Mitkä viestintätaidot ovat tärkeimpiä vuonna 2025?

Saammeko esitellä uuden pahvisen työntekijämme, Viestijä 2025:n! Hän pääsi ensi kertaa työn touhuun DigiArena-messuilla Helsingissä 17.5.

Hahmon idea on auttaa viestinnän ammattilaisia rakentamaan oma vuoden 2025 viestijäkuvansa hahmottamalla nykyiset vahvuudet ja tulevaisuuden viestintätaidot, joissa toivoo kehittyvänsä. Taitojen kartoitus auttaa asettamaan ja priorisoimaan tavoitteita. Vastaavaa menetelmää on Kaiussa hyödynnetty aikaisemminkin.

Nyt kaikulaiset kertovat, mitkä viestintätaidot ovat tulevaisuudessa tärkeitä ja miksi niiden harjoittelu kannattaa aloittaa jo nyt:

viestintätaidot

”Tulevaisuuden markkinointiviestinnän ammattilainen on rohkea (eikä nyt puhuta pelkästään keskustelutaidoista). Hän on rohkea omaksumaan uusia viestintäkanavia ja työvälineitä, sekä rohkea pohtimaan itse sitä, miten viestintäalaa viedään eteenpäin ja kehitetään entistä monimuotoisemmaksi. Hän luopuu rohkeasti kaavamaisuudesta ja epäluuloista maailmaa kohtaan. Hän luottaa rohkeasti siihen, että asiantuntijuutta kasvatetaan kokeilemalla ja että asiantuntijuutta syntyy muutenkin kuin luentopenkillä tai 40+ vuoden kokemuksella.”

- Jonna Aaja, markkinointiviestijä

”Tulevaisuuden viestijän toimintakenttä muuttuu yhä nopeammin ja samalla monimutkaistuu. Tulevaisuuden viestijä hahmottaa kokonaisuudet eikä jää vanhoihin poteroihin makaamaan. Keskiöön nousee lisäksi kohderyhmien ymmärrys, hyvä asiakaskokemus vaikuttaa myös viestin vaikuttavuuteen entistä enemmän.”

- Markku Vänskä, asiakasjohtaja

Empatia mielletään usein pehmeäksi asiaksi, mutta itse väitän, että se on yksi kovimpia juttuja, mitä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen kannattaa hallita. Ilman empatiaa teemme asioita omista tarpeistamme ja mieltymyksistämme lähtien: Empatia on kykyä asettua toisen asemaan ja sen avulla saadaan syvällistä ymmärrystä siitä, miten voimme kohderyhmiämme parhaiten auttaa viestinnällämme.”

- Elina Piskonen, palvelumuotoilujohtaja

”Monikanavainen tarinankerronta on tärkeä viestinnän keino nyt ja tulevaisuudessa. Kerronnallisuudella saat yleisön koukkuun ja viettämään aikaa sisältösi parissa. Kuivakka asiakin on kiinnostava, jos sillä on tarina - parhaimmillaan inhimillinen ja tunteisiin vetoava. Yhtä lailla kiinnostavakin asia voi näyttäytyä puisevana, jos se on huonosti kerrottu ja siltä puuttuu tarina. Lisätty todellisuus voidaan valjastaa kerronnan avuksi, mutta se ei korvaa ihmisen roolia luontaisena tarinankertojana ja suunnittelijana.”

- Julia Wihuri, viestintäharjoittelija

Automaatioteknologia jakaa mielipiteitä ja tunteita. Toiset näkevät automaation työpaikkoja ryöstelevänä mörkönä, toiset arkea helpottavina innovaatioina, jotka auttavat keskittymään olennaiseen. Viestinnässä ja markkinoinnissa automaatio auttaa saattamaan upeat sisällöt mahtaville vastaanottajille parhaaseen aikaan, ja kun automaation pohjatyöt ja jatkuva ajatuksella tehty ylläpito ovat kunnossa, säästyy resursseja tärkeimmille asioille, kuten laadukkaille sisällöille ja aidoille ihmiskohtaamisille.”

- Marjo Paija, viestintä- ja markkinointikoordinaattori

”Jos joskus viestintä oli virallisesti muutaman harvan ja valitun vastuu organisaatiossa, nyt viestinnästä on tullut – ja tulee koko ajan enemmän –  kaikkien yhteinen asia. Kuka tahansa saattaa vastata asiakkaalle somessa tai esiintyä yrityksen käyntikorttina tapahtumapuhujana. On tärkeää, että kaikilla on työroolinsa kannalta riittävät valmiudet viestiä selkeästi, kiinnostavasti ja yhteisen linjan mukaisesti. Jotta organisaatio onnistuu tässä, ammattiviestijöistä on tultava valmentajia. Kyse ei ole enää siitä, miten itse viestit ja kuinka taidokkaita tekstejä tuotat – vaan siitä, kuinka voit auttaa muuta organisaatiota kulmahuoneesta asiakaspalveluun viestimään vaikuttavasti. Siksi minusta viestijöiden kannattaa satsata valmennus- ja fasilitointitaitojen parantamiseen.”

