palvelumuotoilu

Miksi palvelumuotoilu on viestijöiden ja markkinoijien uusi paras ystävä?

Onko joskus käynyt niin, että viestisi kaikui kuuroille korville? Kampanja ei saavuttanut tavoitettaan? Tapahtuma ei innostanut paikalle? Ei se harvinaista ole: kun sisältötulva kasvaa, erottuminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi.

Huomiota ei saa sillä, että viestii enemmän tai huutaa megafonilla MEIDÄN asioita lujempaa kuin muut. Jotta viestintä vaikuttaa, sen täytyy ensin kiinnostaa – ja ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mistä heille on hyötyä. Täytyy siis viestiä fiksusti ja ymmärtää, missä kohdissa itsellemme tärkeät asiat ja kohderyhmää aidosti kiinnostavat asiat leikkaavat keskenään.

Tuo ymmärrys ei synny olettamalla, oman tiimin kesken pohtimalla tai edes paksuihin tutkimusraportteihin sukeltamalla. Entä jos ajattelisimmekin viestintää ja markkinointia palveluna, jota yritys tai organisaatio tarjoaa asiakkailleen ja sidosryhmilleen?

Palvelumuotoilu tarjoaa viestijöille ja markkinoijille erinomaisia menetelmiä, joiden avulla pääsee kiinni kohderyhmän arkeen. Kaiku Helsingin palvelumuotoilujohtaja Elina Piskonen listaa kolme syytä, miksi palvelumuotoilun kannattaa olla viestijöiden ja markkinoijien uusi paras ystävä – ellei jo ole.

1. Palvelumuotoilu tekee empatiasta ja asiakasymmärryksestä ydinasian

Palvelua ei voi ryhtyä muotoilemaan, ennen kuin on tutkittu, kenelle palvelu suunnataan ja mitä kohderyhmä aidosti tarvitsee. Kehittämistyö perustuu empatiaan: asiakkaan maailman hahmottamiseen ja hänen tilanteensa syvälliseen ymmärtämiseen.

”Palvelumuotoilun avulla ihmisistä saa irti asioita, joita he eivät itse osaisi tuoda esiin. Näin kartutetaan ymmärrystä tarpeista paljon syvällisemmin kuin kysymällä. Palvelumuotoilun työkalut auttavat kiteyttämään tuloksia visuaaliseen muotoon, mikä auttaa esimerkiksi löytämään yhteistä näkemystä”, Elina Piskonen sanoo.

2. Yhteiskehittäminen on olennainen osa palvelumuotoilua

Palvelumuotoilu on asiakaskeskeistä, ei asiakaslähtöistä. Sen sijaan, että asiakkaita kuunneltaisiin vain projektin alkuvaiheessa, palvelumuotoilussa asiakasnäkökulmaa kuljetetaan mukana alusta loppuun. Ideoita ja konsepteja testautetaan asiakkailla pitkin prosessia ja tarvittaessa palataan takaisin edellisiin vaiheisiin.

”Palvelumuotoilu merkitsee jäähyväisiä olettamiselle. Asiakkaiden kanssa käydään aktiivista dialogia, sen sijaan, että alkuvaiheen kyselyn vastaukset hautautuisivat kansioihin. Lopputulos on parempi, kun viestintä on suunniteltu yhdessä kohderyhmien ja sidosryhmien kanssa.”

3. Palvelumuotoilu on avain asiakaskokemuksen kehittämiseen

Viestinnän ja markkinoinnin on oltava alusta saakka mukana niissä huoneissa, joissa asiakaskokemusta kehitetään. Asiakaskokemus on hyvin pitkälti viestinnän ja markkinoinnin synnyttämää. Mikä yritykselle on tärkeämpää kuin asiakas?

”Palvelumuotoilu pakottaa ulos siiloista, sillä asiakaskokemus ei ole vain yhden toiminnon asia. Asiakaskokemuksen merkityksen noustessa viestinnän ja markkinoinnin strateginen merkitys korostuu.”

Arki on arkea, ja aina ei tietenkään ole mahdollista – eikä edes aiheellista – käynnistää syvällistä palvelumuotoiluprosessia. Palvelumuotoilun työkalut ja ajattelutapa soveltuvat kuitenkin mainiosti myös kevyemmissä projekteissa lainattaviksi. Kun käytetään yksittäistä menetelmää, silloin tosin ei ole kyse varsinaisesta palvelumuotoilusta.

Kun taas kyseessä on strategisesti tärkeä panostus, huolellinen palvelumuotoilu puolustaa paikkansa: miksi käyttäisit aikaa ja rahaa tekemiseen, jonka lopputulos perustuu oletuksiin, ei kohderyhmän aitoihin tarpeisiin?

Haluatko kuulla lisää palvelumuotoilun hyödyntämisestä viestinnässä ja markkinoinnissa? Olet sydämellisesti tervetullut tapaamaan kaikulaisia Markkinoinnin viikolle 4.-5.9. ständille numero 24. Keskiviikkona 5.9. Elina Piskonen kipuaa Suomi nousuun -lavalle julistamaan empatian ja asiakasymmärryksen ilosanomaa otsikolla ”Älä oleta! Palvelumuotoilun avulla teet markkinointiviestinnästä aidosti asiakaskeskeistä”. Tule mukaan kuuntelemaan!


tubettamisesta

Mitä jokaisen markkinointi- ja viestintäfabun tulisi tietää tubettamisesta?

Somevaikuttajat ovat jo ohittaneet urheilijat nuorten seuratuimpien vaikuttajien listalla ja nousseet kärkipaikalle muusikoiden rinnalle. Tubettamisesta on tullut vaikuttava ilmiö, josta yksi osoitus on Tubecon-tapahtuma: 17.–18. elokuuta viidettä kertaa järjestetty festari veti Helsingin Messukeskukseen noin 17 000 vierailijaa. Vuonna 2014 vastaava luku oli 5 000.

Ketkä tubettajia fanittavat? Miksi heitä seurataan? Ja mitä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen kannattaisi tietää koko aiheesta?

Tässä ajantasaiset teesit tubettamisesta, olkaa hyvä!

1. Tube on Facebookin ohella Suomen suosituin sosiaalinen media.

Tubea käyttää kuukausittain noin 79 prosenttia suomalaisista. Kotimaisia videoblogeja seuraa noin 28 prosenttia. Vertailun vuoksi Instagramia käyttää 49 prosenttia suomalaisista, Twitteriä 23 prosenttia ja LinkedIniä 20 prosenttia.

2. Aktiivisimmin tubettajia seuraavat nuoret.

Kotimaisia tubettajia seuraa viikoittain jopa 49 prosenttia 15–24-vuotiaista suomalaisista. Samasta ikäryhmästä 23 prosenttia katsoo tubettajien videoita päivittäin.

3. Tuben ääreen tullaan viihtymään ja kuluttamaan aikaa.

Yleisin syy tubevideoiden katsomiseen on itsen viihdyttäminen ja toiseksi yleisin ajan kuluttaminen. Uuden tiedon, ideoiden ja näkemyksien etsiminen ovat prioriteettilistalla vasta näiden jälkeen. Suosituimpien tubettajien vlogit pyörivät lifestylen, huumorin ja pelien maailmassa.

4. Jos sisältö ei viihdytä, se laitetaan nopeasti vaihtoon.

Z-sukupolvi kuluttaa sisältöä samanaikaisesti viiden eri ruudun kautta (siinä missä y:n edustajat kykenevät maksimissaan kahteen). Mielenkiinto on herätettävä kahdeksan sekunnin aikana: sen jälkeen ruutu vaihtuu toiseen.

