"On-the-go" -viestintää Periscopessa, Snapchatissa ja Instagramissa

Laura Vuorio-Kuokka

Forbes ennusti monen muun tahon tavoin, että sosiaalisen median vuoden 2016 suurin trendi ovat palvelut, jotka mahdollistavat hetkien jakamisen. ”In-The-Moment” sisällön lisäksi, tai enemmänkin sen rinnalla merkittävää on ”On-The-Go” - ajattelu. Enemmän hetkiä jaettuna juuri tässä ja nyt, vähemmän etukäteen tuotettua myöhemmin julkaistavaa sisältöä.

Ihmiset haluavat yhä suuremman vapauden itse valita mitä ja milloin he katsovat, lukevat tai kuuntelevat. Eriliaiset musiikin, elokuvien ja muun viihteen suoratoistopalvelut ovat tuoneet vapautta näiden kuluttamiseen. Esimerkiksi Spotifysta kuuntelemme musiikkia fiiliksen mukaan ja Netflixistä katsotaan suosikkisarjoja tai elokuvia ajasta ja paikasta riippumatta. Tätä samaa joustavuutta odotetaan myös organisaatioilta niin läsnäolossa sosiaalisessa mediassa,kuin sähköisessä asiakaspalvelussa ja asioinnissa.

Miten sitten ollaan tällainen joustava ja hetkessä läsnäoleva organisaatio? Tyylejä, tapoja ja keinoja on yhtä monia kuin on organisaatioitakin. Se mikä sopii yhdelle ei varmasti sovi kaikille, ehkä ei edes toiselle saman toimialan sisällä. Siksi en yleensä laadi näitä ” Viisi tapaa tehdä timanttista sisältöä” ja ”Näillä kuudella tempulla organisaatiosi menestyy somessa”- tyylisiä listauksia. Sen sijaan listaan tähän muutamia somekanavia, joissa mielestäni mobiilivideon avulla voidaan rakentaa ”In-The-moment” sekä ”On-The-Go” viestintää ketterästi.

Suoratoistopalvelut ja mobiilivideot läsnäolon rakentajina

Videoiden tuottaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa, kun käytännössä jokaisella on livelähetykseen tarvittava kalusto taskussaan. Sisältöjä ylipursuavassa pilvessä on entistä oleellisempaa ymmärtää eri kanavien ominaispiirteet sekä se, kuinka niissä voi tavoitteellisesti rakentaa läsnäoloa ja kertoa organisaation tarinaa.

Periscope

Twitterin omistama suoratoistopalvelu, jota Suomessakin jo vakiintuneesti käytetään. Organisaatioille helppo sekä kustannnustehokas tapa lähettää livestriimiä. Periscope avaa laajalle yleisölle ovet paikkoihin ja tilanteisiin, jotka muuten jäisivät jakamatta. Tiedotustilaisuus, viikkokatsaus, lanseeraus, kampanja, rekrytointi, haastattelu, tapahtuma, asiakaspalvelu, making of ja se kuuluisa behind the scenes - vain muutamia käyttömahdollisuuksia mainitakseni.

FacebookLive

Facebookin vastine Periscopelle ja varsin potentiaalinen livelähetyksien tekemiseen organisaatioille erityisesti jo olemassaolevien yleisöjen ansiosta. Facebook panostaa Live-ominaisuuden kehitystyöhön paljon ja myös algoritmi on suosiollinen livevideoille.

Kisaan odotellaan näillä näppäimillä Googlen vastinetta nimeltään YouTube Connect. Odoteltiin jo toukokuussa, mutta nyt odotellaan vähän lisää. Itse odotan todella innokkaasti, sillä vaikka Google on kisassa vähän myöhässä, on sillä myös mahdollisuus tuoda valmiiksi erittäin hyvä tuote markkinoille. Erittäin hyvä ei taida edes riittää, parempi olisi olla aivan briljantti appi, jotta jo muihin palveluihin tottuneet käyttäjät saadaan vaihtamaan Connectiin.

Snapchat ja Instagram

Snapchat ei ole suoratoistopalvelu, vaan enemmänkin pikaviestipalvelun ja mikrovlogin yhdistelmä. Organisaatioille mahdolllusuuksia käyttöön on yhtä laajalti kuin tuossa Periscopen kohdalla listasin ja enemmäkin, mutta enimmäkseen näkee vielä kokeilevaa lähinnä tunnettuuden lisäämiseen ja brändinrakentamiseen keskittyvää sisältöä. Halutessaan Snapchatista voi saada erittäin vuorovaikutuksellisen kanavan, jollloin esimerkiksi palautteen kerääminen uudesta tuotteesta tai palvelusta voi olla toimiva idea. Snapchat on monipuolinen viestintäpaketti, jossa voisi hyvin toteuttaa esimerkiksi läsnäolevaa asiakaspalvelua.

