Rohkeat tyhmät – ja muita vastaloitsuja tiedon kiroukselle

Heinäkuu 1997. Olin kesäharjoittelijana hissiyhtiössä ja sain kummalliselta tuntuneen tehtävän: minua pyydettiin tutkimaan hissin huoltoon liittyvää diginäyttöä. Testaa, osaatko käyttää. En ymmärtänyt sisällöstä juuri mitään, mutta toimintojen selaaminen oli helppoa – kiitos selkeiden ohjeiden. Käyttöohjeet todettiin toimiviksi, koska täysi ummikkokin pystyi soveltamaan niitä.

Tämä kokemus on jäänyt mieleeni hyvänä esimerkkinä tilanteesta, jossa uuden työntekijän tietämättömyyttä osattiin hyödyntää ansiokkaasti. Kun itse on naimisissa jonkun projektin kanssa, ei enää kykene arvioimaan viestinnän selkeyttä luotettavasti. Liikaa ymmärtävä on tiedon kiroama. Siksi tietämättömästä työkaverista on apua, kunhan häntä rohkaistaan rehellisesti kertomaan, mikä tuntuu vaikealta.

Tiedon kirous – selkeän viestinnän verivihollinen

Haluan nostaa muistoni esiin juuri nyt, kun yrityksiin on saapumassa suuri joukko tuoreita silmäpareja – kesätyöntekijöitä. Siinäpä viestinnälle tarjottimella mahdollisuus testata omien tuotosten selkeyttä! Kesätyöntekijä ei tietenkään (välttämättä) edusta viestinnän kohderyhmää, mutta auttaa ainakin huomaamaan mahdollisia mutkikkaita kohtia.

Tiedon kirous, curse of knowledge, on kognitiivinen vääristymä, joka tarkoittaa karkeasti seuraavaa: Se, joka tietää jo paljon, on kyvytön arvioimaan, miten muut, vähemmän tietävät, ymmärtävät saman asian.

Konsulttijargonkalvot, joista yleisö ymmärtää 10 prosenttia (jos on vielä hereillä). Tiedon kirous. Johdon strategialöpinä, joka menee henkilöstöllä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tiedon kirous. Asiantuntijateksti, jota ei jaksa lukea, koska kirjoittajan mielestä tämä ainakin on pakko kertoa! Ja tämä! Ja tämä! Tiedon kirous.

Kaikki me olemme asiantuntijoina tiedon kirouksen sokaisemia – se on inhimillistä. Viestintä ei kuitenkaan voi olla vaikuttavaa, jos se ei ole selkeää ja palvele kohderyhmänsä tarpeita. Siksi meidän on aktiivisesti haastettava itsemme ja työyhteisömme kumoamaan asiakkaiden ja muiden kohderyhmiemme elämää kurjistuttava kirous. Tässä muutama vinkki!

Vastaloitsuja tiedon kiroukselle

  1. Ota palvelumuotoilu avuksi viestinnän suunnitteluun. Palvelumuotoilusta kohistaan nyt paljon, mutta syystäkin, sillä itsekkyyden aika yritysviestinnässä on auttamatta ohi. Palvelumuotoilu tarjoaa työvälineitä siihen, kuinka voit osallistaa asiakkaat ja muut kohderyhmät viestinnän suunnitteluun. Millainen viestintä palvelee asiakkaidemme tarpeita? Miksi arvella, kun voi selvittää! Palvelumuotoilu on erinomainen ymmärryksen kirkastaja myös sisäisessä viestinnässä, sisäisten asiakkaiden kanssa, kuten STUK:n esimerkki osoittaa.
  2. Rohkaise työkavereita olemaan tyhmiä tarvittaessa. Vaatii uskallusta sanoa ”nyt en ymmärrä” ja muistuttaa tiedon kirouksesta ja kohderyhmän tietotasosta, kun huoneellinen johtajia suoltaa jargonia suupielet vaahdossa. Innosta rakentamaan ilmapiiriä, jossa on lupa rohkeasti kyseenalaistaa viestintää, jos selkeys ja asiakasnäkökulma tuntuvat unohtuvan.
  3. Valmenna, älä nillitä.
    Kun osoitat viestinnän epäkohtia, ole rakentava. Selkeä viestintä ei ole taitona itsestäänselvyys, joten viestinnän edustajien kannattaa mieltää itsensä valmentajiksi, ei nillittäjiksi. ”Miten kertoisit tämän omin sanoin?” mieluummin kuin ”Onpas toi kamalaa kapulakieltä!”
  4. Hyödynnä uusien tulokkaiden ulkopuolinen näkemys.
    Muistatko, miltä tuntui mennä uuteen työpaikkaan, kun ei ymmärtänyt vielä termeistä tai tavoista mitään? Sen sijaan, että uusi ihminen tuskailee tietämättömyyttään, eikö olisi hienoa, että hän saisi kokea ylpeyttä tuodessaan arvokasta ulkopuolista näkemystä? Win-win.
  5. Pidä katala tiedon kirous mielessä – ja kertaa siihen tepsivä vastaloitsu. Aina, kun olet ryhtymässä laatimaan viestiä, käy läpi yksinkertainen kysymyslitania: Kenelle viestin? Millä tavoitteella? Missä kanavassa ja yhteydessä? Mikä kohderyhmälleni on hyödyllisintä? Tällä pääset jo hyvään alkuun!

Salla Syrman on Kaiku Helsingin partneri, jonka sydän sykkii selkeälle viestinnälle. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus viestintätaitojen valmentamisesta, ja hän nauttii siitä, kun valmennettavat saavat käytännönläheisiä oivalluksia arkensa avuksi. Asiakastöiden ohella Salla toimii Kaiun markkinointipäällikkönä, ja tuorein täydennys omaan osaamispalettiin on maaliskuussa valmistunut markkinointiviestinnän strategisen johtamisen tutkinto. LinkedIN / Twitter 


Mitkä viestintätaidot ovat tärkeimpiä vuonna 2025?

