Rusinanmurun terveisiä ”kuumimmalta kasvualalta”

Pete Saarnivaara

Kauppalehden tämänpäiväisen listauksen mukaan viestintäala on juuri nyt rakentamisen, ohjelmistokehityksen sekä elokuvabisneksen ohella yksi Suomen voimakkaimmin kasvavia toimialoja. Katsauksessaan lehti nostaa Suhdetoiminta ja viestintä -kategorian kärkiyrityksiksi Ellun Kanat, Milttonin, Drumin, Hill and Knowltonin – sekä Kaiku Helsingin.

Tällaisia artikkeleita on aina mukavaa lukea ja tulokset lämmittävät joulutunnelmaa entisestään. Kiitos ja glögimukin nosto!

… Ja sitten eteenpäin. Kauppalehden kasvuprosentit ovat vuosilta 2014 ja 2015, mutta me ja muut viestintäalan yritykset olemme huhkineet hihat käärittyinä ja ideanystyrät teroitettuina myös tänä vuonna – ja haluamme huhkia ensi vuonnakin.

Median välityksellä moni saattaa helposti saada kuvan, että viestintäalan kasvu perustuisi erityisesti vaikuttajaviestinnän yleistymiselle. Lobbauksen lisääntyminen on houkuttelevaa nostaa otsikoihin, koska se on kiinnostavaa. Kiinnostava ei kuitenkaan aina ole totta. Vaikuttajaviestintä on toki yleistynyt, mutta valtaosa koko viestintäbisneksen kasvusta selittyy muilla syillä.

Ammattitaitoiselle viestinnälle on Suomessa tällä hetkellä tilausta, koska organisaatiot ovat havainneet, että sisältöihin perustuva markkinointi sekä johdon ja asiantuntijoiden viestintävalmiuksien kehittäminen tuottavat tulosta. Kohuotsikoiden katveessa näiden palveluiden kysyntä on kasvanut paljon voimakkaammin kuin vaikuttajaviestintä.

Viestintäalan kannalta on elintärkeää, että Suomesta löytyy joka sektorilta yrityksiä ja organisaatioita, jotka haluavat tehdä tulosta, palvella asiakkaitaan entistä paremmin ja kehittää osaamistaan. Juuri näitä tavoitteita laadukas ja kiinnostava viestintä on yhtenä apukeinona tukemassa. Viestintä pysyy kuumana kasvubisneksenä niin pitkään kuin muutkin toimialat haluavat kasvaa ja kehittyä.

Olemme siis ilahtuneita ja ylpeitä viestintäalan kasvuluvuista ja omasta komeasta sijoituksestamme toimistojen keskinäisessä vertailussa – mutta kun glögimuki on ryystetty tyhjäksi, oma menestys on vain rusinanmuru pikarin pohjalla. Maukkain ja lämmittävin joululahja meille viestijöille on se, kun asiakkaamme menestyvät ja yltävät tavoitteisiinsa. Sille voidaan ottaa vielä toinenkin glögi!


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

EVVK:n aika on ohi! –  "Viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla – ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Ihminen on kiinnostunut sellaisesta, mistä on hänelle jotain hyötyä."

4 syytä, miksi lobbaus lisääntyy tänäkin vuonna"Yritysten johtoon on kasvanut uusi sukupolvi, jonka ydinosaamista on liikkeenjohto, ei politiikka."

 

Kuva Flickr-käyttäjältä Lemsipmatt (Creative Commons)


Näin muotoilet joulun odotetuimman spämmin

Sanna Puutonen

Yritykset tuntevat asiakkaansa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Sen pitäisi näkyä myös niiden tuottamissa sisällöissä.