Snapchatiin voi lähteä monella eri kulmalla, riippuen viestinnän tavoitteista. Oman sisällöntuotannon vaihtoehto voi olla yhteistyö snäppijulkkiksen kanssa tai vaikkapa oman geofiltterin lanseeraus. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Snapchat on parasta, mitä somerintamalla on pitkään aikaan tapahtunut. Sen vahvuuksia on muilla keinoin vaikeasti tavoitettava nuori käyttäjäkunta, joka on tutkimusten mukaan myös hyvin sitoutunutta. Snapchatin arvosta kertoo mielestäni aika paljon se, että perinteikäs Wimbledonin tennisturnaus solmi äskettäin sopimuksen Snapchatin kanssa. Aiemmin viime vuonna seurapiirejä kohautti Burberryn päätös lanseerata mallisto Snapchatissa ennen muita catwalkeja. Kokeilu oli menestys ja perinteitä vaaliva luksusbrändi on edelleen jatkanut yhteistyötä Snapchatin kanssa.

Kuvapalveluna tunnettu Instagram toimii myös lyhyiden videoiden jakopaikkana. Itseasiassa Instagramin keväisen uudistuksen myötä palveluun on nykyisin mahdollista ladata jopa minuutin mittaisia videoita aiemman 15 sekunnin (30 sekunnin mainostyökalulla) sijaan. Pituus ei välttämättä ole se mihin kannattaa panostaa vaan katseet vangitsevaan alkuun. Liikkuva kuva jo sinänsä kiinnittää kyllä huomion, mutta ensimmäiset pari sekuntia ovat supertärkeitä sitoutumisen kannalta. Lyhyet ja oivaltavat videot toimivat mielestäni hyvin Instagramin sisältövirrassa.

Kuva kertoo todella enemmän kuin tuhat sanaa ja hyvin rytmitetty video kertoo vielä rutkasti enemmän. Mobiilivideo ja erilaiset suoratoistopalvelut mahdollistavat läsnäolon tässä ja nyt, hetkessä.

Laura Vuorio-Kuokka aloittaa Kaiun riveissä erityisesti sosiaaliseen mediaan, suoratoistopalveluihin ja organisaatioviestintään erikoistuvana valmentajana. Lauran löydät somesta nimimerkillä @lauravuok ja tässä voit tutustua häneen videon välityksellä:


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Viestinnän kuumat perunat 2016: Mindfulness-viestintää –  "Spontaanius vaatii toki suunnittelua. Brändin äänensävyn ja sille sopivien aiheiden huolellisesta määrittelemisestä tulee entistäkin tärkeämpää. Kun suuntaviivat ja toimintamallit ovat järkevästi selvillä, viestintätiimien on paljon helpompaa luoda kussakin hetkessä toimivia ja tehoavia yksittäisiä viestejä."

Aito teini paljastaa: Some toimii näin"Snapchat on siitä kiva, että siihen ei tarvitse panostaa yhtä paljon kuin Instagramiin ja yleensä siellä voi nähdä idolinsa arkisissakin puuhissa."

Videochat on verkkoasioinnin humaani palvelukanava"Mutta millaista palvelua asiakkaat toivovat, kun eivät halua tai osaa palvella itseään? Videochatit palauttavat verkkoasiointiin henkilökohtaisen vuorovaikutuksen. Asiakkaalle tunteen siitä, että hän on tärkeä ja hänen tarpeistaan ja ongelmistaan ollaan kiinnostuneita." 

 

Kuva: Hans-Peter (Creative Commons)


Aivoystävällisempää tapahtumatviittausta

Salla Syrman

”Jokunen vuosi sitten puhelimen räplääminen toisen esityksen aikana olisi ollut epäkohteliasta”, toteaa kollegani Meltwaterin ja Digitalistin järjestämän aamutapahtuman jälkeen.

Toisin on nyt. Menet tapahtumaan kuin tapahtumaan, parin minuutin sisällä puhelin on kädessäsi ja hashtagit teroittuneet verkkokalvoillesi. Nanosekuntia myöhemmin pöhinä on täydessä käynnissä.

Esityksiä seuratessa on helppo ennustaa, mitkä kommentit nousevat siteeratuiksi. Taitavat esiintyjät osaavat ohjailla viestivirtaa etukäteen ja sijoittaa esityksiinsä houkuttelevia älähdyksiä ja kuvia, jotka kuin kirkuvat jaetuiksi tulemista. Kontekstistaan irrotettuina sinänsä hyvätkin lauseet muuttuvat helposti ulkopuolisen silmissä laimeiksi latteuksiksi.

”Tviittaan, olen siis olemassa”, naurahtaa kollega.

Keskitytkö mihinkään, kun keskityt kaikkeen?

Kieltämättä tapahtumissa usein tuntuu, että jakamisesta on tulossa itsetarkoitus. Sinänsä on kiva seurata esitysten kulkua etänä, ja kyllä kommenttivirran joukosta löytyy ajatuksia herättäviä helmiäkin. Vedän vähän kotiinpäin, mutta esimerkiksi markkinointipäällikkömme Petterin taannoista raportointia sisältömarkkinointifestivaali PING Helsingistä oli mielenkiintoista lukea. Jos viestit ovat höttöä, äänestän silmilläni ja keksin kyllä nopeasti tähdellisempää tekemistä.

