Brändi ei synny ilman viestintää

Jouko Marttila

Maailman suurimmat brändit kuten Google, Uber tai Tesla eivät käytä lainkaan perinteistä mediamainontaa. Silti ne tarvitsevat viestintää.

Sosiaalinen media, sisältömarkkinointi ja markkinointiautomaatio kaatavat mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän raja-aitoja. New Yorkin yliopiston markkinoinnin professori Scott Galloway julisti Nordic Business Forumissa Helsingissä, että vain pöhköt yritykset maksavat perinteisestä mainonnasta.

Tekniikka mahdollistaa laadun ja kustannustehokuuden parantamisen, mikä kasvattaa teknologiaa viisaasti hyödyntävien brändien etumatkaa niihin, jotka eivät osaa tarttua uusiin ideoihin.

Amerikkalaisen viiniyrittäjän ja somegurun Gary Vaynerchuckin mielestä brändi tarvitsee huomiota, ja sosiaalinen media on siihen paras paikka. Hän on tehnyt itsestään ja yrityksestään brändin ilman mainontaa.

Perinteisen mainonnan korvaaminen sosiaalisella medialla on mahdollista, mutta ei välttämättä aloittavan yrityksen ensimmäinen askel menestykseen. Brändin rakentaminen vaatii joka tapauksessa viestinnän kokonaisvaltaista ymmärtämistä.

Sitouta henkilöstösi

Viestintä alkaa ennen yrityksen perustamista. Henkilökohtaiset vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, millaisen tiimin yrittäjä saa ympärilleen koottua. Yksinyrittäjä saa puurtaa kellonympäri loputtomiin, jos hän ei ymmärrä viestinnän arvoa.

Viestinnän ja brändin rakentamisen ensimmäinen vaihe on oman henkilöstön sitouttaminen. Henkilöstön pitää tietää, mihin yritystä ollaan viemässä, missä se aikoo olla kilpailijoitaan parempi ja miten se erottuu muista. Työntekijöiden on uskottava, että strategian toteuttaminen tuottaa heille jotain hyvää.

Ilman strategista syvänäköä ja oman henkilöstön tukea yrityksen johtaminen ei ole johtamista, vaan ajelehtimista. Strateginen johtaminen vaatii kuuntelua ja vuorovaikutusta – viestintää. Yrityskulttuuri on osa brändiä ja se syntyy jo siinä vaiheessa, kun firmassa on alle 20 työntekijää. Organisaatiota on helppo muuttaa, kulttuurin muuttaminen vaati paljon enemmän.

Luo vahva brändi

Brändi rakentuu pala palalta kuin valtamerilaiva. Strategia toimii kompassina, jota kaikkien on osattava lukea oikein. Tutkimusten mukaan vain noin 15 prosenttia yritysten henkilökunnasta ymmärtää työnantajansa strategiaa. Ilman ymmärrystä on mahdotonta luoda vahvaa brändiä.

Markkinoilla brändi on asiakaskokemusten summa. Vahva brändi sitouttaa sekä henkilöstöä että asiakkaita paremmin kuin heikot brändit. Heikot brändit häviävät markkinaosuuksia helpommin kuin vahvat. Vain yksi prosentti markkinaosuutta menettäneistä yrityksistä onnistuu valtaamaan paikkansa takaisin.

Ole läsnä sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media on muuttanut sekä markkinadynamiikkaa että yritysten johtamista. Yrityksen on oltava jatkuvasti läsnä ja vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa. Suomalaiset yritysjohtajat ovat valitettavan näkymättömiä sosiaalisen median areenoilla, vaikka tarjolla on suora yhteys sekä kotimaiseen että kansainväliseen vuorovaikutukseen.

Yrityksen on kuunneltava henkilöstöään ja asiakkaitaan ylintä johtoa myöten, ja näytettävä se aidosti. Se tarkoittaa jatkuvaa keskustelua. Se tarkoittaa vaikuttavaa viestintää.

Brändin rakentamista voi opetella. Hyväksi viestijäksi ei kukaan synny. Se vaatii harjoittelua ja sitä varten on olemassa valmentajia. Moniko urheilija on noussut maailmanmestariksi ilman valmennusta? Moniko brändi on syntynyt ilman viestintää?


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Älä mokaa mediassa – "Viestintä on vaikea laji, ja kriisiviestintä erityisen vaikea. Johtajat kompuroivat tavan takaa mediassa tekemässä hallaa itselleen ja organisaatiolleen.

Some-osaaminen on johtajan perustaito – "Sosiaalisen median lukutaidosta on tullut kilpailutekijä, joka erottaa hyvät johtajat huonoista.


Twitter poliittisen viestinnän keskiössä

Jonna Jusslin

Yhdysvaltain presidentinvaalit lähestyvät loppuhuipennustaan, ja maailma odottaa tuloksia henkeä pidätellen. Yksi asia voidaan leimata varmaksi jo ennen aamuyötä: kuolevaksi tuomittu Twitter on muokannut poliittisen viestinnän suuntaa vuosiksi eteenpäin.

Twitterin yksinkertainen ja henkilökohtainen, 140 merkkiin rajoittuva viestintämuoto toimii oivallisena alustana mahdollisimman uskaliaille viesteille. Molemmat ehdokkaat ovatkin hyödyntäneet Twitteriä kiivaasti kampanjointiinsa, mutta paremmin alustalla on onnistunut rämäpäinen (ja -suinen) Donald Trump.

