Tuleeko Facebookista epäsosiaalinen media?

Petteri Puustinen

Oletko huomannut Facebookissa, että viime vuosina aikajanallasi olisi näkynyt yhä vähemmän kavereiden henkilökohtaisia päivityksiä? Tuntuuko siltä, että tykkäämiesi sivujen ja seuraamiesi uutismedioiden sisällöt olisivat alkaneet vallata suhteessa enemmän alaa?

Mutu-tuntumalle löytyy vahvistusta datasta: tuoreen tutkimuksen mukaan Facebook-käyttäjien tekemien päivitysten määrä väheni lähes 30 prosentilla vuoden 2016 aikana. Mitä laajemmaksi omien Facebook-kaverien piiri kasvaa, sitä korkeammaksi tuntuu nousevan kynnys tehdä omasta yksityiselämästä kertovia päivityksiä.

Henkilökohtaisemmat keskustelut käydään pienemmässä piirissä (esimerkiksi Facebookin Messengerissä, Whatsappissa tai muissa rajatummissa kanavissa), ja ennen niin tavalliset Facebook-seinäpäivitykset säästetään kihlauksesta, uudesta työpaikasta, lemmikkikoiran agility-mestaruudesta tai muusta ”suuremmasta” tapauksesta ilmoittamiselle.

Sosiaalisesta mediasta sisältöaggregaatiksi – ja takaisin

Kehityssuunta on Facebookille yrityksenä ongelmallinen. Sen ansaintamalli perustuu käyttäjien kiinnostusten kohteiden mukaan mahdollisimman tarkasti kohdennetuille mainoksille – ja jos käyttäjät eivät seinäpäivitysten muodossa enää kerro auliisti kiinnostusten kohteistaan, mainosten kohdentamisen tarkkuus voi pitemmällä aikavälillä romahtaa. Tällöin Facebookin luonne muuttuu sosiaalisesta mediasta kohti jonkinlaista sisältöaggregaattia: se kerää yhteen ja välittää käyttäjille sisältöjä mediataloilta, organisaatioilta, yrityksiltä ja tuotteilta.

Viimeisen vuoden aikana Facebook onkin yrittänyt taklata katoavan sosiaalisuuden ongelmaa mm. muuttamalla algoritmiaan ja luomalla erilaisia työkaluja, jotka kannustavat omien päivitysten tekemiseen. Kun esimerkiksi viikonlopun Valioliiga-kierros on käynnissä, Facebook voi kehottaa: ”Petteri: Manchester City pelaa tänään – haluatko kertoa siitä kavereillesi?”.

Uudet kikat ovat osoittautuneet jokseenkin toimiviksi: vaikka päivitysten kokonaismäärä on laskussa, yksittäisten päivitysten keräämien sitoutumisten (tykkäykset, kommentit, jaot) määrä on nousussa.

Raivaa tilaa kiinnostavuusmuotoilulla ja asiakaspalvelulla

Asiakkaidemme kannalta Facebookin nykykehitys heittää ilmoille sekä haasteita että mahdollisuuksia. Jos kerran Facebook pyrkii saamaan käyttäjät jälleen jakamaan enemmän omia sisältöjä, siinä tapauksessa yritysten ja organisaatioiden sisällöille olisi vähemmän tilaa uutisvirrassa.

Mutta: Nyt punnitaan yritysten kyky tuottaa laadukkaita sisältöjä ja kiinnostavuusmuotoilla ne aidosti erityyppisiä Facebook-käyttäjiä hyödyttäviksi. Jos käyttäjät jakavat näitä sisältöjä henkilökohtaisissa päivityksissään, yritykset voivat saada Facebookissa jopa aiempaa enemmän huomiota.

Sisältöjen jakamisen lisäksi Facebookin merkitys korostuu myös asiakaspalvelussa. Yhä useampi kuluttaja etsii tietoa yrityksistä ensisijaisesti Facebookin kautta. Monelle on matalampi kynnys ottaa yrityksen asiakaspalveluun yhteyttä somessa kuin yrityksen omalla kotisivulla. Kiinnostavien sisältöjen lisäksi myös asiakaspalveluun kannattaa siis panostaa, kun Facebookin luonne ja käyttötavat muuttuvat.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Suomi-Twitterin piiri on pieni mutta vaikuttava – "Twitter on Suomessa löytänyt muotonsa asiantuntijafoorumina: siellä aktiivisimpia ovat toimittajat, politiikot, yrityspäättäjät ja tutkijat. Etkö sinäkin toivoisi, että saisit juuri tuollaiset piirit kiinnostumaan sanomastasi?"

Kiinnostavuusmuotoilu –  ""JFK:n vanhaa viisautta mukaillen: älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi."

YouTube-vinkkejä brändeille – Tubecon Industry Dayn opit  "Jos haluat erottua YouTube-videoiden massasta, varmista, että olet sijoittanut tuotettaviin sisältöihin riittävästi. Halvalla ei saa hyvää eikä vaikuttavaa."

Kuva: iStock


Suomi-Twitterin piiri on pieni mutta vaikuttava

Petteri Puustinen

Erilaisia some-kanavia on nykyisin jo järjetön määrä. Lisäksi eri some-palveluiden käyttötavat ovat pirstaloitumassa: vaikka tilastojen valossa melkein “kaikki” suomalaiset olisivatkin rekisteröityneet Facebookin käyttäjiksi, kaikkia suomalaisia ei voi tavoittaa ja palvella yhtä kanavaa pitkin.

Koska resurssit ja vuorokauden tunnit ovat rajallisia, täytyy siis tehdä valintoja. Mihin some-kanaviin kannattaa panostaa ja mitkä jättää (toistaiseksi) syrjään?