Vaan miten käy vuorovaikutukselle paikan päällä? Kuinka hyvin ihmiset keskittyvät esityksiin ja oppivat uutta, jos mieli on puoliksi muualla?

Kysytään aivotutkija Mona Moisalalta ja esityssuunnittelija Timo Sorrilta, joilta on kuin tilauksesta juuri tupsahtanut meilikutsu aivoystävällisten esitysten webinaariin.

"Ihmiset ovat auttamattoman huonoja keskittymään kahteen asiaan samanaikaisesti silloin, kun ne molemmat vaativat aktiivista ajattelua. Mielemme ei voi jakautua kahtia, vaan tarkkaavaisuutemme valokeila ikään kuin hyppii tehtävästä toiseen nopeaan tahtiin. Tällöin erityisesti aivojen etuotsalohkot kuormittuvat ja suorituksemme heikkenee ”, kertoo Mona Moisala.

”Jos kirjoitamme kuumeisesti tviittiä ja yritämme samanaikaisesti seurata puhujan esitystä, kuormittuvat silloin myös erityisesti aivojen kieltä käsittelevät osat. Lopputulos on hyvin todennäköisesti se, että esityksesta jää paljon vähemmän mieleen, ja olo on vaikkapa pitkän seminaaripäivän päätteeksi levoton tai väsynyt. Muistamisen ja jaksamisen kannalta yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan on ehdottoman suositeltavaa", Moisala jatkaa.

Esiintyjät pystyvät hyvällä valmistautumisella helpottamaan ja nopeuttamaan sanomansa jaettavuutta. Timo Sorri kertoo itsekin antaneensa neuvoja tviittiystävällisen esityksen luomiseen. Silti tärkein asia on ajattelun muutos, jonka esitys saa aikaan.

"Jokaisen hyvän esityksen tavoitteena tulisi olla muuttaa jotain vastaanottajansa ajattelussa.  Jos vastaanottaja toimii vain mekaanisena Twitter-megafonina, hän menettää hienon mahdollisuuden uuden ajatuksen ja muutoksen syntymiselle. Taidanpa itsekin ensi kerralla sulkea puhelimen seminaarin ajaksi", Timo Sorri sanoo.

Haaste - esiintyjälle ja osallistujalle

Mitä jos seuraavassa suositussa massatapahtumassa yksi esiintyjä viidestä kehottaisi yleisöä laittamaan puhelimen kiinni ja keskittymään vain ja ainoastaan kuuntelemiseen sekä ajattelemiseen? Miksei myös pieneen välikeskusteluun vieruskaverin kanssa. Esityksen jälkeen kaikki mahdolliset sometunnukset pamahtaisivat ruudulle ja olisi aika jakaa omin sanoin se, mitä jäi päällimmäisenä mieleen.

Mitä tapahtuisi? Tviittejä tulisi vähemmän, se on selvä. Uskon kuitenkin, että esittäjä näkisi paremmin, miten oman esityksen ydinviestit oikeasti purivat yleisöön. Tunnelma tapahtumassa olisi ehkä keskittyneempi, oivallukset syvempiä. Ulkopuolelta tapahtumaa seuraavat pääsisivät lukemaan ajatusvirtaa, jossa viestit eivät olisi toistensa toisintoja. Ehkä. Ainakin vaihtelu virkistäisi.

Osallistujana voit treenata keskittymistä missä tapahtumassa vain. Valitse vaikkapa vain yksi, omasta näkökulmasta mielenkiintoisin puheenvuoro, jonka aikana puhelin jää taskuun. Tee muistiinpanoja, jos haluat, mutta älä anna esiintyjän sanojen kopioimisen viedä tilaa omalta ajattelultasi. Esityksen jälkeen kysy itseltäsi, mitä arvokasta sait – äläkä välitä siitä, jos itsellesi tärkeä oivallus sanoiksi puettuina kuulostaa naurettavan naiivilta. Jaa valitsemassasi kanavassa, jos koet jakamisen hyödylliseksi.

Kuka ottaa haasteen vastaan ja kertoo, miten kävi?

·       Havainin ilmainen webinaari, Inspiroi yleisöäsi aivoystävällisillä esityksillä, vieraana Mona Moisala, 16.6. klo 13.00-13.30

Kirjoittaja haaveilee kaiken pöhinän vastapainoksi retroesitelmäkerhosta, jossa esityksiä maailmankaikkeuden kummallisuuksista pidettäisiin korkeintaan piirtoheittimen ja opetustaulujen kera. Lisäpisteitä saisi, jos esityksen lähdeaineistona käyttäisi paperisia ensyklopedioita tai henkilöhaastatteluja.



Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Viestintä pitää vaihtaa organisaatiolähtöisestä kiinnostavaksi ja ajatuksia herättäväksi. Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki – "Kaiku Helsinki heittäytyi mukaan PING Helsinki -sisältömarkkinointifestivaaleille toukokuussa 2016."

