Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi?

Tiina Hosiokoski

Tuossa kesäloman jälkeen julistimme Kaiussa kiinnostavuusmuotoilun hengessä EVVK:n aikakauden päättyneeksi. Ja jatkamme ilosanoman välittämistä edelleen. Useat teemaan liittyvät tilaisuutemme ovat olleet hetkessä täynnä, seuraavaan on muuten pari paikkaa vielä jäljellä. Jos kiinnostuit, ilmoittaudu pikaisesti osoitteeseen jonna.jusslin@kaikuhelsinki.fi.

Vaikuttavaa markkinointiviestintää

Viestinnässä tehtiin tietynlainen aikakauden päätös jokunen vuosi sitten, jolloin se selkeästi siirtyi tukifunktiosta strategiseksi. Nyt on seuraavan vaiheen aika, eli viestijä ei enää vain mieti strategisesti ja sitten toteuta sitä, vaan on erittäin aktiivinen myös markkinointiviestijänä. Sosiaalisen median lyödessä lopullisesti läpi puhuttiin, kuinka viestintä ei saa enää olla yksisuuntaista, vaan se tulee olla vuorovaikutteista. Hyvä, juuri näin! Mutta nyt vuorovaikutteisuudesta mennään vielä askel eteenpäin. Enää ei riitä, että vastailet yleisöllesi. Jotta saat yleisön ylipäätään keskustelemaan, sinun pitää vaikuttaa.

Me-lähtöinen viestintä ei vaikuta

Tässä tullaan taas yhteen solmukohtaan. Tyypillinen me-lähtöinen viestintä ei valitettavasti vaikuta. Jos haluamme kertoa, että ”meillä tapahtuu”, niin hyvä. Lopputulos on, että vastaanottaja tietää, että teillä tapahtuu. (Siis jos on viitsinyt lukea viestin, sillä lähtökohtaisesti se kiinnostaa vain kilpailijoitanne). Jos siis halutaan aidosti vaikuttaa (kuten vaikkapa muuttaa mielipidettä, innostaa kokeilemaan, saada aikaan keskustelua tai ihan vaan jäädä mieleen), vastaanottajalle tulee osata kertoa, miten hän itse asiasta hyötyy. Hyöty on nimittäin merkittävin kiinnostavuuden kriteeri.

Hyödynnän tässä omia mielenkiintoni kohteita ja pohdin, miten itse kiinnostavuusmuotoilisin täysin kuvitteelliset otsikot:

Brändi Ö:ltä uudet juoksukengät -  Tai mitä jos: Näillä vinkeillä treenaat entistä turvallisemmin/tehokkaammin/miellyttävämmin

Brändi Y:n uutuusteltta – Tai mitä jos: Syyssateet ja vaellus? Näin onnistut pysymään kuivana haastavillakin keleillä

Brändi X lanseerasi uuden tuolin – Tai mitä jos: Ajan henki suosii nyt puuta ja pehmeää muotoilua - katso miltä näyttää tulevaisuuden designklassikot

Koska olen kiinnostunut kyseisistä aiheista, saattaisin jopa klikata ensimmäistä (tyypillistä) otsikkoa. Mutta jälkimmäisen kohdalla tekisin sen taatusti.

Kun seuraavan kerran rakennat viestiäsi, mieti, mikä saa vastaanottajan lukemaan viestin. Käytä aikaa otsikon ja viestin muotoiluun. Lupaan, että käytetty aika korvaantuu suuremmalla vaikuttavuudella. Ensimmäisen hälytyskellon pitäisi soida, jos otsikko tai viesti alkaa organisaation nimellä. Jos haluat tähän apua, me Viestintätoimisto Kaiun kiinnostavuusmuotoilijat olemme aina käytettävissäsi!

Kirjoittaja myöntää ilomielin olevansa täysverinen välineurheilija, jota jaksaa kiinnostaa loputtomasti kaikki lenkkeilyyn ja vaellukseen liittyvät aiheet. Ja välineurheilun ulkopuolelta sisustamiseen. Ja puutarhanhoitoon. Ja ruokaan. Työn puolesta on vielä oma listansa, joka on niin pitkä, että siihen ei kannata edes mennä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava."

Ajattelua herättävää viestintää – "Ajatusjohtajuus saavutetaan kohderyhmän ajattelua herättelemällä."

So content. Very media. Such wow! – "Älä rajaa sisältöjäsi vain yhteen muotoon tai kanavaan. Jos sisältösi kiinnostaa yleisöjä, jaa sitä eri olomuodoissa eri väyliä pitkin."

Kuva: Kaiku Helsinki


Lahjoitukset on niin 2015

Jukka Relander

Kuntaministeri Anu Vehviläinen esitti keväällä, että yritysten tekemät lahjoitukset pitäisi vapauttaa veroista. Tätä ei ehdotettu ensimmäistä kertaa, eikä viimeistä. Mutta se ei tule menemään läpi.