Trumpin julkeat twiitit ovat dominoineet uutissyksyä kiivaasti. Mitä käsittämättömämpi twiitti, sitä enemmän uutisotsikoita. Muistatko esimerkiksi Trumpin näkemykset ilmastonmuutoksesta tai hyökkäyksen vuoden 1996 Miss Universumia kohtaan? Aiheet hallitsivat etenkin USA:n mediaa viikkoja. Twitterin sisällä päivitykset herättivät sekä suurta närästystä että suurta iloa, riippuen seuraajan puolueesta.

Hillary Clintonin linja on nojannut asiallisuuteen, jonka jotkut ovat leimanneet tylsyyden huipentumaksi. Trumpin mesotessa Clinton on keskittynyt ennen kaikkea vakuuttaviin vastauksiin, mutta ei ole onnistunut luomaan samanlaista keskustelua tai otsikoita kuin kilpakumppaninsa.

Yksinkertaisia viestejä

Alustan suosiota vaaleissa selittää etenkin se, että rajallinen merkkimäärä tarjoaa kokeneille puhujille mahdollisuuden tiivistää kärkevä viestinsä kompaktiin muotoon. ”Yksinkertaisia viestejä yksinkertaisille äänestäjille” voisikin olla ainakin Trumpin Twitter-slogan.

Kriitikot korostavat kuitenkin sitä, että rajoitettu merkkimäärä ei tarjoa seuraajille mahdollisuutta tutustua ehdokkaiden näkemyksiin kärkeviä kommentteja syvemmälle. Ote jää pintapuoliseksi, ja seurauksena saattaa olla keskustelun jääminen huutelutasolle. Vaarana on myös, että virheellinen tai valheisiin pohjautuva tieto pääsee leviämään alustalla nopeasti.

Sano se oikein

Ei se, mitä sanotaan, vaan se, miten sanotaan. Tämä on ollut Twitteriä leimaava piirre vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Ehdokkaiden esiintyminen alustalla on poikinut loputtoman virran uutisia, joitain skandaaleja ja liudan aika hauskoja meemejä.

On kiinnostavaa seurata, miten vaalit tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden poliitikkojen some-strategioihin (mikäli palvelu edes säilyy hengissä siihen asti). Etenkin Trump on esimerkillään osoittanut, että kärkevät kommentit yhdistettynä persoonallisuuteen tuottavat tulosta – tai ainakin julkisuutta.

CIO arvioi, että tulevaisuudessa poliitikot pyrkivät näyttäytymään sosiaalisessa mediassa ihmisinä, eivätkä ainoastaan koneiston osina. Kysymys kuuluu, mitä kaikkea inhimillisen puolen korostamisen nimissä on soveliasta sanoa.

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita – "Liian usein me törmäämme viestinnän ammattilaisina asiakkaiden varovaisuuteen. Näkökulmaa viilataan sopivaksi ja lopulta viestikin laimenee niin, ettei se kiinnosta juuri ketään."

Ajattelua herättävää viestintää – "Ajatusjohtajuus saavutetaan kohderyhmän ajattelua herättelemällä."

Kuva: Vince Alongi


YouTube-vinkkejä brändeille – Tubecon Industry Dayn opit

Anni Pakonen

Vierailin toissaviikolla Tubecon Industry Dayssä, jonne oli kutsuttu puhumaan digitaalisen sisällön ja videotuotannon asiantuntijoita aina Yhdysvalloista asti. Jokainen puhujista väläytteli toinen toistaan messevämpiä tilastoja verkkoon ladattavien videoiden määrästä ja niiden suosiosta.

Esimerkiksi YouTuben Pohjois-Euroopan vetäjän Pascal Van Laeren mukaan suomalaisten YouTuben katsomiseen käyttämä aika on viimeisen vuoden aikana kasvanut 50 prosentilla ja kanava tavoittaa jopa 2,3 miljoonaa meikäläistä viikossa. Onhan se vaikuttavaa.

Van Laeren puheenvuorosta löytyi konkreettisia ohjeita yrityksille, jotka tuottavat sisältöjä YouTubeen:

- Jos haluat erottua YouTube-videoiden massasta, varmista, että olet sijoittanut tuotettaviin sisältöihin riittävästi. Halvalla ei saa hyvää eikä vaikuttavaa.
Hyödynnä kampanjastasi saatava data, ota selvää mikä toimi ja mikä ei, ja opi siitä. Etenkin siitä, mikä toimi.
Kohdenna kampanjasi järkevästi.

Yleisössä istuneet brändien edustajat saivat konkreettisimpia ohjeita Van Laeren lisäksi Awesomeness TV:n Max Polisarilta, joka antoi vinkkejä yhteistyöhön tubettajien kanssa. Hän esitteli kampanjan suunnittelulle olennaisen nelikentän, johon kuuluivat:

Temperament
Mieti, paljonko kontrollia sinulla on kampanjasta oltava – pystytkö antamaan sisällön tuottajalle vapaat kädet?

Goal
Haluatko luoda pikaisesti eetterissä pyrähtävän hitin vai ikivihreää sisältöä?

Partner
Kumppani voi olla sisällön tuottaja itse tai häntä manageroiva verkosto – molemmissa on puolensa.

Timing
Uusi mediamuoto vaatii monelta totuttelua. Varaa tarpeeksi aikaa kampanjan suunnitteluun, valmisteluun ja muokkauksiin.