5. Teinit eivät siedä bannerimainontaa – eivätkä epäröi poistaa ruuduiltaan sitä, mikä heitä ei kiinnosta.

Puolet blokkaa mainokset kokonaan, ja 82 prosenttia jättää reagoimatta display-mainoksiin. Huomio on siis herätettävä muilla keinoilla.

6. Seuraajat kerää kiinnostava persoona.

Vaikuttajamarkkinoinnin seminaareista ei nykyään pääse ulos kuulematta vähintään viittä puheenvuoroa autenttisuuden ja aitouden merkityksestä. Feikkaaminen karkottaa erityisesti nuoret. Kiinnostavan persoonan lisäksi tubettajan menestyksen ratkaisee asiasisältö sekä kyky saada katsojansa nauramaan.

7. Tubettajat liikkuvat laumoissa.

Suomalainen tubeyhteisö on pieni mutta tiivis. Suositut tubettajat ovat keskenään kavereita ja vierailevat tiuhaan toistensa videoilla. Kaverisuhteisiin kannattaa perehtyä: usean tubettajan yhteistyö voi tuoda kamppiksiin kaivattuja lisätehoja.

8. Tube tavoittaa nuoret tehokkaasti, mutta on kanavana hintava.

Jos haluaa tuotteensa tubeen, täytyy siihen olla valmis myös sijoittamaan: suosituimpien tubetähtien sisältöyhteistyön hinnat lasketaan kymmenissä – jopa sadoissa tuhansissa. Parhaiten tuben kautta pääsee vaikuttamaan 15–29-vuotiaiden suomalaisten ostopäätöksiin. Blogit ovat kuitenkin yhä melkein tuplasti tehokkaampi – ja merkittävästi edullisempi myyntikanava.

9. Tubeilmiöitä on vaikea ennustaa – ja se on osa kanavan viehätystä.

Yllätyksellisyydestä kertoo jotain se, että Tubeconin vuoden 2018 Yleisön suosikki -tittelin nappasi nuorten starojen ohi Vantaankosken koulun musiikinopettaja Jan Nyberg, joka versioi aamunavausvideossaan Dr. Dren Still D.R.E -klassikkobiisiä. Suosiota ei haitannut edes se, että Still D.R.E on julkaistu vuonna 1999 – ennen kuin suurin osa tuben suurkuluttajista oli edes syntynyt.

10. Tulevaisuuden potentiaali on kahdenvälisessä somessa.

Z-sukupolvi käyttää selvästi muita enemmän somekanavia, jotka on tarkoitettu lähtökohtaisesti kahdenväliseen viestintään. Suosituimpia ovat Snapchat ja WhatsApp. Kanavien toimintalogiikka ja niissä käytetty kieli kannattaakin opetella jo nyt – aloita vaikka perehtymällä chat-fiktioon.

Kirjoituksen lähteinä on käytetty Dagmarin, Mainostajien Liiton ja Ping Helsingin huhtikuussa 2018 toteuttamaa vaikuttajamarkkinoinnin tutkimusta ja Tubecon Industry Afternoon -tapahtumassa vierailleiden asiantuntijoiden puheenvuoroja.

Jos viestintä olisi kymmenottelu, kirjoittaja Sanna Puutonen hallitsisi suvereenisti sen kaikkia lajeja. Kielestä ja sen käytöstä loputtoman kiinnostunut konsultti tunnetaan toimistolla rautaisena projektijohtajana, täyden palvelun sisällöntuottajana ja ehtymättömänä yhden naisen ideahautomona. Jotain viestintäkonsultin rautaisesta kirjoitustaidosta kertoo se, että Sanna kruunattiin toukokuussa J. H. Erkon lyhytproosakilpailun voittajaksi. 


Vaikuttavan somepostauksen kaava

Millainen on toimiva somepäivitys? Mikä on sopiva määrä hashtageja? Onko kuva tarpeellinen? Miten pitkä linkki saa olla? Kehtaako emojeja käyttää?

Somevalmennuksissa minulta monesti kysytään näitä kysymyksiä, joiden perusteella syntyi tämä yleispätevä Vaikuttavan Somepostauksen Kaava. Tästä rungosta saa tukea niin Facebook-, Twitter- kuin LinkedIn-päivityksiinkin, kussakin kanavassa hieman soveltaen.

Kaava soveltuu niin yritys-/organisaatiotilien tarkoituksiin kuin asiantuntijoille työntekijälähettilyyskäyttöön.

1. Vain yksi asia per postaus

Tärkeintä somepäivityksessä on kohdeyleisöäsi kiinnostava sisältö, ytimekkäästi esitettynä. Ennen Julkaise-napin klikkaamista, tee aina kiinnostavuusmuotoilun pikatarkastus: Kenelle olen puhumassa? Mitä haluan sanoa? Mitä iloa sanomastani on hänelle, jolle olen puhumassa?

Älä yritä ahtaa montaa kärkeä samaan viestiin. Jos sinulla on asiaa useasta eri aiheesta, tee useampi eri postaus. Muista myös välttää jaarittelua: kun olet kirjoittanut päivityksesi valmiiksi, tarkista vielä, mitä sanoja tai päätteitä voisit karsia siitä pois.

Kerro asiasi tiiviisti ja mahdollisimman selkeästi. Otathan huomioon, että kaikki lukijasi eivät välttämättä ole nähneet jokaista edeltävää postaustasi, joten tee jokainen päivitys toimivaksi omana itsenäisenä sisältönään.

2. Linkillä laajennusta

Koska itse postauksen kannattaa olla tiivis ja ytimekäs, voit ohjata yleisön lisäinformaation pariin linkillä. Kerrotko itse aiheesta lisää esimerkiksi yrityksesi blogissa? Tai onko joku muu kirjoittanut postaukseesi liittyvän mielenkiintoisen artikkelin johonkin mediaan? Jaa linkkejä, niin somepostauksesi saavat lisää painoarvoa!

Monesti voi käydä myös sillä tavalla mukavasti, että kun linkität toiseen somekäyttäjään tai -tiliin – esimerkiksi uudelleentwiittaamalla tai Facebook-postauksen jakamalla – he puolestaan jakavat sinun jakoasi tai jotain muuta sisältöäsi ja näin saat lisää näkyvyyttä.

(HUOM 1: Twitterissä ei enää tarvitse edes ”siisteyden vuoksi” käyttää Bit.ly:ä tai muita URL-lyhentäjiä. Twitter osaa nykyisin lyhentää kaikki pitkät linkit automaattisesti ja jokainen linkki vie nykyisin 23 merkkiä tilaa, oli se sitten oikeasti kahdeksan tai kahdeksankymmentäkahdeksan merkkiä pitkä.)

(HUOM 2: Facebook ja LinkedIn osaavat nykyisin tehdä linkeistä siistin näköisen esikatselun. Kun copypastetat linkin Facebook- tai LinkedIn-päivitykseesi, palvelu hakee linkkaamaltasi sivulta sivun otsikon, ingressin ja usein myös kuvan. Kun esikatseluruutu on onnistuneesti ilmaantunut keskeneräiseen postaukseesi, voit poistaa varsinaisen linkin URL-osoitteen tekstin joukosta. Päivityksesi näyttää selkeämmältä, kun sen joukossa ei ole koodinpätkää. Myös Twitter tekee esikatselun, mutta se näkyy vasta twiitin julkaisemisen jälkeen, joten Twitterin puolella älä deletoi URL:ia pois.)