Idea on hyvä. Yritykset voivat tehdä lahjoituksia vain tuloksesta, eli sen jälkeen kun verot on maksettu. Näin lahjoittaminen tulee aika kalliiksi, eikä ole motivoivaa. Verovapaus lisäisi lahjoituksia tuntuvasti, ja moni kannatettava hanke, joka on tähän asti kompastunut rahapulaan, saattaisi toteutua. Enkä nyt sano Guggenheimista mitään.

Asian mutta on siinä, että lahjoitusten verovapaus vapauttaisi yritykset käytännössä korvamerkitsemään maksamansa verot ilman, että annettujen lahjoitusten ja maksettujen verojen summa kasvaisi senttiäkään. Se tietäisi hyvää lastensairaaloille, taidelaitoksille ja jääkiekolle, mutta samalla rahoituspohja, jolla kustannetaan sosiaalimenot ja perusterveydenhuolto, heikkenisi. Esimerkiksi keski-ikäinen syrjäytynyt mies ei ole kovin houkutteleva lahjoituskohde, mutta kodittomille kissoille koittaisi, no, kissanpäivät.

Asian voisi hoitaa fiksumminkin.

Passiivista sponsorointia vai aktiivista markkinointiviestintää?

Yritykset tekevät tuloksestaan lahjoituksia ja harjoittavat sponsorointia. Nämä budjetit ovat usein pieniä, vaikka kyse olisi merkittävästä yrityksen näkyvyyttä lisäävästä maineteosta.

Tunnen sponsorointibudjettien rajallisuuden edellisestä elämästäni, jolloin toimin kalakauppiaana. Tosin en myynyt ihan mitä tahansa kalaa, vaan kallista jalokalaa keskihintaan viisisataa euroa kilo. Teimme nimittäin rahankeräystempauksen virtavesien hyväksi myymällä firmoille kutujokiin pyrkiviä nimikkokaloja, jotka varustettiin radiolähettimillä ja joiden kutuvaellusta seurattiin elokuusta lokakuun lopulle.

Kalanmyyjänä törmäsin toistuvasti tähän sponsorointibudjettiin. Ei, nyt ei ole mistä antaa, kun toimitusjohtajan pojan jääkiekkojoukkueen leirille oli kustannettu limut ja pullat.

Halusimme, että kaloja rahoitettaisiin sponsorointibudjetin sijasta markkinointibudjetista - tietenkin siksi, että markkinointibudjetissa on enemmän rahaa.

Tämä tosin tuli mieleen vasta myyntihetkellä, sillä alun perinkin toivoimme, että firmat ottaisivat nimikkokalansa osaksi viestintäänsä, sen sijaan että vain tekisivät parilla tonnilla hyvää ja unohtaisivat koko jutun. Osana viestintää omat kalamme olisivat saaneet näkyvyyttä, ja firmat sijoitukselleen huomiona ilmenevää tuottoa.

Mutta kun ne sponsorointirahat otetaan vasta sieltä tuloksesta.

Vanhanaikaisessa viestintäympäristössä sponsoroinnin ja markkinoinnin erottelu oli mielekästä, kun mainonta oli sitä että ostettiin lehdestä tilaa ja kerrottiin että nyt lähtee muuten halkomotti hyvään hintaan.

Markkinointi on muuttunut, kun viestintäympäristö on muuttunut. Tehokkainta viestintää on se, kun saa ihmiset innostumaan omasta toiminnasta, ja kertomaan tarinaa eteenpäin.

Hyvän tekemistä ja tarinankerrontaa à la Patagonia

Hyvä esimerkki tästä on maailman suurin ulkoiluvälinebrändi Patagonia.

Patagonia ei ilmoittele lehdissä eikä huutele netissä. Mutta he ostivat vesivoimalan, räjäyttivät padon että lohet pääsivät nousemaan intiaanien perinteisille apajille, ja tekivät hommasta dokumentin.

Kyse ei ollut sponsoroinnista. Että laitetaan sinne kypärän niskapuolelle tarra. Ehei.

Patagonia ei erottele hyvän tekemistä ja muuta toimintaa toisistaan. Firman identiteettiin kuuluu, että he myyvät vaatteita ja tekevät asioita, jotka tuntuvat tärkeiltä. Kuten nyt vaikka luonnonpuiston pyörittäminen Patagoniassa, Chilessä. Tai sen padon räjäyttäminen. Ihmiset kertovat sitten heidän tarinaansa eteenpäin. Kuten minäkin tässä.

Kirjanpitoa sääntelevää lainsäädäntöä voisi vähän perata, tai käydä keskustelua lain tulkinnoista, että yritykset voisivat nykyistä laajemmin tehdä tärkeiksi kokemiaan ja viestinnällisesti olennaisia asioita osana toimintaansa, erottelematta sitä että koska tehdään bisnestä, ja koska laitetaan halo otsalle ja tehdään hyvää. Kun se hyvä voisi olla kaikessa mukana.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kiinnostavat sisällöt tarvitsevat tuekseen kohderyhmän tuntemista."

Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline – "Ennen mitään mietitään, mikä on se meidän juttu, joka erottaa oman tuotteen tai brändin kymmenistä muista. Sitten toimimaan, rohkeasti omasta kulmasta."

Onko kaupallisuus vain katsojan silmässä? – "Journalistisen ja kaupallisen sisällön sekoittuminen aiheuttaa luonnollisesti ongwlmia. Niille viitataan kintaalla toteamalla, että yleisö valitsee, mitä lukee (tai katsoo tai kuuntelee) ja tekee siitä omat johtopäätöksensä," 

Kuva: Bert Heymans (Creative Commons)


Haluatko, että viestisi kuullaan? – Tee siitä tarina.

Sanna Puutonen

…ja lässyn-lää, tylsää. Kerro jotain uutta!

Markkinoinnin, viestinnän, journalismin ynnä erinäisten brändien tarinallistamisesta on jauhettu viime vuodet siihen tahtiin, että tiedostavat sisällöntuottajat ovat jo ajat sitten pyyhkineet koko sanan myyntislideistaan – tai vähintäänkin korvanneet sen jollain pöhinääherättävämmällä. Parasta ennen -ajattelutavan mukaan tarinallistamisen kulta-aika on jo takana päin, eikä sillä enää vakuuteta ketään, vaikuteta mihinkään saati myydä mitään.

Markkinointislangahtava tarinallistaminen välittää mielikuvaa, jonka mukaan tarinat syntyvät ainoastaan ihmisten tietoisen toiminnan tuloksena: ”Tämä meidän tiimi nyt joko tekee teille niitä tarinoita tai sitten ei tee.”

Todellisuudessa kertomukset ovat erottamaton – ja usein tiedostamaton – osa koko sitä tapaa, jolla lähestymme maailmaa ja välitämme siitä muodostamiamme käsityksiä eteenpäin.

Kas näin:

Kun lässytät kahvihuoneessa pääseväsi pian ”hyvin ansaitulle lomalle”, noudatat ihmesaduista tuttua ideologiaa, jonka mukaan hyvät asiat ovat aina seurausta kovasta työstä ja oikeamielisistä teoista.

Fiilistellessäsi Patrik Lainetta, Cheekiä tai Mannerheimiä peukutat itse asiassa myyttiä klassisesta sankarista, joka laittaa yliluonnollisten voimiensa avulla a) kiekkoa ylämummoon, b) ”mestat pala-maan” c) Suomen kuntoon.

Ja kun väität eron muuttaneen sinua, matkustamisen opettaneen sinulle uuden tavan tarkastella maailmaa tai ruokailutottumustesi mullistuneen Jutta-dieetin myötä, jaksotat elämääsi Aristoteleen Runousopista tuttuihin käännekohtiin.

Koko länsimainen historiankirjoitus perustuu niin ikään Aristoteleelta lainattuun rakennekaavaan: sodilla, tyylikausilla, valtakunnilla ja poliittisilla ideologioilla on alku, keskikohta ja loppu. Ei ole myöskään sattumaa, että Skywalkerin suvun vaiheet, Keskimaan sodat tai suunnilleen mikä tahansa Disney-leffa jaksavat vuodesta toiseen kiinnostaa ja kiehtoa ihmisiä – Odysseuksesta tuttu ”sankarin matka” johdattelee maksavan yleisön kerta toisensa jälkeen Finnkinon lippuluukulle.

Tarinat eivät ole mikään ohimenevä trendi – ne eivät ole menossa minnekään.

Sen sijaan kykymme tunnistaa erilaisia kertomusrakenteita on vaarassa heikentyä, jos tarinoiden merkitys vähätellään maton alle.

Mitä huonommin havaitsemme narratiivit, joiden avulla meihin yritetään vaikuttaa, sitä helpommin seuraamme niitä, jotka tarinoiden voimaa osaavat käyttää. Ja aina joku osaa. Tämän hetken kenties taitavin satuilija lienee republikaanien ehdokkaaksi Yhdysvaltain presidenttikisassa nouseva Donald Trump, jonka suosio perustuu perinteiseen myyttiin pahan valtaa vastaan taistelevasta messiassankarista. Se, että valtaosa Trumpin löpinöistä on todistetusti silkkaa valhetta, ei tunnu kiinnostavan hänen seuraajiaan – niin hyvältä lupaus Amerikan suuruuden palauttamisesta kuulostaa.

Tarinat ovat vanhin ja perustavanlaatuisin tapamme selittää ja ymmärtää maailmaa, jossa elämme. Tästä syystä unohdamme helposti, ettei niiden sisältämillä lupauksilla, juonikuluilla ja loppuratkaisuilla välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa – jokainen tarina on aina viime kädessä kuva kertojastaan.

Meistä jokaisen olisikin aika ajoin syytä pitää palaveri itsemme kanssa ja miettiä, millaisia kertomusrakenteita haluamme olla välittämässä eteenpäin – kahvihuoneessa ja sen ulkopuolella.

