutukseen pääseminen saattaa olla se porkkana eli oma hyöty, jonka tarvitsee ryhtyäkseen lähettilästyöhön. Lisäksi asiantuntijat voivat kaivata konkreettista valmennusapua omaan kirjoitustyöhönsä.

Parasta (ja melkein voisi sanoa, että välttämätöntä) on, että somettaminen ja sisällöntuotanto on sallittua työaikana.

Askel 3: Markkinointi, oma hyöty ja kannustimet

Pieni osa ihmisistä on innokkaita kaikkeen (uuteen) melkein automaattisesti, mutta loput tarvitsevat syyn tehdä asioita. Työntekijälähettilyyteen tulee kannustaa työntekijän oma hyöty edellä, sillä ”tämä on firmalle todella tärkeää” motivoi lopulta aika harvaa. Ammatillisten hyötyjen lisäksi voi ja kannattaakin tarjota ihan konkreettisia porkkanoita.

Sisäinen markkinointi on myös paikallaan, sillä työntekijälähettilyys, kuten mikä tahansa muukin kehitys, vaatii aikaa ja muistuttelua. Ja kyllä: johdon tulee olla tässäkin mukana, sekä kannustamassa että tekemässä itse.

Brändejä rakastavalla Tiinalla on pitkä kokemus viestinnän ja markkinointiviestinnän strategisesta suunnittelusta, strategiaviestinnästä ja sisältömarkkinoinnista viestintätoimistourallaan. Ovatpa taidot saaneet tunnustusta asiakkaiden lisäksi myös alan kilpailuissakin. Kaiussa Tiina vastaa omista avainasiakkuuksistaan sekä johtaa myyntiä ja markkinointia.

 

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

EVVK:n aika on ohi! –  "Kaiussa julistamme EVVK:n ajan viestinnässä lopullisesti päättyneeksi. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla – ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi? – "Nyt vuorovaikutteisuudesta mennään vielä askel eteenpäin. Enää ei riitä, että vastailet yleisöllesi. Jotta saat yleisön ylipäätään keskustelemaan, sinun pitää vaikuttaa."

Sisältömarkkinointi-suomi-sisältömarkkinointi -sanakirja – "Sisältömarkkinointi on markkinointia, jossa potentiaaliselle tai olemassa olevalle asiakkaalle tarjotaan kiinnostavaa sisältöä, joka hyödyttää häntä jollain tavalla. Se siis esimerkiksi antaa jotain merkityksellistä informaatiota tai viihdyttää muuten. Kuten tämä kirjoitus toivottavasti tekee sinulle."


Twitter tuplaa merkkimääränsä – mitä uudistus tarkoittaa Sinulle?

Twitter ilmoitti tällä viikolla suuresta pienestä uudistuksesta. Twiittien aiempi 140 merkin maksimimäärä kaksinkertaistuu lähitulevaisuudessa 280:een. Uudet pitkät twiitit ovat jo nyt kokeilukäytössä satunnaisesti valitulla testijoukolla.

Vanha 140 merkin enimmäispituus on ollut jäänne Twitterin alkuajoilta, jolloin palvelua oli tarkoitus käyttää vanhanaikaisten SMS-tekstiviestien kautta. Mitään sen järkevämpää syytä rajoitukselle ei ollut, mutta pakotettu ytimekkyys teki samalla Twitteristä sen, mitä se nykyään on: nopeatempoisen viestintäkanavan, jossa ajatuksen on pakko olla kirkas ja selkeä.

Twitter perustelee merkkimäärän kasvattamista etenkin kieliseikoilla. Englannin kielessä 140 merkkiin saa mahtumaan melko paljon – mutta kuten me kaikki suomea käyttävät tiedämme, pitkien yhdyssanojen ja taivutuspäätteiden kielemme joutuu välillä melkoiseen mankeliin, jotta sanomansa saa typistettyä Twitter-yhteensopivaksi.