Poimin muutamilta puhujilta yhden mieleeni jääneen johtoajatuksen kultakin:

Gary Carter, Ex-CEO, Endemol Shine:

Yritysten ja brändien on sisällöissään otettava kantaa, oltava jotain mieltä. Sellaiset sisällöt kiinnostavat ja niitä jaetaan myös muille.

Max Polisar, Chief Revenue Officer, Awesomeness TV:

Muista, että videoiden yleisö on aktiivista porukkaa: he tykkäävät, kommentoivat, jakavat, dubbaavat ja muokkaavat. Heillä on valtaa.

Älä siis oleta, että julkaisemasi sisältö on staattinen kokonaisuus, joka uppoaa katsojiin sellaisenaan.

Pascal Van Laere, Head of YouTube, Northern Europe:

YouTube on yksi netin merkittävimmistä hakukoneista, ja siksi palvelun sisällöt elävät pitkään. YouTube ei ole vain sisältöjen julkaisualusta, jonne videot ennen pitkää hukkuvat.

Jokunen vierailija saattoi poistua tapahtumasta hieman huolissaan siitä, että on jo auttamatta myöhässä, eikä ehkä vieläkään ymmärrä, kuinka koukuttavia videosisältöjä luodaan. Ehkä tapahtuman antoisin oppi olikin se, että kontrollista kannattaa välillä luopua ja antaa sisällön luonnissa ohjakset osaaville tubettajille. Sitä he itsekin toivovat.

Päällimmäisenä uskon useimpia kuitenkin jääneen askarruttamaan pohdinta siitä, mitä voisi tarjota tuhottavaksi Hydraulic Press Channelille.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

"Shit doesn't just happen - Lyhyt oppimäärä asiakastyöstä –  "Voimme itse aktiivisesti koko ajan vaikuttaa tekemäämme työhön ja luomiimme asiakassuhteisiin."

"On-the-go" -viestintää Periscopessa, Snapchatissa ja Instagramissa – "Enemmän hetkiä jaettuna juuri tässä ja nyt, vähemmän etukäteen tuotettua myöhemmin julkaistavaa sisältöä."

Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki – "Kaiku Helsinki heittäytyi mukaan PING Helsinki -sisältömarkkinointifestivaaleille toukokuussa 2016."

Kuva: Alvin Bueno (Creative Commons)


"On-the-go" -viestintää Periscopessa, Snapchatissa ja Instagramissa

Laura Vuorio-Kuokka

Forbes ennusti monen muun tahon tavoin, että sosiaalisen median vuoden 2016 suurin trendi ovat palvelut, jotka mahdollistavat hetkien jakamisen. ”In-The-Moment” sisällön lisäksi, tai enemmänkin sen rinnalla merkittävää on ”On-The-Go” - ajattelu. Enemmän hetkiä jaettuna juuri tässä ja nyt, vähemmän etukäteen tuotettua myöhemmin julkaistavaa sisältöä.

Ihmiset haluavat yhä suuremman vapauden itse valita mitä ja milloin he katsovat, lukevat tai kuuntelevat. Eriliaiset musiikin, elokuvien ja muun viihteen suoratoistopalvelut ovat tuoneet vapautta näiden kuluttamiseen. Esimerkiksi Spotifysta kuuntelemme musiikkia fiiliksen mukaan ja Netflixistä katsotaan suosikkisarjoja tai elokuvia ajasta ja paikasta riippumatta. Tätä samaa joustavuutta odotetaan myös organisaatioilta niin läsnäolossa sosiaalisessa mediassa,kuin sähköisessä asiakaspalvelussa ja asioinnissa.

Miten sitten ollaan tällainen joustava ja hetkessä läsnäoleva organisaatio? Tyylejä, tapoja ja keinoja on yhtä monia kuin on organisaatioitakin. Se mikä sopii yhdelle ei varmasti sovi kaikille, ehkä ei edes toiselle saman toimialan sisällä. Siksi en yleensä laadi näitä ” Viisi tapaa tehdä timanttista sisältöä” ja ”Näillä kuudella tempulla organisaatiosi menestyy somessa”- tyylisiä listauksia. Sen sijaan listaan tähän muutamia somekanavia, joissa mielestäni mobiilivideon avulla voidaan rakentaa ”In-The-moment” sekä ”On-The-Go” viestintää ketterästi.

Suoratoistopalvelut ja mobiilivideot läsnäolon rakentajina

Videoiden tuottaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa, kun käytännössä jokaisella on livelähetykseen tarvittava kalusto taskussaan. Sisältöjä ylipursuavassa pilvessä on entistä oleellisempaa ymmärtää eri kanavien ominaispiirteet sekä se, kuinka niissä voi tavoitteellisesti rakentaa läsnäoloa ja kertoa organisaation tarinaa.

Periscope

Twitterin omistama suoratoistopalvelu, jota Suomessakin jo vakiintuneesti käytetään. Organisaatioille helppo sekä kustannnustehokas tapa lähettää livestriimiä. Periscope avaa laajalle yleisölle ovet paikkoihin ja tilanteisiin, jotka muuten jäisivät jakamatta. Tiedotustilaisuus, viikkokatsaus, lanseeraus, kampanja, rekrytointi, haastattelu, tapahtuma, asiakaspalvelu, making of ja se kuuluisa behind the scenes - vain muutamia käyttömahdollisuuksia mainitakseni.