Kirjoittaja Sanna Puutonen on Kaiun harjoittelija. Sanna on myös yleisen kirjallisuustieteen opiskelija, arkkitehtuurin kandidaatti, pesäpallon nelinkertainen suomenmestari sekä [onneksi] entinen Silja Symphonyn buffet-emäntä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kiinnostavat sisällöt tarvitsevat tuekseen kohderyhmän tuntemista."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Ole kiinnostava. Miten?  Tarjoa yleisöllesi aitoa hyötyä."

2016 kuumat perunat - Osa 10: PR:n uusi tuleminen - tarinankerronnan kautta – "Sisältötulvassa tarinankerronnan taidosta on tullut uusi kuninkuuslaji. Se, miten kiinnostavan ja koskettavan tarinan yritys tai organisaatio osaa kertoa itsestään, ratkaisee yleisön suhtautumisen ja lopulta ostopäätöksen."

Kuva: umjanedoan (Creative Commons)


Tylsä, tylsempi, strategia

Tiina Hosiokoski

Sana strategia saa monet automaattisesti sulkemaan korvansa. Oletus on, että nyt tulee jotain niin vaikeaa tai tylsää, ettei kannata edes yrittää kuunnella. Toisaalta en ihmettele. Monesti totuus on se, että strategia-sanan yhteydessä tulee jotain vaikeaa tai vähintäänkin tylsää. Mutta – kyllä vaan! – siitä voi tehdä mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Lyhyesti sanottuna strategia on liiketaloudellinen juoni: yrityksen valitsema asema markkinoilla ja näkemys tulevaisuuden tilasta, johon päästään johdonmukaisella toiminnalla. Viimeinen sana tuossa määritelmässä on se avain. Strategia ei tapahdu, vaan se tehdään. Ja jos koko organisaatiota ei saada yhdessä toteuttamaan strategiaa, voidaan se korvata jo tutuilla sanoilla vaikea ja tylsä – ja lisätään letkaan vielä tarpeeton.

Strategian jalkautuksen keskeinen tavoite on siis saada henkilökunta ymmärtämään strategia sekä ennen kaikkea toimimaan sen mukaisesti.

Viisi askelta strategianjalkautuksessa

Koska olen listaihminen, yritän kiteyttää strategian jalkautuksen viiden kohdan listaksi.

  1. Mietitään mikä strategiassa on henkilöstön näkökulmasta keskeistä. Kuuluisa kysymys: What’s In It For Me?
  2. Kiteytetään strategian keskeiset viestit henkilökunnalle viestittävään muotoon. Strategiasta viestimistä helpottaa, jos sille annetaan tai ideoidaan yhdessä ytimekäs ja kuvaava nimi.
  3. Visualisoidaan strategia helposti ymmärrettävään muotoon ja kytketään strategia ympäröivään yhteiskuntaan. Miksi me teemme nyt niin kuin teemme?
  4. Rakennetaan toimintasuunnitelma ja annetaan johdolle ja esimiehille työkalut ja valmennusta jalkauttamiseen. Avaintekijänä on ihmisten osallistaminen: Miten me teemme tämän yhdessä ja miten minä voin vaikuttaa onnistumiseemme?
  5. Asetetaan tavoitteet ja mitataan niissä onnistumista. Ja viestitään koko henkilöstölle, missä mennään.

Avainsanoja onnistumiseen

Avainsanoja strategiaviestinnän onnistumisessa ovat esimiehet (esimiehet ohjaavat päivittäistä työskentelyä eli strategian mukaan toimimista), osallistaminen (ymmärryksestä toimintaan) ja seuranta (sitä saa, mitä mittaa).

Kantavana teemana kulkee motivointi eli palkitaan onnistumisista ja jaetaan onnistumistarinoita. Lisäksi olennaisena ainesosana strategianjalkautustyö vaatii sitoutumista, aikaa ja läsnäoloa eli myös johdon pitää näkyä ja kuulua, näyttää mallia. Ja kerrata pitää – useaan otteeseen.

Vielä viimeinen muistutus meille viestijöille: Intralla ei strategiaa jalkauteta.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ketterän kehityksen viestintäsuunnitelma –  "Kuinka usein on käynyt niin, että vuotta aiemmin tehty suunnitelma on enää kovinkaan ajankohtainen, kun ajankohta koittaa?"

Aito asiantuntija VS. tiedon kirous"Kyllä, sekä markkinointi- että IT-väen suuresta joukosta löytyy jargoniinsa rakastuneita yksilöitä, jotka jostain syystä kuvittelevat, että yksipuolinen päteminen on hyvää asiantuntijavaltaa."

Kolme vinkkiä virkeään videopalaveriin"Jaksamme maratonkokouksia huonosti kasvokkain mutta vielä huonommin virtuaalisesti."