3. Tägää muita mukaan

Sosiaalinen media on sosiaalisinta ja siten toimivinta silloin, kun se saa aikaan keskustelua ja vuorovaikutusta, eikä jää yksisuuntaiseksi tuuttaukseksi. Liittyykö aiheeseesi joku ulkopuolinen taho? Jokin yritys, henkilö, media tai muu? Tägää heidät mukaan postaukseesi!

Tägääminen eli toisten somekäyttäjien mainitseminen voi lisätä oman päivityksesi näkymisen todennäköisyyttä muiden käyttäjien sisältövirrassa. Lisäksi tägäämäsi taho saa ilmoituksen, että heidät on mainittu, ja he saattavat parhaassa tapauksessa jakaa postauksesi eteenpäin omille seuraajilleen.

Käytännössä kaikissa somekanavissa mainitseminen tehdään @-merkillä. Ala kirjoittaa @ ja ajattelemasi tahon nimeä, niin saat yleensä listan ehdotuksia, joista voit valita oikean käyttäjän. Esim. @Kai… ehdottaa sinulle nopeasti Kaiku Helsinkiä.

(HUOM 1: Katso tarkkaan, että olet tägäämässä oikeaa kohdetta! Esimerkiksi Facebookin tägäysehdotukset ovat välillä hieman epäselviä tai puutteellisia. Desktopissa kätevin tapa on avata sama somekanava erilliseen välilehteen ja etsiä hakutyökalusta tägäyskohteesi täsmällinen nimi. … Ja tämän takia kannattaa laittaa myös omien sometilien profiilisivut kuntoon: kun joku muu on tägäämässä sinua, autat häntä osumaan oikeaan!)

(HUOM 2: Twitterissä ei kannata aloittaa twiittiä suoraan mainitsemalla @Käyttäjää. Jos aloitat twiittisi suoraan @-merkillä, twiitti ei näy suoraan seuraajiesi sisältövirrassa elleivät he seuraa sekä sinua että sitä @Käyttäjää, jonka olet maininnut. Jos postauksesi alkaisi loogisesti @-merkillä, laita sen sijaan alkuun jokin muu merkki. Monet käyttävät pistettä: ”.@kaikuhelsinki kirjoitti tänään...” Tai voit aloittaa twiitin kokonaan jollain muulla sanalla: ”Vadelmantuoksuinen @kaikuhelsinki kirjoitti tänään...”.)

4. #Hashtagit haltuun

Hashtagit eli aihetunnisteet tai asiasanat tulivat aluksi tutuksi Twitterin ja Instagramin kautta, mutta nykyisin niitä käytetään myös Facebookissa ja LinkedInissä. Hashtagit palvelevat somekäyttäjää kokoamalla tiettyyn aihepiiriin liittyvää keskustelua yhteen. Jos siis haluat, että sinut löydetään ja että sanomasi tulee liitetyksi osaksi laajempaa keskustelua, älä vieroksu hashtageja!

Hashtageja ei kannata lisätä summanmutikassa, vaan huolella valiten. Desktopissa avaa selaimeen uusi välilehti ja tarkista somepalvelun hakukentän (tai Googlen) kautta, mitkä ovat suosituimpia ja aktiivisimpia hashtageja aiheeseesi liittyen. Esimerkisi talousaiheisiin liittyen Twitterissä hashtag #sijoittaminen on paljon yleisemmin käytetty kuin #sijoitukset. On fiksumpaa tulla yhdistetyksi aktiivisempaan keskusteluun eli useammin käytettyyn hashtagiin!

Sopiva määrä hashtageille on 1–3. Tämä vaihtelee hieman kanavista riippuen, mutta nyrkkisääntö on, että postaus, jossa on hashtag, saa enemmän näkyvyyttä ja reaktioita kuin postaus, jossa ei ole hashtagia. Sen sijaan yli kolme hashtagia sisältävä somepäivitys alkaa tilastojen mukaan menettää näkyvyyttä, kommentteja ja jakoja.

Myös hashtagien taivutuksessa kannattaa olla tarkka! Perussääntöhän on, että hashtag ei taivu: esimerkiksi #viestintä ja #viestintää ovat kokonaan eri hashtagit. Jos on pakko taivuttaa, käytä vaikka kaksoispistettä #viestintä:ä. (Tai jos olet siisteysintoilija, kokeile tätä työkalua!)

Ja vielä viimeinen risuaitamuistutus: #-symbolin ja sanan väliin ei tule välilyöntiä, mutta eri hashtagien väliin tulee välilyönti. Eli ei # viestintä, vaan #viestintä. Ja ei #viestintä#markkinointi#helsinki, vaan #viestintä #markkinointi #helsinki.

5. ”Kuva (tai video) ois kiva!”

Olet varmasti huomannutkin, että melkein kaikkien yritysten twiiteissä, Facebook-postauksissa tai LinkedIn-päivityksissä on nykyisin kuva tai jokin muu visuaalinen elementti? Kuvien yleisyys perustuu sometieteelliseen täsmällisyyteen: tilastojen mukaan postaukset, joissa on kuva, saavat suuremman näkyvyyden kuin sellaiset, joissa ei kuvaa ole. Kannattaa siis panostaa visuaaliseen puoleen ja kerätä sopivaa kuva-arkistoa somesisältöjen mausteeksi!

Asiaan liittyy toki muttia. Etenkin Facebook viilaa sisältöjen näkyvyyttä arvottavaa algoritmiaan suuntaan tai toiseen lähes kuukausittain. Välillä kuvien käyttö lisää postauksen näkymistä muiden käyttäjien uutisvirrassa – ja välillä tekstipostaukset toimivat paremmin kuin kuvat. Johdonmukaista on kuitenkin se, että Facebook on parin viime vuoden aikana kannustanut todella vahvasti videoiden käyttöön ja etenkin live-videot saavat palvelussa paljon näkyvyyttä. Kokeile siis videota, jos sinulla on siihen resursseja. Mutta älä stressaa pakolla: mieluummin postaus ilman videota kuin huonon videon kanssa.

Vielä yksi huomio kuvista: Monesti saat somepostaukseesi valmiiksi kuvan, kun lisäät postaukseen linkin. Kuten kohdassa 2 mainitsin, käytännössä kaikki somepalvelut osaavat tehdä linkeistä siistin esikatselun ja tuoda kuvan linkitetyltä verkkosivulta. Kuvan hakeminen linkin takaa ei kuitenkaan aina toimi, joten jos linkin esikatselu jää kuvattomaksi, kannattaa kuva lisätä itse.

5+1. Emojit tuovat lisäpotkua

Hymiöt saattavat tuntua hölmöiltä, mutta datan perusteella emojien käyttö lisää klikkauksia ja reaktioita somessa. Emojit ovat löytäneet paikkansa myös bisnesympäristössä: CNBC:n mukaan niitä käyttävät työympäristössä ”kaikki ja äitisi”.

Emojivalikoimahan on nykyisin melko laaja ja tarjolla on paljon muutakin kuin vain keltaisia naamoja. Ylättävän moneen ”vakavaankin” aiheeseen löytyy sopiva emoji. Kannattaa tutkailla hetki Emojipedian valikoimia ja copypastettaa sieltä sopivat symbolit omiin somepäivityksiin! Myös sellaiset emojit, joita esimerkiksi Facebookin valmis emojivalikko ei tarjoa, toimivat joka tapauksessa jos copypastetat ne postauksesi joukkoon.