Markkinoinnille päivittäin altistuva maallikko ajattelee herkästi, että markkinoivan tahon etu ja hänen oma etunsa ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa. S-ryhmä kertoi heinäkuussa alkavansa kerätä asiakkaistaan tietoa aiempaa tarkemmin ja hyödyntävänsä sitä muun muassa markkinoinnin kohdentamisessa. Kohuhan siitä syntyi, enkä oikeastaan ihmettele: monelle markkinointimaailmaa tuntemattomalle kaverilleni ”kohdentaminen” tarkoittaa lähinnä Facebookin tukkivia bannerimainoksia ja sähköpostin pyytämättä ja yllättäen täyttävää, kömpelösti muotoiltua suoramarkkinointia.

Valitettavasti jaan saman kokemuksen. Kuluneen kuukauden aikana olen löytänyt mailistani muun muassa seuraavat viestit (lähettäjä suluissa):

(helsinkiläinen teatteri): ”Kaksi yhden hinnalla operettiin Kuusankoskitalolla!” 

(kansainvälinen huonekaluketju): ”Millaisen pehmolelun lapsesi suunnittelisi?”

(kansainvälinen vaatebrändi): ”Hohdetaana!”

(kansainvälinen ulkoiluvaatteisiin erikoistunut verkkokauppa): ”Sanna. We miss You.” 

En asu Kuusankoskella, eikä minulla ole lapsia. Myös typotetun hohtokehotuksen ja ikävöinnistä tiedottamisen hyötyarvot laskevat kohdallani nollan alapuolelle.

Olen tilannut kaikki esimerkkinä käyttämäni uutiskirjeet itse. Siis ilmoittanut henkilökohtaisesti olevani kiinnostunut kuulemaan, mitä tarjottavaa kyseisillä yrityksillä/brändeillä minulle on. Silti joudun joka päivä vastaanottamaan valtaisan määrän edellä mainitun kaltaista itselleni täysin epärelevanttia bulkkisisältöä.

Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on tietenkin tuottaa hyötyä sille, joka maksaa viulut. Sisältö, joka ei kasvata brändin tunnettuutta, yrityksen ajatusjohtajuutta tai viime kädessä lukua viivan alla, on turha sisältö.

Mutta: jotta kuluttaja saadaan reagoimaan viestiin markkinoijaa hyödyttävällä tavalla - tykkäämään, jakamaan, suosittelemaan, ostamaan - täytyy sen ensin tarjota hyötyä vastaanottajalleen.

Hyviä uutisia: hyödyllisten ja merkityksellisten viestien tarjoaminen kuluttajille on nyt helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Iso osa käyttämistämme palveluista toimii verkossa, minkä ansiosta niitä tarjoavat yritykset voivat halutessaan muodostaa hyvinkin tarkan kuvan kulutuskäyttäytymisestämme: aina kun varaan lennot, tilaan ruokaa, ostan liput oopperaan tai siirrän kenkiä verkkokaupan ostoskoriin jää minusta jälki palveluntarjoajan järjestelmiin.

Minä tai käytökseni ei suinkaan ole ainutlaatuista. Jos asiakkaista kerättävää dataa ja markkinoinnin automaatiota opittaisiin hyödyntämään vielä nykyistä tehokkaammin ja personoidummin juuri sisältömarkkinoinnissa, tuloksena syntyisi todennäköisesti viestejä, jotka hyödyttäisivät sekä markkinoivaa tahoa että tavoiteltua kohderyhmää.

Minun ja kaltaisteni uteliaisuuden voisi herättää esimerkiksi näin:

Kuusankoskelaista operettia mainostava teatteri voisi aiempien lippuostosteni perusteella päätellä, että olen kiinnostunut tanssista ja että kulutan kulttuuria lähinnä Helsingissä. Ostan myös aina opiskelijalipun. Kas! Minua kiinnostavat siis todennäköisesti edulliset liput pääkaupunkiseudun tanssinäytöksiin.

