Mitä natiivimainonnasta tulisi tietää? – Viestijä: paina mieleesi ainakin nämä!

Uutinen vaikuttajille suunnatun uuden Mustread-verkkomedian synnystä on kuluneen kuukauden aikana nostanut (jälleen) natiivimainonnan otsikoihin ja somekeskusteluihin. Keskustelua käydään (taas) erityisesti seuraavista: Onko natiivimainonta eettistä? Erottavatko kuluttajat natiivimainonnan ja journalismin toisistaan? Mitä pitäisi ajatella medioista, jotka luovuttavat journalismille varattua tilaa maksua vastaan yritysten viesteille?

Ja tietenkin: Mitä natiivimainonta on?

Google osaa kertoa, että natiivimainonnalla tarkoitetaan verkkomedian uutis- tai artikkelivirran joukossa ilmestyvää sisältöä, jonka julkaisemisesta on maksettu. Periaatteessa kyseessä on siis journalistisen jutun muotoon puettu mainos – mutta käytännössä paljon enemmän.

Viestinnän ja markkinoinnin kannalta määritelmistä tai natiivimainonnan ongelmia purkavasta kriittisestä keskustelusta ei ole hyötyä, jos samalla ei puhuta siitä, miksi, miten ja mihin tarkoitukseen natiivimainontaa oikeasti kannattaa käyttää.

Itse nostaisin natiivimainonnasta esiin ainakin seuraavat, julkisesta keskustelusta helposti sivuun jäävät faktat:

  1. Natiivimainonta on tämän hetken nopeimmin kasvava digimainonnan muoto.

Natiivimainonnan markkinaosuus kaikesta digimarkkinoinnista on kasvanut huimat 40 prosenttia vuoden kolmannen kvartaalin aikana. Natiivimainontaa ostettiin heinä-syyskuussa noin 2,8 miljoonan euron arvosta. Koko vuoden kasvutilastoissa natiivi on kakkosena (35,5 %) sosiaalisen median (39,5 %) jälkeen. Suosio ei selity pelkällä hypellä. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna sekä oikeaan tarkoitukseen käytettynä natiivimainonta on kustannustehokas ja kannattava tapa tehdä markkinointiviestintää.

  1. Natiivimainontaa ei tulisi ajatella mainontana.

Laadukkaalla natiivimainonnalla ei ole mitään tekemistä mainosten kanssa. Jotta natiivimainonta onnistuu, täytyy sen herättää lukijan kiinnostus, eli kiinnostavuusmuotoilun periaatteiden mukaisesti kyetä tarjoamaan hänelle jonkinlaista hyötyä. Toisin sanoen natiiviartikkelin tulee täyttää samat kriteerit kuin minkä tahansa jutun, jotta se nousee esiin muusta uutisvirrasta. Esimerkiksi henkilöjuttu Santtu-Matias Rouvalin kasvusta huippukapellimestariksi voi olla yhtä hyvin journalistisin periaattein kirjoitettu juttu – tai Tampereen Filharmonian natiivimainos. Ainoa ero jutun ja mainoksen välillä on tällöin aihevalinnan taustalta löytyvä motiivi, eli vastaus siihen, miksi juttu on kirjoitettu.

  1. Onnistunutta natiivikampanjaa ei luoda tunnissa – eikä kahdessa.

Hyvää natiivimainontaa ei synny siten, että puretaan mainos artikkelin muotoon tai julkaistaan tiedote natiivimainoksena. Kuten minkä tahansa viestintä, markkinointi tai sisältö, natiivimainonta vaatii onnistuakseen huolellista, omista ehdoistaan lähtevää suunnittelua – ja ainakin seuraavien kysymysten purkamista:

  • Mikä on tavoitteesi? Haluatko esimerkiksi kasvattaa myyntiä, ohjata lukijoita kampanjasivustolle vai lisätä tuotteen, palvelun tai yrityksen tunnettuutta?
  • Kenet haluat tavoittaa? Kohderyhmä määrittelee sisällön, kanavan ja joissain tapauksissa myös parhaan mahdollisen julkaisuajankohdan. Yksi natiivimainonnan vahvuuksista on, että sitä voidaan helposti kohdentaa halutulle ryhmälle esimerkiksi iän tai asuinpaikan mukaan.
  • Mikä on budjettisi? Entä onko se linjassa tavoitteidesi kanssa? Riippumatta budjettisi koosta, panosta hyvään sisältöön. Laajakaan näkyvyys ei pelasta, jos varsinainen natiivimainos ei onnistu herättämään lukijoiden kiinnostusta.
  1. Natiivimainonta tarvitsee tuekseen vahvan strategian

Onnistuakseen natiivimainonta tarvitsee kunnon selkänojan: vahvan strategian. Sisältöjä ei voi suunnitella miten sattuu, vaan niiden tulee tukea valittua strategiaa tai sisältökonseptia – ja viime kädessä liiketoiminnan tavoitteita. Sisällöt tuottavat haluttuja tuloksia, kun ne suunnitellaan ja nivotaan valittuun strategiaan osaksi muuta viestintää ja markkinointia.


Scandic Hotels valitsi Kaiku Helsingin – markkinajohtajan pitää olla kiinnostavin

Pohjoismaiden suurin hotelliketju ja Suomen markkinajohtaja Scandic Hotels Oy on valinnut uudeksi viestintäkumppanikseen Kaiku Helsingin. Scandic on menestynyt erinomaisella asiakaskokemuksella ja haluaa tuottaa asiakkailleen myös entistä kiinnostavampaa sisältöä.

Scandicin ja Kaiku Helsingin yhteistyösopimukseen sisältyvät ulkoisen viestinnän suunnittelu sekä viestinnän kiinnostavuusmuotoilu, ideointi ja toteutus.