FacebookLive

Facebookin vastine Periscopelle ja varsin potentiaalinen livelähetyksien tekemiseen organisaatioille erityisesti jo olemassaolevien yleisöjen ansiosta. Facebook panostaa Live-ominaisuuden kehitystyöhön paljon ja myös algoritmi on suosiollinen livevideoille.

Kisaan odotellaan näillä näppäimillä Googlen vastinetta nimeltään YouTube Connect. Odoteltiin jo toukokuussa, mutta nyt odotellaan vähän lisää. Itse odotan todella innokkaasti, sillä vaikka Google on kisassa vähän myöhässä, on sillä myös mahdollisuus tuoda valmiiksi erittäin hyvä tuote markkinoille. Erittäin hyvä ei taida edes riittää, parempi olisi olla aivan briljantti appi, jotta jo muihin palveluihin tottuneet käyttäjät saadaan vaihtamaan Connectiin.

Snapchat ja Instagram

Snapchat ei ole suoratoistopalvelu, vaan enemmänkin pikaviestipalvelun ja mikrovlogin yhdistelmä. Organisaatioille mahdolllusuuksia käyttöön on yhtä laajalti kuin tuossa Periscopen kohdalla listasin ja enemmäkin, mutta enimmäkseen näkee vielä kokeilevaa lähinnä tunnettuuden lisäämiseen ja brändinrakentamiseen keskittyvää sisältöä. Halutessaan Snapchatista voi saada erittäin vuorovaikutuksellisen kanavan, jollloin esimerkiksi palautteen kerääminen uudesta tuotteesta tai palvelusta voi olla toimiva idea. Snapchat on monipuolinen viestintäpaketti, jossa voisi hyvin toteuttaa esimerkiksi läsnäolevaa asiakaspalvelua.

Snapchatiin voi lähteä monella eri kulmalla, riippuen viestinnän tavoitteista. Oman sisällöntuotannon vaihtoehto voi olla yhteistyö snäppijulkkiksen kanssa tai vaikkapa oman geofiltterin lanseeraus. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Snapchat on parasta, mitä somerintamalla on pitkään aikaan tapahtunut. Sen vahvuuksia on muilla keinoin vaikeasti tavoitettava nuori käyttäjäkunta, joka on tutkimusten mukaan myös hyvin sitoutunutta. Snapchatin arvosta kertoo mielestäni aika paljon se, että perinteikäs Wimbledonin tennisturnaus solmi äskettäin sopimuksen Snapchatin kanssa. Aiemmin viime vuonna seurapiirejä kohautti Burberryn päätös lanseerata mallisto Snapchatissa ennen muita catwalkeja. Kokeilu oli menestys ja perinteitä vaaliva luksusbrändi on edelleen jatkanut yhteistyötä Snapchatin kanssa.

Kuvapalveluna tunnettu Instagram toimii myös lyhyiden videoiden jakopaikkana. Itseasiassa Instagramin keväisen uudistuksen myötä palveluun on nykyisin mahdollista ladata jopa minuutin mittaisia videoita aiemman 15 sekunnin (30 sekunnin mainostyökalulla) sijaan. Pituus ei välttämättä ole se mihin kannattaa panostaa vaan katseet vangitsevaan alkuun. Liikkuva kuva jo sinänsä kiinnittää kyllä huomion, mutta ensimmäiset pari sekuntia ovat supertärkeitä sitoutumisen kannalta. Lyhyet ja oivaltavat videot toimivat mielestäni hyvin Instagramin sisältövirrassa.

Kuva kertoo todella enemmän kuin tuhat sanaa ja hyvin rytmitetty video kertoo vielä rutkasti enemmän. Mobiilivideo ja erilaiset suoratoistopalvelut mahdollistavat läsnäolon tässä ja nyt, hetkessä.

Laura Vuorio-Kuokka aloittaa Kaiun riveissä erityisesti sosiaaliseen mediaan, suoratoistopalveluihin ja organisaatioviestintään erikoistuvana valmentajana. Lauran löydät somesta nimimerkillä @lauravuok ja tässä voit tutustua häneen videon välityksellä:


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Viestinnän kuumat perunat 2016: Mindfulness-viestintää –  "Spontaanius vaatii toki suunnittelua. Brändin äänensävyn ja sille sopivien aiheiden huolellisesta määrittelemisestä tulee entistäkin tärkeämpää. Kun suuntaviivat ja toimintamallit ovat järkevästi selvillä, viestintätiimien on paljon helpompaa luoda kussakin hetkessä toimivia ja tehoavia yksittäisiä viestejä."

Aito teini paljastaa: Some toimii näin"Snapchat on siitä kiva, että siihen ei tarvitse panostaa yhtä paljon kuin Instagramiin ja yleensä siellä voi nähdä idolinsa arkisissakin puuhissa."

Videochat on verkkoasioinnin humaani palvelukanava"Mutta millaista palvelua asiakkaat toivovat, kun eivät halua tai osaa palvella itseään? Videochatit palauttavat verkkoasiointiin henkilökohtaisen vuorovaikutuksen. Asiakkaalle tunteen siitä, että hän on tärkeä ja hänen tarpeistaan ja ongelmistaan ollaan kiinnostuneita." 

 

Kuva: Hans-Peter (Creative Commons)


Aivoystävällisempää tapahtumatviittausta

Salla Syrman

”Jokunen vuosi sitten puhelimen räplääminen toisen esityksen aikana olisi ollut epäkohteliasta”, toteaa kollegani Meltwaterin ja Digitalistin järjestämän aamutapahtuman jälkeen.