- Salla Syrman, viestintäkonsultti ja valmentaja

”Yrityksen luonteeseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kuten tavallisessa sosiaalisessa kanssakäymisessäkin, kiinnostava ja arvostettava brändi on läsnä ja ottaa muut huomioon. Siksi uskon, että tulevaisuudessa luovuuden merkitys brändinhallinnassa kasvaa entisestään – vaikka tekoäly pakottaakin maailman muuttumaan, luovuus ja inhimillisyys ovat ihmisten valttikortteja. Miten sitten rakennat brändistäsi kestävän ja kiinnostavan? Se onnistuu viestinnällä! Käytä aikaa viestinnän strategiseen suunnitteluun (kirjalliseen JA visuaaliseen puoleen) ja ole helposti lähestyttävä, niin olet vahvoilla vuonna 2025.”

- Henri Leppänen, viestintäharjoittelija

”Laitteet ja tekniikka muuttuvat, mutta ihmisaivot ovat säilyneet käytännössä samanlaisina jo tuhansien vuosien ajan. Uskon, että jatkossakin vaikuttavaa viestintää syntyy luovan kielenkäytön ja taitavan tarinankerronnan kohtauspisteessä. Muutosta enemmän ratkaisee se, miten uuteen suhtautuu. Siksi koitan ainakin itse pysyä uteliaana ja tökkiä itseäni eteenpäin. Pieni epämukavuuden tunne on merkki siitä, että olet jonkin tärkeän äärellä!”

- Sanna Puutonen, viestintäkonsultti


Miten palvelumuotoilua voi hyödyntää viestinnässä? Uusi palvelumuotoilujohtajamme antaa vinkkinsä

Palvelumuotoilu on ollut viime aikoina kuuma sana niin viestinnän kuin markkinoinnin ammattilaisten huulilla. Viestintätoimisto Kaiku Helsinki vastaa kiinnostukseen nimittämällä viestinnän ja palvelumuotoilun yhdistämisen pioneerina ansioituneen Elina Piskosen palvelumuotoilujohtajakseen.


Elina Piskosen vinkit palvelumuotoilun hyödyntämiseen:

 ”Palvelumuotoilun suosio heijastaa aikaa, jossa elämme: moni taho tuuppaa asiaansa esille eri kanavissa, muttei saa tietotulvassa sanomaa perille välttämättä edes oman organisaationsa sisällä. Itsekkyyden aika on ohi – tarvitaan empatiaa, halua ymmärtää sidosryhmiä ja sitä, mikä heitä kiinnostaa. Palvelumuotoilu tarjoaa työkaluja, jotka soveltuvat mainosti vaikuttavan viestinnän suunnitteluun ”, Elina Piskonen kertoo.

Asiakaskeskeinen viestintä + palvelumuotoilun menetelmät = kiinnostavuusmuotoilu

Kaiku Helsinki on jo aiemmin kehittänyt palvelumuotoiluajatteluun pohjaavaa viestintää, jonka se on nimennyt kiinnostavuusmuotoiluksi. Kuten palvelumuotoilussa, kiinnostavuusmuotoilun keskiössä on kohderyhmän motivaation ja hyödyn ymmärtäminen.

”Viestinnässä lipsahdetaan edelleen liian usein organisaatio- tai tuotelähtöisyyteen. Kiinnostavuusmuotoilussa ydinkysymys on, mitä kohderyhmät oikeasti viestinnältä haluavat – mikä heidän näkökulmastaan on kiinnostavaa ja hyödyllistä. Monesti viestintästrategioissa tämä kuitenkin sivuutetaan nopealla toteamuksella asiakaskyselyn tuloksista ja siirrytään sitten MEIDÄN ydinviesteihin, MEIDÄN uudistuksiin, MEIDÄN innovaatioihin”, kertoo Kaiku Helsingin toimitusjohtaja Pete Saarnivaara.

Elina Piskonen aloittaa työn uudessa roolissaan 9.4. Hänen ensimmäinen tehtävänsä on kehittää kiinnostavuusmuotoilun palvelutarjontaa eteenpäin ja täydentää työkalupakkia palvelumuotoilun parhailla menetelmillä.

Kysy Elinalta lisää palvelumuotoilusta:
elina.piskonen@kaikuhelsinki.fi / 040 595 5271 / Twitter / LinkedIN