”Näihin syksyn nykytanssinäytöksiin on vielä tilaa ¬ hajapaikat nyt alennettuun hintaan”

Lasten pehmolelupajaa täkynä käyttävän tavaratalon kannattaisi puolestaan naulita huomioni esimerkiksi sesonkituotteilla – joita muuten käyn haalimassa kyseisen kaupan hyllyiltä juuri syksyisin (kuten varmaan aika moni muukin).

”Ateria ystävien kesken kirkastaa kaamoksen – kauden kynttilöissä ja astiastoissa leiskuu kupari” 

Shoppaan typoilua harrastavalta brändiltä mielelläni siistejä työvaatteita – mahdollisesti myös pikkujoulumekon, jos juhlakauden tuotevalikoimaa markkinoiva viesti heittää eteeni ostamiseen kannustavan täkyn (ja muokkaa kielen brändinsä laatulupausta vastaavaan muotoon):

”Hohda juhlakauden kauneimpana – pikkujoulumekot etuasiakkaille nyt 20 % alennuksessa!”

Ja my dearest outdoor-verkkokauppa: suhde brändeihin on verrattavissa mihin tahansa ystävyyssuhteeseen. Onhan se ikävää, että teillä on minua ikävä, mutta entä sitten? Viimeksi kun tarkistin, ystävyys oli tekoja, ei sanoja. Jos olisitte oikeasti kiinnostuneita tekemisistäni, olisitte huomanneet minun etsineen sivustoltanne pari viikkoa sitten lautailutakkia.

”Haussa täydellinen snoukkatakki? Kokosimme kauden parhaat sinua varten!” 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Kiinnostavuusmuotoilua käytännössä: "Case Viimamyymälä Oy" – "Kiinnostavuusmuotoilun lähtökohtana on, että viestijän täytyy tuntea yleisönsä ja pyrkiä muotoilemaan viestinsä sellaisiksi, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä juuri kyseiselle yleisölle."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi? – "Enää ei riitä, että vastailet yleisöllesi. Jotta saa yleisön ylipäätään keskustelemaan, sinun pitää vaikuttaa."


Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki

Petteri Puustinen


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Onko kaupallisuus vain katsojan silmässä?  –  "Natiivimainonta ja sisältömarkkinointi ovat hyvästä, kunhan yleisölle tarjotaan riittävä mahdollisuus erottaa maksettu ja toimituksellinen sisältö toisistaan."

Aito teini paljastaa: Some toimii näin"Instagram on hyvä tapa mainostaa nuorille jotain, koska mitä tahansa suositut julkkikset pyytävät ostamaan suurin osa teineistä ostaa."

Viestinnän kuumat perunat 2016: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?"Viestien täytyy ansaita tilansa myös bloggareiden, vloggareiden, instagrammaajien ja muiden uusien medioiden portinvartijoiden parissa." 

 


Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline

Tiina Hosiokoski

”Onko se sisältömarkkinointi sama asia kuin ennen oli advertoriaalit?” Olen kuullut tämän kysymyksen lukuisia kertoja. Ei, ei se ole. Sisältömarkkinoinnille on toki määritelmiä, mutta käsitteenä se on joka tapauksessa laaja ja ei kovin yksiselitteinen.

Itse en edes yritä määrittää sisältömarkkinointia liian tiukasti.

Sisältömarkkinointia käytetään paljon SEO:ssa eli hakukoneoptimoinnissa. Tai, esimerkiksi Wikipedian mukaan tämä juuri ei ole sisältömarkkinointia, mutta sellaisena siitä joka tapauksessa puhutaan. Hakukoneet kun rakastavat hyviä sisältöjä ja arvottavat jatkuvasti hyvillä sisällöillä päivittyviä sivustoja korkealle omissa hakutuloksissaan. Tämä on elintärkeää yrityksille, joiden asiakashankinta tapahtuu osin tai kokonaan verkossa – niin kuluttaja- kuin b-to-b-puolella.