Toisin on nyt. Menet tapahtumaan kuin tapahtumaan, parin minuutin sisällä puhelin on kädessäsi ja hashtagit teroittuneet verkkokalvoillesi. Nanosekuntia myöhemmin pöhinä on täydessä käynnissä.

Esityksiä seuratessa on helppo ennustaa, mitkä kommentit nousevat siteeratuiksi. Taitavat esiintyjät osaavat ohjailla viestivirtaa etukäteen ja sijoittaa esityksiinsä houkuttelevia älähdyksiä ja kuvia, jotka kuin kirkuvat jaetuiksi tulemista. Kontekstistaan irrotettuina sinänsä hyvätkin lauseet muuttuvat helposti ulkopuolisen silmissä laimeiksi latteuksiksi.

”Tviittaan, olen siis olemassa”, naurahtaa kollega.

Keskitytkö mihinkään, kun keskityt kaikkeen?

Kieltämättä tapahtumissa usein tuntuu, että jakamisesta on tulossa itsetarkoitus. Sinänsä on kiva seurata esitysten kulkua etänä, ja kyllä kommenttivirran joukosta löytyy ajatuksia herättäviä helmiäkin. Vedän vähän kotiinpäin, mutta esimerkiksi markkinointipäällikkömme Petterin taannoista raportointia sisältömarkkinointifestivaali PING Helsingistä oli mielenkiintoista lukea. Jos viestit ovat höttöä, äänestän silmilläni ja keksin kyllä nopeasti tähdellisempää tekemistä.

Vaan miten käy vuorovaikutukselle paikan päällä? Kuinka hyvin ihmiset keskittyvät esityksiin ja oppivat uutta, jos mieli on puoliksi muualla?

Kysytään aivotutkija Mona Moisalalta ja esityssuunnittelija Timo Sorrilta, joilta on kuin tilauksesta juuri tupsahtanut meilikutsu aivoystävällisten esitysten webinaariin.

"Ihmiset ovat auttamattoman huonoja keskittymään kahteen asiaan samanaikaisesti silloin, kun ne molemmat vaativat aktiivista ajattelua. Mielemme ei voi jakautua kahtia, vaan tarkkaavaisuutemme valokeila ikään kuin hyppii tehtävästä toiseen nopeaan tahtiin. Tällöin erityisesti aivojen etuotsalohkot kuormittuvat ja suorituksemme heikkenee ”, kertoo Mona Moisala.

”Jos kirjoitamme kuumeisesti tviittiä ja yritämme samanaikaisesti seurata puhujan esitystä, kuormittuvat silloin myös erityisesti aivojen kieltä käsittelevät osat. Lopputulos on hyvin todennäköisesti se, että esityksesta jää paljon vähemmän mieleen, ja olo on vaikkapa pitkän seminaaripäivän päätteeksi levoton tai väsynyt. Muistamisen ja jaksamisen kannalta yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan on ehdottoman suositeltavaa", Moisala jatkaa.

Esiintyjät pystyvät hyvällä valmistautumisella helpottamaan ja nopeuttamaan sanomansa jaettavuutta. Timo Sorri kertoo itsekin antaneensa neuvoja tviittiystävällisen esityksen luomiseen. Silti tärkein asia on ajattelun muutos, jonka esitys saa aikaan.

"Jokaisen hyvän esityksen tavoitteena tulisi olla muuttaa jotain vastaanottajansa ajattelussa.  Jos vastaanottaja toimii vain mekaanisena Twitter-megafonina, hän menettää hienon mahdollisuuden uuden ajatuksen ja muutoksen syntymiselle. Taidanpa itsekin ensi kerralla sulkea puhelimen seminaarin ajaksi", Timo Sorri sanoo.

Haaste - esiintyjälle ja osallistujalle

Mitä jos seuraavassa suositussa massatapahtumassa yksi esiintyjä viidestä kehottaisi yleisöä laittamaan puhelimen kiinni ja keskittymään vain ja ainoastaan kuuntelemiseen sekä ajattelemiseen? Miksei myös pieneen välikeskusteluun vieruskaverin kanssa. Esityksen jälkeen kaikki mahdolliset sometunnukset pamahtaisivat ruudulle ja olisi aika jakaa omin sanoin se, mitä jäi päällimmäisenä mieleen.

Mitä tapahtuisi? Tviittejä tulisi vähemmän, se on selvä. Uskon kuitenkin, että esittäjä näkisi paremmin, miten oman esityksen ydinviestit oikeasti purivat yleisöön. Tunnelma tapahtumassa olisi ehkä keskittyneempi, oivallukset syvempiä. Ulkopuolelta tapahtumaa seuraavat pääsisivät lukemaan ajatusvirtaa, jossa viestit eivät olisi toistensa toisintoja. Ehkä. Ainakin vaihtelu virkistäisi.

Osallistujana voit treenata keskittymistä missä tapahtumassa vain. Valitse vaikkapa vain yksi, omasta näkökulmasta mielenkiintoisin puheenvuoro, jonka aikana puhelin jää taskuun. Tee muistiinpanoja, jos haluat, mutta älä anna esiintyjän sanojen kopioimisen viedä tilaa omalta ajattelultasi. Esityksen jälkeen kysy itseltäsi, mitä arvokasta sait – äläkä välitä siitä, jos itsellesi tärkeä oivallus sanoiksi puettuina kuulostaa naurettavan naiivilta. Jaa valitsemassasi kanavassa, jos koet jakamisen hyödylliseksi.