2016 kuumat perunat - Osa 5: Mindfulness-viestintää – "Mindfulness oli valtava trendi vuonna 2015, mutta vuonna 2016 vastaavanlainen "hetkessä eläminen" näkyy myös viestinnässä."

Kuva: cosmo_71 (Creative Commons)


Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki

Petteri Puustinen


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Onko kaupallisuus vain katsojan silmässä?  –  "Natiivimainonta ja sisältömarkkinointi ovat hyvästä, kunhan yleisölle tarjotaan riittävä mahdollisuus erottaa maksettu ja toimituksellinen sisältö toisistaan."

Aito teini paljastaa: Some toimii näin"Instagram on hyvä tapa mainostaa nuorille jotain, koska mitä tahansa suositut julkkikset pyytävät ostamaan suurin osa teineistä ostaa."

Viestinnän kuumat perunat 2016: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?"Viestien täytyy ansaita tilansa myös bloggareiden, vloggareiden, instagrammaajien ja muiden uusien medioiden portinvartijoiden parissa." 

 


Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita

Markku Vänskä

Donald Trump jyrää republikaanien esivaaleissa voitosta voittoon. Spekulointi ilmiön ympärillä on kiihtynyt koko kevään ja puolueen johdolla näyttää olevan keinot laivan kääntämiseen vähissä. Maailmalla pohditaan pelon sekaisin tuntein miltä Trumpin johtama Yhdysvallat näyttäisi.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleilla on aina ollut laajempaa vaikutusta myös muuhun yhteiskuntaan. Esimerkiksi viestinnän ammattilaiset eri puolilla maailmaa etsivät taitavasti rakennetuista kampanjoista vaikuttamisen uusia trendejä. Trumpin kampanja heijastelee tässäkin ajan henkeä. Hän on hyödyntänyt ansaittua mediaa paremmin kuin kukaan ehdokkaista vaalien historiassa.

Trump oli helmikuuhun mennessä käyttänyt maksettuun televisiomainontaan 10 miljoonaa dollaria: 8 kertaa vähemmän kuin Jeb Bush ja huomattavasti vähemmän kuin kukaan muista kärkiehdokkaista. Samaan aikaan Trump sai huomiota lähes 9 kertaa enemmän kuin Bush, Tutkimusyhtiö mediaQuantin mukaan mainostilaksi muutettuna noin 1,9 miljardin dollarin arvosta. Tähän on laskettu kaikki media, mukaan luettuna sosiaalisen median kanavat, painotettuna niiden tavoittamien ihmisten määrällä.

Trumpin mielipiteet ovat monen mielestä hyvinkin arveluttavia, kieli on alatyylistä ja alakoululaisen tasolla. Mutta nykyisessä nopean viestinnän maailmassa vahvasti kantaaottavilla mielipiteillä saa huomiota. Trumpin tyyliä, eikä varsinkaan mielipiteitä, tarvitse kopioida tai kannattaa, mutta näistä voi ottaa jotain opiksi. Liian usein me törmäämme viestinnän ammattilaisina asiakkaiden varovaisuuteen. Näkökulmaa viilataan sopivaksi ja lopulta viestikin laimenee niin, ettei se kiinnosta juuri ketään. Sitten ihmetelläänkin yhdessä miksi asialle ei saada toivottua näkyvyyttä.

Onneksi esimerkkejä rohkeista ja näkyvistä viesteistä löytyy myös kotisuomesta. Kesää kohti vauhdin toivoisi kiihtyvän, Trumpin viitoittamalla tiellä.

Törkeän tarttuvaa viestintää odotellen…


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Gallup-demokratiaa vai hyödyllistä tietoa? –  "Mielipidetutkimukset ja vaalien edellä tehtävät ennusteet ovat osa avointa yhteiskuntaa, mutta gallupdemokratiaa ei kukaan halua. Se on sitä, että politiikan ja talouden päättäjät juoksevat mielipidetutkimusten perässä kykenemättä itsenäiseen päätöksentekoon."

Politiikasta puuttuu johtajuus"Pääministeriltä vaaditaan yritysjohtajan ominaisuuksia, vaikka puoluetta tai valtiota ei voi johtaa kuin bisnestä."

2016 kuumat perunat: Arvoviestintää – "Jos yritys ja sen asiakaskunta jakavat keskenään samat arvot ja jos yritys osaa viestiä nämä arvot konkreettisesti ja uskottavasti, asiakassuhde kehittyy vahvaksi."

 

Kuva: Gage Skidmore (Creative Commons)


Kiinnostavuusmuotoilu

Petteri Puustinen

Tiesitkö, että YouTubeen ladataan joka minuutti 72 tunnin edestä uutta videomateriaalia? Facebookissa julkaistaan minuutissa 2,4 miljoonaa päivitystä, Twitterissä tweetataan 277 000 kertaa ja Instagramiin päivitetään 216 000 kuvaa. Joka minuutti. Joka päivä. Ensi vuonna vielä enemmän kuin tänä vuonna.

Tavallisen suomalaisen sanomalehden uutisdeskiin tupsahtaa joka päivä tuhansia lehdistötiedotteita. Bisneskäyttäjän inbox pullistuu 120 sähköpostiviestillä päivittäin. Lisätään päälle vielä se, että äiti soittaa joka päivä ja tekstaa kerran kahdessa tunnissa.