Saammeko esitellä uuden pahvisen työntekijämme, Viestijä 2025:n! Hän pääsi ensi kertaa työn touhuun DigiArena-messuilla Helsingissä 17.5.

Hahmon idea on auttaa viestinnän ammattilaisia rakentamaan oma vuoden 2025 viestijäkuvansa hahmottamalla nykyiset vahvuudet ja tulevaisuuden viestintätaidot, joissa toivoo kehittyvänsä. Taitojen kartoitus auttaa asettamaan ja priorisoimaan tavoitteita. Vastaavaa menetelmää on Kaiussa hyödynnetty aikaisemminkin.

Nyt kaikulaiset kertovat, mitkä viestintätaidot ovat tulevaisuudessa tärkeitä ja miksi niiden harjoittelu kannattaa aloittaa jo nyt:

viestintätaidot

”Tulevaisuuden markkinointiviestinnän ammattilainen on rohkea (eikä nyt puhuta pelkästään keskustelutaidoista). Hän on rohkea omaksumaan uusia viestintäkanavia ja työvälineitä, sekä rohkea pohtimaan itse sitä, miten viestintäalaa viedään eteenpäin ja kehitetään entistä monimuotoisemmaksi. Hän luopuu rohkeasti kaavamaisuudesta ja epäluuloista maailmaa kohtaan. Hän luottaa rohkeasti siihen, että asiantuntijuutta kasvatetaan kokeilemalla ja että asiantuntijuutta syntyy muutenkin kuin luentopenkillä tai 40+ vuoden kokemuksella.”

- Jonna Aaja, markkinointiviestijä

”Tulevaisuuden viestijän toimintakenttä muuttuu yhä nopeammin ja samalla monimutkaistuu. Tulevaisuuden viestijä hahmottaa kokonaisuudet eikä jää vanhoihin poteroihin makaamaan. Keskiöön nousee lisäksi kohderyhmien ymmärrys, hyvä asiakaskokemus vaikuttaa myös viestin vaikuttavuuteen entistä enemmän.”

- Markku Vänskä, asiakasjohtaja

Empatia mielletään usein pehmeäksi asiaksi, mutta itse väitän, että se on yksi kovimpia juttuja, mitä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen kannattaa hallita. Ilman empatiaa teemme asioita omista tarpeistamme ja mieltymyksistämme lähtien: Empatia on kykyä asettua toisen asemaan ja sen avulla saadaan syvällistä ymmärrystä siitä, miten voimme kohderyhmiämme parhaiten auttaa viestinnällämme.”

- Elina Piskonen, palvelumuotoilujohtaja

”Monikanavainen tarinankerronta on tärkeä viestinnän keino nyt ja tulevaisuudessa. Kerronnallisuudella saat yleisön koukkuun ja viettämään aikaa sisältösi parissa. Kuivakka asiakin on kiinnostava, jos sillä on tarina - parhaimmillaan inhimillinen ja tunteisiin vetoava. Yhtä lailla kiinnostavakin asia voi näyttäytyä puisevana, jos se on huonosti kerrottu ja siltä puuttuu tarina. Lisätty todellisuus voidaan valjastaa kerronnan avuksi, mutta se ei korvaa ihmisen roolia luontaisena tarinankertojana ja suunnittelijana.”

- Julia Wihuri, viestintäharjoittelija

Automaatioteknologia jakaa mielipiteitä ja tunteita. Toiset näkevät automaation työpaikkoja ryöstelevänä mörkönä, toiset arkea helpottavina innovaatioina, jotka auttavat keskittymään olennaiseen. Viestinnässä ja markkinoinnissa automaatio auttaa saattamaan upeat sisällöt mahtaville vastaanottajille parhaaseen aikaan, ja kun automaation pohjatyöt ja jatkuva ajatuksella tehty ylläpito ovat kunnossa, säästyy resursseja tärkeimmille asioille, kuten laadukkaille sisällöille ja aidoille ihmiskohtaamisille.”

- Marjo Paija, viestintä- ja markkinointikoordinaattori

”Jos joskus viestintä oli virallisesti muutaman harvan ja valitun vastuu organisaatiossa, nyt viestinnästä on tullut – ja tulee koko ajan enemmän –  kaikkien yhteinen asia. Kuka tahansa saattaa vastata asiakkaalle somessa tai esiintyä yrityksen käyntikorttina tapahtumapuhujana. On tärkeää, että kaikilla on työroolinsa kannalta riittävät valmiudet viestiä selkeästi, kiinnostavasti ja yhteisen linjan mukaisesti. Jotta organisaatio onnistuu tässä, ammattiviestijöistä on tultava valmentajia. Kyse ei ole enää siitä, miten itse viestit ja kuinka taidokkaita tekstejä tuotat – vaan siitä, kuinka voit auttaa muuta organisaatiota kulmahuoneesta asiakaspalveluun viestimään vaikuttavasti. Siksi minusta viestijöiden kannattaa satsata valmennus- ja fasilitointitaitojen parantamiseen.”

- Salla Syrman, viestintäkonsultti ja valmentaja

”Yrityksen luonteeseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kuten tavallisessa sosiaalisessa kanssakäymisessäkin, kiinnostava ja arvostettava brändi on läsnä ja ottaa muut huomioon. Siksi uskon, että tulevaisuudessa luovuuden merkitys brändinhallinnassa kasvaa entisestään – vaikka tekoäly pakottaakin maailman muuttumaan, luovuus ja inhimillisyys ovat ihmisten valttikortteja. Miten sitten rakennat brändistäsi kestävän ja kiinnostavan? Se onnistuu viestinnällä! Käytä aikaa viestinnän strategiseen suunnitteluun (kirjalliseen JA visuaaliseen puoleen) ja ole helposti lähestyttävä, niin olet vahvoilla vuonna 2025.”