Kuka ottaa haasteen vastaan ja kertoo, miten kävi?

·       Havainin ilmainen webinaari, Inspiroi yleisöäsi aivoystävällisillä esityksillä, vieraana Mona Moisala, 16.6. klo 13.00-13.30

Kirjoittaja haaveilee kaiken pöhinän vastapainoksi retroesitelmäkerhosta, jossa esityksiä maailmankaikkeuden kummallisuuksista pidettäisiin korkeintaan piirtoheittimen ja opetustaulujen kera. Lisäpisteitä saisi, jos esityksen lähdeaineistona käyttäisi paperisia ensyklopedioita tai henkilöhaastatteluja.



Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Viestintä pitää vaihtaa organisaatiolähtöisestä kiinnostavaksi ja ajatuksia herättäväksi. Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki – "Kaiku Helsinki heittäytyi mukaan PING Helsinki -sisältömarkkinointifestivaaleille toukokuussa 2016."

2016 kuumat perunat - Osa 5: Mindfulness-viestintää – "Mindfulness oli valtava trendi vuonna 2015, mutta vuonna 2016 vastaavanlainen "hetkessä eläminen" näkyy myös viestinnässä."

Kuva: cosmo_71 (Creative Commons)


Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki

Petteri Puustinen


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Onko kaupallisuus vain katsojan silmässä?  –  "Natiivimainonta ja sisältömarkkinointi ovat hyvästä, kunhan yleisölle tarjotaan riittävä mahdollisuus erottaa maksettu ja toimituksellinen sisältö toisistaan."

Aito teini paljastaa: Some toimii näin"Instagram on hyvä tapa mainostaa nuorille jotain, koska mitä tahansa suositut julkkikset pyytävät ostamaan suurin osa teineistä ostaa."

Viestinnän kuumat perunat 2016: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?"Viestien täytyy ansaita tilansa myös bloggareiden, vloggareiden, instagrammaajien ja muiden uusien medioiden portinvartijoiden parissa." 

 


Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita

Markku Vänskä

Donald Trump jyrää republikaanien esivaaleissa voitosta voittoon. Spekulointi ilmiön ympärillä on kiihtynyt koko kevään ja puolueen johdolla näyttää olevan keinot laivan kääntämiseen vähissä. Maailmalla pohditaan pelon sekaisin tuntein miltä Trumpin johtama Yhdysvallat näyttäisi.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleilla on aina ollut laajempaa vaikutusta myös muuhun yhteiskuntaan. Esimerkiksi viestinnän ammattilaiset eri puolilla maailmaa etsivät taitavasti rakennetuista kampanjoista vaikuttamisen uusia trendejä. Trumpin kampanja heijastelee tässäkin ajan henkeä. Hän on hyödyntänyt ansaittua mediaa paremmin kuin kukaan ehdokkaista vaalien historiassa.

Trump oli helmikuuhun mennessä käyttänyt maksettuun televisiomainontaan 10 miljoonaa dollaria: 8 kertaa vähemmän kuin Jeb Bush ja huomattavasti vähemmän kuin kukaan muista kärkiehdokkaista. Samaan aikaan Trump sai huomiota lähes 9 kertaa enemmän kuin Bush, Tutkimusyhtiö mediaQuantin mukaan mainostilaksi muutettuna noin 1,9 miljardin dollarin arvosta. Tähän on laskettu kaikki media, mukaan luettuna sosiaalisen median kanavat, painotettuna niiden tavoittamien ihmisten määrällä.

Trumpin mielipiteet ovat monen mielestä hyvinkin arveluttavia, kieli on alatyylistä ja alakoululaisen tasolla. Mutta nykyisessä nopean viestinnän maailmassa vahvasti kantaaottavilla mielipiteillä saa huomiota. Trumpin tyyliä, eikä varsinkaan mielipiteitä, tarvitse kopioida tai kannattaa, mutta näistä voi ottaa jotain opiksi. Liian usein me törmäämme viestinnän ammattilaisina asiakkaiden varovaisuuteen. Näkökulmaa viilataan sopivaksi ja lopulta viestikin laimenee niin, ettei se kiinnosta juuri ketään. Sitten ihmetelläänkin yhdessä miksi asialle ei saada toivottua näkyvyyttä.

Onneksi esimerkkejä rohkeista ja näkyvistä viesteistä löytyy myös kotisuomesta. Kesää kohti vauhdin toivoisi kiihtyvän, Trumpin viitoittamalla tiellä.

Törkeän tarttuvaa viestintää odotellen…


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Gallup-demokratiaa vai hyödyllistä tietoa? –  "Mielipidetutkimukset ja vaalien edellä tehtävät ennusteet ovat osa avointa yhteiskuntaa, mutta gallupdemokratiaa ei kukaan halua. Se on sitä, että politiikan ja talouden päättäjät juoksevat mielipidetutkimusten perässä kykenemättä itsenäiseen päätöksentekoon."

Politiikasta puuttuu johtajuus"Pääministeriltä vaaditaan yritysjohtajan ominaisuuksia, vaikka puoluetta tai valtiota ei voi johtaa kuin bisnestä."

2016 kuumat perunat: Arvoviestintää – "Jos yritys ja sen asiakaskunta jakavat keskenään samat arvot ja jos yritys osaa viestiä nämä arvot konkreettisesti ja uskottavasti, asiakassuhde kehittyy vahvaksi."