 

Kuva: Juhan Sonin (Creative Commons)


2016 kuumat perunat – Osa 12: Data ja luottamus

Petteri Puustinen

Mikä puhuttaa viestinnän ja markkinoinnin maailmassa vuonna 2016? Kaiun kansainvälinen kumppani Hotwire PR päätti käyttää 22 eri maassa viestivien yli 400 viestintä-, markkinointi-, myynti-, teknologia- ja yhteiskuntaosaajan joukkovoimaa selvittääkseen vuoden kuumat perunat. Hotwire 2016 Communications Trends -katsaus esittelee 12 ilmiötä ja kehityskulkua, jotka jokaisen viestijän olisi fiksua päästää takaraivoonsa kolkuttelemaan tänä vuonna.

Esittelemme trendit tiivistelminä yksi kerrallaan, mutta jos haluat harpata jonon kärkeen ja ladata koko Hotwire 2016 Communications Trends -raportin jo nyt, klikkaa rohkeasti tästä!

12. Data ja luottamus

Data on nykyisin arjen ytimessä. Viestintä, liikkuminen ja jopa asuminen alkavat kaikki perustua käyttäjän tuottamaan dataan ja sen hyödyntämiseen. Datan merkityksen kasvaessa kansalaisista on tullut myös kriittisempiä, tiedostavampia ja varovaisempia. Toistuvat tietosuojan murtumiset, vuodot ja hakkeri-iskut ovat herättäneet ihmiset huolestumaan ja huolehtimaan omasta datastaan.

Markkinoijat käyttävät dataa viestiensä kohdentamiseen ja tehostamiseen, mutta se, mikä näyttäytyy markkinoijan silmissä upeana mahdollisuutena, saattaa kansalaisen silmissä näyttäytyä pelottavana dystopiana. Siksi luottamus datan haltijoiden – yritysten, valtioiden, viranomaisten – ja kansalaisen välillä nousee ehdottoman kriittiseksi. Kansalaiset vaativat datan turvallista käsittelyä ja yksityisyyden suojaa – ja datan haltijoiden tulee pystyä tarjoamaan luotettavaa suojaa.

Datavuotojen aikakaudella yritys, joka pystyy uskottavasti lupaamaan asiakkailleen heidän tuottamansa datan turvallista säilyttämistä ja käsittelyä, nousee markkinajohtajaksi. Turvallisten ja luotettavien toimintamallien rakentaminen sekä niistä tehokkaasti ja avoimesti viestiminen on vuonna 2016 valtava kilpailuetu.

Lue lisää datan luotettavuuden merkityksestä kilpailutekijänä ja muista vuoden 2016 kuumista perunoista: lataa Hotwire 2016 Communications Trends -raportti tästä!

Muut kuumaperunatiivisteet Hotwire 2016 Communications Trends -raportista:

1: Ote irti omista kanavista
2: Suppilo kiepsahtaa
3: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?
4: Ikä on vain numero, intohimo on ykkönen
5: Mindfulness-viestintää

6: Paikallinen, paikallisempi, hyperlokaali
7: Hyötyviestintää ja palveluasennetta
8: Virtuaalitodellisuus on totta
9: Arvoviestintää
10: PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta
11: Video, video, video


2016 kuumat perunat – Osa 11: Video, video, video

Petteri Puustinen

Mikä puhuttaa viestinnän ja markkinoinnin maailmassa vuonna 2016? Kaiun kansainvälinen kumppaniketju Hotwire PR päätti käyttää 22 eri maassa viestivien yli 400 viestintä-, markkinointi-, myynti-, teknologia- ja yhteiskuntaosaajan joukkovoimaa selvittääkseen vuoden kuumat perunat. Hotwire 2016 Communications Trends -katsaus esittelee 12 ilmiötä ja kehityskulkua, jotka jokaisen viestijän olisi fiksua päästää takaraivoonsa kolkuttelemaan tänä vuonna.

Esittelemme trendit tiivistelminä yksi kerrallaan, mutta jos haluat harpata jonon kärkeen ja ladata koko Hotwire 2016 Communications Trends -raportin jo nyt, klikkaa rohkeasti tästä!

11. Video, video, video

Video on nykyisin niin määräävä osa kaikkea markkinointiviestintää, että on helppoa unohtaa, että esimerkiksi YouTube aloitti toimintansa vasta vuonna 2005 ja Netflix toi streamauksen DVD-vuokrauksen rinnalle vasta vuonna 2007.

Markkinointiviestinnän tekijät kipuilevat edelleen sen kanssa, miten saada online-videoita katsovan yleisön huomio. YouTubessa on toki mahdollista ostaa mainosaikaa videoklipin alusta, mutta suurin osa katsojista ohittaa mainoksen heti, kun se viiden sekunnin jälkeen on mahdollista. Netflixissä ja muissa suoratoistopalveluissa ei puolestaan ole lainkaan mainoksia.

Tuotesijoittelu tai esimerkiksi sarjojen sponsoroiminen on toki mahdollista, mutta yleisö on hyvin kriittistä, joten kaupallinen yhteistyö täytyy toteuttaa tahdikkaasti. Tavoittaakseen videoyleisöt, yritysten kannattaa ottaa viestintäänsä tekemään ammattilaisia, jotka ymmärtävät videoiden maailmaa ja TV- tai YouTube-sarjojen tekijöiden ja yleisöjen elämää ja vaatimuksia. Eräs oivallus on, että tietyn videoilmiön yleisölle ei aina tarvitse viestiä juuri sen videon yhteydessä, vaan heidät voi tavoittaa muiden sisältöjen tai kanavien kautta paljon tehokkaammin ja häiritsemättä.