Kiinnostavuusmuotoilu avuksi kanavavalintaan

Suosittelen silmäilemään tässäkin valinnassa kiinnostavuusmuotoilun checklistiä:

  1. Mitä vaikutusta tavoittelen? Mitä haluan viestinnälläni saada aikaiseksi?
  2. Kuka on se ihminen, jolle haluan viestilläni tarjota hyötyä?
  3. Minkä tyyppistä hyötyä voin hänelle tuottaa? Uusia oivalluksia, virkistävää viihdykettä, sosiaalisen sädekehän kasvatusta?
  4. Mitä kanavia kohdassa 2 visualisoimani ihminen suosii? Missä niistä kanavista voin olla hänelle parhaiten hyödyksi?
  5. Miten paketoin tarjoamani hyödyn kiinnostavaan muotoon ja koukuttavaan kehykseen?

Käyttäjämäärä ei kaikki kaikessa

Some-kanavia valittaessa monet vertailevat ainoastaan eri kanavien käyttäjämääriä – tai käytännössä rekisteröityneiden käyttäjien määriä, joka on aivan eri asia kuin aktiivisten käyttäjien määrä. Tässä vertailussa Suomen määrällisesti suosituimmat some-kanavat YouTube, Facebook ja Instagram kaappaavat helposti huomion.

Koska Twitterin käyttäjäluvut (ja varsinkin aktiivisten käyttäjien määrä) kalpenevat suosikkikanavien rinnalla, moni epäröi twiittaajaksi ryhtymistä. “Jos Facebookia käyttää 4 000 000 suomalaista meidän firmankin sivusta tykkää 10 000 ihmistä, miksi minun kannattaisi omalla nimellä siellä Twitterissä heilua kun ei sitä käytä koko maassa kuin 400 000 ja saisin itselle ehkä pari sataa seuraajaa?”

Solahda sisäpiiriin!

Tottahan se on. Some-dataan erikoistuneen Pyppe.fi -sivuston tuoreen analyysin mukaan 13,2 prosentissa kaikista suomen kielellä kirjoitetuista twiiteistä mainitaan joku Suomen 200 vaikutusvaltaisimmasta Twitter-käyttäjästä. Piirit ovat siis pienet.

Mutta juuri tässä piileekin Suomi-Twitterin vahvuus: ne pienet piirit ovat vaikuttavan viestinnän kannalta juuri ne oikeat piirit. Twitter ei Suomessa ole massamedia, jonka välityksellä saataisiin oman organisaation sanoma läpi kaikkia kansalaisia kohahduttavana some-ilmiönä. Pikemminkin Twitter on täällä löytänyt muotonsa asiantuntijafoorumina: siellä aktiivisimpia ovat toimittajat, poliitikot, yrityspäättäjät ja tutkijat. Etkö sinäkin toivoisi, että saisit juuri tuollaiset piirit kiinnostumaan sanomastasi?

Jos siis haluat vuorovaikutukseen tämän joukon kanssa, Twitter on välttämätön some-kanava sinulle.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tuorein Trump-Twitter -ilmiö: kapinallistilit – "Twitterin kapinallistilit ovat osaltaan muistutus yhdestä kiinnostavuusmuotoilun lähtökohdasta: ajattele aina ensimmäisenä yleisöäsi."

Kiinnostavuusmuotoilu –  ""JFK:n vanhaa viisautta mukaillen: älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi."

Aivoystävällisempää tapahtumatwiittausta – "T'wiittaan, siis olen olemassa', naurahtaa kollega."

Kuva: Crowbared


Tuorein Trump-Twitter -ilmiö: kapinallistilit

Petteri Puustinen

Twitterillä oli kiistatta valtava merkitys Donald Trumpin nousussa Yhdysvaltain presidentiksi. Jatkossa jokainen mediatilaa hamuava poliitikko varmasti valjastaa Twitterin huomionmetsästyksensä kärkiaseeksi. Mutta herkeämätön möläyttely ei ole ainoa tapa, jolla Trump on muuttanut Twitteriä. Tällä viikolla virkaanastujaistensa jälkeen hän on toiminnallaan luonut aivan uudenlaisen Twitter-ilmiön: kapinallistilit.

Uuden presidentin päätöksellä USA:n valtionhallinnon alaisuuteen kuuluvien toimijoiden Twitter-tilit eivät enää saa viestiä tavalla, joka on ristiriidassa Trumpin hallinnon tavoitteiden kanssa. Karvaimmin tämän koki Etelä-Dakotan osavaltiossa sijaitseva Badlands National Parkin kansallispuisto, joka erehtyi twiitissään listaamaan ilmaston lämpenemiseen liittyviä tilastoja. Koska Trumpin todellisuudessa ilmastonmuutos on tilanteesta riippuen joko täyttä valetta tai kiinalaisten salaliitto tai tieteellisesti kiistanalainen ilmiö, siitä twiittaaminen tilastojen tukemana faktana ei sovi pirtaan. Niinpä Badlandsin kansallispuiston ilmastonmuutostwiitti määrättiin poistettavaksi ja kaikkia muitakin kansallispuistoja ohjeistettiin pitämään suunsa säpissä. Myös ympäristönsuojeluvirasto EPA:lta sekä maatalousministeriön tutkimusosastolta on twiittailu jatkossa kielletty.

Some-sensuuri aiheutti kuitenkin välittömän vastaiskun: kapinallistilien (rogue accounts) nousun. Muun muassa EPA:n, kansallispuistoista vastaavan National Park Servicen, sekä avaruusvirasto NASA:n työntekijät ovat perustaneet organisaatioilleen vaihtoehtoiset Twitter-tilit. Ne jatkavat twiittaamista vanhalla, Trumpin kieltoa edeltävällä linjalla. Nämä uudet tilit eivät sinällään ole Trumpin-vastaisia tilejä, vaan niiden pääajatuksena on palvella toimijoiden omien virallisten tilien vanhaan ääneen tottunutta yleisöä.