”Halusimme kumppanin, joka on valmis tekemään töitä ketterästi yhdessä, osana tiimiämme. Kaiussa meidät vakuutti kyky luoda kiinnostavaa sisältöä meille tärkeistä asiakkaiden kokemuksista”, kertoo Scandic Hotelsin toimitusjohtaja Aki Käyhkö. ”Scandic Hotels valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi alkuvuodesta 2017*. Taustalla on vuosien työ, jossa olemme onnistuneet nostamaan henkilöstön sitoutuneisuutta ja intoa palvella asiakasta entistä paremmin. Haluamme kehittää omaa viestintäämme määrätietoisesti.”

”Kaiun vahvuus on valmentava ote ja asiakkaan sparraaminen kaikessa tekemisessä. Scandicin täytyy markkinajohtajana olla tämän päivän markkinointiviestinnän etulinjassa ja liikkua kiinnostavasti verkossa, asiakkuus- ja sisältömarkkinoinnissa sekä myyntiä tukevassa mediaviestinnässä”, sanoo asiakkuudesta Kaiku Helsingissä vastaava Markku Vänskä.

Kaiussa asiakkuutta hoitavat viestinnän suunnittelija Sanna Puutonen, viestintäkonsultti Maija Kestilä sekä viestintäkonsultti Markku Vänskä.

Kuvia: https://kaikuhelsinki.kuvat.fi/kuvat/Kaiku_Scandic/

Lisätietoja:
Aki Käyhkö, toimitusjohtaja, Scandic Hotels Oy
Puh. 040 509 9800
aki.kayhko@scandichotels.com

Pete Saarnivaara, toimitusjohtaja, Kaiku Helsinki
Puh. 050 568 8635
pete.saarnivaara@kaikuhelsinki.fi

Kaiku Helsinki on valmentava viestintätoimisto. Tavoitteenamme on tehdä asiakkaistamme kiinnostavimpia omassa kategoriassaan kiinnostavuusmuotoilun avulla. Teemme sen valmentamalla, vaikuttavalla suhdetyöllä ja kiinnostavilla sisällöillä. Haluamme kaikessa toiminnassamme vahvistaa asiakkaittemme osaamista. Myyntikatteemme vuonna 2016 oli yli kaksi miljoonaa euroa. www.kaikuhelsinki.fi

Pohjoismaiden suurin hotelliketju Scandic koostuu 14 400 tiimiläisestä, lähes 230 hotellista sekä 44 000 hotellihuoneesta. Scandic Friends on laajin pohjoismainen hotellialan kanta-asiakasohjelma, jolla on yli 2 miljoonaa jäsentä. Yritysvastuu on tärkeä osa Scandicin arvoja ja Scandic on valittu Pohjoismaiden parhaimmaksii hotellibrändiksi  (Best Hotel Brand in the Nordic countries, BDRC). Scandic on listautunut Tukholman Nasdaqiin 2. joulukuuta 2015. www.scandichotelsgroup.com

*Scandic valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work 2017 -tutkimuksen suurten yritysten sarjassa.


Hyvä sisältö on lupaus vuosituhannen bileistä – ja muita ajatuksia Ping Helsingistä

Sanna Puutonen

Sisältö- ja vaikuttajamarkkinointifestivaali Ping Helsinki kokosi pari viikkoa sitten Helsingin Clarion-hotellin täyteen #businesshippejä ja #contentguruja.

Tässä kaikelta somettamiselta muistivihkooni päätyneet pääajatukset, olkaa hyvä!

#1 Parhaat tulokset kerää nyt sisältömarkkinointi, joka vetoaa suoraan ihmisten identiteetteihin.

Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta. Identiteetit, siis käsityksemme siitä, keitä oikeastaan olemme, rakentuvat pitkälti erilaisten tarinoihin ja niihin uskovien yhteisöjen ympärille. Tästä syystä molemmat ovat jo pitkään olleet brändinrakennuksen peruskauraa. Brändi tai tuote, joka onnistuu ujuttamaan tarinansa osaksi ihmisten itsestään rakentamaa omakuvaa, menestyy ja kasvaa.

Kiinnostavaa on sen sijaan se, missä kontekstissa identiteeteistä ja brändeistä parhaillaan puhutaan – ja nyt en tarkoita pinkeillä ilmapalloilla täytettyä Clarionia. Maailmassa vallitsee tällä hetkellä kestopula pysyvyydestä. Kansoja ja kansallisvaltioita koossa pitäneet suuret kertomukset eivät enää vetoa ihmisiin.

#2 Tarvitsemme siis uusia kertomuksia. Mitä rohkeampia ja röyhkeämpiä, sen parempi.

Emme voi hallita ilmastonmuutosta, digitalisaatiota tai sote-uudistusta – ainakaan päivittäisessä arjessamme. Siitä sen sijaan voimme päättää, millaista ruokaa syömme ja kenen kengissä kävelemme töihin. Kun vanhojen yhteisöjen arvot ja asenteet eivät enää tunnu omilta, on ne helppo korvata brändien tarjoamilla merkityksillä. Kaikkein mieluiten kulutammekin sellaisia tuotteita ja palveluita, joiden avulla voimme viestiä muille, kenen joukossa seisomme.

Sellaisia, kuin sisältöguru Ann Handleyn Ping-kansalle esittelemä, oluttuopin ympärille kääräistäviä villapaitoja valmistava Freaker, joka lupaa antaa käyttäjilleen aika paljon enemmän kuin pussikaljasuojuksen: ”They’re giving you an invitation to their party – a starter kit for a new lifestyle.”

Kutsu hyviin bileisiin vs. Suomi kuntoon? Niinpä. Handleyn mukaan tarinamarkkinoilla menestyvät ne, joilla on pokkaa tehdä viesteistään isompia, rohkeampia ja röyhkeämpiä kuin muut.

#3 Vaikuttajamarkkinoinnin merkitys kasvaa, koska identiteetit tarvitsevat tarinoiden lisäksi yhteisöjä, joihin kiinnittyä.