LOPUKSI

Tämä somepostauksen kaava on tietysti vain suositus, eikä käytännön tilanteissa jokaista kohtaa ole tarpeellista mahduttaa mukaan omiin somepostauksiin. Tärkeintä on pitää kohta 1 mielessä ja soveltaa muita niin hyvin kuin mahdollista! Kaavan tarkoituksena on auttaa jokaista someviestijää saamaan sanomansa näkyville mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttamaan mahdollisimman mieleenjäävästi.

Onko sinulla jotain omia ehdotuksia kaavan täydennykseksi tai karsimiseksi? Mitkä ovat omat toimivimmat somekikkasi? Voit tägätä minut vaikka Twitterissä nimellä @petteripuu!


Mitä pitäisi ajatella brändistä, jota ei kiinnosta myynti, mutta jonka mainoksia on samaan aikaan kaikkialla?

John Schoolcraftilla on hassu sukunimi, suorastaan häiritsevällä tavalla painovoimaa uhmaava kuontalo ja piristävän anarkistisia slideja. Niissä esiintyy maitoa kakkivia lehmiä ja etikettejä, joissa herjataan

This tastes like sh*t!

Schoolcraft aloitti ruotsalaisen Oatlyn luovana johtajana vuonna 2012 ja laittoi kerta heitolla brändin markkinoinnin uusiksi. Sittemmin yhtiö on yli kaksinkertaistanut liikevaihtonsa ja kolminkertaistanut tuotantokapasiteettinsa.

Schoolcraftin mukaan Oatlylla ei ole markkinointiosastoa, eikä yritystä kiinnosta tuotteidensa myynti tai osakkaanomistajien miellyttäminen. Hän väittää, että brändin ainoa tavoite on parempi maailma, jossa on vähemmän kasvihuonekaasuja (ja niitä peräsuolestaan vapauttavia maidontuottajia).

Minä väitän, että Schoolcraft puhuu pötyä.

Seurasin Schoolcraftin keynote-puhetta 8. toukokuuta Helsingissä järjestetyssä Ping Festival -tapahtumassa. Pohjoismaiden suurin vaikuttajamarkkinoinnin festari jakoi ohjelmansa tänä vuonna viiteen ”streamiin”, joista yksi, ”Trust”, käsitteli luottamuksen merkitystä markkinoinnissa.

Streamiin kiinnitettyjen puhujien viestin voisi tiivistää näin: kuluttajat eivät luota perinteiseen markkinointiin, mutta kuuntelevat mielellään suosituksia kavereiltaan ja seuraamiltaan somevaikuttajilta. Nopein tie kuluttajan lompakkoon vie siis tälle läheisen yhteisön tai heimon kautta.

Heimoista paasaa puheessaan myös Schoolcraft: brändi haluaa rakentaa kaurapohjaisten tuotteiden ympärille suorastaan kultin – tunteen siitä, että kuluttamalla mjölön sijaan kauraa lunastaa samalla paikkansa muiden oikeamielisten joukossa.

Ei voi kiistää, etteikö Oatly olisi onnistunut tavoitteessaan.

Sen pakkausdesign on nokkelaa, itseironista ja sopivan häiriköivää. Sen tuotteet ovat hyviä, ja sen fanilaumat todella muodostavat – jos eivät kulttia – niin ainakin heimon, jonka kansalaistottelemattomuus on lyhyen olemassaolonsa aikana aiheuttanut kosolti otsahikeä perinteisille maitotaloille. Schoolcraftin esityksessä vilahtaa esimerkki suuren ruotsalaisen maitotalon Facebook-kampanjasta, jossa kuluttajilta kysyttiin, mitä heidän suosikkiaamupalaansa kuuluu. Fiksu osaa päätellä, mitä Oatlyn fanit vastasivat.

Olen myös vakuuttunut, että Oatly tahtoo olla hyvien puolella ja todella tehdä osansa puhtaamman maapallon puolesta. Väitteitä siitä, että kauratalo ei olisi kiinnostunut myyntiluvuistaan tai osakkeenomistajistaan, en kuitenkaan märehtimättä niele.

Oatly on yritys, jonka liiketoimintaa on kuluttajatuotteiden valmistaminen ja myyminen. Oli sen tavoitteena sitten maailman pelastaminen tai perinteisempi (ja osakeyhtiölaissa säädetty) voiton tuottaminen omistajille, voi se saavuttaa päämääränsä vain yhdellä keinolla: myymällä mahdollisimman paljon omia tuotteitaan. Ja jotta tuotteet menevät kaupaksi, Oatlyn on pakko markkinoida ja mainostaa niitä.

Silti brändi haluaa kovalla vimmalla vakuuttaa heimonsa siitä, että lasikaupassa ei ole norsua.

Vai mitä pitäisi ajatella jos brändi, jonka mainokset väittävät kiivaasti olevansa jotain muuta kuin mainontaa, samanaikaisesti vuoraa niillä käytännössä kaikki Helsingin ulkomainospaikat? Mikä lopulta on totta?

Oatlylla on toimiva tuoteperhe, todellinen missio ja loistavaan tarinaan pohjautuva brändi- ja markkinointistrategia. Brändin voima ei siitä vähene, jos Schoolcraft kutsuisi sen kantavia voimia rohkeasti omilla nimillään – ainakin silloin, kun puhuu niistä markkinoinnin ammattilaisille.

PS. Historiasta löytyy muuten esimerkkejä yrityksistä, jotka eivät ole koskaan tarvinneet markkinointia, joiden tavoitteena on ollut vahvan yhteisön luominen ja jotka ovat ehdottomasti juuri tämän yhteisön, eivät suinkaan osakkeenomistajien puolella. Viime aikoina erään tällaisen yrityksen toimitusjohtaja on kiertänyt tiuhaan maailman oikeusistuimissa todistelemassa yhteisönsä jäsenille, että yrityksen tarjoamiin palveluihin voi ja kannattaa yhä luottaa.

 

Jos viestintä olisi kymmenottelu, kirjoittaja Sanna Puutonen hallitsisi suvereenisti sen kaikkia lajeja. Kielestä ja sen käytöstä loputtoman kiinnostunut konsultti tunnetaan toimistolla rautaisena projektijohtajana, täyden palvelun sisällöntuottajana ja ehtymättömänä yhden naisen ideahautomona. Jotain viestintäkonsultin rautaisesta kirjoitustaidosta kertoo se, että Sanna kruunattiin toukokuussa J. H. Erkon lyhytproosakilpailun voittajaksi. 


Mitä natiivimainonnasta tulisi tietää? – Viestijä: paina mieleesi ainakin nämä!

Uutinen vaikuttajille suunnatun uuden Mustread-verkkomedian synnystä on kuluneen kuukauden aikana nostanut (jälleen) natiivimainonnan otsikoihin ja somekeskusteluihin. Keskustelua käydään (taas) erityisesti seuraavista: Onko natiivimainonta eettistä? Erottavatko kuluttajat natiivimainonnan ja journalismin toisistaan? Mitä pitäisi ajatella medioista, jotka luovuttavat journalismille varattua tilaa maksua vastaan yritysten viesteille?

Ja tietenkin: Mitä natiivimainonta on?

Google osaa kertoa, että natiivimainonnalla tarkoitetaan verkkomedian uutis- tai artikkelivirran joukossa ilmestyvää sisältöä, jonka julkaisemisesta on maksettu. Periaatteessa kyseessä on siis journalistisen jutun muotoon puettu mainos – mutta käytännössä paljon enemmän.

Viestinnän ja markkinoinnin kannalta määritelmistä tai natiivimainonnan ongelmia purkavasta kriittisestä keskustelusta ei ole hyötyä, jos samalla ei puhuta siitä, miksi, miten ja mihin tarkoitukseen natiivimainontaa oikeasti kannattaa käyttää.