Jos some-äänensävy muuttuu, yleisö hämmentyy

Sosiaalisen median strategioita suunniteltaessa puhutaan aina tone of voicesta, äänensävystä. Millainen henkilö meidän organisaatiomme olisi somessa, millaisista asioista puhuisimme ja mihin tyyliin? Yhtenäinen sävy linjataan strategiaan, mutta yleensä se hioutuu ajan myötä käytännön vuorovaikutuksessa some-tykkääjien ja asiakkaiden kanssa. Niin myös Badlandsille ja NASA:lle on kehittynyt oma some-persoonallisuutensa, oma äänensävynsä, jonka heidän yleisönsä tunnistaa ja johon voi luottaa.

Nyt Trump on kuin presidenttitason viestintäjohtaja, joka heti ensimmäisenä työpäivänään uudessa firmassa pistää somestrategian lennosta täysin uusiksi. Sormiennapsautuksella vaihtuva tone of voice johtaa yleisön parissa hämmennykseen ja pettymykseen. Siispä kapinallistilien perustajat ovat vahvemmin uskollisia omalle yleisölleen kuin pomolleen: he haluavat pitää organisaationsa some-persoonan totutussa muodossa ja palvella yleisöään tutulla, luotettavalla tavalla.

Kapinallistilien seuraajamäärät eivät tietenkään (ainakaan aivan heti) huitele virallisten tilien lukemissa. Mutta mediakohun myötä ne saavat huomattavat määrät seuraajia – myös sellaisia, jotka eivät välttämättä ole aiempia virallisia tilejä seuranneet. Jos ja kun kapinallistilit hoitavat viestintänsä vastuullisesti (ne eivät siis missään nimessä ole vale- tai parodiatilejä!), yleisön luottamus itse organisaatioon säilyy. Toki organisaation näkökulmasta on äärimmäisen haastavaa, että sen nimissä viestitään useammilla ”kasvoilla”.

Kapinalliset kiinnostavuusmuotoilijoina

Mitä, jos vaikka Fazerin tai Viking Linen tai Nordean henkilöstö jonkinlaisen kriisitilanteen seurauksena pettyisi organisaationsa uudistettuun some-linjaukseen ja kokisi, että voi palvella asiakaskuntaansa paremmin kapinallistilin välityksellä? Mitä, jos sinun organisaatiossasi tapahtuisi näin?

Twitterin kapinallistilit ovat osaltaan muistutus yhdestä kiinnostavuusmuotoilun lähtökohdasta: ajattele aina ensimmäisenä yleisöäsi. Trumpin virallinen linja on minä-lähtöinen: ”Minä kiellän ilmastonmuutoksesta kertomisen”. Kapinallistilit ymmärtävät kiinnostavuusmuotoilun ja näkevät asian yleisön näkökulmasta.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kiinnostavuusmuotoilu –  ""JFK:n vanhaa viisautta mukaillen: älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi."

Twitter poliittisen viestinnän keskiössä – "Trump on esimerkillään osoittanut, että kärkevät kommentit yhdistettynä persoonallisuuteen tuottavat tulosta – tai ainakin julkisuutta."

Aivoystävällisempää tapahtumatwiittausta – "T'wiittaan, siis olen olemassa', naurahtaa kollega."


Brändi ei synny ilman viestintää

Jouko Marttila

Maailman suurimmat brändit kuten Google, Uber tai Tesla eivät käytä lainkaan perinteistä mediamainontaa. Silti ne tarvitsevat viestintää.

Sosiaalinen media, sisältömarkkinointi ja markkinointiautomaatio kaatavat mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän raja-aitoja. New Yorkin yliopiston markkinoinnin professori Scott Galloway julisti Nordic Business Forumissa Helsingissä, että vain pöhköt yritykset maksavat perinteisestä mainonnasta.

Tekniikka mahdollistaa laadun ja kustannustehokuuden parantamisen, mikä kasvattaa teknologiaa viisaasti hyödyntävien brändien etumatkaa niihin, jotka eivät osaa tarttua uusiin ideoihin.

Amerikkalaisen viiniyrittäjän ja somegurun Gary Vaynerchuckin mielestä brändi tarvitsee huomiota, ja sosiaalinen media on siihen paras paikka. Hän on tehnyt itsestään ja yrityksestään brändin ilman mainontaa.

Perinteisen mainonnan korvaaminen sosiaalisella medialla on mahdollista, mutta ei välttämättä aloittavan yrityksen ensimmäinen askel menestykseen. Brändin rakentaminen vaatii joka tapauksessa viestinnän kokonaisvaltaista ymmärtämistä.

Sitouta henkilöstösi

Viestintä alkaa ennen yrityksen perustamista. Henkilökohtaiset vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, millaisen tiimin yrittäjä saa ympärilleen koottua. Yksinyrittäjä saa puurtaa kellonympäri loputtomiin, jos hän ei ymmärrä viestinnän arvoa.

Viestinnän ja brändin rakentamisen ensimmäinen vaihe on oman henkilöstön sitouttaminen. Henkilöstön pitää tietää, mihin yritystä ollaan viemässä, missä se aikoo olla kilpailijoitaan parempi ja miten se erottuu muista. Työntekijöiden on uskottava, että strategian toteuttaminen tuottaa heille jotain hyvää.

Ilman strategista syvänäköä ja oman henkilöstön tukea yrityksen johtaminen ei ole johtamista, vaan ajelehtimista. Strateginen johtaminen vaatii kuuntelua ja vuorovaikutusta – viestintää. Yrityskulttuuri on osa brändiä ja se syntyy jo siinä vaiheessa, kun firmassa on alle 20 työntekijää. Organisaatiota on helppo muuttaa, kulttuurin muuttaminen vaati paljon enemmän.

Luo vahva brändi

Brändi rakentuu pala palalta kuin valtamerilaiva. Strategia toimii kompassina, jota kaikkien on osattava lukea oikein. Tutkimusten mukaan vain noin 15 prosenttia yritysten henkilökunnasta ymmärtää työnantajansa strategiaa. Ilman ymmärrystä on mahdotonta luoda vahvaa brändiä.