Vanhojen yhteisöjen horjuessa ihmiset etsivät itselleen uusia. Mitä suurempia heimoja brändit pystyvät kokoamaan ympärilleen, sitä vaikutusvaltaisempia niistä kasvaa. Tässä vaikuttajamarkkinoinnilla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli. Ping Helsingin ja Dagmarin teettämän tutkimuksen mukaan neljä viidestä alle 35-vuotiaasta seuraa jotain vaikuttajaa sosiaalisessa mediassa. Tubettajat, bloggarit, snäppääjät ja muut sometähdet ovat seuratuimpien vaikuttajien listalla jo kolmantena muusikoiden ja urheilijoiden jälkeen.

Vaikutusvallan kylkiäisenä seuraa vastuu, jonka merkitystä peräänkuulutettiin festivaalilla moneen kertaan.

Identiteettishoppailulla on nimittäin myös kääntöpuolensa. Mitä enemmän identifioitumisen kohteita markkinoilla on tarjolla, sitä helpommaksi vaihtaminen tulee, jos vanha ei äkkiä enää miellytä. Ovi käy tiuhaan erityisesti silloin, jos yrityksen tai brändin arvot eivät ole linjassa niiden toiminnan kanssa.

#4 Jos arvot sen sijaan lävistävät aidosti koko yrityksen toiminnan, ei yksittäisen tuotteen markkinoinnin välttämättä edes tarvitse liittyä itse tuotteeseen.

Tästä antoi esimerkin YouTube-tähti Casey Neistat, joka käytti koko The Secret Life of Walter Mitty -leffan markkinointivideon tekoon tarkoitetun budjetin auttaakseen Filippiineille iskeneen hirmumyrskyn uhreja.

Itse elokuva mainitaan projektista kertovassa YouTube-videossa vain muutamaan otteeseen – muun muassa paperilapulla, jolle on kirjoitettu: ”This is what my the Secret Life of Walter Mitty promotional video budget looks like”. Taustalla näkyy bussi, johon Neistatin tiimi lastaa ruokaa ja muita tarvikkeita myrskyn uhreille.

Vaikka kyynikko voisi syyttää tempausta hätäapupornoksi, vetoavat videon anarkia ja ryysyistä rikkauksiin nousseen Neistatin vilpittömät pyrkimykset väistämättä katsojaan.

Mikä pistää väkisinkin miettimään:

#5 Olisiko mahdollista, että myös me markkinointihötön ja pöhinän kyllästämät sisältösepot pystyisimme toteuttamaan omassa työssämme jotain, mikä veisi paitsi myyntilukuja, myös maailmaamme aidosti parempaan suuntaan? 

Kuva: Sanna Puutonen


Sisältömarkkinointi-suomi-sisältömarkkinointi -sanakirja

Tiina Hosiokoski

Kollegani vinkkasi kirjoittamaan blogikirjoituksen muun muassa siitä, mitä minulta kysytään usein. Selitän lähes päivittäin, mitä tarkoitetaan natiivimainonnalla tai sisältömarkkinoinnilla. Sisältömarkkinointi sekoitetaan usein hakukonemarkkinointiin, verkkoanalytiikkaan, advertoriaaleihin tai jopa palveluista ja tuotteista kertomiseen. Täysin ymmärrettävää, sillä se on terminä uusi ja ideologiakin on monelle vieras. Yleensä markkinointiviestinnässä lähdetään siitä, mitä me haluamme kertoa. Sisältömarkkinointi lähtee kuitenkin siitä, mitä vastaanottaja haluaa kuulla.

Sisältömarkkinointi on markkinointia, jossa potentiaaliselle tai olemassa olevalle asiakkaalle tarjotaan kiinnostavaa sisältöä, joka hyödyttää häntä jollain tavalla. Se siis esimerkiksi antaa jotain merkityksellistä informaatiota tai viihdyttää muuten. Kuten tämä kirjoitus toivottavasti tekee sinulle.

Sisältömarkkinoinnissa sisältö on kuningas, ja siihen pitää panostaa. Tämän vuoksi ensin laaditaan sisältöstrategia, jossa pohditaan liiketoimintaa tukevat sisältöteemat ja toisaalta ennen kaikkea kohderyhmiä kiinnostavat aiheet, joista sisältöjä lähdetään luomaan. Ja koska yleensä on parempi tietää kuin arvata, tässä kohtaa on suositeltavaa kysyä kohderyhmältä, mikä heitä kiinnostaa. Me Kaiussa puhumme tässä kohtaa kiinnostavuusstrategiasta ennemmin kuin sisältöstrategiasta – juuri tuosta edellä mainitusta syystä.

Kohderyhmähaastattelujen tai -tutkimuksen kautta muodostetaan näkemys siitä, mihin suuntaan sisältöjä lähdetään viemään. Sisältöjen muoto voi olla mitä tahansa. Tyypillisesti se on tekstiä – usein juuri blogitekstiä – ja lisäksi tehdään videoita, infograafeja, podcasteja… Yleensä rakennetaan sisältökalenteri, joka ohjaa tekemistä ja auttaa pysymään aikataulussa hektisen työarjen keskellä.

Sisältöä julkaistaan monissa eri kanavissa, ja julkaisualusta ei sinänsä määritä sitä, onko kyse sisältömarkkinoinnista. Menneiltä vuosikymmeniltä on lukuisia esimerkkejä brändin ympärille muodostuneista aikakauslehtijulkaisuista, ja tämä on sisältömarkkinointia siinä missä sometekeminenkin. Tämä on toki nykyään kovin harvinaista, digiaikaa kun elämme. Julkaisua varten laaditaan siis kanavastrategia.