- Henri Leppänen, viestintäharjoittelija

”Laitteet ja tekniikka muuttuvat, mutta ihmisaivot ovat säilyneet käytännössä samanlaisina jo tuhansien vuosien ajan. Uskon, että jatkossakin vaikuttavaa viestintää syntyy luovan kielenkäytön ja taitavan tarinankerronnan kohtauspisteessä. Muutosta enemmän ratkaisee se, miten uuteen suhtautuu. Siksi koitan ainakin itse pysyä uteliaana ja tökkiä itseäni eteenpäin. Pieni epämukavuuden tunne on merkki siitä, että olet jonkin tärkeän äärellä!”

- Sanna Puutonen, viestintäkonsultti


Pyyhi pois digihiki – inhimillisyys yhä tärkeämpi vahvuus viestinnässä

Ensimmäistä kertaa toukokuussa järjestetty DigiArena kokosi yhteen markkinointiviestijöitä Messukeskukseen, jossa Kaiku toivotti messuvieraat tervetulleiksi trooppisella rantabaarillaan.

Vaikka messuosasto oli teemaltaan rentouttava, siellä ei lorvittu toimettomana – vieraat saivat pikavalmennuksia viestinnän palvelumuotoiluun ja pohtivat omaa viestijäkuvaansa nyt ja vuonna 2025. Uskaliaimmat kokeilivat myös päräyttäviä inkivääri-lime-shotteja!

Ohjelmanumeroiden aikana vieraat pääsivät kuuntelemaan digimarkkinointia käsitteleviä puheenvuoroja. Tässä blogissa esittelemme lyhyesti muutamia kuuntelemistamme esityksistä sinulle, hyvä lukija, jotta saat apua oman digitaalisen viestintäsi suunnitteluun.

Sean Pillot de Chenecey: Rehellisyys ja läpinäkyvyys ovat viestintäsi ja brändisi keinot erottautua muista

Viestinnällä on valtava vaikutus brändiin, ja totuus on sen peruspilari. Valeuutisten ja epäluottamuksen todellisuudessa totuus tuntuu kuitenkin olevan katoava luonnonvara. Luottamuksen puute brändien ja kuluttajien välillä aiheuttaa armottomia ongelmia yrityksille. Epäilyttävä ja kaukainen ihminenkin on luotaantyöntävä, miksei sama pätisi brändiin?

Brändin luonne kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän, ja ihmiset arvostavat inhimillisiä hyveitä. Yleisimpiä brändiin sovellettavia hyveitä ovat aitous, läpinäkyvyys, empatia, luotettavuus ja yksityisyyden kunnioittaminen.

Sallamaari Muhonen: Somekohussa osapuolina ovat ihmiset, ja ihmisillä on tunteet

Tunteiden ymmärtäminen viestinnässä on tärkeää – onhan kaiken kirjoittelun ja kommunikaation takana ihminen. Aina kun kirjoitat nettiin jotain, joku saattaa loukkaantua. Joskus se on aiheellista, joskus oman pahan olon purkamista.

Nykypäivänä kuka tahansa voi joutua äkillisen somekohun silmään. Onkin elintärkeää yrittää varustautua somekohuihin mahdollisimman hyvin etukäteen.

Vaikka ajatus saattaa jännittää, voit välttää varustautumisen avulla kohun ja saavuttaa jopa mainehyötyjä. Jos somekriisi pääsee iskemään sinua arkaan paikkaan, pelkkä ”Oho, sori, meijän moka” ei riitä. Lastenleffojenkin yksinkertaisimpia oppeja on, että sinun on osoitettava tehneesi aito korjausliike.

Minna Valtari: Vuorovaikutuksellinen markkinointi tarvitsee muutakin kuin euroja

Some lisää vauhtia viestinnän murrokseen, minkä takia menestyksekäs markkinointi edellyttää yhä enemmän vuoropuhelua kohderyhmien kanssa. Yleisön kanssa kommunikointi vie sijaa yksipuoliselta markkinoinnilta, koska vuorovaikutuksessa korostuu huomioonottaminen ja erityisyyden tunne.

Onnistunut dialogi vaatii uudenlaisten prosessien omaksumista ja monikanavaista läsnäoloa, etenkin sosiaalisessa mediassa. Käytännössä markkinointiin olisi syytä investoida muutakin kuin rahaa: koko organisaation aikaa. Jos olet isompi pamppu organisaatiossasi, voit kannustaa henkilöstöäsi someaktiivisuuteen näyttämällä itse esimerkkiä somevaikuttajana.

Kaiku Helsingin rantabaarin ilosanoma

Kaiku Helsingin mieltä lämmittää, että suuressa osassa puheenvuoroja vuorovaikutus ja inhimillisyys viestinnässä esiintyivät tärkeinä osina digitaalisaation keskelläkin, sillä itsekin liputamme näiden teemojen puolesta. Teknologia ei ole ainoa tie onneen, ja jokaisen kannattaisi pohtia mihin kannattaa keskittyä digipanostusten rinnalla.

Rantabaarissamme ohjeistimme osallistujia pyyhkimään pois liikaa digihikeä ja nostamaan viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkityksen keskiöön. Tarjoilimme myös virkistysdrinkkejä ja minisparrauksia teemoilla Palvelumuotoilu on the beach ja Communicatini 2025.