Yllättäen uudistus herätti Twitterissä melko paljon porua (toisaalta Twitter ei kai olisi Twitter, ellei melkein mikä tahansa aiheuttaisi leukojen louskutusta!). Osa käyttäjistä pelkää ytimekkään viestinvaihdon muuttuvan löysäksi jaaritteluksi, ja toisia ahdistaa mahdollisuus tuplapitkistä Trump-twiiteistä.

Omasta mielestäni twiittien pituuden tuplaaminen 280 merkkiin on pelkästään positiivinen kehitys. Suomenkielisille käyttäjille suurimmat hyödyt ovat:

  1. EROON VÄKISINLYHENTÄMISISTÄ

Niin mont. kert. on ollut tarpeell. lyh. viest. jotta ne mahtuisivat 140 merkkiin.

Jatkossa twiiteistä voi tehdä lukijan kannalta selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä, kun sanoja ei niin usein tarvitse katkoa väkisin.

  1. EI ENÄÄ ”TEKSTIKUVILLA” KIKKAILUA

Muutama vuosi sitten Twitterissä alkoi yleistyä tapa viestiä pidempiä sanomia niin, että 140 merkin rajan ylittänyt teksti julkaistaan kuvakaappauksena.

”Tekstikuvilla kikkailu” on toki pituuden puolesta kätevää, mutta ei kovin käyttäjäystävällistä. Ensinnäkin se näyttää sekavalta ja toiseksi kuvamuotoinen teksti ei ole haettavissa esimerkiksi Googlen tai Twitterin oman haun kautta. Uusi pidempi merkkimäärä todennäköisesti vähentää tarvetta tämän purukumikorjauskeinon käyttämiseen.

  1. YTIMEKKYYS PYSYY

Edes 280 merkkiin ei (onneksi!) mahdu mitään päätalomaisia eepoksia, joten ytimekkyys on kunniassa jatkossakin. Viime vuonna huhuttiin, että twiitin pituutta nostettaisiin jopa 10 000 merkkiin. Se olisi muuttanut Twitterin luonnetta aivan liiaksi. Vaikka tilaa on nyt tuplasti aiempaa enemmän, toimivan twiitin kultainen sääntö pysyy yhä voimassa: 1 asia per 1 twiitti.

Niin kauan kuin olemme kiinni kauniin koukeroisessa ja polveilevassa suomen kielessämme, emmekä voi ilmaista kaikkea haluamaamme emojeilla, on mukavaa että saamme käyttöömme 280 merkkiä. Uskon, että Twitter saa uudistuksen myötä uusia käyttäjiä, joita aiempi ahtaus on saattanut pelottaa. Ja käyttäjämäärän kasvuhan on pelkästään iloinen asia, jos ja kun keskustelu samalla monipuolistuu ja mukaan tulee uusia näkökulmia ja ajatuksia!

 

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tuorein Trump-Twitter -ilmiö: kapinallistilit – "Twitterin kapinallistilit ovat osaltaan muistutus yhdestä kiinnostavuusmuotoilun lähtökohdasta: ajattele aina ensimmäisenä yleisöäsi."

Suomi-Twitterin piiri on pieni mutta vaikuttava –  "Suomi-Twitterin vahvuus on se, että pienet piirit ovat vaikuttavan viestinnän kannalta juuri ne oikeat piirit. Twitter ei Suomessa ole massamedia, jonka välityksellä saataisiin oman organisaation sanoma läpi kaikkia kansalaisia kohahduttavana some-ilmiönä."

Twitter poliittisen viestinnän keskiössä – "Alustan suosiota USA:n presidentinvaaleissa selittää etenkin se, että rajallinen merkkimäärä tarjoaa kokeneille puhujille mahdollisuuden tiivistää kärkevä viestinsä kompaktiin muotoon. ”Yksinkertaisia viestejä yksinkertaisille äänestäjille” voisikin olla ainakin Trumpin Twitter-slogan."


Kuva: iStock