Itse nostaisin natiivimainonnasta esiin ainakin seuraavat, julkisesta keskustelusta helposti sivuun jäävät faktat:

  1. Natiivimainonta on tämän hetken nopeimmin kasvava digimainonnan muoto.

Natiivimainonnan markkinaosuus kaikesta digimarkkinoinnista on kasvanut huimat 40 prosenttia vuoden kolmannen kvartaalin aikana. Natiivimainontaa ostettiin heinä-syyskuussa noin 2,8 miljoonan euron arvosta. Koko vuoden kasvutilastoissa natiivi on kakkosena (35,5 %) sosiaalisen median (39,5 %) jälkeen. Suosio ei selity pelkällä hypellä. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna sekä oikeaan tarkoitukseen käytettynä natiivimainonta on kustannustehokas ja kannattava tapa tehdä markkinointiviestintää.

  1. Natiivimainontaa ei tulisi ajatella mainontana.

Laadukkaalla natiivimainonnalla ei ole mitään tekemistä mainosten kanssa. Jotta natiivimainonta onnistuu, täytyy sen herättää lukijan kiinnostus, eli kiinnostavuusmuotoilun periaatteiden mukaisesti kyetä tarjoamaan hänelle jonkinlaista hyötyä. Toisin sanoen natiiviartikkelin tulee täyttää samat kriteerit kuin minkä tahansa jutun, jotta se nousee esiin muusta uutisvirrasta. Esimerkiksi henkilöjuttu Santtu-Matias Rouvalin kasvusta huippukapellimestariksi voi olla yhtä hyvin journalistisin periaattein kirjoitettu juttu – tai Tampereen Filharmonian natiivimainos. Ainoa ero jutun ja mainoksen välillä on tällöin aihevalinnan taustalta löytyvä motiivi, eli vastaus siihen, miksi juttu on kirjoitettu.

  1. Onnistunutta natiivikampanjaa ei luoda tunnissa – eikä kahdessa.

Hyvää natiivimainontaa ei synny siten, että puretaan mainos artikkelin muotoon tai julkaistaan tiedote natiivimainoksena. Kuten minkä tahansa viestintä, markkinointi tai sisältö, natiivimainonta vaatii onnistuakseen huolellista, omista ehdoistaan lähtevää suunnittelua – ja ainakin seuraavien kysymysten purkamista:

  • Mikä on tavoitteesi? Haluatko esimerkiksi kasvattaa myyntiä, ohjata lukijoita kampanjasivustolle vai lisätä tuotteen, palvelun tai yrityksen tunnettuutta?
  • Kenet haluat tavoittaa? Kohderyhmä määrittelee sisällön, kanavan ja joissain tapauksissa myös parhaan mahdollisen julkaisuajankohdan. Yksi natiivimainonnan vahvuuksista on, että sitä voidaan helposti kohdentaa halutulle ryhmälle esimerkiksi iän tai asuinpaikan mukaan.
  • Mikä on budjettisi? Entä onko se linjassa tavoitteidesi kanssa? Riippumatta budjettisi koosta, panosta hyvään sisältöön. Laajakaan näkyvyys ei pelasta, jos varsinainen natiivimainos ei onnistu herättämään lukijoiden kiinnostusta.
  1. Natiivimainonta tarvitsee tuekseen vahvan strategian

Onnistuakseen natiivimainonta tarvitsee kunnon selkänojan: vahvan strategian. Sisältöjä ei voi suunnitella miten sattuu, vaan niiden tulee tukea valittua strategiaa tai sisältökonseptia – ja viime kädessä liiketoiminnan tavoitteita. Sisällöt tuottavat haluttuja tuloksia, kun ne suunnitellaan ja nivotaan valittuun strategiaan osaksi muuta viestintää ja markkinointia.


Scandic Hotels valitsi Kaiku Helsingin – markkinajohtajan pitää olla kiinnostavin

Pohjoismaiden suurin hotelliketju ja Suomen markkinajohtaja Scandic Hotels Oy on valinnut uudeksi viestintäkumppanikseen Kaiku Helsingin. Scandic on menestynyt erinomaisella asiakaskokemuksella ja haluaa tuottaa asiakkailleen myös entistä kiinnostavampaa sisältöä.

Scandicin ja Kaiku Helsingin yhteistyösopimukseen sisältyvät ulkoisen viestinnän suunnittelu sekä viestinnän kiinnostavuusmuotoilu, ideointi ja toteutus.

”Halusimme kumppanin, joka on valmis tekemään töitä ketterästi yhdessä, osana tiimiämme. Kaiussa meidät vakuutti kyky luoda kiinnostavaa sisältöä meille tärkeistä asiakkaiden kokemuksista”, kertoo Scandic Hotelsin toimitusjohtaja Aki Käyhkö. ”Scandic Hotels valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi alkuvuodesta 2017*. Taustalla on vuosien työ, jossa olemme onnistuneet nostamaan henkilöstön sitoutuneisuutta ja intoa palvella asiakasta entistä paremmin. Haluamme kehittää omaa viestintäämme määrätietoisesti.”

”Kaiun vahvuus on valmentava ote ja asiakkaan sparraaminen kaikessa tekemisessä. Scandicin täytyy markkinajohtajana olla tämän päivän markkinointiviestinnän etulinjassa ja liikkua kiinnostavasti verkossa, asiakkuus- ja sisältömarkkinoinnissa sekä myyntiä tukevassa mediaviestinnässä”, sanoo asiakkuudesta Kaiku Helsingissä vastaava Markku Vänskä.

Kaiussa asiakkuutta hoitavat viestinnän suunnittelija Sanna Puutonen, viestintäkonsultti Maija Kestilä sekä viestintäkonsultti Markku Vänskä.

Kuvia: https://kaikuhelsinki.kuvat.fi/kuvat/Kaiku_Scandic/

Lisätietoja:
Aki Käyhkö, toimitusjohtaja, Scandic Hotels Oy
Puh. 040 509 9800
aki.kayhko@scandichotels.com

Pete Saarnivaara, toimitusjohtaja, Kaiku Helsinki
Puh. 050 568 8635
pete.saarnivaara@kaikuhelsinki.fi

Kaiku Helsinki on valmentava viestintätoimisto. Tavoitteenamme on tehdä asiakkaistamme kiinnostavimpia omassa kategoriassaan kiinnostavuusmuotoilun avulla. Teemme sen valmentamalla, vaikuttavalla suhdetyöllä ja kiinnostavilla sisällöillä. Haluamme kaikessa toiminnassamme vahvistaa asiakkaittemme osaamista. Myyntikatteemme vuonna 2016 oli yli kaksi miljoonaa euroa. www.kaikuhelsinki.fi

Pohjoismaiden suurin hotelliketju Scandic koostuu 14 400 tiimiläisestä, lähes 230 hotellista sekä 44 000 hotellihuoneesta. Scandic Friends on laajin pohjoismainen hotellialan kanta-asiakasohjelma, jolla on yli 2 miljoonaa jäsentä. Yritysvastuu on tärkeä osa Scandicin arvoja ja Scandic on valittu Pohjoismaiden parhaimmaksii hotellibrändiksi  (Best Hotel Brand in the Nordic countries, BDRC). Scandic on listautunut Tukholman Nasdaqiin 2. joulukuuta 2015. www.scandichotelsgroup.com

*Scandic valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work 2017 -tutkimuksen suurten yritysten sarjassa.