 

Henri Leppänen on tutkijatyyppinen kaveri, jonka intohimona on viestinnän ja brändin välinen suhde. Kiinnostus kirjalliseen ja visuaaliseen ilmaisuun on johdattanut hänet markkinointiviestinnän, digitaalisen viestinnän ja brändijohtamisen pariin. Hän uskoo, että luovan ihmisen työ ei lopu koskaan – siksi siitä pitää tehdä itselleen mieluisaa. Työkokemusta on kertynyt brändi-ilmeiden suunnittelusta, startup-maailman markkinointiviestinnästä ja graafisesta suunnittelusta. Vapaa-ajallaan hän harrastaa taiteiden ja kulttuurin lisäksi pyöräilyä ja kuntoilua, koska haluaa jonain päivänä olla yhtä vahva kuin Nokia 3310.


Häviääkö työstäsi hallinnan tunne? Näin parannat työpäivääsi

Hoidatko työpäiväsi aikana sen seitsemäätoista asiaa? Niin mekin täällä Kaiussa. Yleensä se on mukavaa, mutta haitalliseksi stressiksi tilanne yltyy, kun hallinnan tunne omasta työstä katoaa tai tilanne kestää pitkään.

Keräsin kaikulaisilta vinkkejä oman työn organisointiin – näin meidän porukkamme pitää työt hallussa. Aihe ei ole ihan helppo, sillä yhden tapa ei välttämättä toimi toiselle. Saipa keskustelu aikaan jopa pienoisia väittelyitäkin – erityisesti siitä, onko digi vai paperi parempi, tähän tapaan:

”Hommat pysyvät kasassa siten että päivien kohdalle kirjoitan kaikki palaveri, menot ja dedikset. To-do-lista kulkee siinä vieressä posti-it-lapulla, jossa jokaisen duunin perään on merkitty, minä päivänä aion ne tehdä.”
- Kaikulainen 1

”Paperikalenterin käyttäjä näyttää muumiolta, joka ei opi digiaikaa.”
- Kaikulainen 2

Ihminen sisäistää tekemällä käsin. Tuhansia vuosia kehittynyt prosessi ei muutu samassa tahdissa kuin tekniikka kehittyy. ”
- Kaikulainen 1

Tässä kolme asiaa, joista emme luovu, vaikka toteutustavasta olisimmekin eri mieltä

1. Kalenteri järjestykseen

Kalenterin käyttäjissä on useampaa koulukuntaa. Mihin sinä kuulut?

  • Tapaamiset organisoiva käyttäjä. Kalenterissa on palaverit, tapaamiset ja ehkä deadlinet. Ei muuta ylimääräistä.
  • Kalenterilla työtään organisoiva käyttäjä. Tällä kalenteroijalla on kalenterissa aika varattu sähköpostien kirjottamiselle ja jokaiselle päivän aikana tehtävälle hommalle. Palikoita voi siirrellä, jos tulee yllättäviä hommia väliin.
  • Multitaskaava superkäyttäjä. Samassa näkymässä on jaettuna useita kalentereita: on omaa kalenteria, työkalenteria ja perhekalenteria. Omille töille ja tapaamisille on värikoodauksia ja muistutuksia.
  • Kalenteri päässään pitävä käyttäjä. Tapaamiset ovat lähinnä omassa muistissa – tämä tosin toimii harvalle. Jos olet usein myöhässä tai unohtelet tapaamisia, tee asialle jotain. Jos et kuitenkaan aiheuta kanssaihmisille harmaita hiuksia tai pahennusta työpaikalla, anna mennä. Kalenterin käyttäminen ei ole lakisääteistä.

2. Muistutukset ja viestiäänet kuriin

Aivotutkijakin sen vinkkaa: keskeytykset lisäävät virheitä ja saavat työn kestämään pidempään.  Sulje siis turhat notifikaatiot puhelimestasi ja varmista, ettei tuleva sähköposti pomppaa ruudulle. Laita puhelin tarvittaessa äänettömälle, jos tarvitse aikaa keskittyä. (Tähän on kyllä pakko todeta, että tämä kaikki kuulostaa helpolta, mutta on oikeasti vaikeaa: asiat eivät etene, jos et ole valmiina vastaamaan.)

3. To-do-listat järjestykseen

Nykyaikainen versio to-do-listoista ovat tietysti IT-puolella käytetyt tiketit. Toinen haluaa ehdottomasti paperiversion. Yhdellä on sovellus, joka toimii puhelimessa ja läppärillä. Oli toteutustapa mikä tahansa, lista pitää kaaosta hallinnassa, eikä mikään unohdu. Tutkimusten mukaan ennen nukahtamista listan tehneet myös nukkuivat paremmin kuin ne, jotka eivät listaa tehneet.

Esimerkiksi tässä Guardianin jutussa annetaan hyviä vinkkejä siihen, minkälainen hyvä todo-listan pitäisi olla.

+ Viimeiseksi annan sinulle vielä bonusvinkin, jonka avulla olen luvannut itselleni selviytyväni kaikesta, pahimmastakin työsumasta tai stressitilanteesta. Hengitä rauhassa. Kun tätä sinnikkäästi jatkaa, tilanne kuin tilanne lopulta ratkeaa. Jos olet unohtanut, miten (yllättävän moni ei nimittäin osaa hengittää), lue vinkit vaikkapa Hyvä Terveys -lehdestä.


Mitä ihan jokaisen pitäisi ymmärtää vuorovaikutuksesta?

Vuorovaikutuksella on tärkeä rooli kaikessa yhteistyössä. Lisäksi vuorovaikutuksella ennustetaan olevan jatkossa vielä entistä keskeisempi merkitys työelämässä. Kun osa työpaikoista voidaan automatisoida kokonaan tai osin, työssämme merkittävään asemaan nousee se, missä ihminen on tekoälyä ylivertaisempi: inhimillisessä kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa.

Ei siis ihme, että näiden taitojen kehittäminen kiinnostaa. Erilaisten vuorovaikutustilanteiden kehittämiseksi etsitään vinkkejä, malleja ja tekniikoita. Jotta näitä ohjeita osaisi soveltaa onnistuneesti työn arjessa, on hyvä ymmärtää vuorovaikutuksen monimutkaista ja dynaamista luonnetta syvemmin.