Lue lisää videon vaikuttavuudesta ja muista vuoden 2016 kuumista perunoista: lataa Hotwire 2016 Communications Trends -raportti tästä!

Muut kuumaperunatiivisteet Hotwire 2016 Communications Trends -raportista:

1: Ote irti omista kanavista
2: Suppilo kiepsahtaa
3: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?
4: Ikä on vain numero, intohimo on ykkönen
5: Mindfulness-viestintää
6: Paikallinen, paikallisempi, hyperlokaali
7: Hyötyviestintää ja palveluasennetta
8: Virtuaalitodellisuus on totta
9: Arvoviestintää
10: PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta
12: Data ja luottamus


2016 kuumat perunat – Osa 10: PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta

Petteri Puustinen

Mikä puhuttaa viestinnän ja markkinoinnin maailmassa vuonna 2016? Kaiun kansainvälinen kumppani Hotwire PR päätti käyttää 22 eri maassa viestivien yli 400 viestintä-, markkinointi-, myynti-, teknologia- ja yhteiskuntaosaajan joukkovoimaa selvittääkseen vuoden kuumat perunat. Hotwire 2016 Communications Trends -katsaus esittelee 12 ilmiötä ja kehityskulkua, jotka jokaisen viestijän olisi fiksua päästää takaraivoonsa kolkuttelemaan tänä vuonna.

Esittelemme trendit tiivistelminä yksi kerrallaan, mutta jos haluat harpata jonon kärkeen ja ladata koko Hotwire 2016 Communications Trends -raportin jo nyt, klikkaa rohkeasti tästä!

10. PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta

Sosiaalisen median vallankumous viime vuosikymmenen puolivälissä hämmensi monia viestinnän ammattilaisia. Jos jokainen yleisön jäsen on itsekin sisällöntuottaja ja media, mihin PR-ammattilaisia enää tarvitaan?

Epävarmuus on kuitenkin kääntymässä uudenlaiseksi ymmärrykseksi. Pirstaloituneessa mediamaailmassa PR:n rooli on toki muuttunut, mutta lopulta jopa entistä tärkeämpi kuin ennen. Kuluttajat heittävät advertoriaaliliitteet paperinkeräykseen ja kelaavat TV-mainosten yli, mutta he sekä kuluttavat että tuottavat entistä enemmän erimuotoisia sisältöjä eri kanavissa.

Sisältötulvassa tarinankerronnan taidosta on tullut uusi kuninkuuslaji. Se, miten kiinnostavan ja koskettavan tarinan yritys tai organisaatio osaa kertoa itsestään, ratkaisee yleisön suhtautumisen ja lopulta ostopäätöksen. Yritys voi joko Elisa Hintasaarnaajat -hengessä luoda kokonaan oman tarinansa omine sankareineen tai hakeutua osaksi jotain jo ennestään tuttua tarinaa, kuten HP teki Star Wars -tietokoneillaan.

PR-ammattilaisten rooli on tuoda tämä tarina tehokkaasti eri medioiden tietoon, on kyse sitten videobloggaajista, TV-kanavista tai viihdelehdistöstä. Osaavalla viestinnällä yrityksen tarina saadaan relevantiksi osaksi ympäröivää maailmaa, jolloin se kiinnostaa sekä mediaa että yleisöjä ja saa nämä myös tuottamaan itse omia sisältöjään tarinan tueksi eri kanavissa.

Lue lisää PR:n comebackista ja muista vuoden 2016 kuumista perunoista: lataa Hotwire 2016 Communications Trends -raportti tästä!

Muut kuumaperunatiivisteet Hotwire 2016 Communications Trends -raportista:

1: Ote irti omista kanavista
2: Suppilo kiepsahtaa
3: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?
4: Ikä on vain numero, intohimo on ykkönen
5: Mindfulness-viestintää
6: Paikallinen, paikallisempi, hyperlokaali
7: Hyötyviestintää ja palveluasennetta
8: Virtuaalitodellisuus on totta
9: Arvoviestintää
11: Video, video, video
12: Data ja luottamus


2016 kuumat perunat – Osa 9: Arvoviestintää

Petteri Puustinen

Mikä puhuttaa viestinnän ja markkinoinnin maailmassa vuonna 2016? Kaiun kansainvälinen kumppani Hotwire PR päätti käyttää 22 eri maassa viestivien yli 400 viestintä-, markkinointi-, myynti-, teknologia- ja yhteiskuntaosaajan joukkovoimaa selvittääkseen vuoden kuumat perunat. Hotwire 2016 Communications Trends -katsaus esittelee 12 ilmiötä ja kehityskulkua, jotka jokaisen viestijän olisi fiksua päästää takaraivoonsa kolkuttelemaan tänä vuonna.