Markkinoilla brändi on asiakaskokemusten summa. Vahva brändi sitouttaa sekä henkilöstöä että asiakkaita paremmin kuin heikot brändit. Heikot brändit häviävät markkinaosuuksia helpommin kuin vahvat. Vain yksi prosentti markkinaosuutta menettäneistä yrityksistä onnistuu valtaamaan paikkansa takaisin.

Ole läsnä sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media on muuttanut sekä markkinadynamiikkaa että yritysten johtamista. Yrityksen on oltava jatkuvasti läsnä ja vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa. Suomalaiset yritysjohtajat ovat valitettavan näkymättömiä sosiaalisen median areenoilla, vaikka tarjolla on suora yhteys sekä kotimaiseen että kansainväliseen vuorovaikutukseen.

Yrityksen on kuunneltava henkilöstöään ja asiakkaitaan ylintä johtoa myöten, ja näytettävä se aidosti. Se tarkoittaa jatkuvaa keskustelua. Se tarkoittaa vaikuttavaa viestintää.

Brändin rakentamista voi opetella. Hyväksi viestijäksi ei kukaan synny. Se vaatii harjoittelua ja sitä varten on olemassa valmentajia. Moniko urheilija on noussut maailmanmestariksi ilman valmennusta? Moniko brändi on syntynyt ilman viestintää?


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Älä mokaa mediassa – "Viestintä on vaikea laji, ja kriisiviestintä erityisen vaikea. Johtajat kompuroivat tavan takaa mediassa tekemässä hallaa itselleen ja organisaatiolleen.

Some-osaaminen on johtajan perustaito – "Sosiaalisen median lukutaidosta on tullut kilpailutekijä, joka erottaa hyvät johtajat huonoista.


Twitter poliittisen viestinnän keskiössä

Jonna Jusslin

Yhdysvaltain presidentinvaalit lähestyvät loppuhuipennustaan, ja maailma odottaa tuloksia henkeä pidätellen. Yksi asia voidaan leimata varmaksi jo ennen aamuyötä: kuolevaksi tuomittu Twitter on muokannut poliittisen viestinnän suuntaa vuosiksi eteenpäin.

Twitterin yksinkertainen ja henkilökohtainen, 140 merkkiin rajoittuva viestintämuoto toimii oivallisena alustana mahdollisimman uskaliaille viesteille. Molemmat ehdokkaat ovatkin hyödyntäneet Twitteriä kiivaasti kampanjointiinsa, mutta paremmin alustalla on onnistunut rämäpäinen (ja -suinen) Donald Trump.

Trumpin julkeat twiitit ovat dominoineet uutissyksyä kiivaasti. Mitä käsittämättömämpi twiitti, sitä enemmän uutisotsikoita. Muistatko esimerkiksi Trumpin näkemykset ilmastonmuutoksesta tai hyökkäyksen vuoden 1996 Miss Universumia kohtaan? Aiheet hallitsivat etenkin USA:n mediaa viikkoja. Twitterin sisällä päivitykset herättivät sekä suurta närästystä että suurta iloa, riippuen seuraajan puolueesta.

Hillary Clintonin linja on nojannut asiallisuuteen, jonka jotkut ovat leimanneet tylsyyden huipentumaksi. Trumpin mesotessa Clinton on keskittynyt ennen kaikkea vakuuttaviin vastauksiin, mutta ei ole onnistunut luomaan samanlaista keskustelua tai otsikoita kuin kilpakumppaninsa.

Yksinkertaisia viestejä

Alustan suosiota vaaleissa selittää etenkin se, että rajallinen merkkimäärä tarjoaa kokeneille puhujille mahdollisuuden tiivistää kärkevä viestinsä kompaktiin muotoon. ”Yksinkertaisia viestejä yksinkertaisille äänestäjille” voisikin olla ainakin Trumpin Twitter-slogan.

Kriitikot korostavat kuitenkin sitä, että rajoitettu merkkimäärä ei tarjoa seuraajille mahdollisuutta tutustua ehdokkaiden näkemyksiin kärkeviä kommentteja syvemmälle. Ote jää pintapuoliseksi, ja seurauksena saattaa olla keskustelun jääminen huutelutasolle. Vaarana on myös, että virheellinen tai valheisiin pohjautuva tieto pääsee leviämään alustalla nopeasti.

Sano se oikein

Ei se, mitä sanotaan, vaan se, miten sanotaan. Tämä on ollut Twitteriä leimaava piirre vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Ehdokkaiden esiintyminen alustalla on poikinut loputtoman virran uutisia, joitain skandaaleja ja liudan aika hauskoja meemejä.

On kiinnostavaa seurata, miten vaalit tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden poliitikkojen some-strategioihin (mikäli palvelu edes säilyy hengissä siihen asti). Etenkin Trump on esimerkillään osoittanut, että kärkevät kommentit yhdistettynä persoonallisuuteen tuottavat tulosta – tai ainakin julkisuutta.

CIO arvioi, että tulevaisuudessa poliitikot pyrkivät näyttäytymään sosiaalisessa mediassa ihmisinä, eivätkä ainoastaan koneiston osina. Kysymys kuuluu, mitä kaikkea inhimillisen puolen korostamisen nimissä on soveliasta sanoa.

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita – "Liian usein me törmäämme viestinnän ammattilaisina asiakkaiden varovaisuuteen. Näkökulmaa viilataan sopivaksi ja lopulta viestikin laimenee niin, ettei se kiinnosta juuri ketään."

Ajattelua herättävää viestintää – "Ajatusjohtajuus saavutetaan kohderyhmän ajattelua herättelemällä."

Kuva: Vince Alongi


YouTube-vinkkejä brändeille – Tubecon Industry Dayn opit

Anni Pakonen

Vierailin toissaviikolla Tubecon Industry Dayssä, jonne oli kutsuttu puhumaan digitaalisen sisällön ja videotuotannon asiantuntijoita aina Yhdysvalloista asti. Jokainen puhujista väläytteli toinen toistaan messevämpiä tilastoja verkkoon ladattavien videoiden määrästä ja niiden suosiosta.