Haastoin itseni vuorovaikutuksen kehittäjänä ja valmentajana kiteyttämään käsitykseni työelämän vuorovaikutuksen perusajatuksista. Mikä on ydintä, jonka pohjalta vuorovaikutusosaamisen ja työelämän kehittäminen ponnistaa?

Vuorovaikutus on erottamaton osa yhteistyötä ja työyhteisössä elämistä.

Vuorovaikutusta ei saa kiteytettyä tiiviiksi vinkkilistaksi ”Näin toimii taitava viestijä”. Monimutkaisuus ei taivu yksinkertaisiksi käyttöohjeiksi. Vuorovaikutus on meille sosiaalisille eläimille elimellinen osa ihmisenä olemista; vuorovaikutuksessa minusta tulee minä ja meistä me.

Kun työpaikoilla tehdään kehittämistoimia, on hyvä ymmärtää vuorovaikutuksen keskeinen rooli muutoksessa. Vuorovaikutus ei ole yksi irrallinen tekijä, vaan perustavanlaatuinen osa organisaatioiden uusiutumista.

Vuorovaikutus on tilannesidonnaista ja ainutlaatuista.

Vuorovaikutukseen liittyvät arvot ja ihanteet elävät. Ne ovat sidoksissa aikaan ja ympäröivään kulttuuriin. Loppujen lopuksi taitava vuorovaikutus on aina tilanne- ja suhdekohtainen arvio ihmisten viestintäkäyttäytymisestä.

Tämän vuoksi vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittäminen on tuloksekkainta, kun voimme olla mahdollisimman lähellä työn arkea ja pohtia viestinnän toimenpiteiden mielekkyyttä tietyssä kontekstissa. Jos taas haluat kehittää omaa vuorovaikutusosaamistasi, suosittelen panostamaan ennen muuta tilanneherkkyyteen; kykyyn havainnoida empatian kautta sekä huomata tunteita ja tarpeita sanojen takana.

Yksilöitä kiinnostavampaa on tarkastella suhdetta.

Kun olen työelämässä kohdannut ristiriitoja toisen ihmisen kanssa, en ole vielä koskaan pystynyt muuttamaan toista ihmistä ja hyvin harvoin – ja silloinkin hitaasti ja vaivalloisesti – itseäni.

Se, mikä on ollut mahdollista muuttaa, on ollut vuorovaikutus välillämme. Yhden osapuolen näkökulman sijaan vuorovaikutusta kehittäessä kannattaakin mielenkiinto suunnata suhteisiin: miten ihmiset kiinnittyvät toisiinsa ja millaisia kaavoja ja yhteistä vuorovaikutusosaamista suhteissa on. Kukaan ei ole taitava viestijä yksin vaan suhteessa muihin.

 

Pauliina on vuorovaikutuksen valmentaja ja kehittäjä, joka haistelee herkällä nenällä työelämän uusia tuulia, mutta huomaa palaavansa usein vanhoihin viisauksiin. Pauliinan mukaan me elämme vuorovaikutuksessa ja vuorovaikutuksesta. Siitä kannattaa siis pyrkiä saamaan tolkkua.

Twitter @pperttuli / LinkedIn

 


Lumipallosta lumiukoksi? Kiinnostavuusmuotoilulla some-menestykseen 2018

Joka vuosi ne tulevat. Tontut, vilkkuvat jouluvalot ja ”Sometrendit 20xx” -ennustukset. Kaikkia yhdistää paitsi ajankohta, myös mielikuvitus tai sen puute. Jouluvalojen kilpavarustelussa on yhä vaikeampi erottua, naapuri pistää koko ajan upeampia efektejä ja säihkyvämpiä ledejä peliin.

Myös sosiaalisessa mediassa kilpavarustelu on lisääntynyt kuluvana vuonna entisestään. Omia yleisöjä on ollut yhä vaikeampi tavoittaa somekohinassa. Julkaisujen orgaaninen näkyvyys on laskenut ja eri somekanaviin tuutattavan sisällön määrä kasvanut.

Ehkä naapurin jouluvaloshow’n kanssa ei kilpaillakaan lisäämällä kaapelia, vaan keskittymällä muotoilemaan oma valoketju kiinnostavammaksi. Mikä kiinnittäisi ohikulkijan huomion? Mikä pysäyttäisi tai ilahduttaisi ihmisiä? Liika on liikaa niin jouluvaloissa kuin somessakin. Kaikkea ei tarvitse yrittää osata, ehtiä tai haluta tehdä. Kohinasta erottuu parhaiten keskittymällä tiivistämään kiinnostavasti.

Sosiaalinen media muuttuu ja tarjoaa varmasti paljon mahdollisuuksia myös tulevana vuonna. Oleellista on ymmärtää, mitkä mahdollisuudet kannattaa hyödyntää omassa viestinnässä. Vaikkei taivaalle heijastettu joulupukki-hologrammi ehkä ole se teidän juttu, kannattaa pitää silmällä muutamia kiinnostavia trendejä.

Mikä somessa kiinnostaa vuonna 2018?