Sisältöjä varten voidaan luoda blogi, tai pääkanavaksi voidaan määrittää vaikka Facebook. Kaikki riippuu siitä, missä yleisö on. Ja tavoitteenahan on, että yleisö pitäisi sisältöä niin arvokkaana, että se oma-aloitteisesti myös jakaisi sitä. Erittäin yleistä on, että sisältöjä jaetaan kohderyhmälle uutiskirjeessä. Lisäksi työntekijöitä kannustetaan toimimaan työntekijälähettiläinä eli jakamaan sisältöjä omissa kanavissaan.

Digitaalisten kanavien etuna on monien muiden lisäksi se, että siellä kaikkea voidaan mitata. Analytiikasta nähdään, mitkä sisällöt toimivat ja mitkä eivät. Edistykselliset tekevät tätä ennakoivasti ja esimerkiksi testaavat vaikkapa uutiskirjeen otsikointia pienemmällä vastaanottajamäärällä ennen varsinaista lähetystä.

Ja se natiivimarkkinointi sitten?

Jos sisältö on hyvää ja hyödyllistä eli kiinnostavaa, ihmiset myös jakavat sitä mielellään. Harvemmin tämä kuitenkaan yksin riittää. Tämän päivän sisältötulvassa sisältöjen markkinointiin tarvitaan myös euroja. Sisältöjä buustataan eli mainostetaan somessa.

Sisällöille voidaan myös ostaa mediatilaa. Natiivimainonta tai natiivimarkkinointi tarkoittaa sitä, että mediassa näytään sen journalistisen sisällön kaltaisilla sisällöillä. Toki sisällön yhteydessä kerrotaan avoimesti, että se on maksettua sisältöä. Natiivimainonta on erittäin voimakkaasti kasvava ja tehokas mainonnan muoto.

Tässä yhteydessä on ehkä hyvä mainita vielä pari termiä. Markkinoinnin automaatio tarkoittaa pelkistetysti sitä, että järjestelmä lähettää mainosviestejä automaattisesti henkilöille tiettyjen kriteerien täyttyessä. Jos vaikka lataa joltain sivustolta oppaan, saa hyvin todennäköisesti tämän jälkeen sähköpostimarkkinointia kyseiseltä firmalta. Tai jos tutkii nettisivuilla tiettyjä tuotteita, saattaa jälkikäteen törmätä Facebookissa tarjouksiin juuri näistä tuotteista. Markkinoinnin automaatiota voidaan siis yhdistää sisältömarkkinointiin monella tapaa, mutta ne eivät ole sama asia.

Hakukoneoptimointi tarkoittaa sitä, että sivut optimoidaan niin, että ihmiset löytävät hakukoneilla sivuillesi, kun he etsivät kaltaistasi palveluntarjoajaa. Esimerkiksi meidät löytää googlaamalla sanan ”viestintätoimisto”. Hakukonemarkkinointi on sama asia euroja käyttäen, eli luonnollisia hakuja tuetaan maksamalla siitä, että löytyy kun tiettyjä sanoja käytetään. Näistä käytetään lyhenteitä SEO (Search Engine Optimization) ja SEM (Search Engine Marketing).

Edelleen hakukoneoptimointia ja hakukonemarkkinointia saatetaan tarvita, jotta yleisö löytää sisältöjen pariin. Mutta yksistään ne eivät ole sisältömarkkinointia eikä sisältömarkkinointi hakukoneoptimointia. Joskin molemmat rakastavat toisiaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

EVVK:n aika on ohi! –  "Kaiussa julistamme EVVK:n ajan viestinnässä lopullisesti päättyneeksi. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla - ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.) 

Tylsä, tylsempi, strategia – "Lyhyesti sanottuna strategia on liiketaloudellinen juoni: yrityksen valitsema asema markkinoilla ja näkemys tulevaisuuden tilasta, johon päästään johdonmukaisella toiminnalla."

 

Kuva: iStock


Yritysblogin ABC – näin löydät blogiin juttuaiheita

Sari Sandrini

Kun yritykselle tai yhteisölle perustetaan blogi, on innostus aluksi suurta – hei me sisältömarkkinoidaan! Mutta miten varmistetaan, että blogissa riittää kiinnostavia postauksia myös ensi-innostuksen laannuttua?

Blogilla on hyvä olla toimitus tai ”omistaja”, joka suunnittelee teemoja ja miettii, ketä blogilla halutaan tavoittaa. Kun teemat ovat tiedossa, bloggaajakaartiin kannattaa koota erityisesti niitä, joita innostaa pohtia omaan asiantuntijuuteen liittyviä asioita. Se on jopa tärkeämpää kuin erinomainen kirjoitustaito. Tekstiä saa aina editoitua, mutta ulkopuolisen on vaikeaa puhaltaa siihen intohimon liekkiä.

Vaan mistä puristetaan postauksiin riittävän ”painavaa” sanottavaa? Kysyin vinkkejä Kaiun kirjoitusvalmentajalta Sallalta ja kiinnostavuusmuotoilun pioneerilta Petteriltä.

1. Kuuntele asiakkaita

Mitä asiakkaat aina kysyvät? Mikä on juuri tällä hetkellä kiehtova asia, johon kaikki miettivät ratkaisua? Tällaisista aiheista tulee kiinnostavia tekstejä, koska ne pohjautuvat lukijan hyötyyn.

2. Hyödynnä avainsanatutkimusta

Optimointiekspertit kehottavat myös käyttämään avainsanatutkimusta blogin sisältösuunnitelmana. Toisin sanoen verkkosivuston markkinoinnissa käytettävät keskeiset hakusanat, eli ne joilla yrityksen tai yhteisön tuotteita ja palveluita haetaan, ovat osa postausten sisältöä. Ajatus on tässäkin sama kuin edellä: tuotetaan sisältöä suoraan tarpeeseen. Samalla blogeihin saadaan hakukoneystävällistä sisältöä, koska olennaiset hakutermit ovat sisällön kulmakivinä.