Hyvä sisältö on lupaus vuosituhannen bileistä – ja muita ajatuksia Ping Helsingistä

Sanna Puutonen

Sisältö- ja vaikuttajamarkkinointifestivaali Ping Helsinki kokosi pari viikkoa sitten Helsingin Clarion-hotellin täyteen #businesshippejä ja #contentguruja.

Tässä kaikelta somettamiselta muistivihkooni päätyneet pääajatukset, olkaa hyvä!

#1 Parhaat tulokset kerää nyt sisältömarkkinointi, joka vetoaa suoraan ihmisten identiteetteihin.

Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta. Identiteetit, siis käsityksemme siitä, keitä oikeastaan olemme, rakentuvat pitkälti erilaisten tarinoihin ja niihin uskovien yhteisöjen ympärille. Tästä syystä molemmat ovat jo pitkään olleet brändinrakennuksen peruskauraa. Brändi tai tuote, joka onnistuu ujuttamaan tarinansa osaksi ihmisten itsestään rakentamaa omakuvaa, menestyy ja kasvaa.

Kiinnostavaa on sen sijaan se, missä kontekstissa identiteeteistä ja brändeistä parhaillaan puhutaan – ja nyt en tarkoita pinkeillä ilmapalloilla täytettyä Clarionia. Maailmassa vallitsee tällä hetkellä kestopula pysyvyydestä. Kansoja ja kansallisvaltioita koossa pitäneet suuret kertomukset eivät enää vetoa ihmisiin.

#2 Tarvitsemme siis uusia kertomuksia. Mitä rohkeampia ja röyhkeämpiä, sen parempi.

Emme voi hallita ilmastonmuutosta, digitalisaatiota tai sote-uudistusta – ainakaan päivittäisessä arjessamme. Siitä sen sijaan voimme päättää, millaista ruokaa syömme ja kenen kengissä kävelemme töihin. Kun vanhojen yhteisöjen arvot ja asenteet eivät enää tunnu omilta, on ne helppo korvata brändien tarjoamilla merkityksillä. Kaikkein mieluiten kulutammekin sellaisia tuotteita ja palveluita, joiden avulla voimme viestiä muille, kenen joukossa seisomme.

Sellaisia, kuin sisältöguru Ann Handleyn Ping-kansalle esittelemä, oluttuopin ympärille kääräistäviä villapaitoja valmistava Freaker, joka lupaa antaa käyttäjilleen aika paljon enemmän kuin pussikaljasuojuksen: ”They’re giving you an invitation to their party – a starter kit for a new lifestyle.”

Kutsu hyviin bileisiin vs. Suomi kuntoon? Niinpä. Handleyn mukaan tarinamarkkinoilla menestyvät ne, joilla on pokkaa tehdä viesteistään isompia, rohkeampia ja röyhkeämpiä kuin muut.

#3 Vaikuttajamarkkinoinnin merkitys kasvaa, koska identiteetit tarvitsevat tarinoiden lisäksi yhteisöjä, joihin kiinnittyä.

Vanhojen yhteisöjen horjuessa ihmiset etsivät itselleen uusia. Mitä suurempia heimoja brändit pystyvät kokoamaan ympärilleen, sitä vaikutusvaltaisempia niistä kasvaa. Tässä vaikuttajamarkkinoinnilla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli. Ping Helsingin ja Dagmarin teettämän tutkimuksen mukaan neljä viidestä alle 35-vuotiaasta seuraa jotain vaikuttajaa sosiaalisessa mediassa. Tubettajat, bloggarit, snäppääjät ja muut sometähdet ovat seuratuimpien vaikuttajien listalla jo kolmantena muusikoiden ja urheilijoiden jälkeen.

Vaikutusvallan kylkiäisenä seuraa vastuu, jonka merkitystä peräänkuulutettiin festivaalilla moneen kertaan.

Identiteettishoppailulla on nimittäin myös kääntöpuolensa. Mitä enemmän identifioitumisen kohteita markkinoilla on tarjolla, sitä helpommaksi vaihtaminen tulee, jos vanha ei äkkiä enää miellytä. Ovi käy tiuhaan erityisesti silloin, jos yrityksen tai brändin arvot eivät ole linjassa niiden toiminnan kanssa.

#4 Jos arvot sen sijaan lävistävät aidosti koko yrityksen toiminnan, ei yksittäisen tuotteen markkinoinnin välttämättä edes tarvitse liittyä itse tuotteeseen.

Tästä antoi esimerkin YouTube-tähti Casey Neistat, joka käytti koko The Secret Life of Walter Mitty -leffan markkinointivideon tekoon tarkoitetun budjetin auttaakseen Filippiineille iskeneen hirmumyrskyn uhreja.

Itse elokuva mainitaan projektista kertovassa YouTube-videossa vain muutamaan otteeseen – muun muassa paperilapulla, jolle on kirjoitettu: ”This is what my the Secret Life of Walter Mitty promotional video budget looks like”. Taustalla näkyy bussi, johon Neistatin tiimi lastaa ruokaa ja muita tarvikkeita myrskyn uhreille.

Vaikka kyynikko voisi syyttää tempausta hätäapupornoksi, vetoavat videon anarkia ja ryysyistä rikkauksiin nousseen Neistatin vilpittömät pyrkimykset väistämättä katsojaan.

Mikä pistää väkisinkin miettimään:

#5 Olisiko mahdollista, että myös me markkinointihötön ja pöhinän kyllästämät sisältösepot pystyisimme toteuttamaan omassa työssämme jotain, mikä veisi paitsi myyntilukuja, myös maailmaamme aidosti parempaan suuntaan? 

Kuva: Sanna Puutonen


Sisältömarkkinointi-suomi-sisältömarkkinointi -sanakirja

Tiina Hosiokoski

Kollegani vinkkasi kirjoittamaan blogikirjoituksen muun muassa siitä, mitä minulta kysytään usein. Selitän lähes päivittäin, mitä tarkoitetaan natiivimainonnalla tai sisältömarkkinoinnilla. Sisältömarkkinointi sekoitetaan usein hakukonemarkkinointiin, verkkoanalytiikkaan, advertoriaaleihin tai jopa palveluista ja tuotteista kertomiseen. Täysin ymmärrettävää, sillä se on terminä uusi ja ideologiakin on monelle vieras. Yleensä markkinointiviestinnässä lähdetään siitä, mitä me haluamme kertoa. Sisältömarkkinointi lähtee kuitenkin siitä, mitä vastaanottaja haluaa kuulla.

Sisältömarkkinointi on markkinointia, jossa potentiaaliselle tai olemassa olevalle asiakkaalle tarjotaan kiinnostavaa sisältöä, joka hyödyttää häntä jollain tavalla. Se siis esimerkiksi antaa jotain merkityksellistä informaatiota tai viihdyttää muuten. Kuten tämä kirjoitus toivottavasti tekee sinulle.

Sisältömarkkinoinnissa sisältö on kuningas, ja siihen pitää panostaa. Tämän vuoksi ensin laaditaan sisältöstrategia, jossa pohditaan liiketoimintaa tukevat sisältöteemat ja toisaalta ennen kaikkea kohderyhmiä kiinnostavat aiheet, joista sisältöjä lähdetään luomaan. Ja koska yleensä on parempi tietää kuin arvata, tässä kohtaa on suositeltavaa kysyä kohderyhmältä, mikä heitä kiinnostaa. Me Kaiussa puhumme tässä kohtaa kiinnostavuusstrategiasta ennemmin kuin sisältöstrategiasta – juuri tuosta edellä mainitusta syystä.