    1. Livevideosta tulee uusi normaali. Livevideo formaattina arkeistuu, koska se löytyy lähes jokaisen somekanavan valikosta. Livelähetyksissä on voimaa, sillä ne kiinnittävät yleisön huomion ja saavat hyvin näkyvyyttä eri kanavissa. Myös meidän ihmisten etävuorovaikutus kehittyy skypekokouksista kohti virtuaalihengausta. Esimerkiksi Facebook virittelee Spaces-nimellä kulkevaa alustaa, joka hyödyntää VR:ää (Virtual Reality) ihmisten kohtaamisissa.
    2. Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) arkeistuu mobiilisovelluksissa. Todellisen näkymän ja virtuaalisen sisällön yhdistäminen on jo normi esimerkiksi Snapchatissa ja Instagram Storiesissa. Brändit hyödyntävät lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia vielä vähäisesti, mutta eiköhän tässä nähdä nopeaa kehitystä. Visuaalisuus ja elämyksellisyys tulevat AR:n avulla ihan uudelle tasolle.
    3. Tuttujen somekanavien uudet käyttötavat ovat kiinnostava ilmiö. Sosiaalisen median keskustelujen siirtyminen julkisesta kohti suljetumpia piirejä on ollut trendinä jo jonkin aikaa. Twitterissä on ollut nähtävissä myös ryhmäytymistä, vaikkei alusta varsinaista ryhmätoimintoa tarjoakaan. Mielenkiintoista on seurata kaiken kaikkiaan, mitä Twitter tekee seuraavaksi. Liikehdintä LinkedInin ja Facebookin välillä ammatillisessa käytössä on sekin kiinnostavaa seurattavaa. Facebookissa ammatilliset ryhmät kasvavat nopeasti ja monipuolisemmat käyttömahdollisuudet (kuten livestriimaus ryhmän sisällä) tekevät ryhmistä parhaimmillaan vuorovaikutuksellisia oppimisympäristöjä.

Pohdimme viime viikolla kollegani Petterin kanssa sometrendejä. Varmasti voidaan sanoa, että some muuttuu myös ensi vuonna. Some on kuin lumipallo, joka kieriessään kasvaa ja kerää itseensä erilaista sälää. Meillä Kaiussa on taitoa tarttua palloon ja muotoilla se kiinnostavaksi! Kun tuntuu, ettei oma lumipallo kiinnosta ketään, ota yhteyttä Kaikuun: meiltä saat hiilet ja porkkanan ja avun kiinnostavuusmuotoiluun!

Mikä kiinnostaa sosiaalisessa mediassa vuonna 2018? Katso Lauran ja Petterin vinkkivideo:

https://www.youtube.com/watch?v=MeecKoGUsaM

Laura 

Laura auttaa asiakkaitamme strategisen (some)viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisen paljon Laura innostuu viranomaisviestinnän ketteröittämisestä ja valmentaakin paljon julkishallinnon saralla. Lauran lempitermejä ovat avoimuus, selkeys ja tavoitteellisuus.

Petteri

Petterin tontille Kaiussa kuuluu niin sisältöjen suunnittelua, tuotantoa kuin valmentamistakin. Käytännön töidensä kautta hän on havainnut kiinnostavuusmuotoilun olevan kriittisen tärkeää niin somessa kuin missä tahansa muussakin viestinnässä. Petterin motto on: ”Ketä kiinnostaa? … Ai ei ketään? No, sille on siis tehtävä jotain!”

 

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

KonSome: siivoa somesi kesäkuntoon – ”Näin kevätsiivouksen sesonkiaikaan päätin jatkojalostaa metodia sosiaalisen median kanavien puolelle. Olkoon tämä KonSome-siivous."

"On-the-go" -viestintää Periscopessa, Snapchatissa ja Instagramissa –  Ihmiset haluavat yhä suuremman vapauden itse valita mitä ja milloin he katsovat, lukevat tai kuuntelevat. Eriliaiset musiikin, elokuvien ja muun viihteen suoratoistopalvelut ovat tuoneet vapautta näiden kuluttamiseen.

Tuleeko Facebookista epäsosiaalinen media? – ”Nyt punnitaan yritysten kyky tuottaa laadukkaita sisältöjä ja kiinnostavuusmuotoilla ne aidosti erityyppisiä Facebook-käyttäjiä hyödyttäviksi. Jos käyttäjät jakavat näitä sisältöjä henkilökohtaisissa päivityksissään, yritykset voivat saada Facebookissa jopa aiempaa enemmän huomiota."

 


Puhukaa pomot, perkele!

Suomalainen käskyttäminen tunnetaan Ruotsissa Management by Perkele -tyylinä. Ruotsalainen keskusteleva johtamiskulttuuri ei Suomeen tahdo tarttua, jos on uskominen Suomalaisen Työn Liiton uutta tutkimusta.

Suurin osa esimiehistä ei tunnista työntekijöidensä vahvuuksia. Ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat kokevat, että heitä ei arvosteta, vaikka osaamista löytyisi. Kaikkein vähiten kuunnellaan tällä vuosituhannella varttuneita milleniaaleja eli 25–34-vuotiaita, vaikka heillä voisi olla eniten annettavaa automaation, tekoälyn ja robotisaation vyöryessä työpaikoille.

Puhukaa nyt pomot ihmeessä ihmisten kanssa! Ja kuunnelkaa, mitä heillä on sanottavaa. Ilman oman porukan vahvuuksien tunnistamista kehitys pysähtyy ja motivaatio laskee.

Älä käskytä kulmahuoneesta

Management by Perkele sopii erityisen huonosti 2000-luvulle. Konsulttiyhtiö PwC:n mukaan milleniaaleista on tullut yksi yritysten suurimmista johtamishaasteita. Milleniaalit kaipaavat työltä tarkoitusta ja odottavat avointa vuoropuhelua. Heitä ei voi johtaa käskyttämällä kulmahuoneesta.

Moni johtaja on pulassa ja eksyksissä uuden sukupolven, uuden tekniikan ja uudenlaisten viestintätarpeiden kanssa. Joiltain johtajilta puuttuu rohkeus myöntää, että he eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä. Silloin on parasta kysyä ja kuunnella.

Yritysviestintää vuosittain mittaava European Communication Monitor kertoo, että kasvokkain käytävän vuorovaikutuksen ja visuaalisuuden merkitys kasvavat lähivuosina yhtä aikaa sosiaalisen median kanssa.