Esimerkiksi YouTuben Pohjois-Euroopan vetäjän Pascal Van Laeren mukaan suomalaisten YouTuben katsomiseen käyttämä aika on viimeisen vuoden aikana kasvanut 50 prosentilla ja kanava tavoittaa jopa 2,3 miljoonaa meikäläistä viikossa. Onhan se vaikuttavaa.

Van Laeren puheenvuorosta löytyi konkreettisia ohjeita yrityksille, jotka tuottavat sisältöjä YouTubeen:

- Jos haluat erottua YouTube-videoiden massasta, varmista, että olet sijoittanut tuotettaviin sisältöihin riittävästi. Halvalla ei saa hyvää eikä vaikuttavaa.
Hyödynnä kampanjastasi saatava data, ota selvää mikä toimi ja mikä ei, ja opi siitä. Etenkin siitä, mikä toimi.
Kohdenna kampanjasi järkevästi.

Yleisössä istuneet brändien edustajat saivat konkreettisimpia ohjeita Van Laeren lisäksi Awesomeness TV:n Max Polisarilta, joka antoi vinkkejä yhteistyöhön tubettajien kanssa. Hän esitteli kampanjan suunnittelulle olennaisen nelikentän, johon kuuluivat:

Temperament
Mieti, paljonko kontrollia sinulla on kampanjasta oltava – pystytkö antamaan sisällön tuottajalle vapaat kädet?

Goal
Haluatko luoda pikaisesti eetterissä pyrähtävän hitin vai ikivihreää sisältöä?

Partner
Kumppani voi olla sisällön tuottaja itse tai häntä manageroiva verkosto – molemmissa on puolensa.

Timing
Uusi mediamuoto vaatii monelta totuttelua. Varaa tarpeeksi aikaa kampanjan suunnitteluun, valmisteluun ja muokkauksiin.

Poimin muutamilta puhujilta yhden mieleeni jääneen johtoajatuksen kultakin:

Gary Carter, Ex-CEO, Endemol Shine:

Yritysten ja brändien on sisällöissään otettava kantaa, oltava jotain mieltä. Sellaiset sisällöt kiinnostavat ja niitä jaetaan myös muille.

Max Polisar, Chief Revenue Officer, Awesomeness TV:

Muista, että videoiden yleisö on aktiivista porukkaa: he tykkäävät, kommentoivat, jakavat, dubbaavat ja muokkaavat. Heillä on valtaa.

Älä siis oleta, että julkaisemasi sisältö on staattinen kokonaisuus, joka uppoaa katsojiin sellaisenaan.

Pascal Van Laere, Head of YouTube, Northern Europe:

YouTube on yksi netin merkittävimmistä hakukoneista, ja siksi palvelun sisällöt elävät pitkään. YouTube ei ole vain sisältöjen julkaisualusta, jonne videot ennen pitkää hukkuvat.

Jokunen vierailija saattoi poistua tapahtumasta hieman huolissaan siitä, että on jo auttamatta myöhässä, eikä ehkä vieläkään ymmärrä, kuinka koukuttavia videosisältöjä luodaan. Ehkä tapahtuman antoisin oppi olikin se, että kontrollista kannattaa välillä luopua ja antaa sisällön luonnissa ohjakset osaaville tubettajille. Sitä he itsekin toivovat.

Päällimmäisenä uskon useimpia kuitenkin jääneen askarruttamaan pohdinta siitä, mitä voisi tarjota tuhottavaksi Hydraulic Press Channelille.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

"Shit doesn't just happen - Lyhyt oppimäärä asiakastyöstä –  "Voimme itse aktiivisesti koko ajan vaikuttaa tekemäämme työhön ja luomiimme asiakassuhteisiin."

"On-the-go" -viestintää Periscopessa, Snapchatissa ja Instagramissa – "Enemmän hetkiä jaettuna juuri tässä ja nyt, vähemmän etukäteen tuotettua myöhemmin julkaistavaa sisältöä."

Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki – "Kaiku Helsinki heittäytyi mukaan PING Helsinki -sisältömarkkinointifestivaaleille toukokuussa 2016."

Kuva: Alvin Bueno (Creative Commons)


"On-the-go" -viestintää Periscopessa, Snapchatissa ja Instagramissa

Laura Vuorio-Kuokka

Forbes ennusti monen muun tahon tavoin, että sosiaalisen median vuoden 2016 suurin trendi ovat palvelut, jotka mahdollistavat hetkien jakamisen. ”In-The-Moment” sisällön lisäksi, tai enemmänkin sen rinnalla merkittävää on ”On-The-Go” - ajattelu. Enemmän hetkiä jaettuna juuri tässä ja nyt, vähemmän etukäteen tuotettua myöhemmin julkaistavaa sisältöä.

Ihmiset haluavat yhä suuremman vapauden itse valita mitä ja milloin he katsovat, lukevat tai kuuntelevat. Eriliaiset musiikin, elokuvien ja muun viihteen suoratoistopalvelut ovat tuoneet vapautta näiden kuluttamiseen. Esimerkiksi Spotifysta kuuntelemme musiikkia fiiliksen mukaan ja Netflixistä katsotaan suosikkisarjoja tai elokuvia ajasta ja paikasta riippumatta. Tätä samaa joustavuutta odotetaan myös organisaatioilta niin läsnäolossa sosiaalisessa mediassa,kuin sähköisessä asiakaspalvelussa ja asioinnissa.

Miten sitten ollaan tällainen joustava ja hetkessä läsnäoleva organisaatio? Tyylejä, tapoja ja keinoja on yhtä monia kuin on organisaatioitakin. Se mikä sopii yhdelle ei varmasti sovi kaikille, ehkä ei edes toiselle saman toimialan sisällä. Siksi en yleensä laadi näitä ” Viisi tapaa tehdä timanttista sisältöä” ja ”Näillä kuudella tempulla organisaatiosi menestyy somessa”- tyylisiä listauksia. Sen sijaan listaan tähän muutamia somekanavia, joissa mielestäni mobiilivideon avulla voidaan rakentaa ”In-The-moment” sekä ”On-The-Go” viestintää ketterästi.