Kohderyhmähaastattelujen tai -tutkimuksen kautta muodostetaan näkemys siitä, mihin suuntaan sisältöjä lähdetään viemään. Sisältöjen muoto voi olla mitä tahansa. Tyypillisesti se on tekstiä – usein juuri blogitekstiä – ja lisäksi tehdään videoita, infograafeja, podcasteja… Yleensä rakennetaan sisältökalenteri, joka ohjaa tekemistä ja auttaa pysymään aikataulussa hektisen työarjen keskellä.

Sisältöä julkaistaan monissa eri kanavissa, ja julkaisualusta ei sinänsä määritä sitä, onko kyse sisältömarkkinoinnista. Menneiltä vuosikymmeniltä on lukuisia esimerkkejä brändin ympärille muodostuneista aikakauslehtijulkaisuista, ja tämä on sisältömarkkinointia siinä missä sometekeminenkin. Tämä on toki nykyään kovin harvinaista, digiaikaa kun elämme. Julkaisua varten laaditaan siis kanavastrategia.

Sisältöjä varten voidaan luoda blogi, tai pääkanavaksi voidaan määrittää vaikka Facebook. Kaikki riippuu siitä, missä yleisö on. Ja tavoitteenahan on, että yleisö pitäisi sisältöä niin arvokkaana, että se oma-aloitteisesti myös jakaisi sitä. Erittäin yleistä on, että sisältöjä jaetaan kohderyhmälle uutiskirjeessä. Lisäksi työntekijöitä kannustetaan toimimaan työntekijälähettiläinä eli jakamaan sisältöjä omissa kanavissaan.

Digitaalisten kanavien etuna on monien muiden lisäksi se, että siellä kaikkea voidaan mitata. Analytiikasta nähdään, mitkä sisällöt toimivat ja mitkä eivät. Edistykselliset tekevät tätä ennakoivasti ja esimerkiksi testaavat vaikkapa uutiskirjeen otsikointia pienemmällä vastaanottajamäärällä ennen varsinaista lähetystä.

Ja se natiivimarkkinointi sitten?

Jos sisältö on hyvää ja hyödyllistä eli kiinnostavaa, ihmiset myös jakavat sitä mielellään. Harvemmin tämä kuitenkaan yksin riittää. Tämän päivän sisältötulvassa sisältöjen markkinointiin tarvitaan myös euroja. Sisältöjä buustataan eli mainostetaan somessa.

Sisällöille voidaan myös ostaa mediatilaa. Natiivimainonta tai natiivimarkkinointi tarkoittaa sitä, että mediassa näytään sen journalistisen sisällön kaltaisilla sisällöillä. Toki sisällön yhteydessä kerrotaan avoimesti, että se on maksettua sisältöä. Natiivimainonta on erittäin voimakkaasti kasvava ja tehokas mainonnan muoto.

Tässä yhteydessä on ehkä hyvä mainita vielä pari termiä. Markkinoinnin automaatio tarkoittaa pelkistetysti sitä, että järjestelmä lähettää mainosviestejä automaattisesti henkilöille tiettyjen kriteerien täyttyessä. Jos vaikka lataa joltain sivustolta oppaan, saa hyvin todennäköisesti tämän jälkeen sähköpostimarkkinointia kyseiseltä firmalta. Tai jos tutkii nettisivuilla tiettyjä tuotteita, saattaa jälkikäteen törmätä Facebookissa tarjouksiin juuri näistä tuotteista. Markkinoinnin automaatiota voidaan siis yhdistää sisältömarkkinointiin monella tapaa, mutta ne eivät ole sama asia.

Hakukoneoptimointi tarkoittaa sitä, että sivut optimoidaan niin, että ihmiset löytävät hakukoneilla sivuillesi, kun he etsivät kaltaistasi palveluntarjoajaa. Esimerkiksi meidät löytää googlaamalla sanan ”viestintätoimisto”. Hakukonemarkkinointi on sama asia euroja käyttäen, eli luonnollisia hakuja tuetaan maksamalla siitä, että löytyy kun tiettyjä sanoja käytetään. Näistä käytetään lyhenteitä SEO (Search Engine Optimization) ja SEM (Search Engine Marketing).

Edelleen hakukoneoptimointia ja hakukonemarkkinointia saatetaan tarvita, jotta yleisö löytää sisältöjen pariin. Mutta yksistään ne eivät ole sisältömarkkinointia eikä sisältömarkkinointi hakukoneoptimointia. Joskin molemmat rakastavat toisiaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

EVVK:n aika on ohi! –  "Kaiussa julistamme EVVK:n ajan viestinnässä lopullisesti päättyneeksi. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla - ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.) 

Tylsä, tylsempi, strategia – "Lyhyesti sanottuna strategia on liiketaloudellinen juoni: yrityksen valitsema asema markkinoilla ja näkemys tulevaisuuden tilasta, johon päästään johdonmukaisella toiminnalla."

 

Kuva: iStock


Yritysblogin ABC – näin löydät blogiin juttuaiheita

Sari Sandrini

Kun yritykselle tai yhteisölle perustetaan blogi, on innostus aluksi suurta – hei me sisältömarkkinoidaan! Mutta miten varmistetaan, että blogissa riittää kiinnostavia postauksia myös ensi-innostuksen laannuttua?

Blogilla on hyvä olla toimitus tai ”omistaja”, joka suunnittelee teemoja ja miettii, ketä blogilla halutaan tavoittaa. Kun teemat ovat tiedossa, bloggaajakaartiin kannattaa koota erityisesti niitä, joita innostaa pohtia omaan asiantuntijuuteen liittyviä asioita. Se on jopa tärkeämpää kuin erinomainen kirjoitustaito. Tekstiä saa aina editoitua, mutta ulkopuolisen on vaikeaa puhaltaa siihen intohimon liekkiä.

Vaan mistä puristetaan postauksiin riittävän ”painavaa” sanottavaa? Kysyin vinkkejä Kaiun kirjoitusvalmentajalta Sallalta ja kiinnostavuusmuotoilun pioneerilta Petteriltä.

1. Kuuntele asiakkaita

Mitä asiakkaat aina kysyvät? Mikä on juuri tällä hetkellä kiehtova asia, johon kaikki miettivät ratkaisua? Tällaisista aiheista tulee kiinnostavia tekstejä, koska ne pohjautuvat lukijan hyötyyn.

2. Hyödynnä avainsanatutkimusta

Optimointiekspertit kehottavat myös käyttämään avainsanatutkimusta blogin sisältösuunnitelmana. Toisin sanoen verkkosivuston markkinoinnissa käytettävät keskeiset hakusanat, eli ne joilla yrityksen tai yhteisön tuotteita ja palveluita haetaan, ovat osa postausten sisältöä. Ajatus on tässäkin sama kuin edellä: tuotetaan sisältöä suoraan tarpeeseen. Samalla blogeihin saadaan hakukoneystävällistä sisältöä, koska olennaiset hakutermit ovat sisällön kulmakivinä.

3. Seuraa, mistä alalla puhutaan

Usein inspiraatio löytyy lukemalla lehtiä, some-kanavia tai kirjoja. Mistä omaa ammattitaitoa liippaavasta juuri nyt keskustellaan? Ajankohtaisissa aiheissa on syytä toimia nopeasti, jotta ehtii sanomaan aiheesta jotain uutta ja erottuvaa.

4. Listaa valmiiksi mielenkiintoisia aiheita

Edellisen vastakohtana ovat ajattomat aiheet, joihin idea voi tulla vaikka hammaspesulla. Listaa nämä ajatukset muistiin myöhempää käyttöä varten. Silloin omalla vuorolla on helppo valita kirjoituksen aihe.