Tästä huolimatta luottamuksen rakentaminen ja ylläpito eivät näytä edelleenkään nousevan suomalaisten yritysten prioriteettilistalla kovin korkealle. Suurimmaksi ongelmaksi Suomessa koetaan ECM:n kyselyn perusteella viestintäkanavien ja kohderyhmien paljous suhteessa käytössä oleviin resursseihin.

Pomot, puhukaa näistä asioista oman väkenne ja erityisesti nuorten kanssa. Sieltä löytyy viisautta. Me konsultit voimme tarjota auttavaa kättä.

 

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Johtamisoppia judosta –  "Hyvä johtaja pystyy kääntämään työyhteisön muutosvastarinnan tai negatiivisen ilmapiirin edukseen, jos hän kuuntelee ja arvostaa ihmisiä."

Brändi ei synny ilman viestintää – "Brändi rakentuu pala palalta kuin valtamerilaiva. Strategia toimii kompassina, jota kaikkien on osattava lukea oikein. Tutkimusten mukaan vain noin 15 prosenttia yritysten henkilökunnasta ymmärtää työnantajansa strategiaa."

Älä mokaa mediassa – "Viestintä on vaikea laji, ja kriisiviestintä erityisen vaikea. Johtajat kompuroivat tavan takaa mediassa tekemässä hallaa itselleen ja organisaatiolleen.

Kuva: Unsplash


Työ = ihmiset

Kesälomien päättyessä oli sopiva hetki miettiä edellistä työvuotta. Ei sillä tavalla, että mittaisi vuotta mediaosumien tai some-tykkäysten määrällä – vaan ihmisten kautta. Tässä työssä omaa fiilistä määrittävät niin paljon ne persoonat, joiden kanssa työtä saa tehdä.

Viime aikoina olen työn puolesta saanut keskustella muun muassa musikaaliteatterin omistajan, Bitcoin-spesialistin, huippuhammaslääkärin sekä ex-pääministerin kanssa. Kaikki aivan supermielenkiintoisia ihmisiä ja omien alojensa terävimpiä asiantuntijoita!

Tämän alan hienous on juuri siinä, miten monipuolista porukkaa työasioissa pääsee tapaamaan ja miten erilaisia uusia asioita heiltä pääsee oppimaan. Hammaspaikkojen materiaaleista tai Bitcoin-teknologian nippeliominaisuuksista löytyy hurjan paljon kiinnostavia yksityiskohtia, kun niistä saa kuulla ihmisiltä, jotka suhtautuvat niihin aidon intohimoisesti.

Ja asiakkaiden lisäksi ovat tietysti kollegat. Täällä Kaiussa on niin uskomattoman monipuolinen porukka niin erilaisia persoonia niin vaihtelevista taustoista, että on suuri etuoikeus saada välillä katsella asioita heidän näkökulmistaan. On urheilutoimittajaa ja virkamiestä ja insinööriä ja opettajaa ja palvelumuotoilijaa ja vaikka mitä!

Markkinointi- ja viestintäala ovat täynnä erilaisia kilpailuja ja gaaloja, joissa jaetaan palkintoja näyttävimmille ja myyvimmille kampanjoille ja pläjäyksille. Onnistumisia saa ja pitääkin hehkuttaa – mutta perustyön ytimessä ovat ihmiset. Voisimme siis ainakin omassa arjessamme palkita – tai ainakin kiittää – asiakkaita, kollegoita ja yhteistyökumppaneita, jotka omalla panoksellaan tekivät tästäkin vuodesta hienon.

Kiitos kaikille, ja nyt syksyllä jatketaan viestimistä toivottavasti samojen ja uusien hienojen ihmisten kanssa!

(Ja ei: en kirjoittanut tätä tekstiä liikuttuneessa hypemoodissa, vaan sateisena tiistaiaamuna puolentoista kahvikupillisen jälkeen.)


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tuleva Kaiun harkkari, pääset ihanaan työyhteisöön –  "Kun olen kertonut lähipiirilleni, että työpaikallani pidetään kuukauden kaveri -kilpailua, kehutaan kollegoita työpaikan somessa ja eräs aamu jopa katsoimme majavadokumenttia yhdessä, he ovat ihmetelleet, mikä tuollainen työpaikka on."

Suomi-Twitterin piiri on pieni mutta vaikuttava – "Koska resurssit ja vuorokauden tunnit ovat rajallisia, täytyy siis tehdä valintoja. Mihin some-kanaviin kannattaa panostaa ja mitkä jättää (toistaiseksi) syrjään?"

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältöjen tulva on tänä päivänä aivan valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava.


Palkittua: Aidosti osallistava strategian jalkautus

Nappasimme voiton MTL ry:n Communications Awards -kisassa. Oral Hammaslääkäreiden strategian jalkautustyömme palkittiin parhaana sisäisen viestinnän toteutuksena. Tiukka raati perusteli palkintoa näin: "Strategiaviestinnän haastavassa lajissa luotettiin vuorovaikutuksen voimaan ja siihen, että tuodaan strategia mahdollisimman lähelle jokaisen työntekijän arkea."

Katso video tästä. 

Uusi strategia sinänsä ei kiinnosta

Oral Hammaslääkärit on Suomen suurin hammaslääkäriasemaketju ja heillä on tuore vahvan kasvun strategia. Hammaslääkärit ovat kuitenkin ensisijaisesti olemassa asiakkaitaan varten ja liiketoimintaan liittyvä strategia ei kosketa saati kiinnosta heitä. Niinpä strategia piti muotoilla niin, että se koskettaa ja kiinnostaa kaikkia yli 1300 oralilaista.

Avainkysymys: What’s In It For Me?