Sisältöjen tulva on siis aivan valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi?

Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.)

Kiinnostava omassa porukassa

Suurin osa maailman sisältövyörystähän on tylsää bulkkia. Esimerkiksi 99,999 % kaikista some-sisällöistä ei saa yhtään tykkäystä, kommenttia tai jakoa – eli ne eivät kiinnosta ketään, ainakaan tarpeeksi.

Kun puhun kiinnostavuudesta, en tarkoita, että jokaisen yritysvideon pitäisi olla Gangnam Stylen tasoinen viraali-ilmiö tai jokaisen B2B-blogin täytyisi yltää Da Vinci -koodin tasoiseksi jännäriksi. Tärkeintä on, että olisit kiinnostava omassa piirissäsi.

Pewdiepie on kiinnostava videontekijä pelaajille, Bob Lefsetz on kiinnostava bloggaaja levybisneksen ammattilaisille ja Mikko Hyppönen on kiinnostava tweettaaja tietoturvaporukalle. Heidän oma kohdeyleisönsä kuuntelee heitä tarkasti, kommentoi heidän julkaisujaan – ja jakaa niitä eteenpäin omassa piirissään. Heidän suosionsa perustuu siihen, että he pystyvät tarjoamaan todellista hyötyä omalle yleisölleen. Tämä ideologia on kopioitavissa myös yritysviestinnän maailmaan.

Hyödyllinen = kiinnostavaa

Hyöty onkin kiinnostavuudessa kaikki kaikessa. Kokosimme Kaiun osaajista Kiinnostavuusmuotoilun iskuryhmän pohtimaan kysymystä "Mikä on kiinnostavaa?" ja päädyimme pitkällisen opiskelun, kyselyn, iteroinnin, vatuloinnin ja kyseenalaistamisen jälkeen vastaukseen: Ihminen on kiinnostunut sellaisesta, mistä on hänelle jotain hyötyä.

Viestintä on asiakaspalvelua. John F. Kennedyn vanhaa viisautta mukaillen: ”Älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi.” Jos olet äänessä sen takia, että sinulla on jotain ”tärkeää kerrottavaa”, vastaanotto taitaa olla aika laimeaa. Jos sen sijaan olet äänessä sen vuoksi, että haluat tarjota yleisöllesi jotain apua ja hyötyä, on paljon todennäköisempää että joku haluaa kuunnella sinua.

Tämä toimii niin median suuntaan viestittäessä, asiakkaille suunnatussa uutiskirjeessä kuin somemaailmassakin – melkeinpä kaikessa viestinnässä. Siksi me teemme kiinnostavuusmuotoilua. Haluamme, että meidän asiakkaamme ovat kiinnostavimpia omassa kategoriassaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

So content. Very media. Such wow! – Eli "Dogen 3 oppituntia kiinnostavuusmuotoiluun" –  "Doge muuttaa jatkuvasti muotoaan, koska ihmiset ovat kiinnostuneita Dogesta ja haluavat kokea sen erilaisissa muodoissa ja kanavissa."

Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline"Markkinointipuolella on totuttu positioimaan, viestinnän puolella en muista siitä puhutun juuri koskaan."

Voitto lohkesi valmentavalla sisällöntuotannolla – Sijoitustalous-blogi palkittiin!"Sisällöntuotantomalliin ja kirjoittajien jatkuvaan valmennukseen panostettiin alusta saakka."

 

Kuva: Steven Depolo (Creative Commons)


Vihaa vai rakkautta viestinnän kautta? – Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit

Sari Sandrini

Tein äskettäin opinnäytetyötä Haaga-Heliaan ja tutustuin sen myötä erilaisiin sidosryhmäteorioihin. Oli yllättävää huomata, että vielä 2010-luvulla sidosryhmäviestintä esitetään joissain malleissa varsin yksisuuntaisena: Yritys viestii haluamansa sanoman sidosryhmän edustajille, jotka sitten reagoivat viestiin. Reaktioista nähdään, onnistuiko viestintä. Viesti kohdennetaan joko suoraan yksilöille tai sidosryhmille (esimerkiksi tapaamisessa, sähköpostilla tai omalla sisällöntuotannolla) tai median kautta.

Ei tarvitse olla viestinnän asiantuntija huomatakseen, että edellä esitetty malli on jäänyt tästä ajasta jälkeen. Media on toki voimissaan viestijänä, mutta netin ja erityisesti sosiaalisen median myötä sanoman perinteisistä vastaanottajista on tullut aktiivisia viestijöitä. Vieläpä vaikuttavia sellaisia.

Vilma Luoma-aho on tutkinut laajasti näitä uusia viestijöitä. Hän esittelee kaksi sidosryhmätyyppiä, joiden suhde yritykseen perustuu luottamukseen. Heillä on yritykseen viha- tai rakkaus/uskollisuussuhde.