Suoratoistopalvelut ja mobiilivideot läsnäolon rakentajina

Videoiden tuottaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa, kun käytännössä jokaisella on livelähetykseen tarvittava kalusto taskussaan. Sisältöjä ylipursuavassa pilvessä on entistä oleellisempaa ymmärtää eri kanavien ominaispiirteet sekä se, kuinka niissä voi tavoitteellisesti rakentaa läsnäoloa ja kertoa organisaation tarinaa.

Periscope

Twitterin omistama suoratoistopalvelu, jota Suomessakin jo vakiintuneesti käytetään. Organisaatioille helppo sekä kustannnustehokas tapa lähettää livestriimiä. Periscope avaa laajalle yleisölle ovet paikkoihin ja tilanteisiin, jotka muuten jäisivät jakamatta. Tiedotustilaisuus, viikkokatsaus, lanseeraus, kampanja, rekrytointi, haastattelu, tapahtuma, asiakaspalvelu, making of ja se kuuluisa behind the scenes - vain muutamia käyttömahdollisuuksia mainitakseni.

FacebookLive

Facebookin vastine Periscopelle ja varsin potentiaalinen livelähetyksien tekemiseen organisaatioille erityisesti jo olemassaolevien yleisöjen ansiosta. Facebook panostaa Live-ominaisuuden kehitystyöhön paljon ja myös algoritmi on suosiollinen livevideoille.

Kisaan odotellaan näillä näppäimillä Googlen vastinetta nimeltään YouTube Connect. Odoteltiin jo toukokuussa, mutta nyt odotellaan vähän lisää. Itse odotan todella innokkaasti, sillä vaikka Google on kisassa vähän myöhässä, on sillä myös mahdollisuus tuoda valmiiksi erittäin hyvä tuote markkinoille. Erittäin hyvä ei taida edes riittää, parempi olisi olla aivan briljantti appi, jotta jo muihin palveluihin tottuneet käyttäjät saadaan vaihtamaan Connectiin.

Snapchat ja Instagram

Snapchat ei ole suoratoistopalvelu, vaan enemmänkin pikaviestipalvelun ja mikrovlogin yhdistelmä. Organisaatioille mahdolllusuuksia käyttöön on yhtä laajalti kuin tuossa Periscopen kohdalla listasin ja enemmäkin, mutta enimmäkseen näkee vielä kokeilevaa lähinnä tunnettuuden lisäämiseen ja brändinrakentamiseen keskittyvää sisältöä. Halutessaan Snapchatista voi saada erittäin vuorovaikutuksellisen kanavan, jollloin esimerkiksi palautteen kerääminen uudesta tuotteesta tai palvelusta voi olla toimiva idea. Snapchat on monipuolinen viestintäpaketti, jossa voisi hyvin toteuttaa esimerkiksi läsnäolevaa asiakaspalvelua.

Snapchatiin voi lähteä monella eri kulmalla, riippuen viestinnän tavoitteista. Oman sisällöntuotannon vaihtoehto voi olla yhteistyö snäppijulkkiksen kanssa tai vaikkapa oman geofiltterin lanseeraus. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Snapchat on parasta, mitä somerintamalla on pitkään aikaan tapahtunut. Sen vahvuuksia on muilla keinoin vaikeasti tavoitettava nuori käyttäjäkunta, joka on tutkimusten mukaan myös hyvin sitoutunutta. Snapchatin arvosta kertoo mielestäni aika paljon se, että perinteikäs Wimbledonin tennisturnaus solmi äskettäin sopimuksen Snapchatin kanssa. Aiemmin viime vuonna seurapiirejä kohautti Burberryn päätös lanseerata mallisto Snapchatissa ennen muita catwalkeja. Kokeilu oli menestys ja perinteitä vaaliva luksusbrändi on edelleen jatkanut yhteistyötä Snapchatin kanssa.

Kuvapalveluna tunnettu Instagram toimii myös lyhyiden videoiden jakopaikkana. Itseasiassa Instagramin keväisen uudistuksen myötä palveluun on nykyisin mahdollista ladata jopa minuutin mittaisia videoita aiemman 15 sekunnin (30 sekunnin mainostyökalulla) sijaan. Pituus ei välttämättä ole se mihin kannattaa panostaa vaan katseet vangitsevaan alkuun. Liikkuva kuva jo sinänsä kiinnittää kyllä huomion, mutta ensimmäiset pari sekuntia ovat supertärkeitä sitoutumisen kannalta. Lyhyet ja oivaltavat videot toimivat mielestäni hyvin Instagramin sisältövirrassa.

Kuva kertoo todella enemmän kuin tuhat sanaa ja hyvin rytmitetty video kertoo vielä rutkasti enemmän. Mobiilivideo ja erilaiset suoratoistopalvelut mahdollistavat läsnäolon tässä ja nyt, hetkessä.

Laura Vuorio-Kuokka aloittaa Kaiun riveissä erityisesti sosiaaliseen mediaan, suoratoistopalveluihin ja organisaatioviestintään erikoistuvana valmentajana. Lauran löydät somesta nimimerkillä @lauravuok ja tässä voit tutustua häneen videon välityksellä:


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Viestinnän kuumat perunat 2016: Mindfulness-viestintää –  "Spontaanius vaatii toki suunnittelua. Brändin äänensävyn ja sille sopivien aiheiden huolellisesta määrittelemisestä tulee entistäkin tärkeämpää. Kun suuntaviivat ja toimintamallit ovat järkevästi selvillä, viestintätiimien on paljon helpompaa luoda kussakin hetkessä toimivia ja tehoavia yksittäisiä viestejä."