Aloitimme työn miettimällä, mikä strategiassa on sellaista, johon henkilöstö voi aidosti vaikuttaa jokapäiväisessä työssään ja joka on heidän näkökulmastaan keskeistä. Näistä teimme strategian jalkautuksen peruspilarit: kolme tavoitetta, joihin pääsemiseen henkilökunta sai itse miettiä parhaat toimenpiteet. Strategialle keksittiin kuvaava nimi: Paras Paikka -ohjelma.

Strategian jalkautukseen rakensimme laajan, vuoden mittaisen toimintasuunnitelman, joka sisälsi erilaisia toimia aina johdon valmennuksista osallistaviin työpajoihin asemilla ja strategiakuvasta asemakohtaisiin mittareihin.

Tammi-helmikuussa mittasimme, miten strategia on jalkautunut. 89 % tunsi Paras Paikka -ohjelman. Ydinviestien läpimeno oli noin 80 %.

Osallistava työskentelytapa osoittautui siis aidosti vaikuttavaksi ja oralilaiset ottivat uuden strategian innolla omakseen.


Hallituksen hajoaminen on suuri mahdollisuus Keskustalle ja Kokoomukselle

Perussuomalaisten puoluekokouksen lopputulosta ei kukaan osannut ennakoida. Se oli suuri kysymysmerkki myös nyt jo entiselle puoluejohdolle. Se tiedettiin, että puolueväellä nyrkki oli taskussa, mutta kuinka syvällä – siitä ei ollut kenelläkään tietoa. Puoluekokouksen päätökset olivat suuri yllätys Timo Soinille ja hänen liittolaisilleen. He halusivat tehdä perussuomalaisista vakiintuneen vallankäyttäjän, joka vähitellen ohjaisi Suomen heidän mielestään oikealle tielle.

Nyt hallitus natisee liitoksissaan ja hyvin suurella todennäköisyydellä kaatuu. Syitä on paljon.

Jussi Halla-ahon johtama puolue on täysin eri puolue kuin se, joka voitti vaalit kaksi vuotta sitten. Vaikka uusi puoluejohtokin vakuuttaa uskollisuutta hallitusohjelmalle, he tarvitsevat ja tulevat tekemään irtiottoja nostaakseen omaa profiiliaan ja kannatustaan mielipidetiedustelujen 9-10 prosentista. Se tietenkin koettelisi muiden hallituskumppaneiden kärsivällisyyttä äärimmilleen.

Jyrki Kataisen (2011-2014) ja Alexander Stubbin (2014 -2015) hallitukset (Kokoomus, Sdp, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Rkp) olivat hyviä esimerkkejä siitä kuinka käy, kun hallituksella ei ole juuri lainkaan yhteistä nimittäjää ja sisäistä liimaa. Hallitusta pidetään pystyssä, mutta tuloksia ei saada aikaan. Matti Vanhasen johtama punamultahallitus (2003 – 2007) ei ollut tässä mielessä juuri sen kummoisempi. Äärimmäisen yksityiskohtainen hallitusohjelma oli osoitus siitä, että päähallituspuolueet eivät luottaneet toisiinsa pätkän vertaa.

Suomalaisen yhteiskunnan valtavirta on kaikesta viime vuosien julkisesta kärhämöinnistä huolimatta ollut suvaitsevaisuus. Tähän sopisi huonosti se, että eurooppalaisen oikeistoliikkeen Suomen-haarakonttoriksi tähtäävä uusi Perussuomalainen puolue istuisi hallituspuolueena edelleen tulevat kaksi vuotta. Halla-aho on lisäksi näyttänyt Timo Soinille ovea ulkoministerin postilta. Ulkoministerin henkilöön presidentilläkin on aina sanansa sanottavana.

Hallituksen kaatumisen puolesta toimii myös Kokoomuksen ja Keskustan sisäinen muutos. Kokoomuksen tuki tulee valtaosin kaupunkiseuduilta ja Keskustakin on yrittänyt päästä samaan valtavirtaan. Kokoomukselle yhteistyö halla-aholaisten kanssa olisi niin suuri riski, että sitä puolue ei halua ottaa. Kokoomukselle ja Keskustalle olisi itse asiassa suorastaan herkullinen tilanne saada puoluekenttään aito oikeistolainen oppositiovoima, joka helpottaisi niiden profiloitumista keskusta-oikeistolaiseen ja markkinatalousmyönteiseen yhteiskuntapolitiikkaan, juuri siihen tilaan, missä äänestäjien valtavirta kulkee. Kokoomuksen  nousua auttoi aikanaan 1970 –luvulla kun puolueesta irtosi muutama kansanedustaja, jolloin syntyi Perustuslaillinen oikeistopuolue POP.

Mitä siis tapahtuu?

Juha Sipilä ja Petteri Orpo kääntyvät nyt kristillisdemokraattien ja Rkp:n puoleen tiedustelemaan hallitushalukkuutta. Enemmistö olisi äärimmäisen täpärä (101, jossa mukana Paavo Väyrynen) mutta toisaalta Sdp:n kanssa voisi sopia tuesta tietyistä suurista linjakysymyksistä vaalikauden loppuun saakka. Demareille uudet vaalit ensi syksynä olisi kauhistus, koska kannatus mataa alhaalla ja uusi halla-aholaisten porukka purisi siihen varmasti.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kaksi kolmesta suomalaisesta kaipaa vahvaa johtajaa  –  "Maailman monimutkaistuminen, lisääntynyt epävarmuus ja nopea muutos ovat luoneet tilauksen arvojohtajalle, joka pystyy jäsentämään maailmaa ja toimimaan puoluepolitiikan yläpuolella."

"Ennustaminen on vaikeaa - varsinkin tulevaisuuden" – "Kaikki huippujohtavat kaipaavat ennen kaikkea nöyryyttä."

Karismalle on nyt kysyntää – "Karismaattinen johtaja toimii keulakuvana, johon organisaation jäsen voi samaistua. Sitoutuminen ja luottamus syntyvät tunnepohjalta."