Löydä luottojoukkosi (faith-holders)

Faith-holderit, joista Luoma-aho käyttää myös termiä luottojoukot, suhtautuvat yritykseen positiivisesti. He suosittelevat yritystä tutuilleen, suostuvat maksamaan kalliimpaa hintaa, eivätkä välitä pienistä ongelmista ja ovat sitoutuneita yhteistyöhön ja kehittämiseen. He jakavat kokemuksiaan ja suosituksiaan sosiaalisissa verkostoissaan ja toimivat siten yrityksen sanansaattajina.

Luottojoukkoja kannattaa tarkkailla, ja hyödyntää jo olemassa olevaa yhteistyötä esimerkiksi some-kanavissa, sillä he toimivat yritysten sanansaattajina usein pyyteettömästi, kunhan yrityksen toiminta jatkuu heidän odottamallaan luotettavalla tasolla.

Mutta jos luottamus petetään, faith-holder voi helposti muuttua hateholderiksi.

Vinkkiä vihanlietsojilta (hateholders)

Toinen netin myötä vahvistunut sidosryhmätyyppi ovat hateholderit eli vihanlietsojat, jotka tuntevat yritystä kohtaan syvää epäluottamusta tai vihaa, ja mielellään myös jakavat tunteensa kaikkien kuultavaksi. Hateholderin erottaa satunnaisesta mielensäpahoittajasta siitä, että heidän epäluottamuksensa aiheuttaa haittaa yrityksen toiminnalle.

Yritykset tuntevat yleensä hateholderinsa paremmin kuin luottojoukkonsa, joten heidän kritiikkinsä ei välttämättä tule yllätyksenä. Vihanlietsojat voivat myös nostaa esille yritykselle tärkeitä kehityskohteita. Globaaleilla markkinoilla trendiä onkin jo hyödynnetty esimerkiksi tekemällä yhteistyötä kriittisten ympäristöaktivistien kanssa.

Miksi näillä ryhmillä on väliä? Aiemmin yksilöiden huutelu on jäänyt pienen porukan tietoon, mutta some-aikakaudella yrityksen pienestäkin virheestä voi syntyä someraivo tai muuten kiusallista julkisuutta. Huonosti hoidettuna yhdenkin huutelijan someraivosta saattaa kehkeytyä kriisi, joka vahingoittaa yrityksen mainetta ja luottamuspääomaa. Faith-holderien ja hateholderien aikakaudella perusteellisesti valmistellut kriisiviestintäsuunnitelmat ovat entistäkin arvokkaampia.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Treenaa some-kriisiä jo nyt, älä vasta tositilanteessa!  –  "Hyväksy lähtötilanne: Asiakas on kuningas ja some hänen valtakuntansa." 

One Directionin hajoaminen ja 'fandom' – mitä voimme oppia?"Fanit ovat muuttuneet pelkistä kuluttajista aktiivisiksi sisällöntuottajiksi."

Ajatusjohtajuutta ei voi luoda ilman asiantuntijoita"Yritys voi tavoitella asiantuntijamielikuvaa, mutta ajatukset tulevat ihmisiltä." 

 

Kuva: Marco Bellucci (Creative Commons)


Tätä et uutisia seurattuasi uskoisi

Pete Saarnivaara

Mediaa ja someraivoa seuraamalla saattaisi hyvinkin kuvitella, että yritykset maksavat entistä vähemmän veroja ja omistajat nauttivat entistä muhkeammista osingoista.

Ei ilmeisesti pidä paikkaansa, sanoo Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yrittäjätulo – siis yritysten voittoja ennen veroja ja osinkojen maksua kuvaava luku – kasvoi viime vuonna 4 prosenttia. Osinkoihin käytetty summa sen sijaan pieneni 8 prosenttia. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kotitalouksien reaalitulot ja sosiaalietuudet kasvoivat – edelliset prosentin ja jälkimmäiset 3,2 prosenttia – samaan aikaan kun omaisuus- ja yrittäjätulot niukasti (-0,1 %) supistuivat.

Raaka yksinkertaistus: Yritysten voitot kasvoivat viime vuonna jokseenkin saman verran kuin sosiaalietuudet. Voitosta entistä pienempi osa jaettiin omistajille ja entistä suurempi osa käytettiin veroihin ja työntekijöiden palkkoihin.

Kuinkahan monta paheksuntaan yllyttävää otsikkoa tai tunteikasta twiittiä tulemme näistä luvuista näkemään?


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

3 surkeinta vinkkiä esiintymisjännitykseen –  "Esiintymistaitojen valmentajana törmään jatkuvasti muutamaan vinkkiin, joiden en usko toimivan juuri kenellekään."

Kirjallisen viestinnän Kauhukammio, osa 1: Möröt päivänvaloon –  "Paras keino tappaa mörkö on raahata se kammiostaan päivänvaloon, arkiseen ympäristöön, jossa se ei kuulu joukkoon. Kokeillaanpa!"

Hyvä meppi on lobbari – "Ajaessaan omaa kantaansa meppi toimii samalla lobbarina. Hän käyttää lobbauksen keinoja yrittäessään löytää tapoja, joilla sovitetaan yhteen 28 jäsenmaan ja eri puolueita edustavien kollegojen huolenaiheet."