Aito teini paljastaa: Some toimii näin"Snapchat on siitä kiva, että siihen ei tarvitse panostaa yhtä paljon kuin Instagramiin ja yleensä siellä voi nähdä idolinsa arkisissakin puuhissa."

Videochat on verkkoasioinnin humaani palvelukanava"Mutta millaista palvelua asiakkaat toivovat, kun eivät halua tai osaa palvella itseään? Videochatit palauttavat verkkoasiointiin henkilökohtaisen vuorovaikutuksen. Asiakkaalle tunteen siitä, että hän on tärkeä ja hänen tarpeistaan ja ongelmistaan ollaan kiinnostuneita." 

 

Kuva: Hans-Peter (Creative Commons)


Aivoystävällisempää tapahtumatviittausta

Salla Syrman

”Jokunen vuosi sitten puhelimen räplääminen toisen esityksen aikana olisi ollut epäkohteliasta”, toteaa kollegani Meltwaterin ja Digitalistin järjestämän aamutapahtuman jälkeen.

Toisin on nyt. Menet tapahtumaan kuin tapahtumaan, parin minuutin sisällä puhelin on kädessäsi ja hashtagit teroittuneet verkkokalvoillesi. Nanosekuntia myöhemmin pöhinä on täydessä käynnissä.

Esityksiä seuratessa on helppo ennustaa, mitkä kommentit nousevat siteeratuiksi. Taitavat esiintyjät osaavat ohjailla viestivirtaa etukäteen ja sijoittaa esityksiinsä houkuttelevia älähdyksiä ja kuvia, jotka kuin kirkuvat jaetuiksi tulemista. Kontekstistaan irrotettuina sinänsä hyvätkin lauseet muuttuvat helposti ulkopuolisen silmissä laimeiksi latteuksiksi.

”Tviittaan, olen siis olemassa”, naurahtaa kollega.

Keskitytkö mihinkään, kun keskityt kaikkeen?

Kieltämättä tapahtumissa usein tuntuu, että jakamisesta on tulossa itsetarkoitus. Sinänsä on kiva seurata esitysten kulkua etänä, ja kyllä kommenttivirran joukosta löytyy ajatuksia herättäviä helmiäkin. Vedän vähän kotiinpäin, mutta esimerkiksi markkinointipäällikkömme Petterin taannoista raportointia sisältömarkkinointifestivaali PING Helsingistä oli mielenkiintoista lukea. Jos viestit ovat höttöä, äänestän silmilläni ja keksin kyllä nopeasti tähdellisempää tekemistä.

Vaan miten käy vuorovaikutukselle paikan päällä? Kuinka hyvin ihmiset keskittyvät esityksiin ja oppivat uutta, jos mieli on puoliksi muualla?

Kysytään aivotutkija Mona Moisalalta ja esityssuunnittelija Timo Sorrilta, joilta on kuin tilauksesta juuri tupsahtanut meilikutsu aivoystävällisten esitysten webinaariin.

"Ihmiset ovat auttamattoman huonoja keskittymään kahteen asiaan samanaikaisesti silloin, kun ne molemmat vaativat aktiivista ajattelua. Mielemme ei voi jakautua kahtia, vaan tarkkaavaisuutemme valokeila ikään kuin hyppii tehtävästä toiseen nopeaan tahtiin. Tällöin erityisesti aivojen etuotsalohkot kuormittuvat ja suorituksemme heikkenee ”, kertoo Mona Moisala.

”Jos kirjoitamme kuumeisesti tviittiä ja yritämme samanaikaisesti seurata puhujan esitystä, kuormittuvat silloin myös erityisesti aivojen kieltä käsittelevät osat. Lopputulos on hyvin todennäköisesti se, että esityksesta jää paljon vähemmän mieleen, ja olo on vaikkapa pitkän seminaaripäivän päätteeksi levoton tai väsynyt. Muistamisen ja jaksamisen kannalta yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan on ehdottoman suositeltavaa", Moisala jatkaa.

Esiintyjät pystyvät hyvällä valmistautumisella helpottamaan ja nopeuttamaan sanomansa jaettavuutta. Timo Sorri kertoo itsekin antaneensa neuvoja tviittiystävällisen esityksen luomiseen. Silti tärkein asia on ajattelun muutos, jonka esitys saa aikaan.

"Jokaisen hyvän esityksen tavoitteena tulisi olla muuttaa jotain vastaanottajansa ajattelussa.  Jos vastaanottaja toimii vain mekaanisena Twitter-megafonina, hän menettää hienon mahdollisuuden uuden ajatuksen ja muutoksen syntymiselle. Taidanpa itsekin ensi kerralla sulkea puhelimen seminaarin ajaksi", Timo Sorri sanoo.

Haaste - esiintyjälle ja osallistujalle

Mitä jos seuraavassa suositussa massatapahtumassa yksi esiintyjä viidestä kehottaisi yleisöä laittamaan puhelimen kiinni ja keskittymään vain ja ainoastaan kuuntelemiseen sekä ajattelemiseen? Miksei myös pieneen välikeskusteluun vieruskaverin kanssa. Esityksen jälkeen kaikki mahdolliset sometunnukset pamahtaisivat ruudulle ja olisi aika jakaa omin sanoin se, mitä jäi päällimmäisenä mieleen.

Mitä tapahtuisi? Tviittejä tulisi vähemmän, se on selvä. Uskon kuitenkin, että esittäjä näkisi paremmin, miten oman esityksen ydinviestit oikeasti purivat yleisöön. Tunnelma tapahtumassa olisi ehkä keskittyneempi, oivallukset syvempiä. Ulkopuolelta tapahtumaa seuraavat pääsisivät lukemaan ajatusvirtaa, jossa viestit eivät olisi toistensa toisintoja. Ehkä. Ainakin vaihtelu virkistäisi.