3. Seuraa, mistä alalla puhutaan

Usein inspiraatio löytyy lukemalla lehtiä, some-kanavia tai kirjoja. Mistä omaa ammattitaitoa liippaavasta juuri nyt keskustellaan? Ajankohtaisissa aiheissa on syytä toimia nopeasti, jotta ehtii sanomaan aiheesta jotain uutta ja erottuvaa.

4. Listaa valmiiksi mielenkiintoisia aiheita

Edellisen vastakohtana ovat ajattomat aiheet, joihin idea voi tulla vaikka hammaspesulla. Listaa nämä ajatukset muistiin myöhempää käyttöä varten. Silloin omalla vuorolla on helppo valita kirjoituksen aihe.

5. Kirjoita ammatillisista aiheista, joista itse sytyt

Kirjoita aiheista, joista oikeasti sytyt ja joissa olet aidosti asiantuntija, sillä innostusta on vaikea teeskennellä. Tekstistä tulee todennäköisemmin mukaansatempaavaa, kun sen kirjoittamisesta oikeasti nauttii. Muista kuitenkin lukijan näkökulma: Kenelle kirjoitan? Mitä hyötyä tarjoilen?

Esimerkiksi omista harrastuksista kertominen voisi olla hyvää kevennyssisältöä, mutta tuskin toisi suurta hyötyä firman liiketoiminnalle. (Toki poikkeuksiakin on).

+1. Pidä kynnys matalana – lyhyt ja kevyt postaus on välillä ihan ok

Aina ei tarvita ”painavaa” asiaa, vaan välillä postauksen voi tehdä kevyesti. Kun Twitterin tykkäystoiminto muuttui, siitä kerrottiin Kaiun blogissa muutamalla lauseella. Saman asian olisi voinut jakaa hieman eri muodossa myös twiitillä tai Facebook-postauksena.

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Bloginakki napsahtaa – mistä löydän aikaa   "Blogeista on tullut osa arkipäivää, entisajan kolumneja, joissa voi tuoda helposti esille omaa asiantuntijuuttaan joko kirjallisen tai visuaalisen viestin muodossa. Verkkosisältönä blogin julkaisukynnys on matalampi kuin perinteisillä printtimedioilla, eikä merkkimäärääkään ole useimmiten sidottu tiukasti.

Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline – "Tässä olisi pysähtymisen paikka. Ennen mitään tulee pohtia, mikä on se meidän juttu, jolla erotamme oman tuotteen tai brändin kymmenistä muista. Sitten toimimaan, rohkeasti omasta kulmasta."

Twitter-uudistus potuttaa gangsta-räppäriä –  "Kun käyttäjät ovat aiemmin osoittaneet pitävänsä jostakin viestistä klikkaamalla "Suosikki"-tähtisymbolia, nyt sama asia tehdään painamalla "Tykkää"-sydänkuvaketta.

Kuva: iStock


Markkinointiviestinnän tekijä, älä aliarvioi vuosikelloa

Tiina Hosiokoski

Näin tammikuussa on käsillä aika, jolloin pakerretaan kovasti vuosisuunnitelmia markkinointiviestintään, viestintään ja sisältömarkkinointiin. Optimaalisessa maailmassa ne olisivat ehkä jo tehtynä ennen joulua, mutta todellisuudessa se tapahtuu harvoin niin ennakoivasti. Joten ei kannata olla itselleen liian ankara.

Viime aikoina vuosisuunnitelmaa on myös kyseenalaistettu. Itse olen sitä mieltä, että jos karkea ylätason suunnitelma puuttuu, on erittäin todennäköistä, että kaiken kiireen keskellä todella moni asia jää tekemättä. Suunnitelmassa ei tarvitse olla tarkkaan määritelty, mitä tapahtuu vuoden päästä marraskuussa, mutta isommat suuntaviivat tulee olla. Tarkempi suunnittelu voi ja kannattaakin olla kvartaali- tai jopa kuukausikohtaista. Nimesin tämän reilu vuosi sitten ketteräksi suunnitelmaksi, ja hyvin on toiminut!

Vuosikellon rakentaminen

Ennen kuin lähdetään liikkeelle, tulee perusasioiden olla kunnossa. Mikä on positiomme, mitä mielikuvaa haetaan? Mitä tavoittelemme, mitkä ovat mittarit? Hyvä! Kun osaat vastata näihin, ollaan jo pitkällä.

Sitten pitääkin miettiä vuoden jaksotus. Tähän on lukuisia erilaisia lähestymistapoja, joista tässä muutama idea.

Vuodenajat, sesongit

Tämä on selkeä suunnittelun lähtökohta, kun ollaan bisneksessä, jossa on selkeät sesongit tai johon vuodenajat vaikuttavat merkittävästä. Ulkomaaleja myydään keväästä syksyyn, tötteröjäätelöä kesällä, pääsiäisenä on esillä pääsiäisherkut, talvella myydään suksia ja luistimia.  Vuosisuunnitelma on helppoa rakentaa näiden teemojen ympärille.

Teemat

Jos bisneksessa ei ole selkeitä sesonkeja, suunnittelun lähtökohdaksi voi ottaa liiketoiminnasta johdetut viestinnälliset teemat. Teemalla tarkoitan tässä ylätason aihealuetta, josta viestiminen tukee omaa asiantuntemusta ja sitä kautta liiketoimintaa. Yksi teema voi olla esimerkiksi kuukauden tai kvartaalin mittainen, jolloin sisällöt käsittelevät kyseistä teemaa. Joskus on paikallaan ottaa jopa teemavuosia.

Kukamitämissä

Toiminnassa, jos on tärkeää ottaa osaa (yhteiskunnalliseen) keskusteluun ja vielä parempi, avata niitä, on tiedettävä mitä omalla alalla ja yhteiskunnassa tapahtuu. Isoja tapahtumia 2017 ovat vaikkapa kuntavaalit maalis-huhtikuussa, Suomi Areena heinäkuussa ja Slush marras-joulukuun taitteessa. Nämä nyt vain esimerkkeinä, yhteiskunnassahan tapahtuu koko ajan. Omaa markkinointiviestintää ja keskustelun avauksia kannattaa tietenkin rytmittää sen mukaan, mistä muutenkin tuolloin puhutaan. Ja tietenkin yrittää avata keskustelua itse.