 

Kuva: Alan Cleaver (Creative Commons)


Twitter-vinkki: Huomioi aikajanauudistus

Petteri Puustinen

Twitter toteutti paljon kohkatun aikajanauudistuksensa. Pikaviestipalvelu alkoi nostaa "sinua kiinnostavia twiittejä" aikajanan yläpäähän sen sijaan, että se näyttäisi uusimmat twiitit aikajärjestyksessä. Idea on siis samankaltainen kuin Facebookissa: kun kirjaudut sisään palveluun, et näe kaikkia julkaistuja sisältöjä kronologisessa järjestyksessä, vaan palvelu on "älykkäästi valinnut" näkyville sellaisia sisältöjä, jotka ovat saaneet eniten tykkäyksiä / jakoja / ym. huomiota osakseen.

Täällä selitetään koko juttu tekniseltä kannalta vielä perusteellisemmin.

Huomionarvoista tässä on kuitenkin se, että ensin Twitter lupasi, että aikajanan uusi järjestys ei kytkeydy päälle automaattisesti, vaan käyttäjä voi erikseen käydä napsauttamassa sen päälle Asetukset-valikosta. Käytäntö on kuitenkin juuri päinvastainen: esimerkiksi itse sain tänään mobiili-Twitterissäni ilmoituksen, että "Olemme ottaneet uuden aikajanan käyttöön – voit halutessasi laittaa sen pois päältä asetuksista."

Jos siis haluat jatkaa Twitterissä vanhaan malliin, käy Asetukset-sivulla (työpöytäselaimessa) tai Asetukset > Aikajana -valikossa (mobiilisovelluksessa) napsauttamassa pois valintaruutu "Näytä minulle parhaat twiitit ensimmäisenä". (Englanninkielisessä mobiilisovelluksessa Settings > Timeline > "Show me the best Tweets first")

Viestintätoimisto Kaiku Helsinki: Twitterin aikajanauudistus

Tietysti uusi aikajanatyyli saattaa miellyttää joitain käyttäjiä. Sen hyvä puoli on siinä, että käyttäjän tulee todennäköisemmin nähtyä "suositut" twiitit vaikka hän olisi ollut poissa Twitteristä hetken aikaa. Huono puoli on etenkin siinä, että uusi käytäntö murtaa Twitterin alkuperäisen filosofian reaaliaikaisesta, aikajärjestyksessä etenevästä tavasta keskustella ja seurata maailman tapahtumia. Olisi mielenkiintoista kuulla sinun mielipiteesi – kerro näkemyksesi meille vaikka Twitterissä tai kommentoi tähän alle!

(Lisääkin uudistuksia on näköpiirissä: pitkään liikkuneen huhun mukaan Twitter saattaa piakkoin luopua 140 merkin rajasta ja laajentaa viestien pituuden huuuuurjan pitkään 10 000 merkkiin.)


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

2016 kuumat perunat: Ote irti omista kanavista"Jos asiakaskunta on jo valmiiksi tottunut liikkumaan muualla, miksi käyttää aikaa ja energiaa heidän houkuttelemisekseen pois heille tutuista ja helpoista kanavista?"

Twitter-uudistus potuttaa gangsta-räppäriä –  "Kaikkia vaihdos tähdestä sydämeen ei kuitenkaan miellytä."

Aito teini paljastaa: some toimii näin"Suomalainen teini postaa ig:hen kuvia omasta naamastaan, ruuastaan, näkemistään kauniista maisemista ja kavereistaan."


Kuva: Michael Galpert (Creative Commons)


2016 kuumat perunat – Osa 8: Virtuaalitodellisuus on totta

Petteri Puustinen

Mikä puhuttaa viestinnän ja markkinoinnin maailmassa vuonna 2016? Kaiun kansainvälinen kumppani Hotwire PR päätti käyttää 22 eri maassa viestivien yli 400 viestintä-, markkinointi-, myynti-, teknologia- ja yhteiskuntaosaajan joukkovoimaa selvittääkseen vuoden kuumat perunat. Hotwire 2016 Communications Trends -katsaus esittelee 12 ilmiötä ja kehityskulkua, jotka jokaisen viestijän olisi fiksua päästää takaraivoonsa kolkuttelemaan tänä vuonna.

Esittelemme trendit tiivistelminä yksi kerrallaan, mutta jos haluat harpata jonon kärkeen ja ladata koko Hotwire 2016 Communications Trends -raportin jo nyt, klikkaa rohkeasti tästä!

8. Virtuaalitodellisuus on totta

Virtuaalitodellisuuden suuresta läpimurrosta on puhuttu jo vuosia, mutta nyt ilmiö alkaa lopulta olla siirtymässä puheesta tekoihin. Teknologiajättiläisistä muiden muassa Facebook, Google ja Samsung ovat kaikki kehittäneet omat ”virtuaalikypäränsä” ja tietyt edelläkävijäalat ovat jo ottaneet virtuaalitodellisuuden käyttöön markkinointikanavana.