Osallistujana voit treenata keskittymistä missä tapahtumassa vain. Valitse vaikkapa vain yksi, omasta näkökulmasta mielenkiintoisin puheenvuoro, jonka aikana puhelin jää taskuun. Tee muistiinpanoja, jos haluat, mutta älä anna esiintyjän sanojen kopioimisen viedä tilaa omalta ajattelultasi. Esityksen jälkeen kysy itseltäsi, mitä arvokasta sait – äläkä välitä siitä, jos itsellesi tärkeä oivallus sanoiksi puettuina kuulostaa naurettavan naiivilta. Jaa valitsemassasi kanavassa, jos koet jakamisen hyödylliseksi.

Kuka ottaa haasteen vastaan ja kertoo, miten kävi?

·       Havainin ilmainen webinaari, Inspiroi yleisöäsi aivoystävällisillä esityksillä, vieraana Mona Moisala, 16.6. klo 13.00-13.30

Kirjoittaja haaveilee kaiken pöhinän vastapainoksi retroesitelmäkerhosta, jossa esityksiä maailmankaikkeuden kummallisuuksista pidettäisiin korkeintaan piirtoheittimen ja opetustaulujen kera. Lisäpisteitä saisi, jos esityksen lähdeaineistona käyttäisi paperisia ensyklopedioita tai henkilöhaastatteluja.



Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Viestintä pitää vaihtaa organisaatiolähtöisestä kiinnostavaksi ja ajatuksia herättäväksi. Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki – "Kaiku Helsinki heittäytyi mukaan PING Helsinki -sisältömarkkinointifestivaaleille toukokuussa 2016."

2016 kuumat perunat - Osa 5: Mindfulness-viestintää – "Mindfulness oli valtava trendi vuonna 2015, mutta vuonna 2016 vastaavanlainen "hetkessä eläminen" näkyy myös viestinnässä."

Kuva: cosmo_71 (Creative Commons)


Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki

Petteri Puustinen


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Onko kaupallisuus vain katsojan silmässä?  –  "Natiivimainonta ja sisältömarkkinointi ovat hyvästä, kunhan yleisölle tarjotaan riittävä mahdollisuus erottaa maksettu ja toimituksellinen sisältö toisistaan."

Aito teini paljastaa: Some toimii näin"Instagram on hyvä tapa mainostaa nuorille jotain, koska mitä tahansa suositut julkkikset pyytävät ostamaan suurin osa teineistä ostaa."

Viestinnän kuumat perunat 2016: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?"Viestien täytyy ansaita tilansa myös bloggareiden, vloggareiden, instagrammaajien ja muiden uusien medioiden portinvartijoiden parissa." 

 


Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita

Markku Vänskä

Donald Trump jyrää republikaanien esivaaleissa voitosta voittoon. Spekulointi ilmiön ympärillä on kiihtynyt koko kevään ja puolueen johdolla näyttää olevan keinot laivan kääntämiseen vähissä. Maailmalla pohditaan pelon sekaisin tuntein miltä Trumpin johtama Yhdysvallat näyttäisi.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleilla on aina ollut laajempaa vaikutusta myös muuhun yhteiskuntaan. Esimerkiksi viestinnän ammattilaiset eri puolilla maailmaa etsivät taitavasti rakennetuista kampanjoista vaikuttamisen uusia trendejä. Trumpin kampanja heijastelee tässäkin ajan henkeä. Hän on hyödyntänyt ansaittua mediaa paremmin kuin kukaan ehdokkaista vaalien historiassa.

Trump oli helmikuuhun mennessä käyttänyt maksettuun televisiomainontaan 10 miljoonaa dollaria: 8 kertaa vähemmän kuin Jeb Bush ja huomattavasti vähemmän kuin kukaan muista kärkiehdokkaista. Samaan aikaan Trump sai huomiota lähes 9 kertaa enemmän kuin Bush, Tutkimusyhtiö mediaQuantin mukaan mainostilaksi muutettuna noin 1,9 miljardin dollarin arvosta. Tähän on laskettu kaikki media, mukaan luettuna sosiaalisen median kanavat, painotettuna niiden tavoittamien ihmisten määrällä.

Trumpin mielipiteet ovat monen mielestä hyvinkin arveluttavia, kieli on alatyylistä ja alakoululaisen tasolla. Mutta nykyisessä nopean viestinnän maailmassa vahvasti kantaaottavilla mielipiteillä saa huomiota. Trumpin tyyliä, eikä varsinkaan mielipiteitä, tarvitse kopioida tai kannattaa, mutta näistä voi ottaa jotain opiksi. Liian usein me törmäämme viestinnän ammattilaisina asiakkaiden varovaisuuteen. Näkökulmaa viilataan sopivaksi ja lopulta viestikin laimenee niin, ettei se kiinnosta juuri ketään. Sitten ihmetelläänkin yhdessä miksi asialle ei saada toivottua näkyvyyttä.

Onneksi esimerkkejä rohkeista ja näkyvistä viesteistä löytyy myös kotisuomesta. Kesää kohti vauhdin toivoisi kiihtyvän, Trumpin viitoittamalla tiellä.

Törkeän tarttuvaa viestintää odotellen…


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Gallup-demokratiaa vai hyödyllistä tietoa? –  "Mielipidetutkimukset ja vaalien edellä tehtävät ennusteet ovat osa avointa yhteiskuntaa, mutta gallupdemokratiaa ei kukaan halua. Se on sitä, että politiikan ja talouden päättäjät juoksevat mielipidetutkimusten perässä kykenemättä itsenäiseen päätöksentekoon."

Politiikasta puuttuu johtajuus"Pääministeriltä vaaditaan yritysjohtajan ominaisuuksia, vaikka puoluetta tai valtiota ei voi johtaa kuin bisnestä."

2016 kuumat perunat: Arvoviestintää – "Jos yritys ja sen asiakaskunta jakavat keskenään samat arvot ja jos yritys osaa viestiä nämä arvot konkreettisesti ja uskottavasti, asiakassuhde kehittyy vahvaksi."

 

Kuva: Gage Skidmore (Creative Commons)