Esittelemme trendit tiivistelminä yksi kerrallaan, mutta jos haluat harpata jonon kärkeen ja ladata koko Hotwire 2016 Communications Trends -raportin jo nyt, klikkaa rohkeasti tästä!

9. Arvoviestintää

Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja poliittinen linjanveto niin maailmalla kuin Suomessakin ovat viime aikoina olleet yhä kärjistyneempiä. Esimerkiksi kansallistunteen ilmaisemistavat, samaa sukupuolta olevien avioliitot sekä maahanmuuttajiin suhtautuminen nostattivat erilaisia kärhämiä ja kohuja viime vuonna niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Suomessakin.

USA:ssa uutena trendinä on ollut, että yritykset ottavat rohkeasti kantaa yhteiskunnallisiin ja arvokysymyksiin. Esimerkiksi vähittäismyynnin suuret pelurit Walmart, eBay ja Amazon ilmoittivat lopettavansa etelävaltioiden ristilipulla varustettujen tuotteiden myynnin, kun lipun käytöstä tuli mielipiteitä jakava kahnaus Etelä-Carolinassa. Myös Suomessa laaja joukko eri alojen yrityksiä ja järjestöjä ilmoitti kannattavansa sukupuolineutraalia avioliittolakia taannoisen Tahdon-kampanjan ohessa.

Mielipiteitä jakaviin kysymyksiin ”sotkeutuminen” on perinteisesti ollut yritysmaailmalle liian riskipitoista toimintaa – mutta nyt monet yritykset tuntuvat ottavan kantaa. Miksi?

San Diegon yliopiston markkinoinnin professori George Belchin mukaan yritykset ovat havainneet, että kuluttajat vaativat nykyisin yrityksiltä todellisia arvovalintoja ja arvojen esiintuomista. Vaikka arvot saattavat erottaa, ne myös yhdistävät. Jos yritys ja sen asiakaskunta jakavat keskenään samat arvot ja jos yritys osaa viestiä nämä arvot konkreettisesti ja uskottavasti, asiakassuhde kehittyy vahvaksi.

Vuonna 2016 organisaation arvot eivät saa enää jäädä bullet-pointeiksi strategiaesityksissä, vaan ne täytyy todentaa käytännössä viestinnän ja tekojen kautta.

Lue lisää arvoviestinnästä ja muista vuoden 2016 kuumista perunoista: lataa Hotwire 2016 Communications Trends -raportti tästä!

Muut kuumaperunatiivisteet Hotwire 2016 Communications Trends -raportista:

1: Ote irti omista kanavista
2: Suppilo kiepsahtaa
3: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?
4: Ikä on vain numero, intohimo on ykkönen
5: Mindfulness-viestintää
6: Paikallinen, paikallisempi, hyperlokaali
7: Hyötyviestintää ja palveluasennetta
8: Virtuaalitodellisuus on totta
10: PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta

11: Video, video, video
12: Data ja luottamus


2016 kuumat perunat – Osa 8: Virtuaalitodellisuus on totta

Petteri Puustinen

Mikä puhuttaa viestinnän ja markkinoinnin maailmassa vuonna 2016? Kaiun kansainvälinen kumppani Hotwire PR päätti käyttää 22 eri maassa viestivien yli 400 viestintä-, markkinointi-, myynti-, teknologia- ja yhteiskuntaosaajan joukkovoimaa selvittääkseen vuoden kuumat perunat. Hotwire 2016 Communications Trends -katsaus esittelee 12 ilmiötä ja kehityskulkua, jotka jokaisen viestijän olisi fiksua päästää takaraivoonsa kolkuttelemaan tänä vuonna.

Esittelemme trendit tiivistelminä yksi kerrallaan, mutta jos haluat harpata jonon kärkeen ja ladata koko Hotwire 2016 Communications Trends -raportin jo nyt, klikkaa rohkeasti tästä!

8. Virtuaalitodellisuus on totta

Virtuaalitodellisuuden suuresta läpimurrosta on puhuttu jo vuosia, mutta nyt ilmiö alkaa lopulta olla siirtymässä puheesta tekoihin. Teknologiajättiläisistä muiden muassa Facebook, Google ja Samsung ovat kaikki kehittäneet omat ”virtuaalikypäränsä” ja tietyt edelläkävijäalat ovat jo ottaneet virtuaalitodellisuuden käyttöön markkinointikanavana.

Esimerkiksi matkailualan kärkinimiin kuuluva Thomas Cook tarjoaa kivijalkamatkatoimistoissaan mahdollisuutta tutustua uusiin kohteisiin virtuaalielämyksen kautta. Hinnakkaan Karibian-matkan ostopäätös helpottuu, kun asiakas pääsee jo ennakkoon näkemään turkoosit aallot omin silmin ja kuulemaan baarimikon lirkuttelut omin korvin. Myös kiinteistönvälitysbisneksessä virtuaalitodellisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin suhtaudutaan suurin odotuksin.