Liiketoiminnat

Joskus organisaation rakenne on sellainen, että jokaisella liiketoiminta-alueella ei ole mahdollisuutta tehdä omaa vuosisuunnitelmaansa, resurssit eivät yksikertaisesti riitä. Mutta kaikki tarvitsevat markkinointiviestinnällistä tukea, totta kai. Tällöin vuosi voidaan ”jakaa” liiketoimintojen kesken, ja jokainen saa oman valokeilansa esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.  Tällöin jokaiselle liiketoiminnalle voidaan suunnitelma oma minisuunnitelma, joka voi sisältää samankaltaisia elementtejä. Usein se oma slotti ajoittuu esimerkiksi sen alan messujen ja seminaarien yhteyteen aika luontevasti.

Sitten suunnittelemaan: Kiinnostavuusmuotoilu käyttöön!

Kuten ihan aluksi jo totesin, koko vuotta ei välttämättä kannatakaan suunnitella liian tarkasti tässä vaiheessa. Mutta seuraavat kuukaudet tulisi jo tietää. Hyvä menetelmä on ns. 100 ideaa. Eli teemojen alle ideoidaan ensin valtava määrä sisältö- ja markkinointi-ajatuksia, jonka jälkeen valitaan parhaat ja tehdään konkreettinen suunnitelma kanavineen, vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että teemat ovat organisaation lähtökohdista valittuja, mutta viimeistään tässä kohtaa tulee miettiä, mikä kohderyhmää kiinnostaa. Ota siis käyttöön kiinnostavuusmuotoilun opit, kun suunnittelet konkreettisia viestejä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tylsä, tylsempi, strategia –  "Lyhyesti sanottuna strategia on liiketaloudellinen juoni: yrityksen valitsema asema markkinoilla ja näkemys tulevaisuuden tilasta, johon päästään johdonmukaisella toiminnalla."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.) 

EVVK:n aika on ohi! – "Julistamme EVVK:n ajan viestinnässä lopullisesti päättyneeksi. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla - ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kuva: iStock


Rusinanmurun terveisiä ”kuumimmalta kasvualalta”

Pete Saarnivaara

Kauppalehden tämänpäiväisen listauksen mukaan viestintäala on juuri nyt rakentamisen, ohjelmistokehityksen sekä elokuvabisneksen ohella yksi Suomen voimakkaimmin kasvavia toimialoja. Katsauksessaan lehti nostaa Suhdetoiminta ja viestintä -kategorian kärkiyrityksiksi Ellun Kanat, Milttonin, Drumin, Hill and Knowltonin – sekä Kaiku Helsingin.

Tällaisia artikkeleita on aina mukavaa lukea ja tulokset lämmittävät joulutunnelmaa entisestään. Kiitos ja glögimukin nosto!

… Ja sitten eteenpäin. Kauppalehden kasvuprosentit ovat vuosilta 2014 ja 2015, mutta me ja muut viestintäalan yritykset olemme huhkineet hihat käärittyinä ja ideanystyrät teroitettuina myös tänä vuonna – ja haluamme huhkia ensi vuonnakin.

Median välityksellä moni saattaa helposti saada kuvan, että viestintäalan kasvu perustuisi erityisesti vaikuttajaviestinnän yleistymiselle. Lobbauksen lisääntyminen on houkuttelevaa nostaa otsikoihin, koska se on kiinnostavaa. Kiinnostava ei kuitenkaan aina ole totta. Vaikuttajaviestintä on toki yleistynyt, mutta valtaosa koko viestintäbisneksen kasvusta selittyy muilla syillä.

Ammattitaitoiselle viestinnälle on Suomessa tällä hetkellä tilausta, koska organisaatiot ovat havainneet, että sisältöihin perustuva markkinointi sekä johdon ja asiantuntijoiden viestintävalmiuksien kehittäminen tuottavat tulosta. Kohuotsikoiden katveessa näiden palveluiden kysyntä on kasvanut paljon voimakkaammin kuin vaikuttajaviestintä.

Viestintäalan kannalta on elintärkeää, että Suomesta löytyy joka sektorilta yrityksiä ja organisaatioita, jotka haluavat tehdä tulosta, palvella asiakkaitaan entistä paremmin ja kehittää osaamistaan. Juuri näitä tavoitteita laadukas ja kiinnostava viestintä on yhtenä apukeinona tukemassa. Viestintä pysyy kuumana kasvubisneksenä niin pitkään kuin muutkin toimialat haluavat kasvaa ja kehittyä.

Olemme siis ilahtuneita ja ylpeitä viestintäalan kasvuluvuista ja omasta komeasta sijoituksestamme toimistojen keskinäisessä vertailussa – mutta kun glögimuki on ryystetty tyhjäksi, oma menestys on vain rusinanmuru pikarin pohjalla. Maukkain ja lämmittävin joululahja meille viestijöille on se, kun asiakkaamme menestyvät ja yltävät tavoitteisiinsa. Sille voidaan ottaa vielä toinenkin glögi!


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

EVVK:n aika on ohi! –  "Viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla – ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Ihminen on kiinnostunut sellaisesta, mistä on hänelle jotain hyötyä."

4 syytä, miksi lobbaus lisääntyy tänäkin vuonna"Yritysten johtoon on kasvanut uusi sukupolvi, jonka ydinosaamista on liikkeenjohto, ei politiikka."

 

Kuva Flickr-käyttäjältä Lemsipmatt (Creative Commons)


Näin muotoilet joulun odotetuimman spämmin

Sanna Puutonen

Yritykset tuntevat asiakkaansa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Sen pitäisi näkyä myös niiden tuottamissa sisällöissä.