Esimerkiksi matkailualan kärkinimiin kuuluva Thomas Cook tarjoaa kivijalkamatkatoimistoissaan mahdollisuutta tutustua uusiin kohteisiin virtuaalielämyksen kautta. Hinnakkaan Karibian-matkan ostopäätös helpottuu, kun asiakas pääsee jo ennakkoon näkemään turkoosit aallot omin silmin ja kuulemaan baarimikon lirkuttelut omin korvin. Myös kiinteistönvälitysbisneksessä virtuaalitodellisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin suhtaudutaan suurin odotuksin.

Eräs yllättävä virtuaalitodellisuuden pioneeri markkinointikäytössä on kolmas sektori. Britannian Amnesty International toteutti viime vuonna virtuaalitodellisuuskampanjan, jossa kaduntallaajat pääsivät kokeilemaan, miltä pakolaisen elämä Syyriassa tuntuu ja näyttää. Aidosti koskettavan kokemuksen seurauksena lahjoitusten määrä kasvoi huimasti.

Virtuaalitodellisuuden kekseliäs hyödyntäminen tulee vuonna 2016 tuomaan uusia mahdollisuuksia viestintään ja markkinointiin. Viestintäammattilaisten kannattaa tutustua teknologiaan jo nyt, jotta sille löydetään luovia ja luontevia käyttötapoja mahdollisimman pian.

Lue lisää virtuaalitodellisuudesta ja muista vuoden 2016 kuumista perunoista: lataa Hotwire 2016 Communications Trends -raportti tästä!

Muut kuumaperunatiivisteet Hotwire 2016 Communications Trends -raportista:

1: Ote irti omista kanavista
2: Suppilo kiepsahtaa
3: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?
4: Ikä on vain numero, intohimo on ykkönen
5: Mindfulness-viestintää
6: Paikallinen, paikallisempi, hyperlokaali
7: Hyötyviestintää ja palveluasennetta
9: Arvoviestintää
10: PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta
11: Video, video, video
12: Data ja luottamus


2016 kuumat perunat – Osa 6: Paikallinen, paikallisempi, hyperlokaali

Petteri Puustinen

Mikä puhuttaa viestinnän ja markkinoinnin maailmassa vuonna 2016? Kaiun kansainvälinen kumppani Hotwire PR päätti käyttää 22 eri maassa viestivien yli 400 viestintä-, markkinointi-, myynti-, teknologia- ja yhteiskuntaosaajan joukkovoimaa selvittääkseen vuoden kuumat perunat. Hotwire 2016 Communications Trends -katsaus esittelee 12 ilmiötä ja kehityskulkua, jotka jokaisen viestijän olisi fiksua päästää takaraivoonsa kolkuttelemaan tänä vuonna.

Esittelemme trendit tiivistelminä yksi kerrallaan, mutta jos haluat harpata jonon kärkeen ja ladata koko Hotwire 2016 Communications Trends -raportin jo nyt, klikkaa rohkeasti tästä!

6. Paikallinen, paikallisempi, hyperlokaali

Vaikka Suomessa on vain 5,5 miljoonaa asukasta, tämä on suuri maa. Savonlinnalaisten arki on erilaista kuin sallalaisten tai sipoolaisten. Vuonna 2016 fiksu viestijä ottaa paikallisuuden huomioon ja kohdistaa viestinsä kullekin alueelle sopivasti.

Sosiaalisessa mediassa kaikenlaiset ”Jos tunnistat nämä 22 asiaa, olet kotoisin paikasta X” -sisällöt keräävät valtavasti jakoja ja yhteiskunnallisen viestinnän puolella esimerkiksi puolueet kohdistavat Facebook-mainontaansa vaalien alla äänestäjäprofiilien lisäksi myös tarkasti paikallisuuteen perustuen. Pelkkä ”eläkeläinen” tai ”espoolainen” ei riitä kohdistukseksi, vaan tehokas viestintä vaatii oikeaa sisältöjä juuri ”espoolaiselle eläkeläiselle”.

Hyperlokaali sisältö vaatii viestijöiltä entistä tarkempaa ymmärrystä kohdeyleisöstään sekä entistä laajemman sisältövalikoiman tuottamista ja tarjoamista. Markkinointidatan ymmärtäminen ja hyödyntäminen nousee tässäkin kriittiseksi tekijäksi: mitä paremmin tunnet yleisösi, sitä tehokkaammin kykenet viestimään heille.

Lue lisää hyperpaikallisuudesta ja muista vuoden 2016 kuumista perunoista: lataa Hotwire 2016 Communications Trends -raportti tästä!

Muut kuumaperunatiivisteet Hotwire 2016 Communications Trends -raportista:

1: Ote irti omista kanavista
2: Suppilo kiepsahtaa
3: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?
4: Ikä on vain numero, intohimo on ykkönen
5: Mindfulness-viestintää
7: Hyötyviestintää ja palveluasennetta
8: Virtuaalitodellisuus on totta
9: Arvoviestintää
10: PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta
11: Video, video, video
12: Data ja luottamus