Eräs yllättävä virtuaalitodellisuuden pioneeri markkinointikäytössä on kolmas sektori. Britannian Amnesty International toteutti viime vuonna virtuaalitodellisuuskampanjan, jossa kaduntallaajat pääsivät kokeilemaan, miltä pakolaisen elämä Syyriassa tuntuu ja näyttää. Aidosti koskettavan kokemuksen seurauksena lahjoitusten määrä kasvoi huimasti.

Virtuaalitodellisuuden kekseliäs hyödyntäminen tulee vuonna 2016 tuomaan uusia mahdollisuuksia viestintään ja markkinointiin. Viestintäammattilaisten kannattaa tutustua teknologiaan jo nyt, jotta sille löydetään luovia ja luontevia käyttötapoja mahdollisimman pian.

Lue lisää virtuaalitodellisuudesta ja muista vuoden 2016 kuumista perunoista: lataa Hotwire 2016 Communications Trends -raportti tästä!

Muut kuumaperunatiivisteet Hotwire 2016 Communications Trends -raportista:

1: Ote irti omista kanavista
2: Suppilo kiepsahtaa
3: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?
4: Ikä on vain numero, intohimo on ykkönen
5: Mindfulness-viestintää
6: Paikallinen, paikallisempi, hyperlokaali
7: Hyötyviestintää ja palveluasennetta
9: Arvoviestintää
10: PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta
11: Video, video, video
12: Data ja luottamus


2016 kuumat perunat – Osa 7: Hyötyviestintää ja palveluasennetta

Petteri Puustinen

Mikä puhuttaa viestinnän ja markkinoinnin maailmassa vuonna 2016? Kaiun kansainvälinen kumppani Hotwire PR päätti käyttää 22 eri maassa viestivien yli 400 viestintä-, markkinointi-, myynti-, teknologia- ja yhteiskuntaosaajan joukkovoimaa selvittääkseen vuoden kuumat perunat. Hotwire 2016 Communications Trends -katsaus esittelee 12 ilmiötä ja kehityskulkua, jotka jokaisen viestijän olisi fiksua päästää takaraivoonsa kolkuttelemaan tänä vuonna.

Esittelemme trendit tiivistelminä yksi kerrallaan, mutta jos haluat harpata jonon kärkeen ja ladata koko Hotwire 2016 Communications Trends -raportin jo nyt, klikkaa rohkeasti tästä!

7. Hyötyviestintää ja palveluasennetta

Tavallinen ihminen kohtaa päivittäin satoja, ellei jopa tuhansia markkinoinnillisia viestejä. Viestijöinä tuskailemme tämän informaatiotulvan kanssa ja mietimme keinoja saada oma sanomamme pomppaamaan esiin tuhansien muiden joukosta. Miten ihmeessä se onnistuu?

Kun pelkkä rummuttaminen ja pommittaminen eivät riitä tavoittamaan yleisöjä – saati tekemään heihin minkäänlaista vaikutusta! – yritysten ja organisaatioiden täytyy tehdä viestinnästään palvelua. Yleisölle täytyy tarjota aitoja hyötyjä, jotta viesti saavuttaa kohteensa.

Kansainvälisiä esimerkkejä tietysti piisaa. Samsung mainosti HD-näyttöjään kiinnittämällä rekan perään jättinäytön, joka näytti rekan keulassa olevan kameran ottamaa livekuvaa. Näin maantiellä kuormurin perässä jurnuttava autoilija näki kätevästi näytöltä, milloin on otollinen hetki ryhtyä ohitukseen. Aitoa hyötyä – ja samalla tehokas viesti tuotteesta!

Kaikilla ei tietenkään ole Samsung-kokoluokan markkinointibudjetteja käytössään, mutta fiksulla ajattelulla jokainen varmasti löytää itsellensä sopivan tavan tuottaa yleisölleen aitoa hyötyä. Yleisön ja heitä ympäröivän maailman tutkiminen on jälleen hyvä paikka aloittaa: mikä ongelma tai epäkohta haittaa asiakkaamme arkea ja miten me voisimme ratkaista sen?

Ratkaisu ei välttämättä liity yksi yhteen kauppaamasi tuotteen kanssa, mutta osoittamalla hyödyllisyytesi yleisöllesi, he muistavat sinua lämpimästi, kun oston hetki tulee ajankohtaiseksi.

Lue lisää hyötyviestinnästä ja muista vuoden 2016 kuumista perunoista: lataa Hotwire 2016 Communications Trends -raportti tästä!

Muut kuumaperunatiivisteet Hotwire 2016 Communications Trends -raportista:

1: Ote irti omista kanavista
2: Suppilo kiepsahtaa
3: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?
4: Ikä on vain numero, intohimo on ykkönen
5: Mindfulness-viestintää
6: Paikallinen, paikallisempi, hyperlokaali
8: Virtuaalitodellisuus on totta
9: Arvoviestintää
10: PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta
11: Video, video, video
12: Data ja luottamus