5. Kirjoita ammatillisista aiheista, joista itse sytyt

Kirjoita aiheista, joista oikeasti sytyt ja joissa olet aidosti asiantuntija, sillä innostusta on vaikea teeskennellä. Tekstistä tulee todennäköisemmin mukaansatempaavaa, kun sen kirjoittamisesta oikeasti nauttii. Muista kuitenkin lukijan näkökulma: Kenelle kirjoitan? Mitä hyötyä tarjoilen?

Esimerkiksi omista harrastuksista kertominen voisi olla hyvää kevennyssisältöä, mutta tuskin toisi suurta hyötyä firman liiketoiminnalle. (Toki poikkeuksiakin on).

+1. Pidä kynnys matalana – lyhyt ja kevyt postaus on välillä ihan ok

Aina ei tarvita ”painavaa” asiaa, vaan välillä postauksen voi tehdä kevyesti. Kun Twitterin tykkäystoiminto muuttui, siitä kerrottiin Kaiun blogissa muutamalla lauseella. Saman asian olisi voinut jakaa hieman eri muodossa myös twiitillä tai Facebook-postauksena.

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Bloginakki napsahtaa – mistä löydän aikaa   "Blogeista on tullut osa arkipäivää, entisajan kolumneja, joissa voi tuoda helposti esille omaa asiantuntijuuttaan joko kirjallisen tai visuaalisen viestin muodossa. Verkkosisältönä blogin julkaisukynnys on matalampi kuin perinteisillä printtimedioilla, eikä merkkimäärääkään ole useimmiten sidottu tiukasti.

Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline – "Tässä olisi pysähtymisen paikka. Ennen mitään tulee pohtia, mikä on se meidän juttu, jolla erotamme oman tuotteen tai brändin kymmenistä muista. Sitten toimimaan, rohkeasti omasta kulmasta."

Twitter-uudistus potuttaa gangsta-räppäriä –  "Kun käyttäjät ovat aiemmin osoittaneet pitävänsä jostakin viestistä klikkaamalla "Suosikki"-tähtisymbolia, nyt sama asia tehdään painamalla "Tykkää"-sydänkuvaketta.

Kuva: iStock


Markkinointiviestinnän tekijä, älä aliarvioi vuosikelloa

Tiina Hosiokoski

Näin tammikuussa on käsillä aika, jolloin pakerretaan kovasti vuosisuunnitelmia markkinointiviestintään, viestintään ja sisältömarkkinointiin. Optimaalisessa maailmassa ne olisivat ehkä jo tehtynä ennen joulua, mutta todellisuudessa se tapahtuu harvoin niin ennakoivasti. Joten ei kannata olla itselleen liian ankara.

Viime aikoina vuosisuunnitelmaa on myös kyseenalaistettu. Itse olen sitä mieltä, että jos karkea ylätason suunnitelma puuttuu, on erittäin todennäköistä, että kaiken kiireen keskellä todella moni asia jää tekemättä. Suunnitelmassa ei tarvitse olla tarkkaan määritelty, mitä tapahtuu vuoden päästä marraskuussa, mutta isommat suuntaviivat tulee olla. Tarkempi suunnittelu voi ja kannattaakin olla kvartaali- tai jopa kuukausikohtaista. Nimesin tämän reilu vuosi sitten ketteräksi suunnitelmaksi, ja hyvin on toiminut!

Vuosikellon rakentaminen

Ennen kuin lähdetään liikkeelle, tulee perusasioiden olla kunnossa. Mikä on positiomme, mitä mielikuvaa haetaan? Mitä tavoittelemme, mitkä ovat mittarit? Hyvä! Kun osaat vastata näihin, ollaan jo pitkällä.

Sitten pitääkin miettiä vuoden jaksotus. Tähän on lukuisia erilaisia lähestymistapoja, joista tässä muutama idea.

Vuodenajat, sesongit

Tämä on selkeä suunnittelun lähtökohta, kun ollaan bisneksessä, jossa on selkeät sesongit tai johon vuodenajat vaikuttavat merkittävästä. Ulkomaaleja myydään keväästä syksyyn, tötteröjäätelöä kesällä, pääsiäisenä on esillä pääsiäisherkut, talvella myydään suksia ja luistimia.  Vuosisuunnitelma on helppoa rakentaa näiden teemojen ympärille.

Teemat

Jos bisneksessa ei ole selkeitä sesonkeja, suunnittelun lähtökohdaksi voi ottaa liiketoiminnasta johdetut viestinnälliset teemat. Teemalla tarkoitan tässä ylätason aihealuetta, josta viestiminen tukee omaa asiantuntemusta ja sitä kautta liiketoimintaa. Yksi teema voi olla esimerkiksi kuukauden tai kvartaalin mittainen, jolloin sisällöt käsittelevät kyseistä teemaa. Joskus on paikallaan ottaa jopa teemavuosia.

Kukamitämissä

Toiminnassa, jos on tärkeää ottaa osaa (yhteiskunnalliseen) keskusteluun ja vielä parempi, avata niitä, on tiedettävä mitä omalla alalla ja yhteiskunnassa tapahtuu. Isoja tapahtumia 2017 ovat vaikkapa kuntavaalit maalis-huhtikuussa, Suomi Areena heinäkuussa ja Slush marras-joulukuun taitteessa. Nämä nyt vain esimerkkeinä, yhteiskunnassahan tapahtuu koko ajan. Omaa markkinointiviestintää ja keskustelun avauksia kannattaa tietenkin rytmittää sen mukaan, mistä muutenkin tuolloin puhutaan. Ja tietenkin yrittää avata keskustelua itse.

Liiketoiminnat

Joskus organisaation rakenne on sellainen, että jokaisella liiketoiminta-alueella ei ole mahdollisuutta tehdä omaa vuosisuunnitelmaansa, resurssit eivät yksikertaisesti riitä. Mutta kaikki tarvitsevat markkinointiviestinnällistä tukea, totta kai. Tällöin vuosi voidaan ”jakaa” liiketoimintojen kesken, ja jokainen saa oman valokeilansa esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.  Tällöin jokaiselle liiketoiminnalle voidaan suunnitelma oma minisuunnitelma, joka voi sisältää samankaltaisia elementtejä. Usein se oma slotti ajoittuu esimerkiksi sen alan messujen ja seminaarien yhteyteen aika luontevasti.

Sitten suunnittelemaan: Kiinnostavuusmuotoilu käyttöön!

Kuten ihan aluksi jo totesin, koko vuotta ei välttämättä kannatakaan suunnitella liian tarkasti tässä vaiheessa. Mutta seuraavat kuukaudet tulisi jo tietää. Hyvä menetelmä on ns. 100 ideaa. Eli teemojen alle ideoidaan ensin valtava määrä sisältö- ja markkinointi-ajatuksia, jonka jälkeen valitaan parhaat ja tehdään konkreettinen suunnitelma kanavineen, vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että teemat ovat organisaation lähtökohdista valittuja, mutta viimeistään tässä kohtaa tulee miettiä, mikä kohderyhmää kiinnostaa. Ota siis käyttöön kiinnostavuusmuotoilun opit, kun suunnittelet konkreettisia viestejä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tylsä, tylsempi, strategia –  "Lyhyesti sanottuna strategia on liiketaloudellinen juoni: yrityksen valitsema asema markkinoilla ja näkemys tulevaisuuden tilasta, johon päästään johdonmukaisella toiminnalla."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.) 

EVVK:n aika on ohi! – "Julistamme EVVK:n ajan viestinnässä lopullisesti päättyneeksi. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla - ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kuva: iStock