Mutta entäpä tuotteet, palvelut tai asiat, joiden myyntikanava ei ole verkko? Otetaanpa esimerkiksi vähittäiskaupassa myytävät elintarvikkeet. Olen törmännyt useastikin yrityksiin, jotka odottavat nopeaa myynnin kasvua sisältömarkkinoinnin keinoin. Ei ihan helppoa. En ainakaan itse usko, että jälleen yksi reseptejä suoltava toimija muiden joukossa korjaa mitään suurempaa jackpotia. Elintarvikepuolella viimeaikaiset menestystarinat ovat olleet niitä, jotka ovat tehneet (tai vähintäänkin viestineet) asiat erilailla kuin muut. Sekin on mahdollista, jos löytyy rohkeutta irrottautua oman kategorian perinteistä ja toisaalta oivalluskykyä nähdä se oma metsänsä puilta.

Ja mikä se oma metsä sitten on? Sen miettimiseen käyttäisin nykypäivän hetkisessä työelämässä vähän enemmänkin aikaa. Joka paikassa rummutetaan, että sisältömarkkinoinnissa sisällöt pitää miettiä asiakkaan tai potentiaalisen asiakkaan näkökulmasta ja unohtaa yrityksen näkökulma. Mutta pitääkö? Ja en nyt tarkoita sitä, että kaikki hiotaan kiiltokuvamaiseksi. Tarkoitan sitä, että hyvää sisältöä ei mielestäni ole edes tehtävissä ilman kunnollista positiointia eli asemointia. Kilpailijoista pitää erottautua – ja se jos jokin on sisältömarkkinoinnin mahdollisuus! Tästä mielestäni puhutaan sisältömarkkinoinnin yhteydessä aivan liian vähän, jos lainkaan.

Case laskettelukeskus

Otetaan yksinkertaisena esimerkkinä vaikkapa – näin talvella – laskettelukeskus. Isossa kuvassa kaikki tarjoavat samaa: hissit jotka vetävät ylös, mäet joita lasketaan alas ja kahvila jossa voi lämmitellä sekä muut asiaankuuluvat aktiviteetit. Jos kaikki tekevät sisältömarkkinointia näistä samoista lähtökohdista, ei mikään erota yhtä keskusta toisesta. Niinpä jokainen keskus etsii ja löytää sen oman kulmansa, asemoi itsensä muihin nähden. Yksi tunnetaan bilepaikkana, toinen Suomen pisimmistä rinteistä ja luonnonrauhasta, kolmannessa on parhaat palvelut lapsiperheille. Niinpä sisällötkin voisivat keskittyä näiden vahvuuksien ympärille ja kävijät löytävät sitä kautta tarjonnasta omansa.

En tiedä, johtuuko oman kärjen puute siitä, että sisältömarkkinointi on enemmän viestinnän kuin markkinoinnin juttu. Markkinointipuolella on totuttu positioimaan, viestinnän puolella en muista siitä puhutun juuri koskaan. Niin tai näin, tässä olisi mielestäni pysähtymisen paikka. Ennen mitään mietitään, mikä on se meidän juttu, joka erottaa oman tuotteen tai brändin kymmenistä muista. Sitten toimimaan, rohkeasti omasta kulmasta.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Onko kaupallisuus vain katsojan silmässä? –  "Jonkinlaisia median, markkinointiviestinnän toimistojen ja mainostajien yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Kaupallisuus ei saa olla vain katsojan silmässä."

2016 kuumat perunat: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie? –  "Journalistisin kriteerein ansaittu näkyvyys on kansalaisten mielissä yhä uskottavaa ja tehokasta."

PR on toista Pietarissa"Markkinatalous toimii Pietarissa suoraviivaisesti. Jos Pietarissa haluaa näkyvyyttä, sitä voi ostaa. Länsimaista tuttu PR-toimistojen tuottamien juttuideoiden tarjoaminen medialle tuottaa harvoin tulosta."

 

Kuva: Lindsay Shaver (Creative Commons)