 

Kuva: Gage Skidmore (Creative Commons)


Kiinnostavuusmuotoilu

Petteri Puustinen

Tiesitkö, että YouTubeen ladataan joka minuutti 72 tunnin edestä uutta videomateriaalia? Facebookissa julkaistaan minuutissa 2,4 miljoonaa päivitystä, Twitterissä tweetataan 277 000 kertaa ja Instagramiin päivitetään 216 000 kuvaa. Joka minuutti. Joka päivä. Ensi vuonna vielä enemmän kuin tänä vuonna.

Tavallisen suomalaisen sanomalehden uutisdeskiin tupsahtaa joka päivä tuhansia lehdistötiedotteita. Bisneskäyttäjän inbox pullistuu 120 sähköpostiviestillä päivittäin. Lisätään päälle vielä se, että äiti soittaa joka päivä ja tekstaa kerran kahdessa tunnissa.

Sisältöjen tulva on siis aivan valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi?

Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.)

Kiinnostava omassa porukassa

Suurin osa maailman sisältövyörystähän on tylsää bulkkia. Esimerkiksi 99,999 % kaikista some-sisällöistä ei saa yhtään tykkäystä, kommenttia tai jakoa – eli ne eivät kiinnosta ketään, ainakaan tarpeeksi.

Kun puhun kiinnostavuudesta, en tarkoita, että jokaisen yritysvideon pitäisi olla Gangnam Stylen tasoinen viraali-ilmiö tai jokaisen B2B-blogin täytyisi yltää Da Vinci -koodin tasoiseksi jännäriksi. Tärkeintä on, että olisit kiinnostava omassa piirissäsi.

Pewdiepie on kiinnostava videontekijä pelaajille, Bob Lefsetz on kiinnostava bloggaaja levybisneksen ammattilaisille ja Mikko Hyppönen on kiinnostava tweettaaja tietoturvaporukalle. Heidän oma kohdeyleisönsä kuuntelee heitä tarkasti, kommentoi heidän julkaisujaan – ja jakaa niitä eteenpäin omassa piirissään. Heidän suosionsa perustuu siihen, että he pystyvät tarjoamaan todellista hyötyä omalle yleisölleen. Tämä ideologia on kopioitavissa myös yritysviestinnän maailmaan.

Hyödyllinen = kiinnostavaa

Hyöty onkin kiinnostavuudessa kaikki kaikessa. Kokosimme Kaiun osaajista Kiinnostavuusmuotoilun iskuryhmän pohtimaan kysymystä "Mikä on kiinnostavaa?" ja päädyimme pitkällisen opiskelun, kyselyn, iteroinnin, vatuloinnin ja kyseenalaistamisen jälkeen vastaukseen: Ihminen on kiinnostunut sellaisesta, mistä on hänelle jotain hyötyä.

Viestintä on asiakaspalvelua. John F. Kennedyn vanhaa viisautta mukaillen: ”Älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi.” Jos olet äänessä sen takia, että sinulla on jotain ”tärkeää kerrottavaa”, vastaanotto taitaa olla aika laimeaa. Jos sen sijaan olet äänessä sen vuoksi, että haluat tarjota yleisöllesi jotain apua ja hyötyä, on paljon todennäköisempää että joku haluaa kuunnella sinua.

Tämä toimii niin median suuntaan viestittäessä, asiakkaille suunnatussa uutiskirjeessä kuin somemaailmassakin – melkeinpä kaikessa viestinnässä. Siksi me teemme kiinnostavuusmuotoilua. Haluamme, että meidän asiakkaamme ovat kiinnostavimpia omassa kategoriassaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

So content. Very media. Such wow! – Eli "Dogen 3 oppituntia kiinnostavuusmuotoiluun" –  "Doge muuttaa jatkuvasti muotoaan, koska ihmiset ovat kiinnostuneita Dogesta ja haluavat kokea sen erilaisissa muodoissa ja kanavissa."

Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline"Markkinointipuolella on totuttu positioimaan, viestinnän puolella en muista siitä puhutun juuri koskaan."

Voitto lohkesi valmentavalla sisällöntuotannolla – Sijoitustalous-blogi palkittiin!"Sisällöntuotantomalliin ja kirjoittajien jatkuvaan valmennukseen panostettiin alusta saakka."

 

Kuva: Steven Depolo (Creative Commons)


Vihaa vai rakkautta viestinnän kautta? – Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit

Sari Sandrini

Tein äskettäin opinnäytetyötä Haaga-Heliaan ja tutustuin sen myötä erilaisiin sidosryhmäteorioihin. Oli yllättävää huomata, että vielä 2010-luvulla sidosryhmäviestintä esitetään joissain malleissa varsin yksisuuntaisena: Yritys viestii haluamansa sanoman sidosryhmän edustajille, jotka sitten reagoivat viestiin. Reaktioista nähdään, onnistuiko viestintä. Viesti kohdennetaan joko suoraan yksilöille tai sidosryhmille (esimerkiksi tapaamisessa, sähköpostilla tai omalla sisällöntuotannolla) tai median kautta.

Ei tarvitse olla viestinnän asiantuntija huomatakseen, että edellä esitetty malli on jäänyt tästä ajasta jälkeen. Media on toki voimissaan viestijänä, mutta netin ja erityisesti sosiaalisen median myötä sanoman perinteisistä vastaanottajista on tullut aktiivisia viestijöitä. Vieläpä vaikuttavia sellaisia.