Markkinoinnille päivittäin altistuva maallikko ajattelee herkästi, että markkinoivan tahon etu ja hänen oma etunsa ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa. S-ryhmä kertoi heinäkuussa alkavansa kerätä asiakkaistaan tietoa aiempaa tarkemmin ja hyödyntävänsä sitä muun muassa markkinoinnin kohdentamisessa. Kohuhan siitä syntyi, enkä oikeastaan ihmettele: monelle markkinointimaailmaa tuntemattomalle kaverilleni ”kohdentaminen” tarkoittaa lähinnä Facebookin tukkivia bannerimainoksia ja sähköpostin pyytämättä ja yllättäen täyttävää, kömpelösti muotoiltua suoramarkkinointia.

Valitettavasti jaan saman kokemuksen. Kuluneen kuukauden aikana olen löytänyt mailistani muun muassa seuraavat viestit (lähettäjä suluissa):

(helsinkiläinen teatteri): ”Kaksi yhden hinnalla operettiin Kuusankoskitalolla!” 

(kansainvälinen huonekaluketju): ”Millaisen pehmolelun lapsesi suunnittelisi?”

(kansainvälinen vaatebrändi): ”Hohdetaana!”

(kansainvälinen ulkoiluvaatteisiin erikoistunut verkkokauppa): ”Sanna. We miss You.” 

En asu Kuusankoskella, eikä minulla ole lapsia. Myös typotetun hohtokehotuksen ja ikävöinnistä tiedottamisen hyötyarvot laskevat kohdallani nollan alapuolelle.

Olen tilannut kaikki esimerkkinä käyttämäni uutiskirjeet itse. Siis ilmoittanut henkilökohtaisesti olevani kiinnostunut kuulemaan, mitä tarjottavaa kyseisillä yrityksillä/brändeillä minulle on. Silti joudun joka päivä vastaanottamaan valtaisan määrän edellä mainitun kaltaista itselleni täysin epärelevanttia bulkkisisältöä.

Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on tietenkin tuottaa hyötyä sille, joka maksaa viulut. Sisältö, joka ei kasvata brändin tunnettuutta, yrityksen ajatusjohtajuutta tai viime kädessä lukua viivan alla, on turha sisältö.

Mutta: jotta kuluttaja saadaan reagoimaan viestiin markkinoijaa hyödyttävällä tavalla - tykkäämään, jakamaan, suosittelemaan, ostamaan - täytyy sen ensin tarjota hyötyä vastaanottajalleen.

Hyviä uutisia: hyödyllisten ja merkityksellisten viestien tarjoaminen kuluttajille on nyt helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Iso osa käyttämistämme palveluista toimii verkossa, minkä ansiosta niitä tarjoavat yritykset voivat halutessaan muodostaa hyvinkin tarkan kuvan kulutuskäyttäytymisestämme: aina kun varaan lennot, tilaan ruokaa, ostan liput oopperaan tai siirrän kenkiä verkkokaupan ostoskoriin jää minusta jälki palveluntarjoajan järjestelmiin.

Minä tai käytökseni ei suinkaan ole ainutlaatuista. Jos asiakkaista kerättävää dataa ja markkinoinnin automaatiota opittaisiin hyödyntämään vielä nykyistä tehokkaammin ja personoidummin juuri sisältömarkkinoinnissa, tuloksena syntyisi todennäköisesti viestejä, jotka hyödyttäisivät sekä markkinoivaa tahoa että tavoiteltua kohderyhmää.

Minun ja kaltaisteni uteliaisuuden voisi herättää esimerkiksi näin:

Kuusankoskelaista operettia mainostava teatteri voisi aiempien lippuostosteni perusteella päätellä, että olen kiinnostunut tanssista ja että kulutan kulttuuria lähinnä Helsingissä. Ostan myös aina opiskelijalipun. Kas! Minua kiinnostavat siis todennäköisesti edulliset liput pääkaupunkiseudun tanssinäytöksiin.

”Näihin syksyn nykytanssinäytöksiin on vielä tilaa ¬ hajapaikat nyt alennettuun hintaan”

Lasten pehmolelupajaa täkynä käyttävän tavaratalon kannattaisi puolestaan naulita huomioni esimerkiksi sesonkituotteilla – joita muuten käyn haalimassa kyseisen kaupan hyllyiltä juuri syksyisin (kuten varmaan aika moni muukin).

”Ateria ystävien kesken kirkastaa kaamoksen – kauden kynttilöissä ja astiastoissa leiskuu kupari” 

Shoppaan typoilua harrastavalta brändiltä mielelläni siistejä työvaatteita – mahdollisesti myös pikkujoulumekon, jos juhlakauden tuotevalikoimaa markkinoiva viesti heittää eteeni ostamiseen kannustavan täkyn (ja muokkaa kielen brändinsä laatulupausta vastaavaan muotoon):

”Hohda juhlakauden kauneimpana – pikkujoulumekot etuasiakkaille nyt 20 % alennuksessa!”

Ja my dearest outdoor-verkkokauppa: suhde brändeihin on verrattavissa mihin tahansa ystävyyssuhteeseen. Onhan se ikävää, että teillä on minua ikävä, mutta entä sitten? Viimeksi kun tarkistin, ystävyys oli tekoja, ei sanoja. Jos olisitte oikeasti kiinnostuneita tekemisistäni, olisitte huomanneet minun etsineen sivustoltanne pari viikkoa sitten lautailutakkia.

”Haussa täydellinen snoukkatakki? Kokosimme kauden parhaat sinua varten!” 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Kiinnostavuusmuotoilua käytännössä: "Case Viimamyymälä Oy" – "Kiinnostavuusmuotoilun lähtökohtana on, että viestijän täytyy tuntea yleisönsä ja pyrkiä muotoilemaan viestinsä sellaisiksi, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä juuri kyseiselle yleisölle."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi? – "Enää ei riitä, että vastailet yleisöllesi. Jotta saa yleisön ylipäätään keskustelemaan, sinun pitää vaikuttaa."


Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki

Petteri Puustinen


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Onko kaupallisuus vain katsojan silmässä?  –  "Natiivimainonta ja sisältömarkkinointi ovat hyvästä, kunhan yleisölle tarjotaan riittävä mahdollisuus erottaa maksettu ja toimituksellinen sisältö toisistaan."

Aito teini paljastaa: Some toimii näin"Instagram on hyvä tapa mainostaa nuorille jotain, koska mitä tahansa suositut julkkikset pyytävät ostamaan suurin osa teineistä ostaa."

Viestinnän kuumat perunat 2016: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?"Viestien täytyy ansaita tilansa myös bloggareiden, vloggareiden, instagrammaajien ja muiden uusien medioiden portinvartijoiden parissa." 

 


Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline

Tiina Hosiokoski

”Onko se sisältömarkkinointi sama asia kuin ennen oli advertoriaalit?” Olen kuullut tämän kysymyksen lukuisia kertoja. Ei, ei se ole. Sisältömarkkinoinnille on toki määritelmiä, mutta käsitteenä se on joka tapauksessa laaja ja ei kovin yksiselitteinen.

Itse en edes yritä määrittää sisältömarkkinointia liian tiukasti.

Sisältömarkkinointia käytetään paljon SEO:ssa eli hakukoneoptimoinnissa. Tai, esimerkiksi Wikipedian mukaan tämä juuri ei ole sisältömarkkinointia, mutta sellaisena siitä joka tapauksessa puhutaan. Hakukoneet kun rakastavat hyviä sisältöjä ja arvottavat jatkuvasti hyvillä sisällöillä päivittyviä sivustoja korkealle omissa hakutuloksissaan. Tämä on elintärkeää yrityksille, joiden asiakashankinta tapahtuu osin tai kokonaan verkossa – niin kuluttaja- kuin b-to-b-puolella.

Mutta entäpä tuotteet, palvelut tai asiat, joiden myyntikanava ei ole verkko? Otetaanpa esimerkiksi vähittäiskaupassa myytävät elintarvikkeet. Olen törmännyt useastikin yrityksiin, jotka odottavat nopeaa myynnin kasvua sisältömarkkinoinnin keinoin. Ei ihan helppoa. En ainakaan itse usko, että jälleen yksi reseptejä suoltava toimija muiden joukossa korjaa mitään suurempaa jackpotia. Elintarvikepuolella viimeaikaiset menestystarinat ovat olleet niitä, jotka ovat tehneet (tai vähintäänkin viestineet) asiat erilailla kuin muut. Sekin on mahdollista, jos löytyy rohkeutta irrottautua oman kategorian perinteistä ja toisaalta oivalluskykyä nähdä se oma metsänsä puilta.

Ja mikä se oma metsä sitten on? Sen miettimiseen käyttäisin nykypäivän hetkisessä työelämässä vähän enemmänkin aikaa. Joka paikassa rummutetaan, että sisältömarkkinoinnissa sisällöt pitää miettiä asiakkaan tai potentiaalisen asiakkaan näkökulmasta ja unohtaa yrityksen näkökulma. Mutta pitääkö? Ja en nyt tarkoita sitä, että kaikki hiotaan kiiltokuvamaiseksi. Tarkoitan sitä, että hyvää sisältöä ei mielestäni ole edes tehtävissä ilman kunnollista positiointia eli asemointia. Kilpailijoista pitää erottautua – ja se jos jokin on sisältömarkkinoinnin mahdollisuus! Tästä mielestäni puhutaan sisältömarkkinoinnin yhteydessä aivan liian vähän, jos lainkaan.

Case laskettelukeskus

Otetaan yksinkertaisena esimerkkinä vaikkapa – näin talvella – laskettelukeskus. Isossa kuvassa kaikki tarjoavat samaa: hissit jotka vetävät ylös, mäet joita lasketaan alas ja kahvila jossa voi lämmitellä sekä muut asiaankuuluvat aktiviteetit. Jos kaikki tekevät sisältömarkkinointia näistä samoista lähtökohdista, ei mikään erota yhtä keskusta toisesta. Niinpä jokainen keskus etsii ja löytää sen oman kulmansa, asemoi itsensä muihin nähden. Yksi tunnetaan bilepaikkana, toinen Suomen pisimmistä rinteistä ja luonnonrauhasta, kolmannessa on parhaat palvelut lapsiperheille. Niinpä sisällötkin voisivat keskittyä näiden vahvuuksien ympärille ja kävijät löytävät sitä kautta tarjonnasta omansa.

En tiedä, johtuuko oman kärjen puute siitä, että sisältömarkkinointi on enemmän viestinnän kuin markkinoinnin juttu. Markkinointipuolella on totuttu positioimaan, viestinnän puolella en muista siitä puhutun juuri koskaan. Niin tai näin, tässä olisi mielestäni pysähtymisen paikka. Ennen mitään mietitään, mikä on se meidän juttu, joka erottaa oman tuotteen tai brändin kymmenistä muista. Sitten toimimaan, rohkeasti omasta kulmasta.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Onko kaupallisuus vain katsojan silmässä? –  "Jonkinlaisia median, markkinointiviestinnän toimistojen ja mainostajien yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Kaupallisuus ei saa olla vain katsojan silmässä."

2016 kuumat perunat: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie? –  "Journalistisin kriteerein ansaittu näkyvyys on kansalaisten mielissä yhä uskottavaa ja tehokasta."

PR on toista Pietarissa"Markkinatalous toimii Pietarissa suoraviivaisesti. Jos Pietarissa haluaa näkyvyyttä, sitä voi ostaa. Länsimaista tuttu PR-toimistojen tuottamien juttuideoiden tarjoaminen medialle tuottaa harvoin tulosta."

 

Kuva: Lindsay Shaver (Creative Commons)