Vilma Luoma-aho on tutkinut laajasti näitä uusia viestijöitä. Hän esittelee kaksi sidosryhmätyyppiä, joiden suhde yritykseen perustuu luottamukseen. Heillä on yritykseen viha- tai rakkaus/uskollisuussuhde.

Löydä luottojoukkosi (faith-holders)

Faith-holderit, joista Luoma-aho käyttää myös termiä luottojoukot, suhtautuvat yritykseen positiivisesti. He suosittelevat yritystä tutuilleen, suostuvat maksamaan kalliimpaa hintaa, eivätkä välitä pienistä ongelmista ja ovat sitoutuneita yhteistyöhön ja kehittämiseen. He jakavat kokemuksiaan ja suosituksiaan sosiaalisissa verkostoissaan ja toimivat siten yrityksen sanansaattajina.

Luottojoukkoja kannattaa tarkkailla, ja hyödyntää jo olemassa olevaa yhteistyötä esimerkiksi some-kanavissa, sillä he toimivat yritysten sanansaattajina usein pyyteettömästi, kunhan yrityksen toiminta jatkuu heidän odottamallaan luotettavalla tasolla.

Mutta jos luottamus petetään, faith-holder voi helposti muuttua hateholderiksi.

Vinkkiä vihanlietsojilta (hateholders)

Toinen netin myötä vahvistunut sidosryhmätyyppi ovat hateholderit eli vihanlietsojat, jotka tuntevat yritystä kohtaan syvää epäluottamusta tai vihaa, ja mielellään myös jakavat tunteensa kaikkien kuultavaksi. Hateholderin erottaa satunnaisesta mielensäpahoittajasta siitä, että heidän epäluottamuksensa aiheuttaa haittaa yrityksen toiminnalle.

Yritykset tuntevat yleensä hateholderinsa paremmin kuin luottojoukkonsa, joten heidän kritiikkinsä ei välttämättä tule yllätyksenä. Vihanlietsojat voivat myös nostaa esille yritykselle tärkeitä kehityskohteita. Globaaleilla markkinoilla trendiä onkin jo hyödynnetty esimerkiksi tekemällä yhteistyötä kriittisten ympäristöaktivistien kanssa.

Miksi näillä ryhmillä on väliä? Aiemmin yksilöiden huutelu on jäänyt pienen porukan tietoon, mutta some-aikakaudella yrityksen pienestäkin virheestä voi syntyä someraivo tai muuten kiusallista julkisuutta. Huonosti hoidettuna yhdenkin huutelijan someraivosta saattaa kehkeytyä kriisi, joka vahingoittaa yrityksen mainetta ja luottamuspääomaa. Faith-holderien ja hateholderien aikakaudella perusteellisesti valmistellut kriisiviestintäsuunnitelmat ovat entistäkin arvokkaampia.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Treenaa some-kriisiä jo nyt, älä vasta tositilanteessa!  –  "Hyväksy lähtötilanne: Asiakas on kuningas ja some hänen valtakuntansa." 

One Directionin hajoaminen ja 'fandom' – mitä voimme oppia?"Fanit ovat muuttuneet pelkistä kuluttajista aktiivisiksi sisällöntuottajiksi."

Ajatusjohtajuutta ei voi luoda ilman asiantuntijoita"Yritys voi tavoitella asiantuntijamielikuvaa, mutta ajatukset tulevat ihmisiltä." 

 

Kuva: Marco Bellucci (Creative Commons)


Tätä et uutisia seurattuasi uskoisi

Pete Saarnivaara

Mediaa ja someraivoa seuraamalla saattaisi hyvinkin kuvitella, että yritykset maksavat entistä vähemmän veroja ja omistajat nauttivat entistä muhkeammista osingoista.

Ei ilmeisesti pidä paikkaansa, sanoo Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yrittäjätulo – siis yritysten voittoja ennen veroja ja osinkojen maksua kuvaava luku – kasvoi viime vuonna 4 prosenttia. Osinkoihin käytetty summa sen sijaan pieneni 8 prosenttia. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kotitalouksien reaalitulot ja sosiaalietuudet kasvoivat – edelliset prosentin ja jälkimmäiset 3,2 prosenttia – samaan aikaan kun omaisuus- ja yrittäjätulot niukasti (-0,1 %) supistuivat.

Raaka yksinkertaistus: Yritysten voitot kasvoivat viime vuonna jokseenkin saman verran kuin sosiaalietuudet. Voitosta entistä pienempi osa jaettiin omistajille ja entistä suurempi osa käytettiin veroihin ja työntekijöiden palkkoihin.

Kuinkahan monta paheksuntaan yllyttävää otsikkoa tai tunteikasta twiittiä tulemme näistä luvuista näkemään?


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

3 surkeinta vinkkiä esiintymisjännitykseen –  "Esiintymistaitojen valmentajana törmään jatkuvasti muutamaan vinkkiin, joiden en usko toimivan juuri kenellekään."

Kirjallisen viestinnän Kauhukammio, osa 1: Möröt päivänvaloon –  "Paras keino tappaa mörkö on raahata se kammiostaan päivänvaloon, arkiseen ympäristöön, jossa se ei kuulu joukkoon. Kokeillaanpa!"

Hyvä meppi on lobbari – "Ajaessaan omaa kantaansa meppi toimii samalla lobbarina. Hän käyttää lobbauksen keinoja yrittäessään löytää tapoja, joilla sovitetaan yhteen 28 jäsenmaan ja eri puolueita edustavien kollegojen huolenaiheet."

 

Kuva: Alan Cleaver (Creative Commons)